TY TURVALLISUUDEN PERUSTEET

1. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 1 TY�TURVALLISUUDEN PERUSTEET Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa

2. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 2 TY�TURVALLISUUDEN PERUSTEET Materiaali -teksti ja opetus luokkahuoneessa -diaesitys -opettajan havainnollinen opastus ty�salissa Ty�turvallisuustesti -testiin kuuluu 15 kysymyst� ja jokaiseen kysymykseen 3 v�itt�m�� -testi on hyv�ksytty, kun 80% on oikein

3. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 3 TY�TURVALLISUUDEN PERUSTEET Tavoitteet: turvallinen asenne ja vastuu ty�suorituksesta ty�kaverista ja h�nen toiminnasta ty�yhteis�n omaisuudesta saada aikaan halu toimia oikein halu toimia turvallisesti Turvallinen toiminta on kilpailuetu ty�markkinoilla!

4. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 4 TY�TURVALLISUUSKORTTI teollisuuden yhteisill� ty�paikoilla voimassa 5 vuotta

5. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 5 Esimerkki ty�turvallisuus-onnettomuudesta

6. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 6 TY�TURVALLISUUDEN PERUSTEET

7. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 7 1 TY�SUOJELU Tavoite: edist�� ty�nteon ja ty�yhteis�n terveellisyytt�, turvallisuutta, viihtyisyytt� ja ty�ntekij�n hyvinvointia ehk�ist� ty�tapaturmia ja ammattitauteja luoda nuorille ammattiin opiskelun my�t� my�nteinen ja aktiivinen ty�suojeluasenne

8. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 8 1 TY�TURVALLISUUS-TOIMINTA parantaa ty�skentelyolosuhteita ennaltaehk�isee tapaturmia -> riskikartoitus takaa ty�ss�oppimispaikan turvallisuuden

9. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 9 1 TY�TURVALLISUUS-TOIMINTA Teht�v�alueet ty�turvallisuustoiminta ty�paikkasuojelu ty�suhdesuojelu ty�terveyshuolto

10. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 10 1 TY�PAIKKASUOJELU varautuu onnettomuus- ja katastrofitilanteiden torjuntaan yll�pit�� ty�suojelu-organisaatiota

11. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 11 1 TY�SUHDESUOJELU ty�ehtosopimuksien ja ty�lain s��d�nn�n noudattaminen ty�el�m�tietouden lis��minen

12. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 12 1 TY�TERVEYSHUOLTO terveystarkastukset kouluun- ja ty�h�ntulotarkastukset terveysneuvonta tyky-toiminta

13. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 13 2 TERVEYS JA TY�KYKY ominaisuus ihannetila kyky toimia ty�kyky voimavara hyvinvointi muodostuu ty�n ja vapaa-ajan tasapainosta

14. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 14 2.1 MIT� TERVEYS ON? fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys perustuu ty�n ja vapaa-ajan tasapainoiselle jakautumiselle terveelliset elintavat, mielekk��t harrastukset ja l�heiset ihmis-suhteet ovat vastapaino ty�n rasituksille

15. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 15 2.2 TY�KYKY ihmisen voimavarojen ja ty�n yhteensopivuus ja tasapainoisuus p��vastuu yksil�ll� itsell��n, mutta my�s ty�ymp�rist�n edistett�v� ty�kyvyn yll�pitoa osa-alueet: ihmisen terveydentila (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen), opiskelu- ja ty�skentely-ymp�rist�, ammatillinen osaaminen, arvot, asenteet, motivaatio

16. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 16 2.3 FYYSISET TEKIJ�T S��nn�llinen y�uni nuoren y�unen tarve 8-10 tuntia liian lyhyt y�uni vaikeuttaa keskittymist�, tekee rauhattomaksi, �rtyneeksi ja vihamieliseksi kaksinkertaistaa esim. diabetekseen sairastumisriskin pitkittyess��n altistaa mielenterveysongelmille

17. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 17 2.3.2 RUOKAILUTOTTUMUKSET riitt�v�n p�ivitt�isen ravintoaineiden saannin takaavat aamupala ja kouluruokailu (2/3 p�iv�n energiansaannista) kevyt p�iv�llinen ja pari v�lipalaa monipuolinen,tukeva aamupala takaa riitt�v�n verensokeritason, antaa voimia koulu-ja ty�p�iv��n, ehk�isee tapaturmia �roskaruoka� sis�lt�� liikaa tyydyttyneit� rasvahappoja, suolaa ja sokeria ->vakava terveysuhka

18. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 18 2.3.3 LIIKUNTA tavoitteet: - fyysinen kunto - henkinen hyvinvointi - koulussa ja ty�ss� jaksaminen monipuolista liikuntaa, my�s ns. hy�ty- liikuntaa muutama tunti viikossa

19. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 19 2.3.4 TUPAKOINTI v�litt�m�t haitat: hengityselinten oireilu,flunssa-alttius pidempiaikaiset haitat: keuhkosy�p�- ja syd�nsairausriskin moninkertaistuminen ns. kylm�sormisuus joskus jopa este ty�nsaannille ty�turvallisuus-riskin vuoksi

20. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 20 2.3.5 P�IHTEET � kuula himmeen� alkoholi ja huumeet - riippuvuus, huumeidenk�yt�ss� jo ensimm�isest� kokeilukerrasta - terveyshaitat: fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset - ty�kyvyn lasku ja tapaturma-alttiuden lis��ntyminen

21. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 21 2.4 PSYYKKISET TEKIJ�T henkinen hyvinvointi henkinen v�kivalta � kiusaaminen kiire saa aikaan uupumisen

22. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 22 2.4.1 HENKINEN HYVINVOINTI el�misen kokeminen my�nteiseksi sek� koulussa ett� vapaa-aikana tunnusmerkkej�: tyytyv�isyys el�m��n, aktiivisuus, my�nteinen perusasenne, ep�varmuuden ja vastoink�ymisten siet�minen, oman itsens� hyv�ksyminen

23. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 23 2.4.2 HENKINEN V�KIVALTAKIUSAAMINEN jatkuva, systemaattisesti toistuva kiusaaminen, sortaminen tai muuta kielteinen k�ytt�ytyminen, jonka kohteeksi joutuva ihminen kokee itsens� puolustuskyvytt�m�ksi aiheuttaa kiusatulle monenlaisia ongelmia ja traumoja, pahimmillaan el�m�nhalun menetyksen ja itsemurhan

24. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 24 2.4.3 KIIRE SAA AIKAAN UUPUMUKSEN kiire ja henkinen paine kuluttavat ty�ntekij�n voimia ��ri-ilmi�in� loppuunpalaminen eli burn out ja masennus eli depressio vaativat ammattiauttajan apua

25. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 25 2.5. SOSIAALISET TEKIJ�T Hyv�ss� ty�yhteis�ss� on toimivat ihmissuhteet tasa-arvoinen, avoin ilmapiiri hyv� me-henki henkil�st�ll� koulutusmahdollisuuksia ty�- ja perhe-el�m� on joustavasti yhteensovitettavissa hyv�t ty�skentelyolosuhteet

26. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 26 3 TY�TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TY�NTEKIJ�ST� JOHTUVAT SEIKAT erilaisissa sairauksissa ja vammoissa on erityispiirteit�, jotka voivat vaikuttaa ty�n tekemiseen ja ty�turvallisuuteen koulussa ja ty�paikalla opettajan ja ty�paikkaohjaajan on hyv� tiet�� opiskelijan sairauksista tai erityisen tuen tarpeista voidakseen varmistaa h�nen turvallisen ty�skentelyns�

27. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 27 3.1 SAIRAUKSISTA ILMOITTAMINEN Seuraavista sairauksista pit�isi ilmoittaa opettajalle ja ty�paikkaohjaajalle: allergia ja astma diabetes epilepsia huonokuuloisuus mielenterveysongelmat

28. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 28 3.2 TARTTUVAT TAUDIT pisaratartunnalla tarttuvia maksasairauksia A- ja B-hepatiitti vakavimman tartuntavaaran muodostavat veren v�lityksell� levi�v�t C-hepatiitti ja HIV yleisvaarallisista tartuntataudeista salmonella levi�� ihmisen tai el�imen ulosteen saastuttaman elintarvikkeen tai veden v�lityksell�

29. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 29 3.3 RASKAUS er��t ty�altisteet saattavat vaikuttaa haitallisesti siki�n kehitykseen, raskauden kulkuun ja miehen tai naisen lis��ntymiskykyyn jos ty�teht�viss� on vaaratekij�it�, on henkil� siirrett�v� sopivampaan ty�teht�v��n

30. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 30 3.4 ERILAINEN OPPIJA, ERITYISOPISKELIJA opiskelijalle laaditaan henkil�kohtainen opiskelusuunnitelma, jossa m��ritell��n opiskelijan tarvitsema tuki ja ohjaus 3.5 PUUTTEELLINEN KIELITAITO opiskeluun ja ty�ss�oppimiseen perehdytt�minen tapahtuu henkil�kohtaisesti k�ytet��n selke�� puhekielt� ja kirjalliset ohjeet selkokielell�

31. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 31 4. TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TY�YMP�RIST�TEKIJ�T 4.1 FYYSISET TEKIJ�T valaistus melu t�rin� l�mp�tila, ilmastointi ja ilmankosteus 4.2 BIOLOGISET TEKIJ�T mikro-organismit: bakteerit, virukset, sienet, loiset altistuminen l�hinn� hengitysteitse, ihon ja ruuansulatuselimist�n kautta

32. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 32 4.1 VALAISTUS mit� valo on? valaistuksen avulla tietoa ymp�rist�st� riitt�v� valaistus yleisvalo / kohdevalaistus / lis�valo valaistusvoimakkuus hyv� valaistus � riitt�m�t�n valaistus yleisvalo 750 luxia esim. luonnonvalolamput v�lt� heijastumat ja h�ik�isy verhoilla v�lt� suuria kirkkauseroja

33. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 33 4.1 MELU ��ni on ilmassa aaltoliikkeen� etenev�� v�r�htely� melu � h�iritsev��, ep�miellytt�v�� melun voimakkuutta mitataan ��nenpainetasona dB melunvoimakkuus - melutaso enint��n 85 dB kuulovaurio melutasot eri toiminnoissa melun v�hent�minen

34. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 34 4.1 T�RIN� t�rin� on kiinteiss� kappaleissa etenev�� v�r�htely� kohdistuu joko ihmisen koko kehoon tai pelk�st��n yl�raajoihin t�rin�tauti t�rin�� voi v�hent��: poistamalla t�rin�n l�hteet tai pienent�m�ll� niiden voimakkuutta v�ltt�m�ll� resonansseja erist�m�ll� tai vaimentamalla v�r�htelyt

35. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 35 4.1 L�MP�TILA l�mp�viihtyvyys l�mp�suositukset: kevyt toimistoty� 21-25 C� kevyt tehdasty� 18-20 C� tavallinen tehdasty� 17-19 C� raskas tehdasty� 15-17 C� liian korkea l�mp�tila aiheuttaa: ty�suoritusten huononemista virheiden ja tapaturmien lis��ntymist� v�symyst� vapinaa, syd�men tykytyst� liian alhainen l�mp�tila aiheuttaa j�senten ja lihasten kankeutta vedon tunnetta

36. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 36 4.1 ILMASTOINTI ilmastointi: mieluiten koneellinen, ikkunoissa tuuletusluukut ilmastoinnin tarkoitus poistaa ilman ep�puhtaudet edist�� l�mm�n johtumista s��t�� sopivaksi ilman puhtaus, kosteus, l�mp�tila ja virtaamisnopeus hien haihtuminen ilmankosteus: suositus 30-70%

37. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 37 5. ERGONOMIA MIT� ERGONOMIA ON? kitkan poistamista ty�n ja ty�ntekij�n v�lilt� ty�v�lineet ja ty�ymp�rist� sovitetaan ihmisen edellytysten ja vaatimusten mukaisiksi t�rke� osa suunnitteluvaihetta ergonomia koostuu seuraavista osa-alueista:

38. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 38 5. ERGONOMIA ERGONOMIA TY�SS� ty�- ja apuv�lineiden k�ytt� oikeat ty�asennot ja ty�tavat hyv� peruskunto, vapaa-ajalla liikkuminen ty�n oikea tauotus elpymisliikunta istumaty� seisomaty� nostotekniikat

39. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 39 6. J�RJESTYS JA SIISTEYS Ty�turvallisuus alkaa sinusta itsest�si. Noudata yleist� j�rjestyst� siisteytt� sek� huolellisuutta ja varovaisuutta! siivoa p�ivitt�in k�ytt�m�si ty�skentelypaikka ja puhdista koneet sek� vie ty�v�lineet niille varatuille paikoille ilmoita ty�ymp�rist�n vaaratekij�ist� vastuuhenkil�ille

40. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 40 6 J�RJESTYS JA SIISTEYS Mit� turvallisuusriskej� l�yd�t kuvasta ? ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

41. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 41 7 PALONTORJUNTA 1. Tulipalon uhka on melkoinen vallankin ty�nopetustiloissa, joissa tehd��n tulit�it�. Tulipalo voi sytty� muuallakin, riitt�� kun on herk�sti syttyv� aine ja kipin�. Esimerkiksi; puup�ly ja rasvapata syttyv�t herk�sti. 2. Suojelusuunnitelma on toimintaohje tulipalon tai muun suuren onnettomuuden sattuessa Tupakointi ja tulenk�sittely ovat sallittuja vain niille varatuissa paikoissa

42. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 42 7.3 POISTUMISTIET tulipalon uhatessa on t�rke�� poistua rakennuksesta mahdollisimman nopeasti suojelusuunnitelmassa mainittuun paikkaan. Rakennuksen poistumistiet on merkitty vihre�-valkoisella opasteella Poistumisteiden eteen eik� s�hk�taulujen edustalle saa varastoida mit��n tavaroita

43. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 43 7.4 ALKUSAMMUTUSKALUSTO Jokaisella ty�paikalla on oltava palotarkastuksessa m��ritelty alkusammutuskalusto. yleens� 1kpl 12 kg:n k�sisammutin ja toinen v�litt�m�ss� l�heisyydess� muita yleisi� alkusammuttimia ovat: pikapaloposti ja sammutuspeite sammuttimien paikka on merkitty punakeltaisella merkill� ja niiden luokse on oltava vapaa p��sy sammuttimen k�ytt� opetetaan tulity�kurssilla

44. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 44 7.5 TULITY�T tulity�t ovat t�it�, joissa syntyy kipin�it� tai joissa k�ytet��n liekki� tai muuta l�mp�� ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Esimerkiksi kaikenlainen hitsaus ja hiominen on tulit�it�. tulit�it� saa tehd� ilman erillist� lupaa vakinaisella tulity�paikalla ottaen huomioon turvallisuusohjeet

45. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 45 7.5 TULITY�T tulit�iden tekemiseen ty�pajan ulkopuolella tarvitaan tulity�lupa ja tulity�kortti. tulity�kortin saat tulity�kurssilla, joita j�rjestet��n tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla.

46. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 46 7.6 TOIMENPITEET TULIPALON SATTUESSA pelasta ensin loukkaantuneet ja vaarassa olevat ihmiset, kehota muita poistumaan palopaikalta ilmoita l�himm�ll� puhelimella palosta alueh�lytyskeskukseen, numero 112 sammuta palo alkusammuttimella, jos arvioit sen mahdolliseksi rajoita palo, jos et saa sit� sammumaan, sulkemalla ovet ja ja ikkunat ja pys�ytt�m�ll� ilman vaihto opasta palokunta paikalle ja varmista paloauton p��sy palopaikalle

47. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 47 7.6 TOIMENPITEET  TULIPALON SATTUESSA

48. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 48 7.7 H�T�ILMOITUS yleinen h�t�numero on 112 soita h�t�puhelu itse jos voit kerro mit� on tapahtunut kerro tarkka osoite ja kunta vastaa kysymyksiin toimi annettujen ohjeiden mukaisesti lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan muista: h�t�puhelimiin voit soittaa kolikko- ja korttipuhelimista ilman puhelinkorttia ja rahaa ja matkapuhelimesta ilmaan SIM-korttia

49. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 49 7.8 TOIMENPITEET SAIRASKOHTAUKSISSA selvit� mit� on tapahtunut tarkista potilaan tila tee h�t�ilmoitus numeroon 112 aloita elvytys, vuorotellen 2 puhallusta ja 15 painallusta tyrehdyt� verenvuoto tarkkaile potilasta opasta ambulanssi paikalle ja kerro pelastajille mit� on tapahtunut ja onko ensiapua annettu

50. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 50 8 S�HK�TURVALLISUUS s�hk� on turvallista, kun siihen suhtautuu varovaisuudella verkkovirrasta (230 V) saatu s�hk�isku on vaarallinen ja voi johtaa kuolemaan mik�li s�hk�isku johtaa syd�nkammiov�rin��n on annettava ensiapua ja h�lytett�v� ambulanssi

51. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 51 8 S�HK�TURVALLISUUS s�hk�n k�yt�lle vaarallisia k�ytt�ymp�rist�j� on esim. kostea ja hyvin s�hk�� johtava tila kuten: kellari, keitti�, kylpyhuone ja s�ili�t s�hk�iskun voi saada viallisesta s�hk�laitteesta ja rikkoutuneesta s�hk�johdosta

52. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 52 8.1 S�HK�� TURVALLISESTI vaaran paikkoja ovat s�hk�istetyt ratapihat ja avojohtimet ulkona olevat suurj�nnitejohtimet 20 000 V suurj�nnitejohtojen l�heisyydess� s�hk�iskun saattaa saada valokaaresta (huom! turvav�li)

53. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 53 8.2 S�HK�ISKU s�hk�iskun voimakkuus riippuu k�ytt�ymp�rist�st� vaarallisia tiloja ovat keitti�, kosteat tilat ja ulkotilat s�hk�iskun saa yleisimmin rikkoutuneesta laitteesta tai s�hk�johdosta ihmiskeho johtaa hyvin s�hk�� -> auttajan on katkaistava virta tai irrotettava uhri verkosta kuivan puukappaleen avulla

54. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 54 8.3 S�HK�LAITTEIDEN SUOJAUSMENETELM�T suojamaadoitus; s�hk�kojeen s�hk�� johtavat metalliosat on kytketty suojajohtimen kautta rakennuksen maadoitukseen suojaeristys; s�hk�laitteen kuori on s�hk�� johtamatonta ainetta, esim: porakoneet p�lyimurit suojaj�nnite; s�hk�laitteen k�ytt�j�nnite on alle 25 V, esim; lelut, joulukoristeet, jne. vikavirtasuojakytkin; lis�suojalaite, jota k�ytet��n s�hk�n k�yt�lle vaarallisissa tiloissa kuten keitti�ss�, kylpyhuoneessa ja ulkona

55. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 55 8.4 SULAKKEET sulake on virtapiirin turvalaite, joka est�� s�hk�johtoa kuumenemasta liikaa sulake toimii my�s oikosulun sattuessa, est�en k�ytt�j�� saamasta s�hk�iskua s�hk�nk�ytt�j� voi vaihtaa palaneen sulakkeen uuden samankokoisen sulakkeen, jos s�hk�kaapin saa auki ilman avainta sulakkeen vaihtamisen ajaksi on s�hk�virta katkaistava p��kytkimest� automaattisulakkeen toimittua, sen saa toimintakuntoon nostamalla sulakevivun yl�s

56. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 56 8.5 S�HK�NK�YTT� ULKONA ulkona on s�hk�nk�yt�lle vaaralliset olosuhteet �l� k�yt� ulkona kiinteit� s�hk�laitteita, jollei ne ole koteloitu sateenpit�v�ksi ulkona k�ytett�vien s�hk�laitteiden tulee olla, joko suojamaadoitettuja, suojaeristettyj� tai suojaj�nnitteell� varustettuja vikavirtasuojakytkin ulkopistorasioissa antaa lis�turvaa autojen l�mmityslaitteen pistorasiana ei saa k�ytt�� sis�tiloissa olevaa 0-luokan pistorasiaa hengenvaara

57. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 57 8.6 K�YTT�J�LLE SALLITUT S�HK�TY�T s�hk�t�it� saa tehd� vain s�hk�alan ammattilaiset s�hk�nk�ytt�j� saa tehd� pienehk�j� s�hk�t�it� jos h�n on perehtynyt ja varmasti tiet�� osaavansa ty�n sallittuja ovat mm. seuraavat ty�t: sulakkeen vaihto asunnossa lampun ja sytyttimen vaihto yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko s�hk�laitteen rikkoutuneen johdon uusiminen autos�hk�ty�t valmistajan ohjeen mukaisesti

58. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 58 9 TERVEYDELLE VAARALLISET KEMIKAALIT 1 On t�rke�� tuntea k�ytt�m�ns� kemikaalit, jotta osaa suojautua niiden aiheuttamilta vaaroilta ja k�ytt�� niit� oikein. 2 Haitalliset kemikaalit kulkeutuvat p��asiassa elimist��n hengitysteitse. Myrkyt ja hapot joutuvat nieltyn� ruuansulatuselimist��n ja liuttomet, hapot ja em�kset imeytyv�t ihon l�pi. ->Aineiden vaikutus riippuu siit�, kuinka myrkyllisi� ne ovat ja kuinka helposti ne p��sev�t elimist��n.

59. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 59 3 Terveydelle vaarallisten aineiden pakkauksissa on t�rkeimm�t tiedot varoitusmerkinn�in. R-lausekkeet ovat vaaraa osoittavia S-lausekkeet ovat turvallisuustoimia osoittavia 4 ASA-tiedostoon ker�t��n luettelo sy�p�vaaraa aiheuttaville aineille altistuvista ty�ntekij�ist� 5 K�ytt�turvallisuustiedotteet on oltava n�ht�viss� kaikista terveydelle vaarallisista kemikaaleista

60. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 60 10 TERVEYDELLE VAARALLISTEN AINEIDEN P��LLYSMERKINN�T

61. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 61 11 HENKIL�NSUOJAIMET Ty�ntekij�n on noudatettava ty�nantajan antamia toimivallan mukaisia ohjeita ja m��r�yksi�. Ty�ntekij�n on ohjeiden mukaisesti k�ytett�v� h�nelle annettuja henkil�suojaimia ja varusteita

62. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 62 11 HENKIL�NSUOJAIMET Ty�nantajan on j�rjestelm�llisesti arvioitava selvitett�v� ja tunnistettava ty�paikan vaaratekij�t

63. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 63 11 HENKIL�NSUOJAIMET J�ljellej��vien vaaratekij�iden merkitys ty�ntekij�ille arvioidaan ja haittatekij�t minimoidaan mm. suojainten avulla SMT-fysikaalisten vaaratekij�iden arviointilomake

64. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 64 11 HENKIL�NSUOJAIMET Ty�ntekij�n on noudatettava ohjeita ja m��r�yksi� ohjeiden mukaisesti k�ytett�v� annettuja henkil�nsuojaimia ja varusteita

65. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 65 11 HENKIL�NSUOJAIMET Suomessa k�ytett�vien suojainten on t�ytett�v� valtioneuvoston p��t�ksen 1406/1993 vaatimukset ja oltava CE-merkittyj�

66. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 66 11.1 SILMIEN SUOJAIMET Silm�suojainten k�ytt� on pakollista: hiontat�iss� talttaus-, tiivistys- ja vasaroimist�iss� hitsaus- ja polttoleikkaust�iss� koneistust�iss� ruosteen harjaus- ja puhdistust�iss� puhdistettaessa paineilmalla koneita louhinta- ja kivit�iss� rakennusten puhdistus- ja piikkaust�iss� sek� t�iss�, joissa silmien vahingoittumisen vaara on olemassa

67. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 67 11.2 HENGITYKSEN SUOJAIMET P�lyn suodattimet, jotka on jaettu kolmeen luokkaan suodatustehon perusteella Kaasun suodattimet, jotka testataan standardin EN 141-mukaisesti ja merkit��n:A,B,E ja K sek� teho ilmoitetaan 1,2,3 Moottoroidut hengityksen suodattimet

68. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 68 11.3 KUULONSUOJAIMET Pitk�aikainen altistus 85 dB:n melulle saa aikaan kuulovaurion, joka on peruuttamaton Kuulonsuojaimia on kahta tyyppi�: korvan sis��n laitettava ja korvan ulkopuolelle tuleva kuppisuojain

69. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 69 11.4 SUOJAK�SINEET Suojak�sineit� k�ytet��n suojaamaan k�si� ruhjevammoilta viilto- ja leikkuuvammoilta kuumuudelta kemikaalien sy�vytt�v�lt� vaikutukselta tartunnoilta sek� infektion levi�miselt�

70. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 70 11.4 SUOJAK�SINEET Suojak�sineit� valmistetaan eri materiaaleista eri k�ytt�tarkoituksiin kangask�sineet nahkak�sineet kumik�sineet muovik�sineet kertak�ytt�iset suojak�sineet

71. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 71 11.5 SUOJAJALKINEET Suojajalkineet valitaan teht�v�n ty�n mukaan keitti�ss� keng�npohja ei saa olla liukas el�inten hoidossa jalkineiden on oltava pest�v�t rakennust�iss� on valittava turvajalkineet hitsaust�iss� jalkineen on suojattava kuumilta roiskeilta jne

72. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 72 11.6 SUOJAVAATETUS Suojavaatetus valitaan teht�v�n ty�n mukaan sairaanhoitaja kokki palomies metallimies jne

73. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 73 12 NUORTEN TY�NTEKIJ�IN SUOJELU Lains��d�nt�� Nuority�ntekij� on 15-18 vuotias Nuorella ty�ntekij�ll� ei saa teett�� t�it�, jotka ovat ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingollisia tai jotka vaativat h�nelt� suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin h�nen ik��ns� ja voimiinsa katsoen on kohtuullista

74. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 74 12.1 KIELLETYT TY�T Nuorta ty�ntekij�� (alle 18-vuotiasta) ei saa k�ytt�� t�iss�, jotka ovat nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tahi, jotka vaativat h�nelt� suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin h�nen ik��ns� ja voimiinsa katsoen on kohtuullista

75. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 75 12.2 VAARALLISET TY�T alle 16-vuotiasta ty�ntekij�� ei saa k�ytt�� ns. vaarallisissa t�iss� vaarallisista t�ist� luettelo jos 16-vuotiasta nuorta k�ytet��n vaarallisiin t�ihin, on t�st� teht�v� ilmoitus ko. ty�paikkaa valvovalle ty�suojelupiirille

76. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 76 12.3 ESIMERKKEJ� NUORILLE TY�NTEKIJ�ILLE VAARALLISISTA T�IST� Mekaaniset vaaratekij�t Kemialliset vaaratekij�t Fysikaaliset vaaratekij�t S�hk�iset vaaratekij�t Ruumiillinen liikarasitus Biologiset vaaratekij�t Er��t muut ty�t

77. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 77 13.1 NUORTEN TY�NTEKIJ�IN TY�AJAT

78. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 78 13.2 TY�AJAN SIJOITTELU alle 15-vuotiaan nuoren ty�aika tulee sijoittaa p��s��nt�isesti kello 8:n ja 20:n v�liseen aikaan 15-17 -vuotiailla ty�aika klo 6-22 15 vuotta t�ytt�neill� ammatillisen koulutuksen takia 2-vuoroty�ss� ty�aika enint��n klo 01 asti

79. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 79 13.3 YLITY�T Alle 15-vuotias ei saa tehd� ylit�it� 15-18-vuotiasta saa h�nen suostumuksellaan pit�� ylit�iss� enint��n 8 ylity�tuntia / vko

80. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 80 13.4 LEPOAJAT Alle 15-vuotiaan tulee saada v�hint��n 14 tuntia keskeytym�t�n lepoaika vuorokaudessa 15-17 vuotiaille 12 tuntia / vrk

81. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 81 13.5 POIKKEAMAT TY�AJOISSA Ty�suojelupiiriin erityisluvalla voidaan poiketa n�ist� ty�ajoista

82. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 82 14 OPISKELUTAPATURMIEN KORVAAMINEN ammatillisissa koulutuksissa ja n�ytt�tutkintoon osallistuvalle maksetaan korvausta tapaturmasta, joka on aiheuttanut vamman tai sairauden korvauksen maksamisen edellytyksi� on, ett� opiskelija on osallistunut k�yt�nn�n opetukseen

83. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 83 15 J�TEHUOLTO JA KEST�V�KEHITYS j�tteet lajitellaan jo ty�pajassa tai keitti�ss� niille varattuihin astioihin ja vied��n ulos j�teastioihin bioj�tteet ker�t��n erillisiin astioihin kompostoitavaksi ongelmaj�tteit�, kuten paristot ja akut, ei saa heitt�� sekaj�tteisiin j�te�ljyt ja liuottimet ker�t��n erillisiin s�ili�ihin edelleen h�vitett�viksi toimintaa, jossa j�tteet k�ytet��n uudelleen raaka-aineeksi, kutsutaan kierr�tykseksi

84. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 84 16 LIIKENNE-K�YTT�YTYMINEN liikennetapaturmat ovat yleisin vammautumisen ja kuoleman aiheuttaja nuorten keskuudessa v��r� asennoituminen liikennes��nt�ihin ja liikenteeseen on usein tapaturman syyn� rikkomalla yleisi� liikennes��nt�j� aiheutat vahinkoja itsellesi ja toisille liikennes��nn�t koskevat kaikkia liikenteess� olevia, my�s jalankulkijoita

85. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 85 17 TY�PAIKKAAN PEREHDYTT�MINEN Perehdytt�misell� tarkoitetaan tapahtumaa, jolloin uusi ty�ntekij� saa mahdollisuuden oppia uuden teht�v�ns� ja yrityksen toimintakulttuurin. Koulussa oppilas perehdytet��n koulun s��nt�ihin ja ohjeisiin luokanvalvojan johdolla ensimm�isten viikkojen aikana. Ty�salissa opiskelija perehdytet��n uusien koneiden ja laitteiden turvalliseen k�ytt��n tapaturmien v�ltt�miseksi.

86. Ty�ss�oppimisen ty�turvallisuus -projekti 86 Kiitos, luento on loppunut Menestyst� kokeeseen.