1 / 15

USKONTOTIETEEN PERUSTEET

USKONTOTIETEEN PERUSTEET. UST/USH 111 (4op) 4.9 – 18.10 2012 Ti 14-16 ja to 14-16. Uskontotieteen perusteet. Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15 Sposti: heikki.pesonen@helsinki.fi

lexiss
Download Presentation

USKONTOTIETEEN PERUSTEET

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. USKONTOTIETEEN PERUSTEET UST/USH 111 (4op) 4.9 – 18.10 2012 Ti 14-16 ja to 14-16

  2. Uskontotieteen perusteet • Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen • Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15 • Sposti: heikki.pesonen@helsinki.fi • P. 191 24332 • Info: weboodi, uskontotieteen www-sivut, &#%€§##!:n apumatti (apumatti.helsinki.fi) • blogs.helsinki.fi/hpesonen

  3. Kurssin suorittaminen • Luennot ja kirjallisuus • Fingerroos, Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka. Sivut 53-71 ja 209-411 (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit) sekä K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta" sekä "Uskonto ja vaietut naiset". • Tentitään torstaina 18.10 klo 14-16 Porthania PI • Rästitentit: tiedekuntatentti 15.2. tai ensimmäisessä kesätentissä 27.6., ilmoittautuminen weboodissa

  4. Lähtökohtia I Religionistinen traditio Uskontoa ei voi palauttaa itsensä ulkopuolelle Antireduktionismi Joko oletus jumaluuden olemassaolosta tai sitten ei Teologia/uskontoteologia ja uskontofenomenologia Mircea Eliade, Gerardus van der Leeuw, Rudolf Otto Rudolf Otto Numinoosi, joka näkyy kaikkien uskontojen taustalla, mutta tunnistettavissa kristinuskossa aidoimmillaan

  5. Lähtökohtia I

  6. Lähtökohtia I • Kumpi suuntaus uskontotieteelle ominaisempi? • uskontotiede ponnistaa naturalistisesta traditiosta ja uskontokritiikistä • David Hume, E.B. Tylor, J.B.Frazer, Marx, Freud, Durkheim • Religionistinen perinne noussut erityisesti viime vuosisadan puolivälistä alkaen • Otto, Mircea Eliade, Gerardus van der Leeuw, Jacques Waardenburg, Joachim Wach, René Gothóni • “Uusnaturalistit” 1990-luvulta lähtien • Pascal Boyer, Thomas Lawson, Don Wiebe, Luther Martin, Ilkka Pyysiäinen, Armin Geertz

  7. Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Kysymys: mistä muiden uskontojen yhtäläisyydet kristinuskon kanssa johtuvat? • paholaisen aikaansaannosta • yhteinen historiallinen alkuperä • ihmisyhteisöt tuottavat tietyssä kehitysvaiheessa automaattisesti samanlaisia ajattelumalleja Quetzalcoatl

  8. Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Valistuksen aika (n. 1600-1700 –luvut) • Korostus tieteellisen tutkimuksen yksilöllisessä vapaudessa, auktoriteettien vastaisuudessa ja järjen ja rationaalisen ajattelun merkityksessä • Uskontokeskustelussa pinnalla • deismi • uskontokritiikki

  9. Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Deismi • “universaalin” ja “luonnollisen” uskonnon idea • kaikissa uskonnoissa samankaltaisia elementtejä, jotka nousevat samasta lähtökohdasta • on olemassa vain yksi jumala, jota ei voi johtaa vain tietystä uskonnollisesta traditiosta • deismin “isä” Herbert Cherburylainen (1583-1648) Herbert

  10. Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Uskontokritiikki • David Hume (1711-1776) • siirtymä uskonnollisista tulkintamalleista kohti uskontoa ulkopuolelta tarkastelevaa näkökulmaa • empiirisen kokemuksen korostaminen • uskonto syntynyt ihmisen omien sisäisten pelkojen ja odotusten tuloksena • uskonnossa kyse ihmisen tavoista selviytyä elämässään • antropomorfismi • uskonto ihmisen luomus • naturalisti

  11. Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Romantiikka • Valistuksen ajattelun vastustaminen • Korostus: tunne, esteettisyys, mielikuvitus, intuitio, henkilökohtainen rehellisyys • Ihmisen henkilökohtaisen jumalasuhteen korostaminen • Ihmisen ja luonnon suhde • Myyttien ja mytologian tutkimus • Myyttiperinteen keruu • Jakob ja Wilhelm Grimm

  12. Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Friedrich Max Müller (1823-1900) • Merkittävin romantiikan ajan uskonnontutkijoista • Ensimmäinen ”varsinainen” uskontotieteilijä • Comparative Mythology 1856, Introduction to the Science of Religion 1873, The Origin and Growth of Religion 1878, Natural Religion 1889, Physical Religion 1891, Anthropological Religion 1892 • Deisti • Uskonnon alkumuoto ”äärettömän kohtaaminen” • Moraalinen aisti • Äärettömän kohtaaminen ylläpitää moraalia  luonnollinen uskonto

  13. Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Müllerin uskontotieteellinen projekti • Ymmärryksen lisääminen ihmisten välillä  uskontojen välisen dialogin perinne • ”He who knows one, knows none” • Kristinuskon vaikutus • Vertailun periaate

  14. Lähtökohtia II: Uskontotieteen kehitys • Suun peittäminen haukotellessa • Linnun lento ikkunaan • Nuttu nurin, onni oikein • ?? • Leea Virtanen 1988: Nykymagian käsikirja

  15. Uskontotieteen kehitys: evolutionismi • Edward Burnett Tylor (1832- 1917) • Jäänneteoria • Uskonto jäänteenä • ”Uusi kulttuuritiede”

More Related