1 / 36

Tietotalouden perusteet

Tietotalouden perusteet. Taylorismi/Fordismi/Postfordismi. Taloudellisten järjestelmien historia. Esikapitalistinen vaihe: Merkantilismi : tavaroiden tuotanto rahan avulla Kapitalistinen vaihe: 1. Pre-fordismi (1780-1910) (alenevat voitot) 2. Fordismi/Taylorismi (1910-1980)

nellis
Download Presentation

Tietotalouden perusteet

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tietotalouden perusteet Taylorismi/Fordismi/Postfordismi

  2. Taloudellisten järjestelmien historia • Esikapitalistinen vaihe: • Merkantilismi: tavaroiden tuotanto rahan avulla • Kapitalistinen vaihe: 1.Pre-fordismi (1780-1910) (alenevat voitot) • 2.Fordismi/Taylorismi (1910-1980) • Rahan tuotanto tavaroiden avulla • Postfordistinen/kognitiivinen kapitalismi: rahan tuotanto tiedon avulla • Kapitalistinen kasautuminen: rahan muuttaminen pääomaksi (historiallisesti vaihtelevat muodot: materiaalisten tavaroiden tai ”tiedon” avulla)

  3. Tarkastelun tasot • Tuotanto-organisaatio/koneet ja niiden vaikutukset tuotantoon ja työntekijöiden keskinäisiin suhteisiin ja ”mielentiloihin” (”mielen ekologian” perusta) • Tulonjaon järjestelmä • ”Ohjausjärjestelmä” • Muutokset työssä ja tuotannon-organisaatiossa aina ensisijaisia tutkimuksen näkökulmasta

  4. Tayloristis-fordistinen (keynesiläinen) malli • Kaksi jalkaa: • 1. Tuotannon rakenne (taylorismi) • 2. Tulonjako ja valtiointerventio (fordismi: hyvinvointivaltio ja keynesiläinen politiikka) • ”Kasautumisen muoto”

  5. Taylorismi • Työn tieteellinen organisointi (tuotannon mekaaniset tekniikat, liukuhihna, standardisoitu sarjatuotanto) • Tuottavuuden voimakas kasvu ja tehtaiden koon kasvu (skaalaekonomia) ==> tuotannon keskittyminen suuryrityksiin • Tuotannon kasvua vastaa työllisyyden kasvu (tehdastyöläisten) • Tiukka hierarkia ja kuri työpaikoilla ja tehtävien eriyttäminen (suunnittelun ja toimeenpanon, henkisen ja ruumiillisen työn ero), työn osittelu • Sukupuolittunut “työnjako”: nainen/koti/vapaa-aika uusintaa/ylläpitää, mies/tehdas tuottaa, luo uutta • Suljettujen tilojen kuriyhteiskunta, jossa jokaisella on paikkansa:määrättyyn aikaan, määrättyjä asioita määrätyssä paikassa

  6. Fordismi • Korkeata työn tuottavuutta vastaa kestokulutushyödykkeiden runsas tuotanto: yritäjille välttämätöäntä löytää tilaa markkinoilta ja välttämätöntä, että ihmisillä on riittävästi ostovoimaa luomaan kysyntää (fordismi) • Työn hinta ei ole riippuvainen työttömyyden tasosta (markkinoista), vaan tuottavuuden dynamiikasta: jos tuottavuus nousee, täytyy myös työläisten ostovoiman kasvaa, jotta voidaan luoda tuottavuuden kasvua vastaavaa kysyntää. • Valtion tehtävä on taata tuotannon ja kulutuksen kasvun kehä, ei pelkästään tulosopimusten neuvottelujen tuomarina, vaan myös sosiaalisten tulonsiirtojen epäsuoran tulonjaon kautta (koulutus, koti, terveydenhuolto jne..) ==> keynesiläinen politiikka

  7. Teollisen yhteiskunnan työ • Tietyssä paikassa • Määrättyyn aikaan • Tuottaa erityisiä tuloksia: tavaroita • ”Tehdas” näyttämönä tilan, ajan ja toiminnan yhtenäisyydelle • Yhteiskunta organisoidaan tehtaan mallin mukaan

  8. Tuottavuuden potentiaalinen kehitys Pääoma/ työ kompromissin vakaus Kansainvälistyminen heikkoa Tuotantoprosessin “taylorisointi” Työläisten hyväksyntä kamppailut keskittyvät ostovoimaan Kulutuksen outlets tuottavuushyödyt sallii Staat.taloud kasautuminen Välineellisten hyödykkeiden tuotanto Voittojen taso Fordistisen kasvun kehä (Boyer)

  9. Työ? • Mykkää: työssä ei puhuta • Suoritukseen keskittynyttä • Toistuvaa fyysistä suorittamista • Työ ja perhe, tuotanto ja ”uusintaminen” erillisiä • Perhe/koti/vapaa-aika erillinen ja välttämätön kasvatuksen, affektien ja persoonallisuuden rakentumisen alue.

  10. 1970- luku: fordismin kriisi • Tuottavuuden kasvu pysähtyy. Pääasialliset syyt: • - johtamisen/ohjauksen kustannukset ja epäsuorat kustannukset liian korkeita yhä monimutkaisemmassa ja suuremmasa tuotantojärjestelmässä (suuryritykset tehottomia ja byrokraattisia) • - työläisten/uusien sukupolvien tyytymättömyys tehdaskuriin ja liikehdintä, yhteiskunnallisten konfliktien lisääntyminen. • - raaka-aineiden hinnan nousu ja rahoituksen epävakaus (öljykriisi/kv- finassimarkkinat) • Kestokulutushyödykkeiden kysynnän väheneminen: autot, kodinkoneet jne. markkinoiden “kyllästyminen” • - tuotanto huonosti eriytynyttä ja liian standardisoitua • - kansainvälisen kysynnä lasku kansainvälisten suhteiden epävakauden takia (“kylmä sota”/maailman jakautuminen)

  11. 80- luku: Millä strategialla ulos kriisistä? • 1. asettamalla kyseenalaiseksi ay-liikkeen valta ja lisäämällä energialähteiden kontrollia (esim. Öljy); (Thatcher/Reagan) • 2. hajauttamalla tuotantoa, jotta ay-liikkeen yhtenäisyys saadaan hajalle ja jotta kyetään vähentämään epäsuoria kustannuksia; • 3. pyrkimällä joidenkin ei suoraan tuotantoprosessiin sidoksissa olevien taloudellisten tehtävien “ulkoistamiseen” (siivous, ylläpito, mainonta, laadun valvonta, tutkimus ja kehitys , logistiikka jne.) • 4. lisäämällä tuotannon joustavuutta ja sen päämäärä on lisätä tuotteiden muuntelumadollisuuksia, siis samasta tuotteesta voidaan tehdä eri versioita (”yksilöllisyyden” aika) • 5. yhdistämällä joustavuus korkeaan automaatioon, joka takaa tuottavuuden kasvun; yritetään keksiä “joustava liukuhihna” • 6. hylkäämällä mekaaniset, joustamattomat, standardisoidut ja toistoa vaativat tekniikat ja tuotava tuotantoon joustavat kommunikaatiotekniikat (siirtymä mekaanisista tekniikoista informaatiotekniikoihin)

  12. Informaatiotekniikoiden vaikutukset • Teknologinen joustavuus • Tuotannollinen joustavuus • Suuryrityksen “laihtuminen” • Suuryrityksen ja pienyrityksen suhteiden uudet muodot • Työn joustavuus ja uudet muodot

  13. Työmarkkinoiden muutos • Työn “älyllisyys” kasvaa, mikä ei välttämättä merkitse sitä, että työ olisi kvalifioituneempaa. • Älyllisyys/kommunikatiivisuus on näkyvämpää ja työ informaation käsittelyä (palveluketjut). • Ero kvalifioidun, asemaltaan vahvan ja kvalifioitumattoman, asemaltaan heikon ja tehtäviltään vaihtelevaan työvoiman välillä hämärtyy. • Siirrytään jakautuneilta työmarkkinoilta prekaareihin työmarkkinoihin, jotka vaikuttavat työvoiman kaikkiin kategorioihin ja muuttavat myös työsuhteita. • Vakituisen ja määräaikaisen työsuhteen väliin syntyy uusia työsuhdetyyppejä. • Koulutuksen tavoitteet muuttuvat: valmiuksia/potentiaalisuuksia eikä erityistaitoja • Persoonallisuuden arviointi tärkeäksi: alistumishalu/itsenäisyys

  14. Työn joustavuus • Työn joustavuuden kolme tyyppiä: • 1. Perinteisten työtapojen ja työn hajoaminen; • 2. Epätyypillisten työsuhteiden synty; • 3. Itsenäisten työntekijöiden määrän kasvu (taloudellisesti riippuvaisten), usein tosiasiallisesti yhden yrityksen alihankkijan asemassa; • Uudet työntekijätyypit: • * “valmiustilassa” olevat ; • * muodollisesti itsenäiset, mutta käytännössä yritykselle alisteiset (useimmiten yritykselle, joka on antanut heille potkut) • * erilaisten näennäsiten tuotanto ja palvelu osuuskuntien jäsenet; • * epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät(osa-aikainen, määräaikainen, oppisopimuskoulutettava, koeajalla työskentelevä jne.); • * vuokratyöläiset • * kotiavustajat jne.; • * puhelin/tele työläiset.

  15. Työajan ja palkan joustavuus • Työaikojen eriytyminen: • - myös pienissä yrityksissä työ/tuotanto on jatkuvaa; • - ylitöiden lisääntyminen; • - työajan ja elämän toisiinsa sekoittuminen; • - työajan yleinen lisääntyminen • Palkan joustavuus: • - palkan yksilöllinen määrittely; • - kaiken “automaattisuuden” katoaminen (palkankorotuksista, ikälisät jne) • - palkan vaihtelu; • - palkan irrottaminen tuottavuudesta • - suurempi riippuvaisuus yrityksen edusta; • - suurempi riippuvaisuus työmarkinoista (työttömyyden tasosta) • Työn joustavuus korostaa yksilöllisen sopimisen merkitystä kollektiivisen kustannuksella

  16. Juostavuuden lisääntymisen yleiset vaikutukset • Katkeaa sidos tuotannon kasvu = työllisyyden kasvu • katkea sidos tuottavuuden kasvu = työstä saadun tulon kasvu • Kansainvälisten tekijöiden merkitys kasvaa (talouden globaalistuminen) • Kansallisvaltion merkitys heikkenee ja keynesiläinen politiikka ja hyvinvointivaltion politiikat eivät toimi ja samalla erilaiset “lokalismit” kasvattavat merkitystään. • Tulonjako muodostuu “hämärämmäksi” • Työn yhteismitallisuuden kadotessa lisääntyvät sukupuolisen syrjinnän ja rasismin uudet muodot (ei mitä teet. Miltä näytätä, vaan “mitä olet”, “mitä voisit olla”)

  17. ”Keskiluokan kriisi” • Julkisten palveluiden kilpailuttaminen ja yksityistäminen ovat vaikuttaneet perinteisen keskiluokan työsuhteisiin ja muuttaneet niiden sisältöjä. • Julkiset työpaikat eivät varmoja työn ja urakehityksen kannalta • Työtehtävät yhä epämääräisempää toisten työn kontrollointia ja projektien hallinnointia. • Yrityksissä uudet johtamisjärjestelmät kasaavat alemmalle johdolle lisää työtehtäviä ja vievät työn varmuutta • Julkisten palveluiden yksityistäminen vaikuttaa myös toista kautta: perheet joutuvat sijoittamaan yhä suuremman osan tuloistaan asumiseen, työmatkoihin, lasten hoitoon, koulutukseen ja harrastuksiin • ”Sinkkujen” määrä kasvaa nopeasti Euroopan metropoleissa

  18. Prekarisoitumisen seurauksia • Työvoiman kvalifikaatio muuttuu: ajan kuluessa kasautunut ”ammattitaito” muuttuu ”potentiaalisuudeksi”. Se muodostuu oppimisesta ja sopeutumisesta erilaisiin ympäristöihin • Kokemusta jostain erityisestä alasta ei pääse kasautumaan (sukupolvien välinen ero heikkenee?). • Prekarisoituminen vaikuttaa koko elämään, elämän tavoitteisiin ja odotuksiin ja siirtää niitä enemmän pelkän hengissä selviytymisen suuntaa. •  Syntyy katkos aktuaalisen tilanteen ja tulevaisuuden odotusten väliin: kun saan vakituisen työpaikan, niin sitten alan ”elää”, perustan perheen, ryhdyn harrastamaan jne. ennen sitä vain työ/koulutus. • Seuraus: ei ole varaa investoida kestokulutushyödykkeisiin ja asuntoihin, mikä osaltaan tekee vastavuoroisesti työvoimasta myös joustavaa… • Omnia mecum porto

  19. Nykytyön luonteenpiirteet • Itsenäistä • Persoonallista • Asiantuntevaa Olennaista: - Päätöksenteon itsenäisyys - Ulkoiset verkostot - Investointi omiin kykyihin

  20. Taidot • Vuorovaikutus, kommunikaatiokyky • Tilanteeseen sopeutuminen • Mahdollisuuksiin tarttuminen • Muutoksen sietäminen • Elämän ”sotkuisuus”/päällekkäisyys (monet mahdolliset maailmat)

  21. Työn koordinaatit • Tilaltaan rajatonta • - paikan muuttuminen epämääräiseksi • Ajaltaan loputonta • - ajan muuttuminen epämääräiseksi • Tehtäviltään näkymätöntä • - työtehtävät vaihtelevat

  22. Missä työtä tehdään ja tuotetaan? Mahdollisesti kaikkialla. • Milloin työtä tehdään ja tuotetaan? Mahdollisesti aina. • Mikä on työtä ja tuottavaa? Mahdollisesti mikä tahansa. • Mitä tehdään kun tehdään työtä? Mahdollisesti mitä tahansa. • Kuka tekee työtä ja tuottaa? Mahdollisesti kuka tahansa, jokainen.Ongelmat: rekrytointi, työn ohjaus ja valvonta, työn ja tuotannon suunnittelu, työajan ja työtilan määrittely.

  23. Vaihtelu • Työtiloja • Työaikaa • Työtehtäviä • Työhistoriaa • Horisontaalista ja vertikaalista • -tilallinen läheisyys korvautuu etäisyydellä • - kronologinen jatkuvuus ”kestolla” • - määrättyjen asioiden tekeminen mahdollisella tekemisellä, abstraktilla kyvyllä varioida.

  24. Yleiset kyvyt • kyky ajatella ja ymmärtää mitä tahansa korvaa erityistaidot • kyky muunnella, varioida ja liikkua kontekstista toiseen korvaa keskittymisen • Mahdollisen toiminnan kyky (potentiaalisuus/dynamis/”mahti”) korvaa konkreettiset tehtävät • Sitoutuminen työhön heikkenee

  25. Mahdollisuuksien moneus • Työ ei välitä suhdetta maailmaan • - epäluottamus määrättyä työtehtävää kohtaan • ”Yhteisö” tai perhe ei välitä suhdetta maailmaan • - epäluottamus yhteisöä kohtaan/yhteisöt vaihtelevat • Koulutus ei takaa työn jatkuvuutta • - epäluottamus koulutusta kohtaan • - ”oppimaan oppiminen”

  26. On oltava kiinnostunut kaikesta välittämättä mistään • Tehtäviin sitoutuminen heikkenee • Uusi kiinnostaa pelkästään uutuuden vuoksi • Työn sosiaalinen puoli korostuu • Levoton työ - ”Tietokoneen käyttäjät ovat levottomia kolibreja” - ”Päivittäiset häiriöt ja keskeytykset ovat olennaisia heidän työlleen” - ”Häiriöt eivät ole vain työn rutto, vaan joskus myös itse työtä” - ”Joutua irtileikatuksi muista työntekijöistä on joutua irti kaikesta”

  27. Yhteisöresurssit • Työn uudelleen järjestelyn muotojen kautta näkymättömiä ja henkilökohtaisia tai ”eettisiä” kykyjä, yksilön koko yhteisö (perhe, ihmissuhteet, harrastukset, kommunikaatiokyvyt) otetaan osaksi tuotantoa. • yhteisöresurssit vastaavat vanhan teollisuustuotannon luonnonvaroja. • Perheestä tulee osa työtä ja tuotantoa, koska työllä ei ole selkeitä ajan ja tilan ja tehtävien koordinaatteja • Perinteiset ”kodin taidot” /oikonomia työelämäkykyjä

  28. Kotityö mallina • Kotityö: kaiken seuraaminen yhtä aikaa (”huushollaus”) • Kotityö = ”elävää työtä”, ei supistu erityisiksi suorituksiksi, jää usein näkymättömiin, esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin • ”Kotityömäisyys” luonteenomaista kommunikatiiviselle työlle ylipäätään.

  29. Hajamielinen työ • Hajamielisyys on avain työn ruumiillisuuteen. • Asumme ja liikumme kiinnittämättä suuremmin huomiota yksityiskohtiin. • Hajamielisinä käytämme tilaa aistimellisesti (kaikilla aisteillamme), ruumiillisesti (emme jollain elimellä) ja materiaalisesti. • Mielemme on niin sanotusti toiminnassa, se tekee jotain olennaista, mutta se ei tee mitään erikoista. • Kommunikatiivinen työ ruumiillista työtä

  30. Voiko koko elämä olla työtä? • Työ pelkästään välineellisenä • - työn sisällöt eivät kehity • Työ moraalisena pakkona ja kulttina • - työleiri

  31. Lisääntyvät riskit • Työn ja tuotannon organisaatioiden kompleksisuus • T&T ympäristöjen ennakoimattomuus • Markkinakontekstien nopea muutos • T&T tehtävien muuttuminen epämääräisiksi • Koskettavat suoraan myös kotia ja elämää

  32. Riskien jakamisen ja hallinnan mekanismien puuttuessa • Opportunismi • - alistuminen mihin tahansa ja pelkän olemassa olevan hyväksikäyttö (”Musulmaani) • Kyynisyys • - mahdollisuuksien horisontin sulkeutuminen ja kaiken näkeminen jo tapahtuneena, toisten alistaminen mihin tahansa (psykopatologia töissä, ”Snakes in suits”(Paul Babiak, Robert D. Hare) • Aika –ja muutosperspektiivin sulkeutuminen • Kummassakin tapauksessa itsenäisyys puuttuu (työntekijästä tulee yritykselle riski)

  33. Riskien vähentäminen • Toiminnan itsenäisyyden kasvattaminen • - liikaa yrityksestä riippuvainen työntekijä on riski yritykselleen ja itselleen • Verkostojen laajentaminen ja intensiivisyys • - vuorovaikutus yli annettujen verkostojen. • Tietokykyjen kasvattaminen yli välittömien työtehtävien vaatimusten, investointi itseen • - jatkuva koulutus ja itsen muokkaus

  34. Riskien hallinta • Työntekijän riippumattomuus työtehtävästä ja yrityksestä • - taloudellisesti (pääsy rahatuloon työstä riippumatta) • - tiedollisesti (pääsy koulutukseen työstä riippumatta) • Mitä vapaampaa ja itsenäisempää työvoima on, niin A) Työntekijän kannalta • Työmarkkinat kehittyvät sitä paremmin, mitä enemmän tiedon saatavuus ja kiinnostus uuden tiedon hankintaan ylittävät yritysten välittömät vaatimukset työvoimalle. B )Yritysten kannalta • Työmarkkinat toimivat ja kehittyvät, kun rakenteet, kuten koulu, yliopisto ja erilaiset erikoistumisväylät antavat mahdollisuuden levittää tietoa, joka ylittää kullakin hetkellä työtä hakevien tiedontarpeen.

  35. Ekstra • ”Ylijäämä” on voimavara, jonka avulla (alueelliset) työmarkkinat kykenevät pelaamaan mahdollisuuksillaan eivätkä jähmety olemassa olevan kysynnän/tarjonnan optimaalisen kohtaamisen organisoinniksi. • Työvoiman koulutusta ei voi jättää työntekijöiden tai työnantajien harteille eikä näiden keskinäisen sopimuksen varaan. • Ylijäämän voi synnyttää vain poliittinen/tahtova antagonismi, koska tuottavuushyötyjen jakamisen malli ei toimi.

  36. Uusi sosiaaliturva? • Irti määrätyistä työtehtävistä • Mahdollisuus taloudelliseen ja tiedolliseen itsenäisyyteen (työsidonnaisuuden purkaminen/ ihmisoikeudet) • Mahdollisuus verkostoihin, jotka ylittävät työtehtävän suorittamiseen tarvittavat (liikkumisen vapaus) • Mahdollisuus ”investoida itseen” (vapaa pääsy koulutukseen/opiskeluun). • Mahdollisuus kieltäytyä ”paskaduunista” (työn sisältöjen kehittäminen) • Autonomia: utopiaa vai työn ja tuotannon vaatimus?

More Related