Download
seppo sarras kehitt miskonsultti helsinki hotelli presidentti 6 9 2011 seppo sarras@gmail com n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Seppo Sarras Kehittämiskonsultti , Helsinki Hotelli Presidentti 6.9.2011 seppo.sarras@gmail.com PowerPoint Presentation
Download Presentation
Seppo Sarras Kehittämiskonsultti , Helsinki Hotelli Presidentti 6.9.2011 seppo.sarras@gmail.com

Seppo Sarras Kehittämiskonsultti , Helsinki Hotelli Presidentti 6.9.2011 seppo.sarras@gmail.com

338 Views Download Presentation
Download Presentation

Seppo Sarras Kehittämiskonsultti , Helsinki Hotelli Presidentti 6.9.2011 seppo.sarras@gmail.com

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Helsingin vasuprosessi 2004 - 2011 Toimintaympäristö ja lähtökohdat Rakenteet Kehkeytyvä prosessi Prosessin arviointi ja tulevaisuus Mitä opimme Varhaiskasvatuksesta Prosessista ja sen johtamisesta Seppo Sarras Kehittämiskonsultti, Helsinki Hotelli Presidentti 6.9.2011 seppo.sarras@gmail.com

  2. Toimintaympäristö vasuprosessin alkaessa Helsingissä 2004 • Päiväkoteja noin 300 • Lapsia noin 20 000, joista 1 500 perhepäivähoidossa • Henkilöstöä 5 000, joista hoito- ja kasvatushenkilöstöä noin 3 300 • Alueorganisaatiosta oli juuri siirrytty elämänkaariorganisaatioon • Päivähoito eheytyi alueellisten sosiaalikeskusten toimistoista yhdeksi päivähoidon vastuualueeksi • Päivähoidon organisaatiota ja johtamisen rakennetta uudistettiin voimakkaasti koko prosessin ajan • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet oli julkaistu 2003 • Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma oli valmistunut 2002 Seppo Sarras 2011

  3. Päivähoidon toimintakenttä yksityisen ja julkisen kosketuspinnassa Yksityinen Koti ja vanhemmat Isovanhemmat Lapset Kaverit Sisarukset Media Varhaiskasvatussuunnitelmat luodaan tätä kosketuspintaa varten Järjestöt AP- ja IP- toiminta Päivähoitopalvelut Pph, päiväkoti, leikkipuisto Varhaiskasvatus, esiopetus ja avoin toiminta Seurakunnat Perusopetus Julkinen

  4. Helsingin vasuprosessin lähtökohdat • Vasuperusteet 2003 esitteli uuden varhaiskasvatusmaailman • Aikaisemmin varhaiskasvatusta ja esiopetusta oli määritelty ja selitetty substantiivein; tavoitteet, menetelmät, sisällöt, toteutus, erityinen tuki • Nyt vasuperusteissa nostetaan esiin lasten toiminta; leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen • Varhaiskasvatusta kuvataan nyt verbein Seppo Sarras 2011

  5. Helsingin vasuprosessin lähtökohdat • Kasvatuskumppanuus edellyttää uudenlaista lapsen vasu-käsitystä • Normatiivisesta lapsen vasusta narratiiviseen lapsen vasuun • Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa on normaalia • Halusimme päästä eroon erityislapsi-puheesta • Helsingin varhaiskasvatus on monikulttuurista • Tavoitteena on monikulttuurinen kompetenssi • S2-opetus on monimuotoista lasten toimintaa, jossa vahvistuvat myös lasten ”sadat kielet” Seppo Sarras 2011

  6. Vasu-ohjausryhmän antama tehtävän määrittely 2004 Helsingin vasu luodaan niin, että jo itse prosessi ohjaa henkilöstön toimintaa ammatillisen tietoisuuden kohottamiseen, kasvatuskumppanuuteen ja tulevaisuuteen tähtäävän lapsikeskeisen ja perustaltaan yhdenmukaisen varhaiskasvatuksen kehittymiseen. • Tähtäin on siis muutoksen ja kehityksen hallinnassa Seppo Sarras2011

  7. Oppimisen ja kehittämisen kolme silmukkaa,Argyris ja Schön 1996, mukaillen SS 2004 Arvot ja lähtökohdat uudistuvat, uusia toiminnan tapoja, transforma-tiivinen oppiminen Toimintaa kehitetään, säännöt muuttuvat, reflektiivinen oppiminen Toimintaa ja hyviä käytäntöjä ylläpidetään, uusintava oppiminen Tavoite jäsentyy, tulos paranee koulutus reflektio arviointi ja muutos Seppo Sarras 2011

  8. Kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma • yhdenmukaistuvat toiminnan perusteet • - kehittämisen rakenteet • kehittyvä kasvatuskumppanuus ja vuorovaikutus • hoidon kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden määrittely • kehittyvä osaaminen ja ammatillisuus • arviointi ja dokumentointi • toimintakulttuurin muutos Helsingin VASU 2004 – 2007, lapsen vasu 2008, toimipisteiden vasut 2006 - 2010 Ympäristötekijät Kehkeytyvät osiot dokumentointi, itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki Karikot Kehkeytyvät osiot dokumentointi, itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki Organisaatio Kehkeytyvät osiot dokumentointi, itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki • henkilöstön osaaminen • oppimisen motivaatio • vanhempien osallistuminen • lasten toiminta ja osallisuus • hiljainen tieto Helsingin esiopetuksen ops 2002 Päiväkotien esiops:t ja varhaiskasvatussuunnitelmat, laatukäsikirjat Resurssit Strategiset johtopäätökset, tuloskortti Yhteys aikaisempiin suunnitelmiin Seppo Sarras 2010

  9. Helsingin vasu-organisaatio 2004 Yksiköiden uudet varhais-kasvatuksen suunnitelmat Sosv:n lapsuuden strategia Laatukäsikirjat, Päivähoidon arki esiopetuksen ops:t, yksiköiden aikaisemmat varhaiskasvatus-suunnitelmat. Varhaiskasvatus-suunnitelman perusteet Varhaiskasvatuksen yksiköt ja toimijat, vasuparit, työryhmät, vanhemmat Vasu-konsultti Kolmekymmentä vasuohjaajaa Alueellinen vasutyön ohjaus ja tukeminen Helsingin varhais-kasvatuksen suunnitelma 4 alueryhmää: Vasu-ohjaajat, päivähoitoalueen päälliköt ja konsultti Vasuprosessin seuranta Vasu-materiaalin tuottaminen Vanhemmat Prosessien tuki Varhaiskasvatus-päällikkö Toiminnan ja johtamisen tukiyksikkö / kehittämiskonsultti Vasu-ohjausryhmä Vasu – koulutus Vasu –prosessikoulutus ohjaajille Alueellinen ja yksikköjen koulutus Päivähoidon johtaja Päivähoidon johtoryhmä Seppo Sarras2004/2011

  10. Vasut kirjoitustehtävänä Lakitekstejä, linjauksia ja perusteita siteeraten kirjoitetaan yhteenveto olemassa olevien ja tunnettujen asiakirjojen sisällöstä; yksinkertainen kirjoitustehtävä • Lait ja asetukset • Linjaukset ja tavoitteet • Varhaiskasvatus-suunnitelman perusteet • Strategia • Organisaatio • Varhaiskasvatuksen suunnitelmat Seppo Sarras 2011

  11. Vasuprosessi oppimis- ja kehittämistehtävänä Lakitekstejä, linjauksia ja perusteita siteeraten kirjoitetaan yhteenveto olemassa olevien ja tunnettujen asiakirjojen sisällöstä; yksinkertainen kirjoitustehtävä • Lait ja asetukset • Linjaukset ja tavoitteet • Varhaiskasvatus-suunnitelman perusteet • Strategia • Organisaatio • Varhaiskasvatuksen suunnitelmat vasuprosessi: keskustelu reflektio tulkinta merkityksenanto Uudet perspektiivit Vasujen kirjoittaminen Oppiminen Seppo Sarras 2011

  12. Vasuprosessin tarkoituksena on ohjata ja tukea henkilöstön omaa ammatillista kasvua ja edistää osaamisen eri puolia Tällaisia teidän pitäisi olla. Näin pitäisi työskennellä Toimitaan niin kuin ennenkin Miten pitäisi toimia Toimintaa pohdiskelua kirjoitusta Päiväkodin ja pph:n henkilöstö lapset ja vanhemmat Tällaisia olemme Näin työskentelemme Konsultti kommentoi ja ohjaa Seppo Sarras2006

  13. Kehittyvää toimintaa Tietoisempi vasu Vasuprosessin tarkoituksena on ohjata ja tukea henkilöstön omaa ammatillista kasvua ja edistää osaamisen eri puolia jatkuva muutos Kehitämme osaamista, opimme uutta Toimintaa pohdiskelua kirjoitusta Päiväkodin ja pph:n henkilöstö Lapset ja vanhemmat Tällaisia olemme, näin työskentelemme Toteaminen, tämä meillä on Mitä siitä voi tulla Konsultti kommentoi ja ohjaa Seppo Sarras2006

  14. Vasuprosessin tavoitteet Opetuskeskeisestä orientaatiosta • Varhaiskasvatusmaailmaan • hoidon, kasvatuksen ja • opetuksen kokonaisuuteen • lapsille ominaisiin • toiminnan tapoihin • lapsilähtöisyyteen Ammatillisesta ekspertti-orientaatiosta Kasvatuskumppanuuteen Tulosten arvioinnista Osaamisen kehittämiseen Seppo Sarras2005/2010

  15. Opetuskeskeisestä orientaatiostavasumaailman toimintaorientaatioon Helsingin varhaiskasvatukseen oli kotiutunut sisältölähtöinen suunnittelutyyli. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan suunnitelmissa oli etukäteen päätetty läpikäytävät sisällöt tavoitteineen ja menetelmineen. Lasten toiminta sopeutettiin sisällölliseen ohjelmaan Vasuprosessin aikana yleistyi näkemys siitä, että suunnittelun kohteena voisikin olla lasten toiminta, johon voidaan organisoida ajankohtaista ja tarkoituksenmukaista sisältöä. Vasuperusteiden sisällölliset orientaatiot tulkitaan kasvattajien orientaatioperustan kuvaukseksi eikä niinkään opetettavien ja opeteltavien asioiden luetteloksi. Seppo Sarras 2011

  16. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus • Hoito ja huolenpito • Keskinäisen • luottamuksen • rakentaminen • Perustarpeista • huolehtiminen • Terveys, • virkeys ja • toimintakyky • Kasvatus ja kasvaminen • Itseksi kasvaminen, • Sosiaalinen kanssakäyminen • ja vuorovaikutus • -itsenäiseksi • kasvaminen, • -toiset • huomioon • ottavaksi • kasvaminen Opetus ja oppiminen Ongelmanratkaisuun orientoituminen Oppimisen välineisiin ja menetelmiin tutustuminen ja harjaantuminen Ympäristöön ja elämän eri puoliin tutustuminen Kulttuuriin kiinnittyminen - sivistyminen Lasten leikkiminen, liikkuminen, taiteileminen ja tutkiminen sosv/phva/sj/ss/2006

  17. Huomio on lasten toiminnassa: Lapset leikkivät, liikkuvat, taiteilevat, tutkivat ja osallistuvat arjen puuhiin Siinä he perehtyvät omiin kykyihinsä ja intresseihinsä, käsittelevät, harjoittelevat ja omaksuvat varhaiskasvatuksen ja elämän sisältöjä Havainnointi, dokumentointi ja arviointi Sensitiivisyys ja läsnäolo Johtopäätökset havainnoinnista ja dokumentoinnista: Varhaiskasvattajat vaikuttavat lasten toiminnan sisältöön organisoimalla lasten toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitä kutsutaan sisällölliseksi orientoitumiseksi. Seppo Sarras 2008/2011

  18. Ammatillisesta ekspertti-orientaatiostakasvatuskumppanuuteen, lapsen vasu Kaikille vanhemmille esitetyt samat mallikysymykset Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelma muodostui vanhempien vastausten perusteella Suunnitelma laadittiin syksyllä sovittuna päivänä ja sen toteutuminen arvioitiin keväällä sovittuna päivänä • Jokaisella perheellä on omat kysymyksensä, joihin kasvattajat vastaavat • Lapsen vasu ei ole • lapsen kehittämissuunnitelma, • vaan lapsen varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma. • Lapsen vasua arvioidaan jatkuvasti ja • siihen voidaan tehdä tarpeelliseksi katsottuja muutoksia milloin vain. Seppo Sarras 2011

  19. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Vanhempien näkökulma • vanhempien kanssa keskustellaan lapsen päivähoitoon • ja varhaiskasvatukseen liittyvistä odotuksista, toiveista, • tavoitteista ja epäselvistä, ehkä pelottavistakin asioista Lasten näkökulma • lasten kanssa haastellaan lapsen toiveista ja • odotuksista • lasten toimintaa havainnoidaan, dokumentoidaan • ja arvioidaan • lasten käsityksiä omasta varhaiskasvatuksestaan • kartoitetaan leikkien, pelien ja satujen välityksellä Ammatillinen näkökulma • lasten ja vanhempien näkökulmista saadun tiedon perusteella • suunnitellaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatus • yleisen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa Seppo Sarras2008

  20. ALOITUS- KESKUSTELU Tuen tarve saattaa tulla esiin jo päivä- hoitoon haettaessa. Päivähoitopaikkaan tutustumisen jakson aikana vaihdetaan turvallisen päivähoidon aloittamiseen tarvittavat tiedot Vanhempien huoli saattaa tulla esille. Siihen reagoidaan. LAPSEEN TUTUSTUMISEN AIKA, N. 2KK Kuunnellaan lasta ja vanhempia. Tutustutaan lapseen, kuunnellaan, leikitään, haastellaan. Kysellään vanhempien toiveita ja tarpeita. Tämä on lapsen vasun valmistelua. Kasvattajien huoli saattaa viritä. Varhaiskasvatukselli- sen tukemisen osuus voidaan aloittaa. LAPSEN VASU- KESKUSTELU N. 2KK: KULUTTUA ALOITUKSESTA Tuodaan keskusteluun ammatillinen näkökulma: Miten voin ammatillisesti vastata vanhempien ja lasten toiveisiin ja tarpeisiin. Tässä kehkeytyy varsinainen Lapsen vasun sisältö Mahdollisesti tarvittavista tukitoimista sovitaan viimeistään tässä. ARVIOINTI Lapsen vasua arvioidaan jatkuvasti ja tarvittaessa muutetaan suunnitelmaa: Olemmeko suunnitelleet oikeita asioita. Tarvitseeko lapsi tukea jossain asiassa. Tuntuuko suunnitelma Toteutuvan Tukemisen tapaa ja vaikuttavuutta arvioidaan ja tehdään tarvittavat muutokset. Lapsen vasuprosessi Helsingissä Seppo Sarras2008

  21. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa Erityinen tukeminen: varhaiskasvatuksellista tukemista ja erityispedagogista osaamista kohdennetaan yksilöllisesti Muut tuki- palvelut Kasvatuskumppanuus, vanhemmat Varhaiskasvatuksellisen tukemisen tehostaminen: Varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelee ja kohdentaa tukemista yksilöllisesti Erityis- lasten- tarhan- opettajien palvelut Osaavan henkilöstön toiminta Varhaiskasvatuksen perustyöhön kuuluu lasten yleinen tukeminen Varhaiskasvatushenkilöstö tarjoaa tukensa lapsille ja perheille heti kun tuen tarve ilmenee. Toimintaympäristöä kehitetään jatkuvasti lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi Seppo Sarras 2011

  22. Varhaiskasvatuksen arviointi Erilaisia mittareita vaikuttavuuden, tuottavuuden ja laadun arviointia varten Lasten kehityksen ja oppimisen arviointiin erilaisia säännöllisesti käytettäviä testejä Tuottavuuden tarkasteluun myös varhaiskasvatuksen näkökulma Varhaiskasvatuksen arvioinnin painopiste siirtyy lapsen arvioinnista lapsen varhaiskasvatuksen arviointiin, pedagogiseen dokumentointiin Seppo Sarras 2011

  23. Varhaiskasvatuksen arviointi • Arviointitiedon keräämistä havainnoimalla ja dokumentoimalla on leimannut tieteellisen tutkimuksen perinne • Lapsikäsitys, lapsen näkeminen tulevana • Kehityspsykologinen näkökulma • Vasumaailmassa lapsi nähdään olevana, oman kulttuurinsa toimijana • Pedagoginen näkökulma • Miten vaikutan lapsen elämään varhaiskasvatuksen piirissä

  24. Henkilöstön osallisuus ja yhteistyö Lapset, lasten hyvän kasvun edellytykset Lapset, lasten hyvän kasvun edellytykset Organisaatiolähtöinen yhteistyön malli Kukin suorittaa oman tehtävänsä perustehtävän liepeillä Lapsiläheinen yhteistyön malli Kaikkien työpanos kohdistuu perustehtävään tilanteen edellyttämällä tavalla Seppo Sarras 2010

  25. Vasuprosessin arviointi • Vuoden 2009 aikana Helsingin vasuprosessi arvioitiin reflektiivisin menetelmin 32:ssa kokopäiväisessä arviointiseminaarissa • Arviointiin osallistuivat päivähoitoalueiden päälliköt ja yksiköiden esimiehet omissa seminaareissaan ja hoito-ja kasvatushenkilöstö omissa seminaareissaan • Arviointiprosessin veti kehittämiskonsulttimme Pirjo-Leena Malassu Seppo Sarras 2010

  26. Kevät 2009 Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Kahdeksan alueellista keskenään samansisältöistä vasu-prosessin arviointiseminaaria päivähoitoalueen päälliköille ja yksiköiden esimiehille • Tavoitteena on hahmottaa vasuprosessin nykytilanne • ja visioida sen lähitulevaisuus Helsingissä • mitä on saatu aikaan • mihin suuntaan prosessia pitää ohjata • minkälaista tukea tarvitaan vasupedagogiikan • johtamiseen ja vasuprosessin etenemisen • varmistamiseen päivähoitoyksiköiden ja • toimipisteiden tasolla Seppo Sarras2009

  27. Teemat Teemat Teemat Teemat Teemat Teemat Teemat Teemat Aloitus 19.8.09 Ryhmä 1 h&k henkilöstön Edustajat Aloitus 20.8.09 Ryhmä 2 h&k henkilöstön edustajat Aloitus 26.8.09 Ryhmä 4 h&k henkilöstön edustajat Aloitus 24.8.09 Ryhmä 3 h&k henkilöstön edustajat Syksyllä 2009 3 x 8 alueellista kehittämisseminaaria, joilla reflektoidaan kevään arviointiseminaarien ja studia generalia tilaisuuksien materiaalin pohjalta varhaiskasvatuksen arjen tilannetta. Tarkoituksena on hahmottaa varhaiskasvatuksen kehittämisen konkretiaa vasu-maailmassa. Aloitus 31.8.09 Ryhmä 5 h&k henkilöstön edustajat Aloitus 4.9.09 Ryhmä 6 h&k henkilöstön edustajat Aloitus 9.9.09 Ryhmä 7 h&k henkilöstön edustajat Aloitus 11.9.09 Ryhmä 8 h&k henkilöstön edustajat Seppo Sarras2009

  28. Arviointisessioiden tärkeimmät tulokset • Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa • Mistä tiedät • Entäs jos • Kenen kanssa

  29. Kieli, kommunikaatio, vuorovaikutus Vanhempien osallisuus toiminta ja oppiminen Henkilöstön toiminta ja oppiminen ammattikasvattajina Lasten osallisuus, kasvaminen, kehittyminen ja oppiminen Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa Sisällöllinen orientaatioperusta KOGNITIIVISET PROSESSIT: Kysymykset, ratkaisut ja perustelut SOSIAALISET PROSESSIT: Lasten ja aikuisten tuottama sosiaalinen elämä Leikki-minen Tutki-minen Liikku-minen Taiteile-minen Motivaatio onnistuminen, tiedonhalu Osallisuus liittyminen, kaverit Lasten tuottamat sisällöt LUOVAT PROSESSIT: -Entäs jos, tahto ja tunne Seppo Sarras 2010

  30. Arviointisessioiden tärkeimmät tulokset • Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa • Hedelmällisten prosessien edellytyksenä on lasten osallisuus • Missä määrin lapset voivat vaikuttaa omaan toimintaansa

  31. Päiväkodille ominainen toiminnan tapa säätelee ja rajoittaa lasten toimintaa Lapsille ominaiset toiminnan tavat, johon lapset ryhtyvät yleensä aina ja mieluiten, ellei heitä estetä Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Vasut Toimintasuunnitelma Kuukausisuunnitelma Viikkosuunnitelma Tuokiosuunnitelma Päivärytmi Tilajako Toimintatuokio Lauluhetki Aamupala, lounas, välipala Lepohetki Ulkoilu Vapaa leikki Seppo Sarras 2010

  32. Arviointisessioiden tärkeimmät tulokset • Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa • Hedelmällisten prosessien edellytyksenä on lasten osallisuus • Monikulttuurinen varhaiskasvatus on paljon enemmän ja muuta kuin S2-opetusta

  33. Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen kolme tasoaMonikulttuurinen – interkulttuurinen - transkulttuurinen Helsingin varhaiskasva-tuksessamonikulttuu-risuus tarkoittaa näitä kaikkia tasoja • Ensimmäisen vaiheen monikulttuurisuus koostuu eri etnisten ryhmien saarekkeista eikä siihen välttämättä kuulu kulttuurien välistä vuorovaikutusta • Interkulttuurisuus-termillä korostetaan vuorovaikutusta kulttuurien välillä • Interkulttuurisessa kompetenssissa korostuu ajatus paitsi tietoisuudesta ja herkkyydestä, myös taidoista ja halusta toimia erilaisissa kulttuurien kohtaamisen tilanteissa • Transkulttuurisuus varhaiskasvatuksessa merkitsee eri kulttuurien kasvatuksellisten ominaispiirteiden arvojen, uskomusten ja käyttäytymismallien ymmärrystä ja ylittämistä. (kulturaalinen kommunikaatio) SS 2010

  34. Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen syventyminen, kulttuurisen kompetenssin kasvu Ensimmäisellä kehittämissilmukalla pyritään parempiin tuloksiin ja toimintaan kehittämällä tai säätämällä vakiintuneita hyviä käytäntöjä Monikulttuuri- suuden silmukka Esim. S2 -lto:n perustyö Arvot Perus-oletta-mukset A-haa! Toiminta ja hyvät käytännöt muuttuvat Tulokset A-haa! paranevat A haa! ja muuttuvat muuttuvat Toisessa kehittämissilmukassa tarkastellaan ja arvioidaan perusolettamuksia, siitä avautuu uusia merkitysperspektiivejä, mikä omalta osaltaan altistaa oppimiselle, muuttaa käytäntöjä ja saattaa tuottaa parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa toimintaa Inter- kulttuurisuuden silmukka Kolmannella silmukalla arvioidaan perus- olettamusten arvolähtökohtia Transkulttuurisuuden silmukka SS 2010

  35. Mitä opimme vasu-prosessista • Koko henkilöstön osallistuminen oli raskasta, mutta välttämätöntä • Haaste johtamiselle • Miten varhaiskasvatukseen liittyvät merkitykset avautuvat koko henkilöstölle • Organisaation oppiminen • Vanhempien osallisuus prosessissa on vaikea tehtävä • Haaste kasvatuskumppanuudelle • Vasu ei ole koskaan valmis • Vasut tehdään tätä päivää peilaten tulevaisuutta varten • Vasut uusiutuvat jatkuvasti Seppo Sarras 2011

  36. Ratkaisevat valinnat • Vasutyö otettiin heti osaksi strategian kehittämistä • Vasupuhe ja strategiapuhe ovat yleensä eri maailmoista • Hajautettu johtaminen • Päivähoitoalueiden ja toimipisteiden vasuprosessit saivat edetä jokseenkin itsenäisesti päivähoitoalueen päälliköiden ja yksikköjen esimiesten johdolla ja kehittämiskonsultin tukemana • Yksiköiden esimiehet ja päivähoitoalueen päälliköt joutuvat henkilökohtaisesti paneutumaan vasumaailman problematiikkaan ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen • Johtamisen pedagogiikka, pedagoginen johtaminen • Oppimisen tulokulma kehittämiseen • Vasuprosessi ei ole ensisijaisesti kirjoitustehtävä, vaan henkilöstön oppimisen ja varhaiskasvatuksen kehittämisen prosessi • Oppiva organisaatio • Kehkeytyvyyden periaate Seppo Sarras 2011

  37. Oppimisen tyypit ja vasuprosessi (Antti Kauppia, 2004, soveltaen SS 2011) Muutosvastarinta Taannutta-vaja säilyttävä oppiminen Ei-oppiminenkuvaa prosessia, jossa oppijat vastustavat oppimista tai kieltäytyvät siitä Suostuttelu Motivointi Työnohjaus Osaamisen ylläpito, kehittämisen ensimmäinen silmukka Normaali täydennyskoulutus Uusintava oppiminenkuvaa prosessia, jossa opitaan tekemään paremmin sitä on aina tehty Reflektiivinen oppiminenkuvaa prosessia, jossa oppija aktiivisesti havainnoi ympäristöään ja kytkee tekemiään havaintoja osaksi omia ajattelumallejaan, kehitysideoita Osaamisen arviointi, muutosmotivaatio, kehittämisen toinen silmukka Vasu-prosessi, koulutus, keskustelu kirjoittaminen Kehittävä ja syventävä oppiminen Vasu-prosessin arviointi- ja syventäminen Toiminnan ja osaa- misenkehittämi- nen, uudet toimintatavat, kehittämisen kolmas silmukka Uudistava oppiminenkuvaa prosessia, jossa oppimisessa korostuu uuden tiedon luominen ja uusien käytäntöjen yleistyminen ja vakiintuminen

  38. Vasu-prosessin eteneminen 2011 Vasuprosessin jatkamista ja kehittämistä tukevat syventävät koulutus-, keskustelu- ja arviointitilaisuudet Vasuprosessin johtamista tukevat koulutukset 2010 Studia generalia –tilaisuudet, Vasu-raportti ja Vasu-työkirja Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämissuunnitelma Päivähoitoalueen päälliköt ja ph-yksiköiden esimiehet arvioivat vasu-prosessin merkityksen, tulokset ja tulevaisuuden haasteet Ph-yksiköiden hoito- ja kasvatushenkilöstö arvioi vasu-prosessin tulevaisuuden- kuvan ja luonnostelee osaamisen ja kehittämisen suunnitelmaa 2009 2008 Toimipisteiden vasuja valmistuu yhä enemmän Lapsen vasu –prosessit käynnistyvät kaikissa toimipisteissä 2007 Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma vahvistetaan päivähoitojaostossa Toimipisteiden vasuja alkaa valmistua Lapsen vasu pilotti päättyy, keskitetty lapsen vasu-koulutus alkaa 2006 Helsinki-vasun ensimmäinen luonnos, toimipisteiden vasujen luonnoksia Dialogi Helsinki-vasun ja toimipiste-vasujen kirjoittamisen välillä kehkeytyy Keskustelu Helsingin lapsen vasu –tulkinnasta, lapsen vasu-pilotti alkaa 2004-2005 Vasu-ohjaajien koulutusprosessi, vasu-ohjausryhmä, studia-generalia tilaisuudet Helsinki-vasun kehitysversiot, toimipisteiden vasujen valmistelu

  39. Varhaiskasvatuksen johtaminen • Vasutyö on pysyvä ja olennainen osa varhaiskasvatuksen johtamista • Vasutyö tarkoittaa paitsi varhaiskasvatussuunnitelman jatkuvaa kehittämistä myös ja varsinkin varhaiskasvatuksen arkityön arvioimista ja kehittämistä • Johtamisen vaikutuksesta varhaiskasvatus tuottaa enemmän ja parempaa • Mitä varhaiskasvatus tuottaa • Johtamista ei kannata jakaa toisistaan erilliseen hallinnolliseen ja pedagogiseen johtamiseen • Johtaminen opettaa aina jotain • Varhaiskasvatus kehittyy ja laatu paranee vain oppimisen tuloksena

  40. Koonti Varhaiskasvatus on lasten toiminnan organisoimista Leikin motivaatio saa lapset toimimaan Leikkiminen on parasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta Leikkiminen on mukana myös liikkumisessa, taiteilemisessa ja tutkimisessa Kasvatuskumppanuudessa vanhemmilla on ensimmäinen puheenvuoro Lapsen tukeminen kuuluu asiaan varhaiskasvatuksessa Myös maahanmuuttajataustaisella lapsella on sata kieltä, niitä pitää vaalia Arviointi kohdistuu lapsen varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatuksen johtaminen on vasutyön johtamista Johtaminen opettaa aina jotain Kiitoksia kuulijoille Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com