1 / 22

Verotuksen perusteet V. Osinko

Verotuksen perusteet V. Osinko. Prof. Heikki Niskakangas. Yhtiöveron kohtaanto. Omistajat kantavat verorasituksen? Yhtiöt vyöryttävät verorasituksen joko taaksepäin tuotannontekijöidensä hintoihin tai eteenpäin suoritteidensa hintoihin? Pitkä ja lyhyt aikaväli eroavat toisistaan

arissa
Download Presentation

Verotuksen perusteet V. Osinko

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Verotuksen perusteet V. Osinko Prof. Heikki Niskakangas

  2. Yhtiöveron kohtaanto • Omistajat kantavat verorasituksen? • Yhtiöt vyöryttävät verorasituksen joko taaksepäin tuotannontekijöidensä hintoihin tai eteenpäin suoritteidensa hintoihin? • Pitkä ja lyhyt aikaväli eroavat toisistaan • Pienyhtiö ja listattu yhtiö eroavat toisistaan

  3. Kahdenkertainen verotus • Ainakin terminologisesti on syytä puhua kahdenkertaisesta verotuksesta • Toisaalta laissa (TVL 33 b §) ja vero-oikeudellisessa kirjallisuudessa puhutaan verovapaasta osingosta • Osingon yhdenkertainen verotus on veropoliittisesti tarkoitushakuinen termi, jota oikeuskirjallisuudessa ei käytetä.

  4. Tavoitteena neutraalisuus • Vähimmäisvaatimus: verotus on neutraalia silloin, kun sille ei ole asetettu nimenomaista ohjaavaa tavoitetta • Järjestelmän tulee minimoida verotuksesta johtuva tehokkuusrasitus • Rahoitus- ja säästämisneutraliteetti • Sijoitusmuotoneutraliteetti • Yritysmuotoneutraliteetti

  5. Osinkoverotus ja pääomarakenteet • Takavuosina verotuksella tuettiin voimakkaasti oman pääoman hankintaa • Nykyoloissa syytä pyrkiä siihen, että verotus ei vaikuttaisi yhtiöiden pääomarakenteisiin • Kuitenkin mieluummin suhtaudutaan torjuvasti velkavetoisiin liiketoimiin • Verotus antaa yrityksille ja omistajille mahdollisuuden terveen taseen rakentamiseen ja ylläpitämiseen

  6. Hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuuksia • Neutraalisuus • Horisontaalinen oikeudenmukaisuus eli tasapuolisuus • Vertikaalinen oikeudenmukaisuus • Yksinkertaisuus, selkeys ja ennustettavuus • Kansainvälinen niveltyvyys • Eurooppaoikeudellinen hyväksyttävyys

  7. Osinkoverotus ja riski • Ulkomaisissa osinkoverouudistuksissa riskiä ei ole huomioitu • Riskin huomioiminen johtaa degressiiviseen verotukseen • Verovetoisilla riskeillä on taipumus toteutua • Riski otetaan huomioon tappiontasauksessa – Suomen tappiontasausjärjestelmä on vaillinainen

  8. Ruotsi • Perinteisesti klassinen järjestelmä • 22 % + 30 % = 43,4 % • Listaamattomat: 22 % + 5/6x30 % • Osittainen ketjuverotus • Verokanta laski 22 %:iin (2013). Osinkoverotus entisellään.

  9. Norja • 28+28 % = 48 % • Ansiotulojen ylin marginaalivero 48 % • Normaalituotto vapautetaan verosta myöntämällä vähennys, joka lasketaan kertomalla osakkeen korjattu hankintahinta veronjälkeisellä riskittömällä markkinakorolla. • Normaalituottovähennyksellä ei ole ylärajaa • Ketjuverotus poistettu kokonaan

  10. Belgia • ACE-mallin sovellutus – fiktiivinen korkovähennys • Yritys voi vähentää verotuksessaan riskittömän koron verran yhtiön taseessa olevasta omasta pääomasta laskien • Vähennys ei liity osingonmaksuun – aggressiivisen verokilpailun väline • Osinkoverotus 25 %

  11. Yhteenveto • Kaikissa Suomeen verrattavissa maissa, Norjaa lukuun ottamatta, osinkoja verotetaan kattavasti eikä verovapauksia ole • Missään maassa osinkoverotusta ei ole tehty riippuvaksi yhtiön nettovarallisuuden määrästä

  12. Suomen järjestelmä I v. 2014 - 2015 • Yhteisöverokanta 20 % • Pörssiyhtiöt: osingosta 85 % on pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa

  13. Suomen järjestelmä II • LISTAAMATTOMAT YHTIÖT: • Pääomatuloa 8 % yhtiön nettovarallisuudesta – loppu ansiotuloa • Pääomatulo-osingosta veronalaista 25 % 150.000 euroon saakka – verokanta 7,5 % tai 8 % • Ylimenevää verotetaan kuten pörssiosinkoja • Ansiotulo-osingoista 75 % on veronalaista ja 25 % on verovapaata

  14. Nettovarallisuus • Lasketaan pääosin kuten muissa yritysmuodoissa – käyttöomaisuuteen kuuluvat kiinteistöt ja arvopaperit • Myös TVL-omaisuus kuuluu nettovarallisuuteen • Osakaskohtaiset vähennykset: oma vakituinen asunto ja osakaslainat • Omaa asuntoa ei kannata laittaa yhtiöön ja osakaslainoja tulee välttää

  15. Esimerkki • Yhtiön nettovarallisuus 400.000 € • Osinkona jaetaan 76.000 € • PO-osinko: 8% 400.000 € = 32.000 € - 7,5 % veroa osakkaalle • Ansiotulo-osinko: 76.000 € - 32.000 € = 44.000 €, josta 75 % eli 33.000 € verotetaan ansiotulona progressiivisesti. Loppu verovapaata

  16. Suomen osinkoverotuksen ongelmia I • Vain Suomessa muunto-ongelmaa ei ole ratkaistu • Osingonjako tapahtuu verovetoisesti, mikä kierouttaa taserakenteita • Johtaa taloudellisesti epätarkoituksenmukaisiin yritysrakenteisiin • Tuloksena taloudelliset tehokkuustappiot • Listautumiskynnys • Suosii reaali-investointeja T&K-investointien kustannuksella

  17. Suomen osinkoverotuksen ongelmia II • Horisontaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu, koska samalla tulotasolla olevat maksavat hyvin erilaista veroa • Vertikaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu, koska suurituloiset maksavat vähemmän veroa • Voitot eivät tule aina verotetuksi enempää yhtiössä kuin osakkaankaan kädessä • Estää verotuksen ja kirjanpidon sidoksen höllentämisen

  18. Kasvuyritysten tukeminen • Yritysten kokonaismäärästä vain mikroskooppinen osa on todellisia kasvuyrityksiä • Verojärjestelmä on kömpelö instrumentti tähtiyritysten löytäjänä • Uusien kasvuyritysten merkitys suuri tuottavuuden kehityksessä – siksi kannattaa yrittää • Merkittävä osa tuottavuuden kasvusta tapahtuu luovan tuhon kautta • Kasvuyrittäjyyttä tuetaan parhaiten alhaisen yhteisöveron kautta

  19. Uuteen osinkoverotukseen I • Hetemäen työryhmä v. 2010 • ”normaalitasoinen” osinkoverotus ei aiheuta taloudellisia tehokkuustappioita • Kaikissa Suomeen verrattavissa maissa osinkoja verotetaan kattavasti (vrt. Norja ja Britannia) • Suomeen tulisi saada yhtenäinen suhteellinen osinkoverotus – ei kuitenkaan näköpiirissä

  20. Uuteen yritysverotukseen II • Hetemäen työryhmä v.2010 • Yhtiön vero kohdistuu investointeihin ja työhön – se on vahingollinen • Kansainvälinen verokilpailu kohdistuu ennen muuta yhteisöverokantoihin • Erilaisia lievennyskeinoja: yhteisöverokanta, ACE-malli, T&K-vähennys yms. • Millaisiin huojennuksiin veronsaajilla on varaa?

  21. Yhteisöverokanta • Alennettiin 26 %:sta 20 %:iin • Fiskaalinen vaikutus noin 1.000 meur. • Kansainvälinen verokilpailu. Investointien kohdemaa, pääkonttoritoiminnot, voittojen näyttäminen Suomessa • Kannustaa kasvuyrittäjyyttä, voittovaroja jää investointeihin. • Neutraali kannustintapa

  22. Yhteisöveropohja • Poistojärjestelmä: menojäännöspoistoista suunnitelmanmukaisiin poistoihin ? • Evl-poistojen sopeutus kirjanpidon poistoihin • Tuotannollisten investointien kaksinkertainen poisto • Korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen • T&K- menojen verokannustin • Sijoittajavähennys

More Related