1 / 16

Liikkuvat nuoret aikuiset - kaupunkiseutujen uusi rakenteellinen muutos

Liikkuvat nuoret aikuiset - kaupunkiseutujen uusi rakenteellinen muutos. Matti Kortteinen, Helsingin ylopisto. 1. Johdanto. Elämme parhaillaan uudenlaista, mitaltaan historiallista yhteiskunnallisen muutoksen kautta, jonka sisältö on vasta avautumassa sen tutkijoille.

gerik
Download Presentation

Liikkuvat nuoret aikuiset - kaupunkiseutujen uusi rakenteellinen muutos

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Liikkuvat nuoret aikuiset - kaupunkiseutujen uusi rakenteellinen muutos Matti Kortteinen, Helsingin ylopisto

  2. 1. Johdanto • Elämme parhaillaan uudenlaista, mitaltaan historiallista yhteiskunnallisen muutoksen kautta, jonka sisältö on vasta avautumassa sen tutkijoille. • Yksi indikaattori muutoksen mitasta on se, että muuttoliike kaupunkiseutujen sisällä on vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin itsenäisyytemme aikana.

  3. Nuoret, opiskelija- ja perheellistymisikäiset aikuiset ovat liikkuvin osa väestöä. • Pääkaupunkiseudulla, 2000-luvun alussa, laskennallisesti joka neljäs päivähoitoikäinen muutti vuoden aikana. • Osana tätä prosessia (tai sen kautta) syntymässä on uudenlaisia rakenteita, jotka Euroopan näkökulmasta vaikuttavat tutuilta.

  4. 2. Uusi kaupungistumisen aalto • Kaupungistumisaste Suomessa on edelleen eurooppalaisittain vertaillen alhainen: noin 66% suomalaisista asui kaupungeissa 2000 –luvun alussa. • Jos noin 20 % suomalaisista muuttaa kaupunkeihin, kysymys on noin miljoonan ihmisen (eli väestön viidesosan) kaupungistumisesta. • Oikeastaan ainut olennainen, tulevaan kehitykseen liittyvä avoin kysymys koskee sitä, kuinka äkillisesti tämä tulee tapahtumaan ja minne muutto kohdentuu.

  5. Toistaiseksi näyttää siltä, että Helsingin seutu ei ole ainut (eikä edes suurin) voittaja vaan muutos hajautuu kansakunnan sisällä tavalla, josta ei vielä ole varmaa tietoa. • Muutos tapahtuu myös erilaisten, ns. luonnollisten demografisten muutosten kautta. • Nuoret, ns. hedelmällisyysikäiset aikuiset ovat keskittyneet kaupunkiseuduille, ja syntyvyys näillä alueilla on muuta maata korkeampaa. Kuolleisuusluvut heijastavat samaa kehitystä käänteisesti.

  6. 3. Helsingin seudun metropolisoituminen • Muutosta vetää ennen muuta kaupunkien nopea kasvu. • Helsingin seudusta on 1990-luvun alun jälkeisen kehityksen myötä tullut eurooppalaisittain tärkeä informaatio- ja kommunikaatioteknologian kasvukeskus (Nokia). • Suomalaiset kaupungit (Helsinki, Tampere ja Turku) ovat huippunousijoita kun tarkastellaan työllisyyden, keskitulojen ja vähittäiskauppaan käytetyn rahamäärän kehitystä vertaillen jaksoja 1985-1994 ja 1994-2005.

  7. Yhtä jalkaa tämän taloudellisen nousun kanssa Helsingin seudun työssäkäyntialue on laajentunut ennen näkemättömän laajaksi. • Sako Musterd (2007): Euroopan suuret kaupunkiseudut alkavat tuottaa urbaaneja sivukeskuksia saavutettuaan n. 1,2 miljoonan väestömäärän • Rami Ratvion pro gradu –tutkielma: reunoille kehittyy reunoille sellaisia erityisiä elämäntapoja, joissa elämän kaikki keskeiset elämänalueet, asuminen, työ ja vapaa-aika, keskittyy reunalle (Hgin yo, Maantieteen laitos 2006).

  8. Tällainen asutuksen ja työpaikkakeskittymien laajeneminen suuren kaupungin reunoille on osa muusta Euroopasta tuttua rakenteellista muutosta, jota on totuttu kutsumaan metropolisoitumiseksi.

  9. 4. Helsingin seudun sisäinen alueellinen eriytyminen • Osana tätä kehitystä sekä hyvä- että huono-osaiset alueet ovat alkaneet korostua ja erottua Helsingin seudun sisällä.

  10. Nuori, perheellistymisikäinen korkeakoulutettu väestö sijoittuu omille alueilleen, jotka pääkaupunkiseudulla painottuvat länteen, Helsingin ulkopuolelle ja kehyskuntiin. • Uusi taloudellinen nousu on merkinnyt varallisuuden kasvua, mikä on lisännyt kotitalouksien valinnanmahdollisuuksia. • Nuoret, hyvin koulutetut ja varakkaat perheet suunnistavat seudullisten markkinoiden sisällä kulttuurisesti tyypillisen pientaloihanteen pohjalta.

  11. Sosioekonominen huono-osaisuus on alkanut kasautua toisaalle. • Historiallisena lähtökohtana pääkaupunkiseudulla esiintyvä huono-osaisuus oli hajautunutta, sijaiten yksittäisissä erityisen ongelmallisissa vuokrataloissa tai kortteleissa (Vaattovaara 1998) • Sittemmin osa korkeista ja tiiviistä alueista on suhteellisesti köyhtynyt • Laman jälkeen syntyneet uudet työmarkkinat suosivat nuorta ja koulutettua väkeä

  12. Etumaiset ongelmat asuinympäristössä liittyvät erilaiseen sosiaaliseen epäjärjestykseen (ml. juoppouteen), ja koettuun turvattomuuteen. • Tällainen asuinympäristö näyttää tutkimusten mukaan laskevan tällaisilla alueilla asuvien hyvinvointia, erityisesti hyväosaisten keskuudessa. • Tällä on yhteys lapsiperheiden muuttohalukkuuteen.

  13. Tuorein ennuste pääkaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen 2025 mennessä osoittaa muutoksen voimistuvan. Pääkaupunkiseudulle odotetaan 130.000 uutta asukasta, joista 100.000 on maahanmuuttajia. • Viidentoista vuoden kuluttua meillä on edessämme aivan erilainen pääkaupunkiseutu kuin nyt.

  14. 5. Yhteenveto • Jos alueelliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen liittyvien muutosten kokonaisuutta tarkastelee eurooppalaisesta näkökulmasta, näyttää siltä, että sen tuloksena syntymässä oleva rakenne on keskisestä Euroopasta tuttu. • Vauras liikekeskus ja varakkaimpien asutus • Aikanaan työväestölle rakennetut asuinalueet, joihin nyt kasaantuu sosiaalisia ongelmia • Esikaupunkialueet laitamilla houkuttelevat uutta varallisuutta

  15. Suomalaisen sosiologian vanha mestari Erik Allardt on esittänyt, että monet keskeiset rakenteelliset muutokset ovat Suomessa tapahtuneet eurooppalaisittain vertaillen varsin myöhään, mutta tämän jälkeen äkillisesti. • Nyt kaupunkikehitys näyttäisi noudattavan samaa kaavaa. • Tämä luo uudenlaisia haasteita kaikille seudun toimijoille, sekä julkisille että yksityisille, ehkä myös kirkolle.

  16. Eri seurakunnat päätyvät toimimaan kovin erilaisissa oloissa ja kohtaamaan yhtä aikaa hyvin erilaisia ongelmia. • (1) Toisaalla on entistä vaikeampaa ja syvempää inhimillistä hätää, ja tämä osin saa ilmenemismuotoja, joista ei ole aiempia kokemuksia. • (2) Toisaalla nousee ongelmaksi, miten tavoittaa henkisesti se kasvava, korkeasti koulutettu ja nuori väestönosa, jonka liikkuvuus on erityisen suurta.

More Related