slide1 l.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Uusi koulu PowerPoint Presentation
Download Presentation
Uusi koulu

Loading in 2 Seconds...

  share
play fullscreen
1 / 20
katy

Uusi koulu - PowerPoint PPT Presentation

264 Views
Download Presentation
Uusi koulu
An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Uusi koulu Tieto- ja oppimis- käsitys © Seppo Helakorpi

  2. Tieto-, organisaatio- ja koulutuskäsitykset

  3. Keskeiset taustateoriat ja -oletukset • Sosiokonstruktivistinen oppiminen • oppiminen on koko ajan muokkaantuvaa yksilöllistä • tietämyksen rakentumista koko eliniän, metataidot • Oppiva organisaatio -tiimit ja verkostot • oppiminen on tiimi- ja verkosto-oppimista, opitaan myös • hiljaista tietoa (tacit knowledge), tiedostamaton tieto • Käytännön yhteisöt – yhteisöllinen osaaminen • - oppiminen on yhteisöllistä kehittymistä ja sosiaalisesti • jakautunutta, myös virtuaalisesti • Kulttuurisesti välittynyt osaaminen • - oppiminen on kulttuurisia ”työkaluja” (mallit, käytänteet) • hyödyntävää, yhteinen tietämys ja yhteiset merkitykset, • työssäoppiminen, kontekstisidonnaisuus • Reflektiivinen ja kehittävä asiantuntijuus • - oppiminen on jatkuvaa ja kriittistä pohdintaa, tutkivaa, • innovoivaa ja kehittävää asiantuntijuutta © Seppo Helakorpi

  4. Käsitykset ihmisestä, tiedostaja oppimisesta A B Nykykäsityksen mukaan oppiminen ja sen ohjaus ovat konstruointiprosessi, jossa kukin osallinen muodostaa oman käsityksensä maailmasta tai opis- keltavasta asiasta. Tieto on myös subjektiivista ja perustuu kunkin oppijan kokemuksiin. Tässä oppimiskäsityksessä oleellista on aiempaa laajempi ja syvällisempi vuorovaikutus, jolloin kanssaoppijoiden ja ohjaajan kanssa yhdessä muodostetaan käsitystä opiskeltavasta asiasta. Yhteinen tietäminen ja taito muodostaa sitä on tärkeää niin koulumaailmassa kuin työelämässä. © Seppo Helakorpi

  5. Ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsitykset (Patrikainen 1997) © Seppo Helakorpi

  6. Mitä tieto on? Perinteisen tietokäsityksen mukaan Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus Tätä tietokäsitystä on yhä enemmän kritisoitu sen hankkimistavan (teoreettisuus), universaalisuuden (yleispätevyyden, näennäisen objektiivisuuden) ja sen omaksumisprosessia tiedostavan subjektin maailmaan. Niinpä viime aikoina on esiintynyt voimakasta tarvetta määritellä tieto uudelleen, jolloin on korostettu arvojen sekä tiedon käyttäjän merkitys-tä ja tiedon yhteyttä kontekstiinsa. © Seppo Helakorpi

  7. Laajennettu tietokäsitys Tieto on 1) johonkin rakenteeseen varastoitunutta, ts. koodattua tai representoitua, geenit ja meemit) 2) järjestyneisyyttä, ts. informaatiota 3) jollekin, ts. sillä on subjekti, tulkitsija tai käyttäjä 4) jostakin, ts. sillä on kohde tai objekti Tiedon subjektin ei tarvitse olla tietoinen tiedostaan eikä tiedon tarvitse olla edes periaatteessa tiedostettavaa. © Seppo Helakorpi

  8. Ns. kirjatieto (Propositional knowledge) Käytännöllinen tieto (Practical knowledge) Kokemukselli- nen tieto (Experimental knowledge) Tiedon kolme lajia Kirjatietotarkoittaa tosiasioita, tietoa ja teoriaa, ”kirjaviisaus” Käytännöllinen tieto tarkoittaa niitä toimintamalleja (rutiinit ja tavat), joita esiintyy käytännössä, esim. työpaikalla. Kirjatieto ja käytän- nöllinen tieto muodostavat yhdessä eksplisiittisen (objektiivisen) tiedon. Kokemuksellinen tieto voi olla tie- dostettua tai tiedostamatointa (hil- jaista) subjektiivista tietoa, jolle teki- jä on antanut omien arvojen ja tietä- mysrakenteen mukaisen merkityksen. (Burnard 1987) Uutta tietoa ei synny yksinomaan teoreettisen tutkimuksen kautta, vaan uutta teoriaa ja tietoa voidaan johtaa myös käytännöstä. © Seppo Helakorpi

  9. Tiedon lajeja (Nonaka & Takeuchi 1995) © Seppo Helakorpi

  10. Tieteiden välinen kuvaus Toimintakulttuurien transformaa- lisessa muutoksessa on kysy- mys monesta yhtä aikaa vaikut- tavista tekijästä, eikä sitä ei voi- da selittää ja kuvata vain esimer- kiksi kasvatustieteen näkökul- masta. Tarvitaan tieteidenvälistä kuvausta © Seppo Helakorpi

  11. Neisserin havaintosykli ULKOMAAILMA NYKY- YMPÄRISTÖ MUOKAA POIMII (valikoi) NYKY- YMPÄRISTÖN SKEEMA TUTKIVA HAVAIN- NOINTI MAAIL- MAN- KUVA TOIMINTA © Seppo Helakorpi SUUNTAA (orientoi)

  12. Kokemuksellinen oppiminen © Seppo Helakorpi Kokemuksellisen tiedon osuus työelämän osaamisesta on jopa 80 %. (Kolb 1984)

  13. Tutkiva oppiminen (Hakkarainen, Lonka, Lipponen,1999) Tutkivan oppimisen osa-alueita ovat yhdessä oppiminen, jaettu asiantuntijuus, opettajan ohjausmenetelmät, oppilaan valmiudet sekä arviointi. Konstruktivistisessa oppimiskäsi- tyksessä tiedon muodostumisen nähdään tapahtuvan pääsääntöisesti yksilöllisten tiedon- käsittelyprosessien kautta. Sosiokognitiivisessa oppimisnäkemyksessä sosiaalista vuoro- vaikutusta pidetään oppimista edistävänä ja strukturoivana tekijänä. © Seppo Helakorpi

  14. HERMENEUTTINEN KEHÄ © Seppo Helakorpi Kehää kiertäessään tulkitsija toisaalta pääsee koko ajan lähemmäksi tarkasteltavaa kohdetta ja syventää omaa itseymmärrystään ilmiöstä. Tätä tapahtuu koko ajan mm. työtä tehden.

  15. AJATTELUN MAAILMA Käsite, ajatus (pro- positio), useiden ajatusten kokonaisuus Maailmankuva REAALIMAAILMA ELI TODELLISUUS Olio, ominaisuus, asiantila, ilmiö, useiden ilmiöiden kokonaisuus Sanat välittävät reaalimaailmaan ajattelussa vallitsevia merkityssuhteita KIELEN MAAILMA Sana, lause, laajempi teksti Ajattelu heijastaa todellisuutta ja ohjaa toimintaa reaalimaailmassa Kieli on ajattelun tallentamis- ja siirtämisväline © Seppo Helakorpi (Nurmi 1986)

  16. Yhteisöllinen oppiminenHiljaisen tiedon spiraali (Nonaka) Hiljaisen tiedon ulkoistaminen puhumalla mm. tiimissä (dialogi, reflektio) Hiljaisen tiedon kerääminen ja kokemusten jakaminen työn sosiaalisissa konteksteissa Hiljaisen tiedon yksilöllinen sisäistäminen käytännön tilanteissa, oppiminen Hiljaisen tiedon yhdistäminen ja vaihto tiimissä, muuntuminen yhteiseksi tiedoksi © Seppo Helakorpi

  17. TIEDON LUOMINEN(Nonaka) Yksilön tiedonmuodostamisprosessissa tulkitaan saatavilla olevaa informaatiota muuttaen spiraalimaisen reflektion avulla. Yksilössä tapahtuu äänettömän tiedon ja eksplisiittisen tiedon vuorovaikutusta. © Seppo Helakorpi Ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmän tietoinen osa pystyy työstämään 16-40 bittiä sekunnissa, mutta tiedostamaton kerrassaan 11 miljoonaa bittiä !

  18. TIEDON LUOMINEN TIIMISSÄ(Nonaka) Sosiaalisessa yhteisössä (tiimissä) yhteisen tiedon luominen tapahtuu yksilöiden välillä yhteisessä kontekstissa ja yhteisenä tekemisenä, mitkä mahdollistavat myös hiljaisen tiedon ”vaihdon”. © Seppo Helakorpi (Nonaka. 1998)

  19. Tiedollinen ja käytännöllinen asiantuntijuus © Seppo Helakorpi (Eteläpelto1992, mukaeltu.)

  20. Asiantuntijan tieto Käsitteellinen tieto (declarative knowledge) Oppikirjoihin ja kirjallisuuteen sisältyvät tiedonalan julkiset periaatteet Toiminnallinen tieto (procedural knowledge) Tieto, joka sisältyy asiantuntijan kokemuksessa syntyneet automatisoituneisiin taitoihin ja käytäntöihin (know how) Hiljainen tieto (tacit knowledge) Vaikeasti määriteltävissä oleva intuitiivinen tieto, joka voi nousta näkyväksi innostavassa tilan- teessa – edellyttää syvällistä ymmärtämistä © Seppo Helakorpi