mets lain muutos n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Metsälain muutos PowerPoint Presentation
Download Presentation
Metsälain muutos

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 16
shellie-phelps

Metsälain muutos - PowerPoint PPT Presentation

71 Views
Download Presentation
Metsälain muutos
An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Metsälain muutos Keskeisintä: • Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet – kiertoaika metsänomistajan päätettävissä • Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetty: • puulajivalinnan säätelyä väljennetään • kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala-/yläharvennus) • Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja Suomen metsäkeskus

  2. Termit A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a §) jatk. 4. Käsittelyalue: metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella; voi olla useamman kiinteistön alueella. • ’Samantyyppinen toimenpide’ määrittyy ilmoitusvelvollisuuden perusteella (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta) • Uudistushakkuussa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan kuvioittain mm. uudistamistapa sekä mahdollinen maanpinnan käsittelytapa. Suomen metsäkeskus

  3. Metsänkäyttöilmoitus Ilmoituksen määräajat (14 §) • Ilmoitus vähintään 10 päivää (aiemmin 14) ennen hakkuuta tai muuta toimenpidettä. Laskeminen alkaa ilmoituksen jättöpäivää seuraavasta arkipäivästä. • Esim. perjantaina jätetyssä laskenta alkaa arkimaanantaista. • Aikaisintaan 3 vuotta ennen toimenpidettä. • Laajoja metsätuhoja koskevissa hakkuissa metsänkäyttöilmoitukselle ei ole määräaikaa: Poikkeuslupaa ei tarvita ennenaikaisessa aloituksessa, lukuun ottamatta 10 §:n kohteita. Edellytykset: • Metsäkeskus on osoittanut, ts. rajannut, ko. laajan tuhoalueen. • Hakkuun on pääosin kohdistuttava tuhopuustoon. Suomen metsäkeskus

  4. Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat • A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: • Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) • B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: • Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) • Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä hakkuun toteuttamistapa eli onko tasa- vai eri-ikäisrakenten metsän kasvatushakkuu. • Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B). Suomen metsäkeskus

  5. Kasvatushakkuiden tekeminen Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat , kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. * kuusivaltainen lehtomainen kangas ** mänty- ja kuusivaltainen tuore kangas Suomen metsäkeskus

  6. Kasvatushakkuiden tekeminen Raudus- ja hieskoivuvaltaiset kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) * rauduskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas ** hieskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. Suomen metsäkeskus

  7. Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) • Puuston tasaisesta jakautumisesta voidaan poiketa. • Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. • Ei aiemmin hakkuutapana. Suomen metsäkeskus

  8. Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 §) • Ojitetulla turvemaalla kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempikuin muualla vaadittu(aiemmin 10 %). • Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa. Erityisen perusteltu syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa. • Erityiskohteella sen ominaisuudet otetaan edelleen huomioon. Suomen metsäkeskus

  9. Uudistushakkuun ajankohta • Ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä • Uudistushakkuun voi tehdä koska vain, mutta uudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittava. → Neuvonnan ja metsänhoitosuosituksen merkitys kasvaa • Muutos ei muuta taloudellisia realiteetteja. Lisää kuitenkin joustavuutta ja mahdollistaa metsänomistajan tavoitteiden toteutumisen esim. poikkeuksellisissa puumarkkinatilanteissa. Suomen metsäkeskus

  10. Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a §) ja kasvatushakkuussa (5 §) • Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite, • jos avoin alue on yli 0,3 ha • Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan ylityttyä. • jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella. • Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi. Suomen metsäkeskus

  11. Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 §) • Perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin, muttei kytkentää (aiemmin 5 v) puunkorjuun aloitukseen. • Luontaisen uudistumisen edellytykset (VNA 8 §) kuten aiemmin. • Jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely. (VNA 9 §) • Edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta. • Eiedellytetäenää kuitenkaan, että on tapahtunut kuusen taimettumista jo ennen uudistushakkuuta. Suomen metsäkeskus

  12. Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a §) • Männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, Siperian lehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja – hieskoivu edelleen rajoitetusti. • Hyväksyttäville puulajeilleei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta. • Muita kuin em. puulajeja käytettäessä on selvitettävä metsänkäyttöilmoituksessa kasvatuskelpoisuus ja soveltuvuus alueelle. • Kasvatuskelpoisuuden vaatimuksena ei ole enää ’markkinakelpoisen puun’ tuottaminen. Suomen metsäkeskus

  13. Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit • Hieskoivu sallittu pääpuulajina kuten aiemmin (8 a §) • Turvemaat • Kangasmaiden soistuneet osat • Tiiviit savi- tai hiesuvaltaiset maa • Muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin (VNA 12 §) • Pohjoisessa Suomessa osuus taimikosta enintään 50 % • Muualla osuus taimikosta enintään 20 % Suomen metsäkeskus

  14. Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Velvoitteen täyttyminen • Velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,5 m. (8 §) • Sama määräaika, 10 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä, koskee sekä viljeltyjä että luontaisesti uudistuneita taimikoita. • Riittävän tiheä, taimet tasaisesti jakautuneet. • Muu kasvillisuus ei uhkaa kehitystä välittömästi. • Aiemmin ’taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko’ saavutettiin, kun taimien keskipituus oli 1,3 m. Suomen metsäkeskus

  15. Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko • Kehityskelpoinen taimikko saavutettava määräajassa, jotka uudet.(VNA 10§) Suomen metsäkeskus

  16. Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 §) Eteläinen ja keskinen Suomi: • Havupuuvaltaiset taimikot ≥ 1 500 tainta/ha • Lehtipuuvaltaiset taimikot≥ 1 100 tainta/ha • Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m). Aiemmin mä 1 300 ku 1 200 le 1 000 Suomen metsäkeskus