langaton tekniikka ja kotihoidon uudet toimintamallit l.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Langaton tekniikka ja kotihoidon uudet toimintamallit PowerPoint Presentation
Download Presentation
Langaton tekniikka ja kotihoidon uudet toimintamallit

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 38

Langaton tekniikka ja kotihoidon uudet toimintamallit - PowerPoint PPT Presentation


  • 410 Views
  • Uploaded on

Langaton tekniikka ja kotihoidon uudet toimintamallit. Kokemuksia uuden tekniikan hyödyntämisestä Lappeenrannan kotihoidossa. Terveisiä Lappeenrannasta!. Lappeenranta - Etelä-Karjalan kuntakeskus Helsinkiin 220 km, Pietariin 210 km, Joensuuhun 230 km

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Langaton tekniikka ja kotihoidon uudet toimintamallit' - flint


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
langaton tekniikka ja kotihoidon uudet toimintamallit

Langaton tekniikka ja kotihoidon uudet toimintamallit

Kokemuksia uuden tekniikan hyödyntämisestä Lappeenrannan kotihoidossa

Mika Mitikka

terveisi lappeenrannasta
Terveisiä Lappeenrannasta!

Lappeenranta - Etelä-Karjalan kuntakeskus

  • Helsinkiin 220 km, Pietariin 210 km, Joensuuhun 230 km
  • asukkaita 2006 lopussa 59501 + Joutsenossa 10851
  • ajankohtaista:
    • 2009 Joutsenon ja Lappeenrannan kuntaliitos
    • 2009 – 2010 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri:

Lappeenranta, Imatra (osittain), Ruokalahti, Rautjärvi, Parikkala, Savitaipale, Lemi, Luumäki, Taipalsaari, Ylämaa

kotihoito lappeenrannassa
Kotihoito Lappeenrannassa
  • viisi toimialuetta (2009) - jakautuvat tiimeihin, tiimeissä sh ja 5 - 11 kodinhoitajaa / lähihoitajaa / kotiavustajaa
  • käytössä oma hoitaja -järjestelmä
  • jokaisella toimialueella oma osastonhoitaja, 1 – 2 kotihoidonohjaajaa sekä psykiatrinen sairaanhoitaja
  • tehostetun kotiutuksen tiimi (Tehosa)
  • henkilökuntaa yhteensä n. 200 + vuoden 2009 alusta 38 Joutsenon kotihoidon työntekijää
  • säännöllisissä kotihoidon avuissa n. 950-1000 asiakasta kuukausittain
kotihoidon tukipalveluja
päivätoiminta

n. 150 as. / vk

omaishoidontuki

Lpr 235, Jno 37 omaishoitajaa

IsoApu -neuvontapiste

yöpartio

muistihoitaja ja -poliklinikka

veteraanihoitaja

ennaltaehkäisevät kotikäynnit

asteittain yli 75-vuotiaille

ateriapalvelut

kuljetuspalvelut

saunapalvelu

turvapalvelut

teknologiahankkeita mm.:

HyLa (etävastaanotto)

InnoElli (etäyhteydet ja kannettavat tietokoneet, INR-pikamittarit, ovien aukaisu kännyköillä…)

ITKU (etäterveysasema)

Kotihoidon tukipalveluja
tietoj rjestelmien et k ytt
Tietojärjestelmien etäkäyttö
  • Lpr:ssa kotihoidossa käytössä 16 kevytkannettavaa ja etäyhteydet tietohallinnon ylläpitämälle Citrix-palvelimelle
  • työntekijöillä käytössään reaaliaikaisella etäyhteydellä:
    • potilastietojärjestelmä (Effica)
    • asiakkaan arviointijärjestelmä (RAI)
    • sähköposti ja internetyhteys (Terveysportti jne.)
  • laitteita kaikilla toimialueilla yhteiskäytössä
    • lähi- ja kodinhoitajat sekä kotiavustajat
    • sairaanhoitajat
    • omaishoidontuesta vastaava palveluohjaaja
    • kotihoidon lääkäri
et k yt n taustaa
Etäkäytön taustaa
  • kotihoidon langatonta tekniikkaa ja uutta toimintamallia pilotoitiin Inno ELLI Senior –ohjelman Saimaa ELLI –hankkeessa 2 / 2007 – 3 / 2008
  • pilotin tavoitteet:
    • kotihoidon asiakkaiden osallistumismahdollisuuden lisääminen oman hoitonsa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa potilastieto- ja asiakkaan arviointijärjestelmän suoran etäkäytön avulla
    • kotihoidon työntekijöiden tekniikantuntemuksen ja –käytön lisääminen sekä kotihoidon aamupainotteisen työpäivän rytmittyminen koko päivälle  työajan käytön siirtyminen toimistolta asiakkaiden luo  kotihoidon uusi toimintamalli
et k yt n taustaa8
Etäkäytön taustaa
  • langatonta tekniikkaa Lappeenrannassa pilotoivat kaksi kotihoidontiimiä ja omaishoidontuesta vastaava palvelu-ohjaaja sekä kotihoidon alueiden osastonhoitajat
  • pilotoijien ikäjakauma oli alle 30 – yli 50 vuotta, neljällä oli aiempaa kokemusta langattomasta tiedonsiirrosta
  • pilotoinnin jälkeen toimintamalli jatkuu Lappeenrannan kaupungin omana toimintana
  • etäyhteydellä varustetut kannettavat ovat tällä hetkellä sijoitettuna eri puolille kaupunkia kotihoidon henkilöstön käyttöön
langattoman tekniikan pilotointi
Langattoman tekniikan pilotointi
  • 21.2.2007 käyttökoulutus tietohallinnossa
  • käytön harjoittelu toimistolla ja asiakaskäynneillä
  • huhti – toukokuussa 2007 pilotoijien ohjaus asiakaskäynneillä ja yhteyksien kartoittaminen
  • teknisestä tuesta vastasi Saimaa ELLI –hankkeen projektityöntekijä yhteistyössä tietohallinnon kanssa
  • kotihoidon langattoman tekniikan prosessikuvaus-työryhmä, 10 kertaa 26.3. – 6.11.2007
  • kysely pilotoijille lokakuussa 2007
yhteyden tekninen ratkaisu
Yhteyden tekninen ratkaisu
  • kriteereitä kotihoidossa käytettävälle langattomalle tekniikalle ovat laitteen keveys ja pieni koko sekä riittävä akkukesto
  • mielekkään työskentelyn kannalta myös langattoman yhteyden tulee olla riittävän nopea
  • pilotoitavissa kevytkannettavissa tietoliikennekorttina toimii Option Globetrotter GT MAX E –verkkokortti, joka toimii 3G-, EDGE- ja GPRS-yhteyksillä – aina nopein mahdollinen yhteys
  • etäyhteyden suojaus on toteutettu Secgo-salauksella
kotihoitoprosessin mallinnus
Kotihoitoprosessin mallinnus
  • prosessimallinnusta käytettiin uuden tekniikan pilotoinnin aikana välineenä tuomaan esiin kotihoidon toimintamallin muutos verrattuna perinteiseen malliin
  • prosessimallinnuksen nykytilan kuvaus tehtiin mallinnuksen alun tilanteesta, jossa kannettavat ja etäyhteydet jo käytössä
  • tavoitetilana kuvattiin ihannetila asiakkaan, hoitohenkilöstön ja kannettavien käytön näkökulmasta
  • prosessimallinnus esiteltiin / purettiin auki kotihoidon työntekijöille  uuden kotihoidon toimintamallin leviäminen
  • haasteena prosessimallinnuksen päivittäminen ja edelleen kentälle levittäminen
kysely langattomasta tekniikasta
Kysely langattomasta tekniikasta
  • kyselylomake lähetettiin sähköisesti 13:lle langattoman tekniikan ja kotihoidon muuttuvan työnkuvan pilotoijalle
  • etäyhteyksien käyttöaste vaihteli useasta kerrasta päivässä viikoittaiseen
  • pääsääntöisesti päivittäistä asiakastyötä tekevät lähi- ja sairaanhoitajat ovat hyödyntäneet uutta tekniikkaa työssään päivittäin tai lähes päivittäin
  • käytetyistä sovelluksista keskeisimmät ovat olleet Effica, RAI, internetyhteys ja sähköposti
k ytt jien kokemuksia
Käyttäjien kokemuksia
  • sekä työntekijät että asiakkaat ovat kokeneet uuden tekniikan hyväksi hoitotyön apuvälineeksi
  • pilotoijat pitävät uutta toimintamallia kätevänä ja hyödyllisenä asiakkaan mukaan ottamisessa kirjaamiseen ja RAI-arviointien tekoon
  • kirjaaminen on siirtynyt osittain toimistolta asiakkaan luo  asiakkaan luona vietetty aika on lisääntynyt ja toimistolla vietetty aika vähentynyt
  • uuden toimintatavan muuttuminen käytännöksi on koettu hankalaksi työvoimaresursseista johtuen ja osittaisen muutosvastarinnan takia
k ytt jien kokemuksia15
Käyttäjien kokemuksia
  • pilotoitava IBM Lenovo X60s –kevytkannettava on koettu ominaisuuksiltaan sopivaksi kotihoidon käyttöön
  • akkukesto voisi pilotoijien mukaan olla parempi
  • haittapuoliksi on mainittu etäyhteyden käytön hitaus haja-asutusalueilla (ei 3G-verkkoa) ja monivaiheinen kirjautuminen
  • pääsääntöisesti sovellusten etäkäyttö on toimivaa 3G-yhteydellä, hitaammilla vaatii kärsivällisyyttä ja ei aina onnistu
k ytt jien kokemuksia ty paja
Vahvuudet

reaaliajassa kirjaaminen

asiakastiedot / lääkitys nopeasti saatavilla

terveysportin hyödyntäminen

taloudellisuus  yhdellä käynnillä voi hoitaa monta asiaa (hosu, ohjeet…)

ajansäästö, esimerkiksi lääkemuutokset

asiakas mukana hoidon suunnittelussa

Heikkoudet

kirjautuminen hankalaa ja monivaiheista

konetta ei voi jättää valmiustilaan

ei toimi kaikkialla / hitaat yhteydet

kassi liian iso ja painava kannettavassa

eri järjestelmät eivät keskustele keskenään

Käyttäjien kokemuksia (työpaja)
k ytt jien kokemuksia ty paja17
Mahdollisuudet

tiedon saanti nopeaa

työntekijöiden ammattitaito kasvaa

erilainen mittareiden hyödyntäminen (INR ym.)

yhteyden pito asiakkaisiin ja omaisiin (salattu yhteys + webkamera)

salattu tiedonsiirto yhteistyötahojen välillä

Uhat

liika tekniikka vähentää asiakaskontaktin inhimillisyyttä

kustannukset nousevat

tekniikan haavoittuvuus, tietoturva

teknologian nopea vanheneminen

Käyttäjien kokemuksia (työpaja)
hyv ksi koetut toimintamallit
Hyväksi koetut toimintamallit
  • sairaanhoitajien kannettavat, etäyhteydet Efficaan ja WebLabiin, INR-pikamittarit ja oikeus määrittää hoitotasolla olevan INR:n pohjalta asiakkaan Marevan annostus
  • omaishoidontuesta vastaavan palveluohjaajan ja kotihoidon osastonhoitajien käytössä oleva langaton tekniikka omaishoidontuen päätöskäynneillä
  • RAI asiakkaanarviointi ja hoidonsuunnittelu –ohjelmiston MDS-arviointien tekeminen yhdessä asiakkaan ja tämän omaisten kanssa kotikäynneillä
langaton tekniikka ja inr pikamittari
Langaton tekniikka ja INR-pikamittari
  • perinteinen malli, jossa sairaanhoitaja ottaa INR:n suoninäytteenä ja vie sen laboratorioon
    • sairaanhoitajan kilometrikorvaukset ja ajankäyttö
    • INR:n määrittäminen laboratoriossa
    • laboratoriohenkilökunnan ja marevanhoitajan / lääkärin ajankäyttö  Marevanin annostus mahdollisesti vasta seuraavana päivänä
    • sairaanhoitajan on tehtävä mahdollisesti uusi kotikäynti asiakkaan luo ja muutettava annos  työaikaa ja kilometrejä
langaton tekniikka ja inr pikamittari20
Langaton tekniikka ja INR-pikamittari
  • uusi toimintamalli, jossa sairaanhoitaja ottaa pika-mittarilla näytteen asiakkaalta, määrittelee INR:n pohjalta Marevanin annostuksen ja kirjaa sen Efficaan
    • näyte asiakkaan sormenpäästä pikamittarilla
    • Marevanin annostuksen voi määritellä ja kirjata Efficaan reaaliajassa asiakkaan luona – samalla voi tehdä myös tarvittavat muutokset asiakkaan lääkitykseen yhdellä ja samalla kotikäynnillä
    • edellyttää sairaanhoitajalta koulutukseen pohjautuvaa lupaa määritellä Marevan annostus hoitotasolla
omaishoidontuki ja uusi tekniikka
Omaishoidontuki ja uusi tekniikka
  • aiemmin omaishoidontukipäätökset edellyttivät palvelu-ohjaajalta ja toimialueen osastonhoitajalta kahta eri asiakaskäyntiä ja toimistolla valmisteltavaa päätöstä
  • palveluohjaajan ja kotihoidon osastonhoitajien käytössä olevan kannettavan, etäyhteyksien ja tulostimen myötä päätös omaishoidon tuesta voidaan tehdä, tulostaa ja allekirjoittaa yhdellä asiakaskäynnillä
  • kahden työntekijän ajansäästö on sitä merkittävämpi mitä kauemmin matkoihin kuluisi aikaa (maaseutu)
  • toimintamalli edellyttää kuitenkin nopeaa 3G-yhteyttä Effican käytön ja tulostamisen takia
rai ja langaton tekniikka
RAI ja langaton tekniikka
  • RAI (Resident Assesment Instrument) on asiakkaan yksilöllisen hoidontarpeen arviointiväline
    • soveltuu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja hoidon tulosten seurantaan
    • mittareineen ja tunnuslukuineen muodostaa työvälineen palvelujen suunnitteluun ja tulosten seurantaan sekä henkilöstön johtamiseen
    • mittaa hoidon laatua ja kustannuksia
    • soveltuu vertailukehittämisen välineeksi kaikkiin vanhuspalveluihin kotihoidosta laitoshoitoon
rai ja langaton tekniikka23
RAI ja langaton tekniikka
  • aiemman mallin mukaisesti RAI MDS-arvionnit (puolivuosittain tai asiakkaan tilanteen muuttuessa) tehtiin paperiversioina asiakkaan kotona ja tämän jälkeen syötettiin RAI-järjestelmään toimistolla
  • uuden langatonta tekniikkaa hyödyntävän toimintamallin myötä hoitajalla asiakaskäynnillä käytössään RAI-järjestelmä etäyhteydellä  reaaliaikainen kirjaus
    • mahdollistaa asiakkaan ja tämän omaisten mukaan ottamisen arviointiin entistä paremmin  asiakkaan ääni kuuluviin
    • kaksoiskirjaamisen tarve poistuu  ajansäästö
hoitoty n kirjaaminen
Hoitotyön kirjaaminen
  • hoitotyön kirjaamisella tarkoitetaan tallennettua tietoa, joka
    • oikeuttaa tai perustelee asiakkaan saaman hoidon

ja / tai

    • toimii todisteena hoidon vaikuttavuudesta

(Kristiina Junttila)

miksi hoitoty n kirjausta
Miksi hoitotyön kirjausta?
  • asiakkaan jatko- ja kokonaishoidon turvaaminen
  • asiakkaan tiedonsaantioikeuden toteennäyttäminen
  • asiakkaan ja hoitohenkilökunnan oikeusturvan varmistaminen
  • tiedon tuottaminen hoitotyön johtamisen, suunnittelun, tutkimuksen ja opetuksen tueksi
hoitoty n kirjaamista s telee
kansanterveyslaki 66/1972

erikoissairaanhoitolaki 1062/1989

laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992

laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994

arkistolaki 831/1994

henkilötietolaki 523/1999

laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999

STM:n asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 99 /2001

lisäksi organisaatiolliset sopimukset ja toimintatavat

Hoitotyön kirjaamista säätelee
kirjaaminen lpr n kotihoidossa
Kirjaaminen Lpr:n kotihoidossa
  • potilastietojärjestelmänä käytössä Effica
  • kaikki työntekijäryhmät tilastoivat käyntinsä ja kirjaavat asiakkaan hoitotietoihin
  • käytössä myös asiakaskohtainen hoitosuunnitelma ja erillinen voimavarakartoitus
  • yhteisesti sovitut pelisäännöt:
    • kaikki käynnit tilastoidaan ja vähintään kerran viikossa kirjataan asiakkaan kotihoidon toteuma -lehdelle, vaikka asiakkaan voinnissa ei olisikaan tapahtunut suurempia muutoksia
    • hoitosuunnitelma ja voimavarakartoitus käydään läpi ja päivitetään 6 kk:n välein
kotihoidon toteuma lehti
Kotihoidon toteuma -lehti
  • kotihoidon käynnit Effican KHTOTS –lehdelle
  • luku- ja kirjoitusoikeus kaikilla ammattiryhmillä
  • ei ”tehtävien luettelointia”, vaan asiakkaan voinnista ja tarpeista lähtöisin olevaa arvioivaa kirjaamista
  • säännöllinen kirjaaminen (Lpr:ssa sovittu tapahtuvaksi jokaisen asiakkaan kohdalla vähintään kerran viikossa) mahdollistaa asiakkaan joustavan siirtymisen kodin, lyhytaikaishoidon, terveyskeskuksen ja päivystyksen välillä
  • lisäksi omille lehdilleen kirjataan mm. verenpaine, verensokeri, rokotukset, antikoagulanttihoito, toimintakyky-mittareiden arvot, ilmaisjakeluvälineet…
hoito ja palvelusuunnitelma
Hoito- ja palvelusuunnitelma
  • Efficaan kirjataan jokaiselle säännöllisen kotihoidon piirissä olevalle asiakkaalle hoito- ja palvelusuunnitelma
    • perustiedot
    • hoitotyön tavoitteet ja auttamismenetelmät
    • arviointi
  • kannettavat ja etäyhteydet mahdollistavat hoito- ja palvelu-suunnitelman tekemisen suoraan asiakkaan luona

 asiakkaan ääni kuuluviin

  • hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään puolen vuoden välein
voimavarakartoitus
Voimavarakartoitus
  • Effican voimavarakartoitukseen kirjataan kaikki ne asiakkaan terveyteen ja elinympäristöön vaikuttavat tekijät, jotka tulee huomioida hoidon suunnittelussa ja arvioinnissa
  • voimavarakartoitus tulisi tehdä ja päivittää asiakkaan luona, yhdessä hänen kanssaan, jotta kaikki tarvittavat tiedot tulisi kirjattua ylös
  • voimavarakartoitus sisältää asiakkaan psykososiaalisten voimavarojen, asumisen ja elinympäristön, asunnon riskikartoituksen, terveyden ja elintapojen, sosioekonomisen aseman, nykyisten palvelujen, omien toiveiden sekä elämänhistorian tarkastelun lisäksi yhteenvedon, joka voidaan liittää asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan
lopuksi
Lopuksi
  • hoitoala muuttuu ja teknistyy kovaa vauhtia
  • kehitys vaatii asiakkailta, heidän omaisiltaan, hoito-henkilöstöltä ja johdolta kykyä sopeutua ja aitoa halua käyttää uutta tekniikkaa
  • arvioitava aina tekniikasta saatava hyöty verrattuna kustannuksiin
  • tekniset apuvälineet / uudet järjestelmät eivät kuitenkaan voi korvata hoitavia käsiä, vaan ne toimivat hoitotyötä tukevina, hoitajien työtä helpottavina sekä asiakkaan elämänlaatua kohottavina työvälineinä