1 / 23

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 ARVIOINTI

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 ARVIOINTI Ohjelman rakenne-, kilpailukyky- ja tulovaikutukset Perttu Pyykkönen, PTT Miten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla menee? Eväitä uudelle ohjelmakaudelle Seminaari 22.1.2013. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET.

Download Presentation

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 ARVIOINTI

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 ARVIOINTI Ohjelman rakenne-, kilpailukyky- ja tulovaikutukset Perttu Pyykkönen, PTT Miten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla menee? Eväitä uudelle ohjelmakaudelle Seminaari 22.1.2013

  2. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET • Määritelmät: • Rakennetuet: • Tilanpidon aloittaminen (tp 111) • Maatalouden investointituki (tp 121) • Yritystuet: • Yritysten investointien tai kehittämisen edistäminen • toimenpiteissä 111, 123, 124, 311 ja 312 • Hanketuet: • Erilaisten kehittämishankkeiden rahoittaminen • toimenpiteissä 111, 124, 311, 312, 313, 321, 322, 323, 331, joskus myös 421 ja 431 (toimintaryhmät)

  3. MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN RAHOITUS 2007-2013 6,8 mrd. euroa julkisia varoja + 1 mrd. yksityisiä varoja

  4. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET

  5. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Myönnettyjen aloitustukien lukumäärä vuosina 2009-2012 (marraskuuhun saakka) -------------------------------------------------------------------------------------- 2009 2010 2011 2012 -------------------------------------------------------------------------------------- Korkeampi tuki 422 471 478 421 Josta A/B 209 219 199 187 Matalampi tuki 49 46 37 39 Porotalous 18 19 16 17 Yhteensä 489 536 531 477 --------------------------------------------------------------------------------------

  6. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET • Suositukset: • Tilanpidon aloittaminen: • Tulee selvittää, voidaanko nykyiseen toimintaympäristöön ja yrittäjyysajatteluun soveltumattomista tulorajoista päästä eroon. Esimerkiksi markkinatilanteen ennakoimattomat vaihtelut voivat tehdä tulorajan saavuttamisen vaikeaksi • Tulee selvittää, voidaanko tukieroa portaiden välillä pienentää tai voidaanko se poistaa (liittyy tulorajoihin). Esimerkiksi liiketoiminnan harjoittamisen päätoimisuus (yrittäjätulojen osuus kokonaistulosta) on parempi porrastusperuste kuin liiketoiminnan laatu • Jatkossa syytä miettiä, onko tällainen porrastus enää tarpeen tai pitäisikö tukiehtoja muuttaa siten, että myös matalamman tuen piiriin pääsisi helpommin tai myös sitä, onko matalampaan tukeen ylipäätään enää tarvetta.

  7. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Maatalouden investointitukipäätökset vuosina 2009-2012 (marraskuun loppuun mennessä tehdyt päätökset). 2009 2010 2011 2012 Lypsykarjatalous 215 171 159 132 C-alueen osuus 173 136 123 105 Lihakarjatalous 81 73 57 50 C-alueen osuus 52 53 36 30 Kasvihuoneet 41 20 26 C-alueen osuus 24 11 13 Sikatalous 17 Porsastuotannon osuus 13 Siipikarjatalous 9

  8. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET

  9. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Lähde: Pyykkönen ym. 2013

  10. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET • Suositukset: • Investoinnit: • Rahoituksen riittävyys varmistettava, kyseessä kokonaisuus, jossa EU-osarahoitteinen tuki vain osa • Tulevaa ohjelmakautta suunniteltaessa pitää kuitenkin miettiä, voidaanko investointien tukitasoja laskea ilman, että se vähentäisi investointeja • Tarvitaanko erillisiä hakuaikoja kaikissa tilanteissa • Byrokratia (”kuittirumba”, miksi luotu erilliskäytäntö: EU!)

  11. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Yritystuet, tyypittely, elokuu 2010 Kone- tai laitehankinta 37 % Rakentaminen 27 % Erittelemätön perustamiskust. 15 % Liiketoiminnan kehittäminen 9 % Selvitys, liikeidean arviointi 7 % Työntekijän palkkaus 5 %

  12. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Hanketuet, tyypittely, elokuu 2010

  13. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET

  14. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Yritystukien lukumäärä 2007-2012

  15. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Yritystukien keskimääräinen EU-osuuden suuruus, €

  16. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Yritys- ja hanketukien merkittävin vaikutus hakijan tulkinnan mukaan

  17. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Liiketoiminta on kehittynyt eri tavoin vuosina 2007-2009 erilaisia tukia hakeneissa maaseudun yrityksissä

  18. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Yritysten tuloskehitys: Keskimäärin liikevaihtotavoitteesta on toteutunut noin 80 % ja tulostavoitteesta runsas 60 % Liikevaihtotavoitteensa alapuolelle on jäänyt noin kaksi kolmasosaa hankkeista ja tulostavoitteensa alle samoin noin kaksi kolmasosaa Osittain tämä voi liittyä siihen, että yrityksillä on vielä kasvuvaihe päällä eikä tuotanto ole vielä täydessä laajuudessaan

  19. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Työllisyysvaikutukset: Suurimmat työllisyysvaikutukset toimenpiteellä 312 eli tuella yritysten perustamiseen ja kehittämiseen Keskimäärin uusia työpaikkoja on syntynyt noin yksi per tuettu yritys Jos oletetaan, että niissä hankkeissa, joista seurantatietoja ei ole käytössä, työpaikkavaikutukset olisivat suurin piirtein samaa tasoa kuin näissä, joista seurantatieto on, voitaisiin arvioida, että koko ohjelmakauden tavoite 6 500 uudesta kokoaikaisesta työpaikasta olisi saavutettavissa Yritysten omat tavoitteet saavutettu kohtuullisen hyvin (yli 70 % onnistunut) Keskimäärin jääty tavoitteesta noin 10 %

  20. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Suositukset: Hanke- ja yritystuet: Yritys- ja hanketuet ovat parantaneet niitä saaneiden kilpailukykyä Kehittämishankkeet ovat purreet heikosti uuden liiketoiminnan käynnistämiseen, yritysten investointien kautta syntyy kuitenkin varmimmin uusia työpaikkoja Toimenpiteitä on paljon ja ne voitaisiin jäsentää selvemmin liiketoiminnan synty- ja kehitysprosessiin liittyviksi: 1) tuki liikeideoiden, toimintamallien, koulutuksen ja kokemuksen hankkimiselle, 2) tuki uuden yrityksen perustamiseen (ml. spv), 3) tuki olemassa olevan liiketoiminnan tehostamiseen ja monipuolistamiseen, 4) tuki maaseudun liiketoiminnan ja asumisen perusedellytyksille

  21. RAKENNE- JA KILPAILUKYKYVAIKUTUKSET Suositukset: Hanke- ja yritystuet: Pohdittava riskirahoitusinstrumentin luomista, joka osaltaan palvelisi myös innovaatioiden syntymistä Toimintaryhmien yritysrahoitus: panostusta uusiin yrityksiin osaamista lisää käsittely yksinkertaisemmaksi

  22. TULOVAIKUTUKSET Ohjelman määrällisesti suurimmat tulonsiirrot tehdään luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen kautta Sekä LFA- että ympäristötuki tuotannosta irrotettuja, joten tuotanto- ja markkinavaikutukset vähäisiä Ympäristötuki on ensisijassa korvausta eri toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista Luonnonhaittakorvauksen merkitys siten keskeinen Rakenne- ja yritystuilla myös tulovaikutusta, mutta niiden ensisijainen vaikutus tulee rakennekehityksen ja kilpailukyvyn parantumisen kautta, myös markkinavaikutusta mutta ei haitallista

  23. TULOVAIKUTUKSET

More Related