raha ja pankkiteorian kurssi luento 13 rt 7 1 7 2 7 7 ja 9 3 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 13 RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3 PowerPoint Presentation
Download Presentation
Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 13 RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 30

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 13 RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3 - PowerPoint PPT Presentation


  • 135 Views
  • Uploaded on

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 13 RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3. 15.5.2014. Talletuspaot . ” Run on a bank ” Luottamus pankkiin heikkenee => talletuksia nostetaan => pankin rahoitustilanne (ja kannattavuus) heikkenevät => luottamus pankkiin heikkenee => talletuksia nostetaan lisää…

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 13 RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3' - valmai


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
raha ja pankkiteorian kurssi luento 13 rt 7 1 7 2 7 7 ja 9 3

Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 13RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3

15.5.2014

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

talletuspaot
Talletuspaot
  • ”Run on a bank”
  • Luottamus pankkiin heikkenee => talletuksia nostetaan => pankin rahoitustilanne (ja kannattavuus) heikkenevät => luottamus pankkiin heikkenee => talletuksia nostetaan lisää…
  • Talletuspako voi pakottaa pankin myymään varojaan huonoon hintaan
  • Tarttuvia: yhden pankin ”kaatuminen” heikentää luottamusta muihin
  • Suomessa ei tapahtunut juuri koskaan
    • Edes 1930-luvun lamassa ei esiintynyt, vaikka parissa tapauksessa tallettajat menettivät varojaan
    • 1990-luvun lamassa kansa ilmeisesti luotti implisiittiseen valtion takaukseen?
      • 1993 alkaen eksplisiittiseen; eduskunnan pankkitukiponsi
      • Islantilaiset 2008, ei paniikkia
    • Pieni talletuspako loppuvuonna 1914 (pelättiin saksalaisten maihinnousua), ei kovin paha
    • Toinen pieni talletuspako talvisodan sytyttyä
    • EKA-yhtymän säästökassa syksyllä 1993
  • Yhdysvalloissa tapahtunut useammin, etenkin aiemmin historiassa
    • Friedman & Schartz: 1930-luvun lama (”The greatcontraction”)
    • Chicago, kesä 1932

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

talletuspaot1
Talletuspaot

Berliini 1931

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamond dybvig
Diamond-Dybvig
  • ”Bank Runs, Deposit Insurance and Liquidity” (Journal of PoliticalEconomy 1983)
  • Mallissa kolme ajankohtaa (0,1,2) ja yksi ainoa hyödyke
  • Periodilla 0 voidaan tehdä investointi, jonka suuruus on 1
    • Jos likvidoidaan periodilla 1, saadaan investointi takaisin
    • Jos odotetaan periodille 2, saadaan R; R>1
      • Investoinnissa ei riskiä
    • Vakiot skaalatuotot; investointi voidaan toteuttaa missä tahansa laajuudessa
  • Olemassa myös varastointimahdollisuus: tavara säilyy periodilta toiselle
  • Jokaiselle asiakkaalle tulee preferenssityyppi periodilla 1
    • Tyyppi 1: kuluttaa vain periodilla 1 (likviditeettishokki, joka yllättää periodilla 1, ulkopuolinen ei voi havaita shokkia)
      • Likviditeettishokki = havaitsee olevansa tyyppiä 1
    • Tyyppi 2: kuluttaa vain periodilla 2
    • Kukaan ei tiedä tyyppiään vielä periodilla nolla.
  • Jokainen saa yhden yksikön hyödykettä alkuvarantona

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamond dybvig1
Diamond-Dybvig
  • Kaikki riskiaversiivisia
  • Kuluttajan utiliteettifunktio

U = ∏1 u(C1) + ∏2u(C2)

missä ∏j on todennäköisyys olla tyyppiä j

  • Osa kokee likviditeettishokin periodilla 1
    • Osuus = ∏1
    • Odottamattomia menoja tms, kuluttavat periodilla 1
  • Jos kuluttajien tyyppejä ei voida yleisesti havaita, ei synny vakuutussopimusten kauppaa periodilla 0 likviditeettishokkien varalta
    • Kuinka toimeenpanna sopimukset, jos kukaan ei voi todistaa joutuneensa likviditeettisokin uhriksi?
  • Jos likviditeettishokin uhrit likvidoivat sijoituksensa periodilla 1, eivät saa tuottoa.
  • Voitaisiin ensin investoida kaikki periodilla 0, likvidoida tarvittava määrä sijoituksia periodilla 1 ja tehdä lainasopimuksia periodilla 1, mutta näin ei kukaan saa suojaa likviditeettisokin varalta
    • Korko periodilta 1 periodille 2 niin korkea, etteivät likviditeettishokin uhrit saa kuin +1
      • Kaikki tuotto investoinnille saadaan, kun odotetaan periodilta 1 periodille 2

=> korkoakin maksetaan vasta sitten

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamond dybvig2
Diamond-Dybvig
  • Pankki: kuluttajat tallettavat periodilla 0 varansa pankkiin, joka investoi vähintään sen osan, joka kulutetaan vasta periodilla 2
    • Maksaa periodilla 1 nostamista haluaville tallettajille r1 >1; periodilla 2 maksaa nostamista haluaville r2 < R
      • Ex post: tulonsiirto tyypiltä 2 tyypille 1, siis likviditeettishokkisille
      • Ex ante: vakuutus likviditeettishokkien varalta
    • Kuluttaja saa tuottoa, vaikka osoittautuisi tyypin 1 kuluttajaksi
    • Yksi syy pankin olemassaololle: vakuuttaja likviditeettishokkien varalta
    • Jos pankki tarjoaisi periodin 1 nostajille vain 1, ei saisi asiakkaita: kuka tahansa voisi itse tehdä investoinnin ja tarvittaessa likvidoida sen.
  • Periodilla 1 pankki maksaa talletuksia siinä järjestyksessä jossa pyydetään
    • Jos varat loppuvat, ei enää maksa
  • Pankki lakkaa olemasta viimeistään periodin 2 lopussa, varat jaetaan tyypin 2 kuluttajille
    • Jos likviditeettishokkisten määrä tiedetään, voidaan luvata tietty korko; pankin varojen määrä periodilla 2 laskettavissa (siis varojen määrä, jos talletuspakoa ei synny)

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamond dybvig3
Diamond-Dybvig
  • Formaalisti:
    • Periodin 1 nostaja j saa
      • Luvatun r1 jos fj < 1/r1
      • 0 jos fj ≥ 1/r1

Missä fj on ennen kuluttajaa j nostaneen muiden tallettajien osuus kaikista

Pankin sijoitus voidaan likvidoida hintaan 1 periodilla 1. Jos ei olisi luvattu korkoa, voitaisiin aina maksaa kaikki; r1>1 => ei ehkä pystytä

Pankin velat (r1 per tallettaja) periodilla 1 suuremmat kuin pankin varojen myyntiarvo (1 per tallettaja) => pankki pystyy maksamaan vain osan, jos kaikki haluavat rahansa.

    • Periodin 2 nostaja saa
      • Max {R(1-r1f)/(1-f) , 0}

Missä f = kaikkien periodilla f nostaneiden osuus

MUTTA: Periodin 2 nostajalla riski! Entä jos pankista nostettiin liikaa periodilla 1?

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamond dybvig4
Diamond-Dybvig
  • Mallissa voi syntyä talletuspako
    • Odotettua enemmän nostoja ensimmäisellä periodilla => pankin pakko ryhtyä likvidoimaan sijoituksia hintaan 1 ja maksamaan tallettajille r1>1 => pankki ei voi maksaa luvattuja summia periodilla 2 (eikä ehkä loppuun saakka periodilla 1)
  • Kaksi Nash-tasapainoa
    • Nash-tasapaino: tilanne, jossa kenenkään ei kannata muuttaa käyttäytymistään, jos olettaa, että kukaan muukaan ei muuta.
      • Peliteorian keskeisimpiä käsitteitä
      • Voi olla useita Nash-tasapainoja, voi olla, ettei ainoatakaan…
    • Tasapaino 1: Vain likviditeettishokilliset nostavat periodilla 1
    • Tasapaino 2: Kaikki nostavat periodilla 1 (talletuspako)
    • Likviditeettishokilta säästyneen kannattaa aina menetellä siten kuin uskoo (havaitsee) muiden tekevän
      • Odottaa, kun muut nostavat => ei saa mitään, pankki nurin periodiin 2 mennessä
      • Nostaa, kun muut eivät nosta => menettää koron
    • Aina jos r1> 1 eikä pankilla (riittäviä) omia varoja, talletuspako on mahdollinen
      • Riittänee, jos pankilla ei uskota olevan tarpeeksi omia varoja

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamond dybvig5
Diamond-Dybvig

Odottaa periodiin 2

Nostaa nyt

Odottaa periodiin 2

8

10

10

0

0

4

Nostaa nyt

4

8

Periodilla 2 kuluttavien pelaajien asetelma; Numerot (odotusarvoisia) utiliteetteja – oikeassa alakulmassa riskiä, jos varoja ei jaeta tasan!

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamond dybvig6
Diamond-Dybvig
  • Talletuspako-odotus toteuttaa helposti itse itsensä
  • Talletuspako = koordinaatio-ongelma
    • Jos tallettajat voisivat sopia keskenään, eivät sopisi talletuspaosta
  • Talletuspaon voi käynnistää mikä tahansa, mikä lisää epäluottamusta
    • Pankkiin liittyvä epäedullinen tieto
    • Talletuspako toisessa pankissa
    • ”Auringonpilkut” (=Muuten irrelevantti seikka, johon jostain syystä kiinnitetään huomiota)
  • Osallistuminen talletuspakoon leviää sosiaalisessa verkostossa (Iyer & Puri, AER 2012)
    • Intia: hindut, muslimit ja asuinalueet

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamond dybvig7
Diamond-Dybvig
  • Huonommassa Nash-tasapainossa
    • Keskimäärin tallettajat saavat omansa, mutta eivät sitä, mitä heille luvattiin
    • Talletukset jakautuvat nostajien kesken epätasaisesti => epävarmuutta => riskiaversiiviset karsastavat
      • Sattumanvarainen jonotusnumero ratkaisee, kuka saa rahansa
      • Keskimäärinhän jokainen saa alkuinvestoinnin takaisin;
        • Pankki ei hävitä mitään, vaikka kaatuisi periodilla 1
      • Jos asiakaskunta olisi riskineutraalia, talletuspaossa keskimääräinen utiliteetin odotusarvo sama kuin varastointivaihtoehdossa – vain tuotto jäi saamatta
  • Pankin rooli likviditeettivakuutusten tarjoajana
    • Tekee pankista hyödyllisen ”vakuutuspalvelun” tarjoajan
    • Altistaa talletuspaolle

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamond dybvig8
Diamond-Dybvig
  • Talletuspakoon joutuva pankki on riskiaversiivisille säästäjille huonompi kuin järjestely, jossa jokainen ensin investoi itse periodilla 0, ja periodilla 1 likviditeettishokin kohdanneet likvidoivat sijoituksensa
    • Talletuspako => ei kunnolla suojaa likviditeettishokeilta, eikä investoinneista saada mitään tuottoa, minkä lisäksi satunnaisia tulonsiirtoja periodilla 1 => huonompi kuin suora sijoittaminen
  • Jos talletuspaon riski olemassa mutta pieni, riskiaversiivisen kannattaa tallettaa jokin osa varallisuudestaan

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamond dybvig9
Diamond-Dybvig
  • Mahdollisia ratkaisuja talletuspako-ongelmaan

1) Talletusten nostorajoite

    • Jos on nostettu periodilla 1 jo niin paljon, että lisänostojen salliminen vaarantaisi pankin kyvyn maksaa periodilla 2 lupausten mukaisesti, nostoja ei enää sallita => tyypin 2 kuluttajien ei kannata panikoitua => ei tule talletuspakoa
    • Sovellettu käytännössä:
      • 1930-luvun laman ”Bank holidayt” Yhdysvalloissa;
      • Sofia Suomessa 2010, Kypros 2013

2) Valtiovallan tarjoama talletussuoja

    • Rahoitetaan tallettajilta kerätyillä veroilla
    • Optimaalinen tässä kehikossa, jos verotus ei aiheuta vääristymiä (talletussuojan muita ongelmia käsitellään myöhemmin)

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

muita ratkaisuja ongelmaan
Muita ratkaisuja ongelmaan
  • ”Narrowbanking”
    • Ääriversio: 100 % reservejä (Chicago plan Yhdysvalloissa 1930-luvulla, jäi ehdotukseksi)
    • Pankin talletukset keskuspankissa tallettajille asetettuna vakuutena.
    • Vain vähäriskisiä kohteita
    • Korkeariskisimmät kielletty (USA, Japani, Italia…)
  • 100 % osakerahoitus (Jacklin 1987 )
    • Kärsivälliset säästäjät ostavat ajanhetkellä 1 osingoillaan osakkeet kärsimättömiltä
    • Ei liene käytetty reaalimaailmassa?

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

lender of last resort
”Lender of lastresort”
  • Keskuspankkien vanhimpia (vanhin?) tehtäviä
  • ”LLR” / ELA järjestelynä erikseen eurojärjestelmässä, erikoisluvalla mutta kansallisen keskuspankin riskillä
  • Jos muualta ei saa rahoitusta (talletuksia), liikepankki voi lainata keskuspankista
  • Talletuspaot harvinaistuivat Yhdysvalloissa FED:in perustamisen jälkeen, joskin 1930-luvun lamassa niitä oli paljon.
  • Bagehot (1873); kuinka pankki voisi antaa itsestään vakuuttavan vaikutelman talouskriisin oloissa ja saada tarpeeksi rahoitusta?
    • Korkeiden korkojen tarjoaminen merkki rahoitusahdingosta
    • Siis: Keskuspankin lainattava rajatta vakavaraisille mutta likviditeettikriisissä oleville pankeille vakuuksia vastaan eikä välttämättä edullisella korolla
  • Rochet and Vives (1994): edes nykyiset rahamarkkinat eivät tee LLR:ää tarpeettomaksi; markkinaraha useista lähteistä, ja jos osakin lähteistä kuivuu, niin pankki ongelmissa, ja jonkin kriittisen rajan jälkeen pankki kaatuu

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

viel talletuspaoista
Vielä talletuspaoista
  • Ovatko ”sijoittajapaot” nykyään vähintään yhtä olennainen kysymys?
    • Finanssikriisi
    • Monilla pankeilla suuri riippuvuus lyhytaikaisesta markkinoilta saadusta rahoituksesta, mutta vain vähittäistallettajilla talletussuoja
  • Garrat & Keister (Journal of economicbehavior & organization 2009)
    • Kokeellinen tutkimus
      • ”Leikkipankki”, koehenkilöitä
    • Talletuspaot todennäköisempiä, jos:
      • Aikaisin kuluttavien osuus on vaikeasti ennakoitavissa
        • Jos tiedetään, ei synny talletuspakoja
      • Koehenkilöillä on useampia mahdollisuuksia ryhtyä paniikkinostoihin
        • Puhtaan teoreettisesti: ei pitäisi vaikuttaa

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

viel talletuspaoista1
Vielä talletuspaoista
  • Kiss & Al (JMCB 2012)
    • Koe, jossa kolme tallettajaa, joille annettu ”jonotusnumerot” (=kukin vuorollaan päättää, nostaako) ja satunnainen likviditeettisokki yhdelle, joka on tietokone, joka nostaa aina.
    • Talletussuoja ennaltaehkäisi talletuspakoja lähinnä jos ei-likviditeettisokkiset (todelliset) tallettajat eivät nähneet toinen toistensa tekemisiä.
  • Schotter & Yorulmazer (J FinanIntermed 2009)
    • Kokeellinen tutkimus
    • Paniikit vähäisempiä, jos koehenkilöt voivat tarkkailla toistensa tekemisiä, ja jos talletusten tuotto hyvä
      • Ei panikoida, jos tiedetään että muut eivät ole paniikissa
    • Vähäinenkin talletussuoja (20 %) ehkäisee talletuspakoja
      • Jos suoja 50 %, vaikutus lähes täydellinen
    • Testasivat mm. asymmetristä informaatiota: kahdelle koehenkilöille annettiin enemmän tietoa
      • Ainakin lykkää talletuspaon puhkeamista

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

viel talletuspaoista2
Vielä talletuspaoista
  • Chen & Hasan (Journ Fin Int 2006)
    • Teoreettinen paperi
    • Talletuspaot tarttuvia etenkin jos pankkien kannattavuuksien välillä on voimakas korrelaatio
      • Toinen pankki paljastaa huonoa tietoa itsestään => paniikki muuallakin
      • Pankinjohtajat voivat estää tartunnan sopimalla tietojen samanaikaisesta julkistamisesta
    • Pankkien velvollisuus julkistaa enemmän itseään koskevaa tietoa voi heikentää hyvinvointia
      • Lisää talletuspakoja
    • Voi olla ”tehokkaita talletuspakoja”
      • Markkinakuri
      • Talletussuojajärjestelmän ei pitäisi ehkäistä kaikkia talletuspakoja?

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

nostorajoitukset ennis keister aer 2009
Nostorajoitukset(Ennis & Keister, AER 2009)
  • Palautuu myös Diamond-Dybvig –malliin; talletusten jäädytys
  • Talletusten jäädytys ei ole hyvinvointia lisäävä keino, jos pako jo alkanut
    • Rahat ”jumissa” myös tyypin 1 tallettajilla, joilla likviditeettishokki
    • Olisi ex post optimaalisempaa soveltaa joustavampaa järjestelyä, jossa jotain nostoja sallitaan
    • Mutta: usko siihen, että nostoja sallitaan, lisää paon todennäköisyyttä
      • Vähemmän varoja viimeisellä periodilla => tyypin 2 tallettajalla suuremmat insentiivit lähteä talletuspakoon mukaan
      • Nostorajoituksilla huolehditaan, että pankilla riittävästi varoja periodilla 2 => ei syytä lähteä nostamaan periodilla 1
  • Pankkikriisien hoidon aikainkonsistenttiusongelma: kannattaisi sitoutua tiukkaan menettelyyn, josta ei kannattaisi pitää kiinni kriisin iskettyä
    • Vastaa reaalimaailman tapahtumia: kriisin iskettyä lainsäädäntöä muutetaan
  • Lisäongelma: pankkikriisitilanteet tavallisia oloissa, joissa hallitus heikko

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

tapaus northern rock
Tapaus Northern Rock
  • Ensimmäinen talletuspako Britanniassa yli sataan vuoteen
  • Building society; muutettiin osakeyhtiöksi 1997
  • Kasvoi ennen kriisiä voimakkaasti, taseella mitaten lähes 20 % vuodessa
    • Kuitenkin vain n. 8 % asuntolainakannasta NR:n myöntämiä Britanniassa 2007
    • Osuus puntatalletuksista 2 %
  • ”Luo ja hajauta” –malli
    • Kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjat
    • Talletukset vain 22 % veloista
    • Lisäksi lainoja arvopaperistettiin taseesta
  • Taseessa jatkuvasti lainoja, joita ei vielä myyty joukkolainamarkkinoille
  • Tukkumarkkinoilta otettu velka oli tyypillisesti hyvin lyhyttä, mikä oli osittain riskienhallintaa
    • Kiinteistövakuudelliset joukkolainat: otettu huomioon asiakkaiden ennenaikaisen maksun riski: liikkeessä aina lyhytaikaisia lainoja, jotka erääntyvät => ei ongelmaa lyhentää velkoja ennenaikaisten takaisinmaksujen tapauksessa
    • MUTTA: Jälleenrahoitusriski

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

tapaus northern rock1
Tapaus Northern Rock
  • Lopulta pankki täysin riippuvainen siitä, että lyhytmaturiteettisilla kiinteistövakuudellisilla lainoilla jatkuvasti kysyntää.
  • Kesällä 2007 luottamus romahti; ei saanut rahoitusta markkinoilta
    • ”Sijoittajapako”: lyhytaikaisen paperin ostaja = tallettaja, jolla ei ole talletussuojaa
      • Paljon erääntyviä omia velkoja, joita ei saatu uusittua.
    • Oli iso suunniteltu emissio, jota ei saatu markkinoille, pahensi likviditeettiongelmaa
  • Haki likviditeettitukea Bank of Englandilta syyskuussa
  • Bank of England, FSA ja valtiovarainministeriö sopivat tukitoimista salaisesti
    • Vuosi julkisuuteen; BBC raportoi 13.9.
    • Tuki julkistettiin virallisesti 14.9.
  • Talletuspako alkoi jo 13.9.
    • Talletussuoja ei täydellinen, jos yli 2000 £ talletuksia
    • Jonoja konttoreiden edustalla
  • 17.9. valtiovarainministeri ilmoitti NR:n velkojen valtiontakauksesta
  • Rahoitusvalvoja oli kiinnittänyt huomiota riskeihin jo aiemmin

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

northern rock ja diamond dybvig
Northern Rock ja Diamond-Dybvig
  • Likviditeettiriski: pitkäaikaiset saamiset, lyhytaikaiset velat
    • VrtDiamond-Dybvig
  • Ensin sijoittajapako
    • Ei talletussuojaa, ”panikoituminen” herkässä
  • Tieto julkisesta tuesta = negatiivinen signaali, joka vei pientallettajat toiseen Nash-tasapainoon
  • Siis: abstrakti teoreettinen malli sisältää paljon keskeisiä elementtejä, jotka kävivät toteen tässä reaalimaailman esimerkissä
  • Mutta: ei juuri havaittavissa tartuntaa muihin pankkeihin
    • Poikkeus: markkinarahasta riippuvaisten pankkien osakekurssit laskivat, paniikki oli vähäinen ja rajoittui osakemarkkinalle

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

talletussuoja
Talletussuoja
  • Kattava ja uskottava talletussuoja ehkäisee talletuspaot kokonaan
  • Ehkä pahin talletussuojan ongelma: moralhazard
    • Asiakkailla ja pankilla mahdollisuus implisiittisesti sopia korkeariskisistä investoinneista valtion (tai muun rahoittajatahon) riskillä
      • Uhkapeli onnistuu: voitot yksityisiä
      • Uhkapeli epäonnistuu: talletussuoja maksaa
      • Tallettajan ei kannata kiinnostua pankin riskistä; varat suojattu
        • ”Uhkapelipankki” jakaa tuottoja tallettajille korkeina korkoina
      • Asetelma ei muutu, vaikka talletussuoja rahoitettaisiin pankeilta kerättävillä maksuilla, paitsi jos maksut riskiperusteisia
        • ”Me otamme riskit ja niillä saavutetut huipputuotot, naapuripankki maksaa mahdolliset tappiot talletussuojarahaston kautta.”
  • Arviolta puolet (!) Ruotsin pankkisektorin voitoista on seurausta julkisen vallan (osin implisiittisistä) takauksista. (Riksbank: Appropriate capital ratio in majorSwedishbanks)
  • Vaikuttaako moraalikato pankkien rahoitusrakenteeseen?
    • Julkisen vallan takaus => velkarahoitus keinotekoisen halpaa => kannattaa käyttää runsaasti, hakea riskiä ja sen tuomia tuottomahdollisuuksia velkavivulla
      • ”Voitot yksityisiä, tappiot veronmaksajille” => mitä enemmän riskiä, sitä suurempi voittojen odotusarvo

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

talletussuoja ja moral hazard
Talletussuoja ja moralhazard
  • Yksinkertainen tapa mallittaa talletussuojan ”moralhazard”
  • Kaksi periodia
    • 0: Talletukset tehdään, pankki myöntää lainat
    • 1: Pankki likvidoidaan
  • Pankin arvo ajanhetkellä 1 on λ-D+S
    • Missä λ=lainojen arvo periodilla 1, D = talletukset ja S= talletussuojasta saatava summa
    • S voi olla enintään λ-D
  • Jos päädytään huonoon maailmantilaan, lainakanta arvoton (λ=0); muussa tapauksessa sen arvo = X.
  • Pankin arvon odotusarvo on
    • [ΘX-L]+[(1- Θ)*D]
    • Missä Θ on hyvään maailmantilaan päätymisen todennäköisyys ja L on lainaksi myönnetty summa (siis lainakanta L:stä tulee korkojen ja luottotappioiden vuoksi λ)
    • Ensimmäisissä hakasuluissa on antolainauksesta saadun voiton odotusarvo ilman talletussuojaa, toisissa talletussuojasta saatavan tukiaisen odotusarvo
  • Jos talletussuoja hinnoiteltu oikein, talletussuojamaksu P = (1- Θ)*D
    • Ei sisällä tukiaista, pelkkä täysihintainen maksu, ”Oikein” hinnoiteltu vakuutus
    • Maksu sitä pienempi, mitä suuremmalla todennäköisyydellä lainakanta on ”hyvälaatuinen”

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

talletussuoja ja moraalikato
Talletussuoja ja moraalikato
  • Entä jos pankki voi valita lainakantansa riskitason?
    • Oletus: lainakannan arvo X = a/θ
      • θ nyt pankin päätösmuuttuja, a eksogeeninen vakio
    • Siis: projektien odotusarvo aina sama, mutta riski voi muuttua.
      • Thetan alentaminen => suurempia mutta epätodennäköisempiä voittoja
    • Mikä on optimaalinen θ?
    • Pankin arvo = [a-L]+[(1- θ)*D]
      • Mitä matalampi onnistumistodennäköisyysθ, sitä arvokkaampi pankki!
      • Syy: talletussuojajärjestelmästä saatavan ”tukiaisen” arvo kasvaa
        • Toiset hakasulut
      • Optimaalinen θ ≈ 0, jos osakkaat riskineutraaleja
        • Pääsääntöisesti tallettajat nostavat rahansa talletussuojasta, lähes kaikki voitto harvoin onnistuvasta uhkapelistä jää osakkaille
      • Jos missään tapauksessa ei tarvita talletussuojaa (siis jos Θ=1), tukiainen = 0
    • ITSESTÄÄNSELVYYS: moraalikato ei tietenkään kannusta riskin lisäämiseen tapauksissa, joissa tuotto onnistuneesta hankkeesta ei muutu riskin lisäämisen seurauksena ( X ei funktio θ:sta)
      • Riski = vain epäonnistumisen mahdollisuus
      • Tämä ”riski pelkkänä ongelmana” –asetelma ei esim. kannusta myöntämään lainoja suuren luottoriskin velallisille, jos heiltä ei saada korkeampaa korkoa hyvissäkään olosuhteissa

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

talletussuoja ja moral hazard1
Talletussuoja ja moralhazard
  • Moraalikato ei esiinny, jos talletussuojaa ei ole ja asiakkaat hyvin asioista perillä
    • Talletuskorko reagoi riskiin: halvalla ei saa talletuksia, jos pankilla iso riski
    • Edellisessä esimerkissä: tallettajille on maksettava rD, jos pankki voi epäonnistua. (r>1)
    • Jos tallettajat riskineutraaleja, ei aikapreferenssiä eikä riskitöntä sijoituskohdetta, pätee:

rDθ = D => r = 1/θ

    • Jos epäonnistuminen lähes varmaa (θ ≈ 0), talletuskoron lähestyttävä ääretöntä
    • Pankin arvo on

θ(X -rD) = θ(a/θ -D/ θ) = a-D

      • ei moralhazardia; riskin lisääminen tai vähentäminen ei vaikuta pankin arvoon
  • Perinteinen perustelu talletussuojalle: ”Tallettajat huonosti asioista perillä, talletusten hinta ei oikeasti reagoisi riskiin, joten moralhazard ei poistuisi.”
    • Myös syy sille, että rahamarkkinaraha, suurtalletukset (>100 000 €) ym. jätetty talletussuojan ulkopuolelle: sofistikoitunutta rahaa, jonka hinta reagoi riskiin, ei ”mökin mummojen” säästöjä
  • Jos r vakio, koska tallettajat eivät ymmärrä vaatia riskilisää, niin pankin arvo

= θ(a/θ-Dr) = (a- θrD); jälleen riskin lisääminen nostaa pankin arvoa

    • Voitot osakkaille, tappiot tallettajille
    • Riski = tulonsiirto tallettajilta osakkaille odotusarvoin laskien

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

riskipohjainen talletussuojamaksu
Riskipohjainen talletussuojamaksu
  • Edellä todettiin:

” Jos talletussuoja hinnoiteltu oikein, talletussuojamaksu

P = (1- θ)D ”

Theta = 0 => täysin riskitön laitos => ei talletussuojamaksua

  • Yritetty soveltaa käytännössä
    • Esim. Suomen vanhassa luottolaitoslaissa (99§) säädetään maksun riippumisesta vakavaraisuudesta (alempi vakavaraisuus => korkeampi riski => korkeampi maksu)
    • Ei liene tapausta, jossa maksu riippuisi pankin varojen ja lainakannan riskitasosta? (Mittausongelmat esteenä?)
  • Asymmetrisen informaation vuoksi ei voi olla mahdollista luoda riskipohjaista talletussuojamaksujärjestelmää, jossa ei siirretä varallisuutta (Chan, Greenbaum, Thakor; J of Fin 1992)
    • Vain pankki tietää θ:n, eksogeenisesti annettu vakio
    • Pankin riskiä voi arvailla tai päätellä sen käyttäytymisen perusteella
    • Pankin rahoitus osakepääomalla tai talletuksilla, keskenään vaihtoehdot

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

riskipohjainen talletussuojamaksu1
Riskipohjainen talletussuojamaksu
  • CGT:
    • Pankin hyöty talletussuojasta = [(1-θ)*D]- P[D]
      • Mitä korkeampi θ, sitä alhaisempi tukiainen talletussuojasta => talletuksia kannattaa ottaa lisää jos riski kasvaa.
        • Ei tarvitse pelata osakkeenomistajien rahoilla
      • P = talletussuojan hinta
    • Pankin voiton maksimoiva määrä talletuksia:
      • ∂∏/∂D = (1-θ)-P’[D] = 0 (a)
      • Kuinka talletussuojamaksu riippuu D:stä?
    • ”Reilu” talletussuojan hinnoittelu: P = (1-θ) D
      • Ulkopuolisten (mm. talletussuojarahaston maksunkerääjien) uskoma θ on D:n funktio, merkitään ω
      • Tästä voidaan laskea P’=∂P/∂D= (1- ω)-D*ω’
        • Missä ω’ = ω:n derivaatta D:n suhteen

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

riskipohjainen talletussuojamaksu2
Riskipohjainen talletussuojamaksu
  • CGT jatkuu…
    • Sijoitetaan P’ pankin optimointiehtoon: Pankin optimointiehdoksi tulee
        • (1-θ)- (1- ω)+D*ω’ = 0 (b)
        • Jos pankin riskit lasketaan sen ulkopuolella esim. talletussuojarahastossa oikein pelkän peliasetelman perusteella, ω= θ; lauseke (b) kirjoitetaan uudelleen:
        • 0+D* ω’ = 0 => D=0, jos ω’<0!
      • Siis: pankin ei kannata tulla talletusmarkkinoille!
    • Intuitio: korkea riski => kannattaisi kerätä paljon talletuksia. Talletussuojan hinta talletuseuroa kohti nousee, jos kerätään paljon talletuksia, sillä talletusten haaliminen tulkittaisiin merkiksi korkeasta riskistä. Kannattaa siis signaloida alhaista riskiä pienellä talletuskannalla.
      • ”Emme me saa mitään tukiaista alihintaisesta talletussuojasta, koska meillä ei ole riskiä. Katsokaa nyt: emme edes vaivaudu keräämään talletusrahaa! Tekisimmekö näin, jos mukana tulisi jokin tukiainen?”

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

rajallinen talletussuoja
Rajallinen talletussuoja
  • Käytännössä erittäin tavallinen
    • Esim. EU- ja ETA-maissa on oltava talletussuoja, mutta missään (?) ei ollut rajaton ennen finanssikriisiä
    • Suuruus vaihtelee maittain, EU-alueella harmonisoitu
  • Usein talletukset luvataan korvata johonkin rajaan saakka
    • EU-maissa nykyään (vuodesta 2011) 100 000€ / henkilö ja pankki
  • Toinen tavallinen: korvataan jokin määräprosentti
    • 90 % menetyksistä tms
  • Usein tapahtunut: jos pankkikriisi alkaa, suojaa korotetaan
    • Esim. Suomessa eduskunnan pankkitukiponsi 1993
      • Tosin: suurelta osin ulkomaisten velkojien rauhoittamiseksi
  • Käytännössä valtiovalta usein turvaa suurimpien pankkien pystyssä pysymisen
    • Suuren pankin kaatumisen valtavat yhteiskunnalliset vaikutukset
    • ”Pankkitukijärjestelmien aikainkonsistenttiusongelma”
    • De facto rajaton talletussuoja?
    • Esim. Japani (Imai, JBF 2006): Rajaton talletussuoja poistettiin v. 2002
      • Vaikutus talletusrahan hintaan voimakkaampi pienissä pankeissa, etenkin heikoissa pienissä pankeissa
      • Yleisö uskoi valtion takaavan joka tapauksessa suuret pankit?

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900