raha ja pankkiteorian kurssi luento 10 hb2 hb3 hb4 hb19 hb20
Download
Skip this Video
Download Presentation
Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 10 HB2; HB3; HB4; HB19; HB20

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 32

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 10 HB2; HB3; HB4; HB19; HB20 - PowerPoint PPT Presentation


  • 142 Views
  • Uploaded on

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 10 HB2; HB3; HB4; HB19; HB20. 8.5.2014. Johdannaisista. Raaka-aineet, valuutat, osakkeet, korkoinstrumentit… Futuuri = etukäteen määrän ja hinnan osalta sovittu kauppa, joka sovittu johdannaispörssissä

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 10 HB2; HB3; HB4; HB19; HB20' - elon


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
raha ja pankkiteorian kurssi luento 10 hb2 hb3 hb4 hb19 hb20

Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 10HB2; HB3; HB4; HB19; HB20

8.5.2014

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

johdannaisista
Johdannaisista
  • Raaka-aineet, valuutat, osakkeet, korkoinstrumentit…
  • Futuuri = etukäteen määrän ja hinnan osalta sovittu kauppa, joka sovittu johdannaispörssissä
  • Termiini (forward) = muuten samanlainen, mutta pörssin ulkopuolella (OTC)
  • Swap = vaihtosopimus;
    • Esim. korkoswap; yksi osapuoli maksaa toiselle koko sopimusajan 3 % kiinteää korkoa kuvitellusta miljoonan euron summasta, toinen vastineeksi kerran kuukaudessa yhden kuukauden euribor-korkoa samasta summasta
    • Pitkän aikavälin riskittömiä korkokäyriä johdetaan nykyään usein korkoswapeista
  • Optio = oikeus mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä kohde-etuus sovittuna aikana sovittuun hintaan
      • Amerikkalainen optio: määräaikaan mennessä
      • Eurooppalainen optio: tarkalleen määräpäivänä
      • Option asettaja = se, joka sitoutuu olemaan vastapuolena
      • Option ostaja / haltija = se, jolla on oikeus
  • Eksoottisia johdannaisia
    • Esim. kohde-etuutena johdannainen tms
    • Voimakkaan tuotekehittelyn aluetta
  • Markkinoilla jälleen suojautujat, spekuloijat ja arbitraattorit

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

johdannaisista1
Johdannaisista
  • Useimmiten kohde-etuutta ei toimiteta; selvitys pelkällä rahalla
    • Kuinka paljon ostaja / myyjä olisi voittanut tai hävinnyt havaitulla markkinahinnalla?
      • Ostin futuurina 100 tonnia raaka-ainetta hintaan 200 $ /tonni, markkinahinta on 210 $, saan vastapuolelta (210-200)*100 = 1000 $.
    • Monissa johdannaispörsseissä jopa sääntö, että esim. joukkolainan sijasta option asettaja saa toimittaa jotain riittävän samankaltaista, jolloin selvityshintaa sopeutetaan vastaavasti
  • Futuurit / termiinit ikivanha käsite
    • Ensimmäinen johdannaispörssi Osakassa 1697
      • Kohde-etuutena riisi
    • Raaka-ainefutuurit yleistyivät länsimaissa 1800-luvulla
  • Optiot löivät kunnolla itsensä lävitse vasta 1970-luvulla
    • Volatiliteetti, valuuttakaupan laajeneminen
    • Matematiikka ja tietokoneet?
  • Johdannaispörssejä perustettiin runsaasti 1980- ja 1990-luvuilla
    • Suomessakin enimmillään kaksi
  • Futuuri ja muu pörssijohdannainen yleensä tiukan määrämuotoinen
    • Pörssin valikoimissa tietyt vakiosopimukset
    • Rahoitusjohdannaisilla hyvin usein neljä eräpäivää vuodessa

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

johdannaisista2
Johdannaisista
  • Johdannaispörsseissä keskusvastapuoli
    • Kuka tarttuisi kaupankäyntijärjestelmässä olevaan tarjoukseen, jos täysin epävarmaa, kuka on vastapuoli?
    • Keskusvastapuoli vaatii vakuudet jokaiselta osapuolelta, jolla on / jolle voi tulla velvoitteita
      • ”Margining” = vakuusvaatimusten laskenta ja asettaminen
      • Option ostajalta ei vaadita, asettajalta kyllä
    • Vakuutta voidaan vaatia lisää, jos vastuut kasvavat kurssimuutosten vuoksi
      • Vakuusvaatimus lasketaan yleensä päivittäin
      • ”Hiukan enemmän kuin mitä nyt maksaisi sulkea positio”
      • Vakuus arvopapereita
    • Pörssillä usein oikeus sulkea osapuolen positio pakkokaupoilla, jos vakuudet eivät enää riitä

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

johdannaisista3
Johdannaisista
  • OTC-johdannaiset ”joustavampia”, mitä vain osapuolet sopivat…
    • Tiedetään, kuka vastapuolena; ei välttämättä / yleensä vakuuksia
    • OTC-johdannaisten kaupan volyymi suurempi kuin johdannaispörssien
    • Toisaalta: vaikea myydä eteenpäin, ulkopuolisen vaikeampi saada mitään tietoa, hintatason muutokset vaikeammin havaittavissa
  • OTC-johdannaisille tullut keskusvastapuolipakko EU:ssa 2012 alkaen
    • Neuvoston ja parlamentin asetus
    • Julkisen vallan ajama hanke Euroopassa, reaktio finanssikriisiin
    • Kaupat sovitaan kahdenvälisesti ilman johdannaispörssiä, mutta kaupanteon jälkeen osapuolten sopimusvelvoitteet ja –oikeudet korvataan keskusvastapuolen kanssa olevilla oikeuksilla ja velvoitteilla.
    • Vielä kerran: KESKUSVASTAPUOLI EI KÄY KAUPPAA!
    • Suomessa ei keskusvastapuolta, käytettävä ulkomaisia

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

johdannaisista4
Johdannaisista
  • Valuuttajohdannaisissa useimmiten toisena valuuttana dollari
    • Esim. CHF –JPY –johdannainen harvinaisuus
    • Katettu korkopariteetti pätee arbitraasin vuoksi (lähes) täydellisesti
  • Valuutta-swap
    • Yleensä kahdensuuntainen
    • 1) Osapuolet vaihtavat valuuttoja nyt ja sopivat seuraavista vaiheista
    • 2) Maksetaan vastavuoroisesti korot
    • 3) Tehdään ykkösvaiheen kanssa vastakkaissuuntainen kauppa, kumpikin saa alkuperäisen valuuttansa
    • Voidaan esim. lainata alemman korkotason valuutassa, mikä saattaa arbitraasina juuri ja juuri kannattaa

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

johdannaisista5
Johdannaisista
  • Futuurien / termiinien hinnoittelu (liian yksinkertaisessa) teoriassa hyvin yksinkertaista, ainakin, jos kaikki riskineutraaleja
    • ”Cost of carry” = kohde-etuuden hallussapitokulu = i-c
      • Missä i=korko, c=kohteen tuotto (ml varastointikustannukset)
    • PF = Ps(1+i-c)
      • PF = futuurihinta, Ps = spot-hinta
    • Yhtä kannattavaa ostaa nyt ja varastoida tai sopia tulevasta huomisesta kaupasta ja sen ehdoista
  • Raaka-ainefutuureissa usein osapuolina myyjä (tuottaja) ja spekulaattori
    • Hinta yleensä ostajalle vähemmän tärkeä kuin myyjälle => myyjät suojautuvat hinnan laskulta useammin kuin ostajat suojautuvat nousulta
      • Raaka-ainehinnat volatiileja, usein kehitysmaa usein suhteettoman riippuvainen yhden raaka-aineen viennistä.
    • ”Pitkä positio” raaka-aineisiin ollut keskimäärin kannattava, ylituottoa, mutta riskillä
    • Futuurihinta systemaattisesti ”ampunut ali” tulevan spot-hinnan ennusteena
      • Tuottaja tietää saavansa luultavasti alihinnan myymällä sadon spekulaattorille etukäteen, mutta saa nukkua yönsä rauhassa
      • Tuottaja ”ostaa vakuutusta spekulaattorilta”.

Speklulaattori: ”Ostan nyt futuurilla hintaan 10, voin puolen vuoden päästä myydä spot hintaan 9-13, joten todennäköisesti pääsen voitolle, vaikka tappion riski on olemassa.”

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

black scholes kaavasta
Black-scholes kaavasta
  • Fischer Black; MyronScholes 1973
  • Kaavalla voi laskea ”oikean” hinnan optiolle
  • Todennäköisesti edisti merkittävästi optiokaupan lisääntymistä
  • Perustuu lukuisiin olettamuksiin, jotka eivät ehkä ole kovin realistisia
    • Kohde-etuuden hinnan muutokset log-normaaleja, volatiliteetti pysyy vakiona, verotus neutraalia yms.
    • Optio ”eurooppalainen”, siis antaa oikeuksia vain eräpäivänä
  • Mallista runsaasti täydennettyjä versioita, joissa näitä puutteita paikkaillaan

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

black scholes kaava
Black-Scholes -kaava

Osto-optiolle

  • Missä N=kumulatiivinen normaalijakauma, r=riskitön korko, T= maturiteettipäivä, t=sopimuksentekopäivä, S=spot-hinta, σ= kohde-etuuden volatiliteetti, K = suoritushinta
  • Tätä kaavaa ei kannata opetella ulkoa ainakaan tämän kurssin yhteydessä!
  • Riittää, että muistaa, että kaava on olemassa. Lisäksi pitäisi suunnilleen tietää, mitä kaikkea siinä on mukana, ja että osto-option hinta nousee, jos suoritushinta laskee, option juoksuaika pitenee tai kohde-etuuden volatiliteetti kasvaa.

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

rahoitusj rjestelmien luokittelua
Rahoitusjärjestelmien luokittelua
  • Tavallinen jaottelu: pankki vs. markkinaperusteiset järjestelmät
    • Markkinat: USA, UK; Etenkin osakepörssi
    • Pankit: Saksa, Japani, Suomi
  • Luokittelu pätee etenkin yritysrahoitukseen
    • Luokittelu alkanut/alkoi päteä myös kotitalousluotoissa lähinnä arvopaperistamisen vuoksi
      • Päteekö enää finanssikriisin jälkeen?
  • Yritysten tulorahoitus huomattava kaikissa järjestelmissä, mutta ei kuulu rahoitusjärjestelmään
  • Corporategovernance
    • Yritys / yrityksen johto riippuvainen rahoituksen tarjoajista
      • Markkinaperusteiset järjestelmät: ”takeover”-uhka
      • Pankkikeskeiset järjestelmät: pankkien tekemä valvonta
  • Lisäksi: pankkisektorin hajautuneisuuden vs. keskittyneisyyden aste vaihtelee kansainvälisesti; usein seurausta tietoisesta politiikasta
    • Esim. USA vs. UK
  • Verotus: Suomi 1990-luvulla ja avoirfiscal => osakerahoitus tuli kannattavammaksi => yritykset muuttivat rahoitustaan osakepainotteisemmaksi
  • HB: ”Saksassa suuret pankit universaalipankkeja, jotka…”
    • Ovatko?

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

corporate governance ja rahoitusrakenteet
Corporategovernance ja rahoitusrakenteet
  • Yritysten hallitusten tavoitteet - yhteys rahoituksen lähteeseen
    • HB: USA ja UK: ”shareholdervalue”, voimistumassa muualla,
      • Voidaan ottaa riskiä, varsinkin idiosynkraattista, jonka osakesijoittaja voi hajauttaa
    • Pankkien rooli rahoittajina keskeinen => varovaisempi toiminta?
    • Saksassa työntekijöiden edustus hallituksissa lakisääteinen
  • Pankkikeskeisissä järjestelmissä yritysvaltaukset osakemarkkinoiden kautta harvinaisempia
    • ”Hostiletakeover” kurinpitovälineenä Yhdysvalloissa
      • Yrityksellä menee huonosti => kurssi laskee => helppo kohde hyökkäykselle
  • Pankkikeskeisessä järjestelmässä yritys yleensä riippuvainen etenkin pankistaan, joka usein myös yksi pääosakkaista
    • Suomessa vielä 1990-luvun alussa etenkin liikepankit ja niiden eläkesäätiöt suurimpia osakkaita monissa pörssiyhtiöissä
  • Yhteys kotitalouksien finanssisäästämiseen: markkinapohjaisissa järjestelmissä kotitalouksilla enemmän osakesijoituksia, vähemmän korkosijoituksia
  • Markkinapohjaisissa järjestelmissä usein yrityksille asetetut kattavat tiedonjulkistamisvelvoitteet
  • Eläkerahastot: markkinapohjaisissa järjestelmissä eläkerahastoissa enemmän osakkeita, vähemmän korkosijoituksia

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

pankit vai markkinat
Pankit vai markkinat?
  • Rahoitus voidaan kanavoida säästäjiltä investoijille joko arvopaperimarkkinoilla tai pankkien kautta
    • Onko asialla merkitystä?
    • Mistä riippuu, kumpaa käytetään?
    • Onko toinen näistä parempi kokonaishyvinvoinnille?
  • Diamond: pankki kontribuoi tarkkailemalla
    • Jos informaatio täydellistä, tarkkailijalla ei roolia
    • Diamondin mallin termeillä: arvopaperimarkkinoihin perustuvassa rahoitusjärjestelmässä ei delegoitua monitorointia, vaan joko jokainen tarkkailee, tai jokainen toivoo jonkun muun monitoroivan => hyvä, jos rahoituksen tarvitsijat läpinäkyviä tai helposti arvioitavissa
  • ”Markkinapohjaiset järjestelmät mahdollistavat hyvän sektoreiden välisen hajauttamisen, mutta pankkikeskeinen järjestelmä mahdollistaa (myös) riskin hajauttamisen yli ajan” (Allen & Gale, JPE 1997)
    • Arvopapereihin perustuvassa systeemissä jokaiseen velalliseen liittyvä luotto- ja muu riski erillinen kaupankäynnin kohde; helppo hajauttaa
    • Mutta intertemporaalinen riski: huonoja aikoja vastaan ei voi suojautua hajauttamalla
    • Esim. 1970-luvun öljykriisi tms
      • Kestävät vuosia, voivat vaikuttaa yksilön taloudelliseen tilanteeseen ratkaisevasti

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

muuta pankeista ja markkinoista sanottua
Muuta pankeista ja markkinoista sanottua
  • ”Pankkipohjainen järjestelmä soveltuu paremmin T&K-projekteihin, sillä salaisia tutkimustuloksia ei tarvitse paljastaa kuin pankin edustajille.” (Bhattacharya & Chiesa; JFinInt 1995)
  • ”Markkinapohjaiset järjestelmät soveltuvat paremmin rahoittamaan hankkeita, joiden onnistumisen mahdollisuuksista enemmän näkemyseroja” (A&G; JFinInt 1999)
    • Aina löytyy joku, joka uskoo;
        • Ainakaan keskittyneellä pankkimarkkinalla ei onnistuisi
    • Kuvaako paremmin markkinoiden ja pääomasijoittajan eroja?
  • ”Piensijoittajilla ei insentiiviä tarkkailla rahoitusta tarvitsevia yrityksiä => alimonitorointi; Tämä ongelma poistuu kun rahoitus hoidetaan pankkien kautta” (Stiglitz JMCB 1985)
  • Melko tavallinen kommentti: pankkirahoitus pitkäjänteisempää; soveltuu rahoittamaan hankkeita, jotka eivät tuota heti; markkinat kannustavat lyhytjänteisyyteen
  • Ovatko aina vaihtoehtoja?
    • Ainakin kehitysmaissa pikemminkin komplementteja kuin substituutteja: jos maassa kehittynyt pankkijärjestelmä, siellä on myös kelvolliset arvopaperimarkkinat

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

finance growth nexus
Finance-Growthnexus
  • F-G Nexus: Empiirinen / empiristinen tutkimushaara, alkoi 1990-luvulla: ”Edistääkö rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys taloudellista kasvua, tai toisinpäin, vai molemmat toisiaan?”
    • Kehittyneempi rahoitusmarkkina => suurempi bruttokansantuote???
  • Tavallinen tulos: ”Rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyyden ja taloudellisen kasvun välillä yhteys, kun muita asioita kontrolloidaan; paremmista markkinoista seuraa nopeampi talouskasvu.”
    • Käytännössä: rahoitusmarkkinoiden koko (pankkien taseet, pörssivaihto…)
    • Siis ei kehittyneisyys, vaan markkinoiden koko
    • Kuinka voisi mitata ”kehittyneisyyttä” objektiivisesti?
  • Usein todettu, että yhteys on tilastollisesti olemassa: suuri rahoitussektori tilastollisessa yhteydessä nopeaan talouskasvuun
    • Tulokset jälleen ajalta ennen finanssikriisiä;
    • Joissain uusimmissa tuloksissa löydöksiä, että jos yksityistä velkaa enemmän kuin 90 % BKT:stä, etumerkki vaihtuu: liika rahoitus haittaa kasvua! (Cecchetti &Kharroubi2012, BIS WP 381 – Law & Sing JBF 2014)
  • MUTTA:
    • Havaitsemmeko taloudellisen kasvun vaikutuksen rahoituspalveluiden kysyntään?
      • Tavallisempi tulkinta / tulos: rahoitus aiheuttaa kasvua (Beck –Levine 2000)
      • Vastaesimerkki: Suomi 1990-luvulla: Nokian menestys lisäsi huimasti Helsingin pörssin vaihtoa, tuskin toisinpäin?
  • F-G Nexusta analysoitaessa paneelidatassa usein vähän selitysvoimaa yli ajan samassa maassa, paljon selitysvoimaa maiden välillä

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

finance growth nexus1
Finance-Growthnexus
  • Yksi käsitelty aihe FGN:ssä: minkälainen rahoitusjärjestelmä tukee parhaiten kasvua?
  • Ei selkeää johtopäätöstä siitä, auttavatko markkinat vai pankit tehokkaammin, suunnilleen yhtä hyviä.
    • Tämänkaltaisia tuloksia: Levine (2003), Beck (2003) etc…
    • Ongelma: kuinka verrata yhteismitallisesti
    • Pankkien taseet vs. vaihto osakepörssissä
  • Mutta: jotain näyttöä siitä, että taloudellisen kehityksen edetessä markkinoiden suhteellinen osuus korostuu (Boyd & Smith, WoBaEcR 1996)
    • Siis markkinapohjainen järjestelmä sopii hyvin kehittyneille maille, mutta ei auta kehitysmaata nousemaan kehittyneeksi?
  • Arvopaperimarkkinat muodostuvat / vahvistuvat endogeenisesti kun riittävän luotettuja velallisia alkaa olla riittävästi (Boot – Thakor, RevFinStud 1997)
    • Olot kehittyneet => arvopaperimarkkinat alkavat toimia hyvin

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

finance growth nexus2
Finance-GrowthNexus
  • La Porta & al (JPE 1998): ”Olennaista, kuinka hyvin ulkopuolisten rahoittajien edut yrityksessä turvataan, ei se, kuinka turvaaminen hoidetaan”
    • Piensijoittajat, pankin tallettajat yms.
      • Ellei etuja turvata, eivät lähde mukaan => kotitalouksien säästöt eivät kanavoidu tuottaviin investointeihin
    • Rahoitusmarkkinoihin liittyvän lainsäädännön ja oikeusvarmuuden merkitys suurempi kuin sen, kanavoidaanko rahoitus pankkien vai markkinoiden kannalta
    • Tässä paperissa ei suoranaisesti testata instituutioiden vaikutusta kasvuun, vaan käsitellään instituutioiden vaikutusta rahoitukseen.
  • Rahoitusmarkkinoiden koko edistää kasvua vain, jos maassa on vähintään tietyn tasoiset ”instituutiot” (Law, Azman-Saini & Ibrahim, JBF 2013)
    • Vähän korruptiota, tehokas hallinto, lainkuuliainen väestö etc
  • Rahoitussektori edistää talouskasvua, jos maassa on alhainen inflaatio, vähän ulkomaankauppaa ja pienehkö julkinen sekotori (Yilmazkudai, World Bank Econ R 2011)

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

britannian rahoitusj rjestelm st
Britannian rahoitusjärjestelmästä
  • Perinteisesti hyvin fragmentoitunut
    • Erilaisia insituutioita hyvin erilaisiin tarkoituksiin
    • Vähittäispankit etc, jopa tilastoinnissa eri ryhmissä
    • Lisääntyvästi monialakonserneja
  • Erikoispiirre: pankeilla erittäin runsaasti ulkomaan valuutan määräisiä saamisia ja velkoja
    • Vähittäispankkitoiminta enimmäkseen puntamääräistä
    • Tukkupankkitoiminta enimmäkseen vieraissa valuutoissa (City)
  • Alhainen vähimmäisvarantovaatimus;
    • Pankilla oltava virallinen politiikka siitä, kuinka paljon keskuspankkirahaa oltava; muuttamisesta pitää informoida Bank of Englandia
    • Yleensä korkeampi suhdeluku vähittäispankkitoiminnassa kuin tukkupankeissa
  • Suhteellisen vähäinen määrä keskuspankkirahaa => nopeasti käytettävissä olevien rahoituslähteiden merkitys korostuu
    • Esim. repo-kauppoihin sopivat arvopaperit
    • Korkeampi tuotto kuin keskuspankkirahalla

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

britannian pankkij rjestelm st
Britannian pankkijärjestelmästä
  • Tukkupankeissa enimmäkseen määräaikaistalletuksia, vähittäispankeissa käyttelytilitalletuksia
  • Vuoteen 1998 Bank of England hoiti myös pankkivalvonnan
  • Perustettiin ”Financial Services Authority”
    • Tavoite korostaa keskuspankin hintavakaustehtävää
    • FSA valvoi kaikkia rahoitusmarkkinoiden lohkoja, myös vakuutusta
  • FSA purettiin huhtikuun 2013 alusta alkaen
  • Nyt:
    • Financial ConductAuthority (Laillisuusvalvonta, kuluttajansuoja ym)
    • Prudential RegulationAuthority (Keskuspankin omistama, vakavaraisuus, maksuvalmius; pankit ja vakuutusyhtiöt)
  • Britannian erityispiirre: ulkomaiset pankit läsnä ennen kaikkea sivukonttoreina, ei tytäryhtiöinä
    • Olennainen ero: sivukonttori ei ole erillinen yhtiö
    • Perustettu, ei ostettu?
    • Kotivaltio toinen EU-maa: talletussuoja ja viranomaisvalvonta hoidetaan pankin kotimaasta käsin
  • Keskittyneisyys:
    • Jo ennen finanssikriisiä
    • 2000-luvun alusta alkaen kilpailuviranomaiset torpanneet kotimaisia fuusioita
    • Kansainvälisiä fuusioita ei nähty ongelmina

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

britannian pankkij rjestelm st1
Britannian pankkijärjestelmästä
  • Lontoon city kansainvälisenä keskuksena
    • Rahoituspalveluiden ”vienti” verrattavissa tavaravientiin
    • IMF:n mukaan yli 40 mrd £ rahoituspalveluiden ”vientiä” 2012
    • UK maailman suurin rahoituspalveluiden viejä, paljon suurempi kuin Yhdysvallat
  • Arvopaperistaminen ja taseen ulkopuoliset toiminnot tavallisia
    • Esim. 2012 489 mrd € (Saksa 74 mrd, Ranska 44 mrd, Italia 200 mrd € vakuuden sijainnin mukaan; EuropeanSecuritization Forum)
  • Yksi pahiten finanssikriisissä kärsineistä maista
    • 2008 – 2009 julkinen tuki rahoitusjärjestelmälle 60-75 % bruttokansantuotteesta vuosittain
      • Euroalue n. 30 %

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

building societyt
Building societyt
  • Perinteisesti tärkein osuustoiminnallinen rahoituslaitostyyppi
  • Muodostettiin 1800-luvulta alkaen osuustoimintayrityksinä
  • Alkuvaiheissa olivat usein määräaikaisia – lakkautettiin tavoitteen tultua saavutetuksi (=rakennus valmistui)
  • Pyrkivät myöntämään jäsenille luottoja alle markkinakorkojen
  • Käytännössä ainoa asuntolainojen lähde 1980-luvun alkuvuosiin saakka
    • Pankit tulivat 1983 alkaen
    • Aiemmin eivät saaneet antaa luottoa muuhun tarkoitukseen kuin asuntojen ostoon
  • Keräävät talletuksia olematta virallisesti pankkeja
    • Etukäteissäästäminen
  • 1986 alkaen juridiset erot aiempaa pienempiä
    • Saavat nyt muuttua osakeyhtiöiksi (”Mortgagebank”)
    • Yleensä ”mortgagebankit” ostettu isompiin konserneihin melko nopeasti
  • Talletuksia voidaan nykyään käyttää maksuvälineinä

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

bank of england
Bank of England
  • Rahapolitiikan tavoitteet ja välineistö samantapaisia kuin eurojärjestelmässä
    • Inflaatiotavoite 2 %; Jos yli 3 % tai alle 1 % pääjohtajan annettava selvitys
    • Samantapaiset viikoittaiset huutokaupat ja vähimmäisvarantojärjestelmä
      • Briteilläkin kiinteäkorkoinen huutokauppa
    • Vähimmäisvarannot periaatteessa vapaaehtoisia, mutta täysin korollisia, jos tavoitemäärä täyttyy
      • Varantojen määrän saa jokainen pankki itse valita
      • Vähimmäisvarantojen keskiarvoistaminen
    • Mutta: rahapoliittisena vastapuolena voi olla pankki, jolla ei ole omaa vähimmäisvarantotiliä
    • Eri vastapuolia eri toiminnoissa
  • Politiikkakorosta päättää MonetaryPolicyCommittee
    • Yhdeksän jäsentä, joista neljä ulkoisia; PJ keskuspankin pääjohtaja
  • Tavoite: kaikkein lyhyimmät markkinakorot eivät saa poiketa (paljon) pankin politiikkakorosta
  • 2009 alkaen tehnyt myös ”Quantitativeeasingia”
    • Ostaa arvopapereita lisätäkseen keskuspankkirahan määrää

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

yhdysvaltojen rahoitusj rjestelm
Yhdysvaltojen rahoitusjärjestelmä
  • Markkinapohjainen, joskin markkinapohjaisuuden aste vaihdellut
    • Wall Streetillä merkittävä psykologinen vaikutus
  • Yhdysvalloilla usein maine ”vapaan kapitalismin” puhtaimpana esimerkkinä, mutta pankkitoiminnan sääntely ollut epätavallisen tiukkaa menneisyydessä
    • Reaktion 1930-luvun lamaan?
    • Hysteerinen vallan keskittymisen pelko?
  • Pankkien lukumäärä suuri
    • 2007 oli 7355 liikepankkia
    • Osittain seurausta lainsäädännöstä, joka tosin jo suurelta osin kumottu
      • Monopolisoitumisen pelko
  • Menneisyydessä monissa osavaltioissa säädöksiä, joilla kiellettiin sivukonttorit
    • Jokainen pankkikonttori erillinen yhtiö (Unitary Banking)
  • Ollut myös kieltoja laajenemiselle osavaltiosta toiseen
  • Yhdysvalloissa ollut paljon enemmän talletuspakoja kuin muissa kehittyneissä maissa yleensä
    • Pankkikonkurssit yleisempiä kuin esim. Euroopassa tai Kanadassa

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

talletuspankkien luokittelua
Talletuspankkien luokittelua
  • Liikepankit
    • Aiemmin rajattu tarkasti pankkitoimintaan; oikeus toimia arvopaperimarkkinoilla erittäin rajattu
      • Poikkeus: julkisen sektorin liikkeeseen laskemat arvopaperit
    • Taseella mitaten selvästi suurin luottolaitosryhmä
    • Markkinaosuus noussut
    • Keskittyneisyys lisääntynyt
  • Thriftinstitutions (säästöpankit)
    • Alkujaan olleet osuuskuntamuotoisia, suuri osa muutettu osakeyhtiöiksi
    • Kaksi tyyppiä
      • Savings and loan associations
      • Savingsbanks
    • S&L
      • Sijoittavat pitkäaikaisesti; pitkämaturiteettiset velkapaperit tai asuntolainat
      • Yleistyivät 1830-luvulta alkaen, ajautuivat paheneviin ongelmiin 1980-luvulla ”S&L-kriisissä”, jolloin merkitys alkoi vähentyä
      • S&L:iä muutettu ”Savingsbankeiksi” imagosyistä!
    • Säästöpankeille kiinteistörahoitus ollut vähemmän tärkeää
      • Arvopaperisijoituksia, perustettu alkujaan edistämään säästäväisyyttä

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

talletuspankkien luokittelua1
Talletuspankkien luokittelua
  • Osuuspankit (Credit union)
    • Ryhmistä pienin yhteenlasketulla taseella laskien
      • Yksittäiset ”credit unionit” yleensä melko pieniä
    • Osuuskuntamuotoisia
    • Rahoitus ainoastaan talletuksilla, myöntävät vain pieniä luottoja
    • Alkujaan olennainen ero edellisiin verrattuna: jäsenillä jokin yhteinen piirre (ammatti, työnantaja tms)
      • ”Yhteisen piirteen” tulkinta väljentynyt
      • Nykyään voi palvella useaa intressiryhmää
      • Fuusioita (asiakkaiden työnantajien fuusiot ym)
  • Yhdysvalloissakin eri luottolaitostyyppien väliset erot pienentyneet
  • Rahamarkkinarahastojen osuus kotitalouksien säästöistä nousi ennen finanssikriisiä

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

kahdenlaisia toimilupia
Kahdenlaisia toimilupia
  • State charteredbank
    • Yksittäisen osavaltion myöntämä toimilupa
    • Osavaltioiden halu riippumattomuuteen muualta käsin järjestetyistä rahoituspalveluista => suunnilleen ”houkutellaan”; lupaillaan alempia maksuja, suotuisampia säädöksiä…
    • V. 2007 liikepankeista 5673 kuului tähän ryhmään, osuus kasvussa
  • Nationallycharteredbank (”National bank”)
    • Liittovaltitason toimilupa
    • Etenkin säästöpankkien lupatyyppi

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

talletussuoja
Talletussuoja
  • FDIC (FederalDeposit Insurance Corporation)
    • Glass-Steagall Act 1933
      • Reaktio talletuspakoihin
    • Pakollinen Fed-järjestelmän jäsenpankeille, muut pääsevät hakemuksesta, jos likviditeetti- ja reservivaatimukset täyttyvät
    • FDIC luokittelee pankit vakavaraisuuden mukaan
    • Saa ottaa pankin haltuunsa, jos vakavaraisuus laskee liikaa
    • Vuodesta 1989 myös säästöpankit jäseniä
  • Credit Union –pankeilla oma järjestelmä (National Credit Union Share Insurance Fund)
  • Vieläkin joitain pankkeja ilman talletussuojaa
  • Bank Holding Company = yhtiö, jolla yli 5 % äänivallasta jossain pankissa
    • Oli alkujaan keino kiertää pankkisäädöksiä (sivukonttoreiden määrän rajoitukset ym)
    • Vuodesta 1956 BHC:t eivät saa tehdä pankeilta kiellettyjä toimia

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

federal reserve system
FederalReserve System
  • Yhdysvalloissa ei ole yhtä keskuspankkia vaan keskuspankkijärjestelmä
  • Perustettu vasta 1913 alkujaan keskuspankkijärjestelmäksi
    • Reaktio vuoden 1907 paniikkiin
  • Koordinoivana elimenä FederalReserveBoard Washingtonissa
    • Presidentti nimittää jäsenet, senaatti vahvistaa nimitykset neljäksi vuodeksi kerrallaan
    • Päättää mm. reservivaatimuksista
    • Boardilla oma suurehko sihteeristönsä
  • FederalOpen Market Committee, joka laajempi elin, päättää avomarkkinaoperaatioista
  • Jäsenyys pakollinen liittovaltiolisenssillä toimiville pankeille, osavaltiolisenssillä toimiville mahdollinen
    • Siis todellakin ”member”!
    • Jäsenpankit omistavat Fed:in! Saavat vuosittain 6 % osingon sijoitukselle.
      • Osuuksia ei voi myydä ulkopuolisille
      • Ylijäämä voitosta tilitetään liittovaltiolle
    • Useimmat osavaltiopankit eivät ole jäseniä
  • Kuluttajansuojatehtäviä
  • Toiminnot muuten hajautettu, mutta: markkinaoperaatiot keskitetty; FederalReserve Bank of New York

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

alueelliset keskuspankit
Alueelliset keskuspankit
  • 12 kpl alueellisia keskuspankkeja
    • Monilla omia haarakonttoreita
  • Valitsevat 5 täysjäsentä 12:sta FederalOpen Market Committeehen
    • New Yorkin Fedin pääjohtaja pysyvästi, muut kiertävät
    • Muillakin läsnäolo- ja puheoikeus
  • Aluepankit kongressin ja osin FederalReserveBoardin valvonnassa
    • FedBoardilla mm. valtuuksia puuttua budjetteihin
  • Jokaisella oma johtokunta (hallitus), joka edustaa erilaisia tahoja
    • Osin paikallisten liikepankkien nimittämä
  • Tehtäviä:
    • Pankkivalvonta
    • Rahoituspalveluita talletuspankeille
    • Hoitavat julkisen velan liikkeeseen laskua
    • Maksuliikennetehtäviä
    • Käteishuolto
    • Tutkimus
    • Pitävät Boardin ajan tasalla alueellisesta talouskehityksestä

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

federal reserve system1
FederalReserve System

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

rahapolitiikka
Rahapolitiikka
  • “…to promote effectively the goals of maximum employment, stable prices, and moderate long-term interest rates.” (Federal Reserve Act)
    • Siis: eipelkkähintavakaus (vrtEurojärjestelmä)
  • Keskeinenvälitavoite: Federal Funds Rate
    • FOMC asettaatavoitetason, jokapystytäänyleensämelkotarkkaansaavuttamaan
    • Korko, jollapankitlainaavatkeskuspankkirahaatoisilleen “yönyli”
  • Avomarkkinaoperaatiot etenkin liittovaltion velkapapereilla
    • Keskitetty: New Yorkin Fed hoitaa
    • Suorat ostot ja myynnit valtion papereilla erittäin keskeinen keino
      • Ostetaan papereita = tarjotaan likviditeettiä
    • Repo-kaupat, yleensä vain päivän pituinen sopimusjakso
    • Päivittäin
    • FOMC päättää
    • Vastapuolia kutsutaan nimellä ”primary dealer”
      • Paljon vähemmän kuin eurojärjestelmällä (22 kpl, määrä supistui finanssikriisissä, sittemmin kasvanut)
  • Reservivaatimukset riippuvat pankin koosta: isommalla suuremmat vaatimukset
  • ”Diskonttoikkuna”: pankkien jatkuva lainanottomahdollisuus
    • Yön yli
    • Korko voi periaatteessa vaihdella Fed-pankkien välillä (ei kovin tavallista)
    • Korko yleensä korkeampi kuin FederalFundsRate

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

pankkivalvonta yhdysvalloissa
Pankkivalvonta Yhdysvalloissa
  • Liittovaltiotoimiluvan pankkeja valvoo Office of the Comptroller of the Currency
    • Valtiovarainministeriön alainen
  • Osavaltiolisenssillä toimivia pankkeja valvoo Fed, jos Fed:issä jäseninä, muuten FDIC
  • Bank Holding Companyitä valvoo Fed
  • Arvopaperimarkkinoita valvoo SEC
  • Osavaltiopankeilla (statechartered) myös osavaltiotason valvonta
  • Vakuutusyhtiöitä valvotaan osavaltiotasolla

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

yhdysvaltojen l hihistoriaa investointipankit
Yhdysvaltojen lähihistoriaa: investointipankit
  • Alkoi 1930-luvun kriisistä, päättyi 2000-luvun kriisiin
    • GlassSteagall act 1933, voimassa jossain muodossa vuoteen 1999
    • Osakeannit, JVK-emissiot, arvopaperivälitys ym. eivät kuuluneet talletuspankkien sallittuun toimialaan
  • Erillisiä ”investointipankkeja”, jotka tekivät talletuspankeilta kiellettyjä toimia
  • BearStearns myytiin JP Morgan Chaselle maalisk. 2008
  • Merrill Lynch Bank of Americalle syysk. 2008
  • Lehman Brothers konkurssi (chapt 11) syysk. 2008
  • Goldman Sachs ja Morgan Stanley hakivat pankkitoimilupaa syysk. 2008 => muuttuvat liikepankeiksi
  • Jäljellä enää joitain pieniä

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

ad