1 / 32

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 10 HB2; HB3; HB4; HB19; HB20

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 10 HB2; HB3; HB4; HB19; HB20. 8.5.2014. Johdannaisista. Raaka-aineet, valuutat, osakkeet, korkoinstrumentit… Futuuri = etukäteen määrän ja hinnan osalta sovittu kauppa, joka sovittu johdannaispörssissä

elon
Download Presentation

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 10 HB2; HB3; HB4; HB19; HB20

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 10HB2; HB3; HB4; HB19; HB20 8.5.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  2. Johdannaisista • Raaka-aineet, valuutat, osakkeet, korkoinstrumentit… • Futuuri = etukäteen määrän ja hinnan osalta sovittu kauppa, joka sovittu johdannaispörssissä • Termiini (forward) = muuten samanlainen, mutta pörssin ulkopuolella (OTC) • Swap = vaihtosopimus; • Esim. korkoswap; yksi osapuoli maksaa toiselle koko sopimusajan 3 % kiinteää korkoa kuvitellusta miljoonan euron summasta, toinen vastineeksi kerran kuukaudessa yhden kuukauden euribor-korkoa samasta summasta • Pitkän aikavälin riskittömiä korkokäyriä johdetaan nykyään usein korkoswapeista • Optio = oikeus mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä kohde-etuus sovittuna aikana sovittuun hintaan • Amerikkalainen optio: määräaikaan mennessä • Eurooppalainen optio: tarkalleen määräpäivänä • Option asettaja = se, joka sitoutuu olemaan vastapuolena • Option ostaja / haltija = se, jolla on oikeus • Eksoottisia johdannaisia • Esim. kohde-etuutena johdannainen tms • Voimakkaan tuotekehittelyn aluetta • Markkinoilla jälleen suojautujat, spekuloijat ja arbitraattorit K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  3. Johdannaisista • Useimmiten kohde-etuutta ei toimiteta; selvitys pelkällä rahalla • Kuinka paljon ostaja / myyjä olisi voittanut tai hävinnyt havaitulla markkinahinnalla? • Ostin futuurina 100 tonnia raaka-ainetta hintaan 200 $ /tonni, markkinahinta on 210 $, saan vastapuolelta (210-200)*100 = 1000 $. • Monissa johdannaispörsseissä jopa sääntö, että esim. joukkolainan sijasta option asettaja saa toimittaa jotain riittävän samankaltaista, jolloin selvityshintaa sopeutetaan vastaavasti • Futuurit / termiinit ikivanha käsite • Ensimmäinen johdannaispörssi Osakassa 1697 • Kohde-etuutena riisi • Raaka-ainefutuurit yleistyivät länsimaissa 1800-luvulla • Optiot löivät kunnolla itsensä lävitse vasta 1970-luvulla • Volatiliteetti, valuuttakaupan laajeneminen • Matematiikka ja tietokoneet? • Johdannaispörssejä perustettiin runsaasti 1980- ja 1990-luvuilla • Suomessakin enimmillään kaksi • Futuuri ja muu pörssijohdannainen yleensä tiukan määrämuotoinen • Pörssin valikoimissa tietyt vakiosopimukset • Rahoitusjohdannaisilla hyvin usein neljä eräpäivää vuodessa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  4. Johdannaisista • Johdannaispörsseissä keskusvastapuoli • Kuka tarttuisi kaupankäyntijärjestelmässä olevaan tarjoukseen, jos täysin epävarmaa, kuka on vastapuoli? • Keskusvastapuoli vaatii vakuudet jokaiselta osapuolelta, jolla on / jolle voi tulla velvoitteita • ”Margining” = vakuusvaatimusten laskenta ja asettaminen • Option ostajalta ei vaadita, asettajalta kyllä • Vakuutta voidaan vaatia lisää, jos vastuut kasvavat kurssimuutosten vuoksi • Vakuusvaatimus lasketaan yleensä päivittäin • ”Hiukan enemmän kuin mitä nyt maksaisi sulkea positio” • Vakuus arvopapereita • Pörssillä usein oikeus sulkea osapuolen positio pakkokaupoilla, jos vakuudet eivät enää riitä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  5. Johdannaisista • OTC-johdannaiset ”joustavampia”, mitä vain osapuolet sopivat… • Tiedetään, kuka vastapuolena; ei välttämättä / yleensä vakuuksia • OTC-johdannaisten kaupan volyymi suurempi kuin johdannaispörssien • Toisaalta: vaikea myydä eteenpäin, ulkopuolisen vaikeampi saada mitään tietoa, hintatason muutokset vaikeammin havaittavissa • OTC-johdannaisille tullut keskusvastapuolipakko EU:ssa 2012 alkaen • Neuvoston ja parlamentin asetus • Julkisen vallan ajama hanke Euroopassa, reaktio finanssikriisiin • Kaupat sovitaan kahdenvälisesti ilman johdannaispörssiä, mutta kaupanteon jälkeen osapuolten sopimusvelvoitteet ja –oikeudet korvataan keskusvastapuolen kanssa olevilla oikeuksilla ja velvoitteilla. • Vielä kerran: KESKUSVASTAPUOLI EI KÄY KAUPPAA! • Suomessa ei keskusvastapuolta, käytettävä ulkomaisia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  6. Johdannaisista • Valuuttajohdannaisissa useimmiten toisena valuuttana dollari • Esim. CHF –JPY –johdannainen harvinaisuus • Katettu korkopariteetti pätee arbitraasin vuoksi (lähes) täydellisesti • Valuutta-swap • Yleensä kahdensuuntainen • 1) Osapuolet vaihtavat valuuttoja nyt ja sopivat seuraavista vaiheista • 2) Maksetaan vastavuoroisesti korot • 3) Tehdään ykkösvaiheen kanssa vastakkaissuuntainen kauppa, kumpikin saa alkuperäisen valuuttansa • Voidaan esim. lainata alemman korkotason valuutassa, mikä saattaa arbitraasina juuri ja juuri kannattaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  7. Johdannaisista • Futuurien / termiinien hinnoittelu (liian yksinkertaisessa) teoriassa hyvin yksinkertaista, ainakin, jos kaikki riskineutraaleja • ”Cost of carry” = kohde-etuuden hallussapitokulu = i-c • Missä i=korko, c=kohteen tuotto (ml varastointikustannukset) • PF = Ps(1+i-c) • PF = futuurihinta, Ps = spot-hinta • Yhtä kannattavaa ostaa nyt ja varastoida tai sopia tulevasta huomisesta kaupasta ja sen ehdoista • Raaka-ainefutuureissa usein osapuolina myyjä (tuottaja) ja spekulaattori • Hinta yleensä ostajalle vähemmän tärkeä kuin myyjälle => myyjät suojautuvat hinnan laskulta useammin kuin ostajat suojautuvat nousulta • Raaka-ainehinnat volatiileja, usein kehitysmaa usein suhteettoman riippuvainen yhden raaka-aineen viennistä. • ”Pitkä positio” raaka-aineisiin ollut keskimäärin kannattava, ylituottoa, mutta riskillä • Futuurihinta systemaattisesti ”ampunut ali” tulevan spot-hinnan ennusteena • Tuottaja tietää saavansa luultavasti alihinnan myymällä sadon spekulaattorille etukäteen, mutta saa nukkua yönsä rauhassa • Tuottaja ”ostaa vakuutusta spekulaattorilta”. Speklulaattori: ”Ostan nyt futuurilla hintaan 10, voin puolen vuoden päästä myydä spot hintaan 9-13, joten todennäköisesti pääsen voitolle, vaikka tappion riski on olemassa.” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  8. Black-scholes kaavasta • Fischer Black; MyronScholes 1973 • Kaavalla voi laskea ”oikean” hinnan optiolle • Todennäköisesti edisti merkittävästi optiokaupan lisääntymistä • Perustuu lukuisiin olettamuksiin, jotka eivät ehkä ole kovin realistisia • Kohde-etuuden hinnan muutokset log-normaaleja, volatiliteetti pysyy vakiona, verotus neutraalia yms. • Optio ”eurooppalainen”, siis antaa oikeuksia vain eräpäivänä • Mallista runsaasti täydennettyjä versioita, joissa näitä puutteita paikkaillaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  9. Black-Scholes -kaava Osto-optiolle • Missä N=kumulatiivinen normaalijakauma, r=riskitön korko, T= maturiteettipäivä, t=sopimuksentekopäivä, S=spot-hinta, σ= kohde-etuuden volatiliteetti, K = suoritushinta • Tätä kaavaa ei kannata opetella ulkoa ainakaan tämän kurssin yhteydessä! • Riittää, että muistaa, että kaava on olemassa. Lisäksi pitäisi suunnilleen tietää, mitä kaikkea siinä on mukana, ja että osto-option hinta nousee, jos suoritushinta laskee, option juoksuaika pitenee tai kohde-etuuden volatiliteetti kasvaa. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  10. Rahoitusjärjestelmien luokittelua • Tavallinen jaottelu: pankki vs. markkinaperusteiset järjestelmät • Markkinat: USA, UK; Etenkin osakepörssi • Pankit: Saksa, Japani, Suomi • Luokittelu pätee etenkin yritysrahoitukseen • Luokittelu alkanut/alkoi päteä myös kotitalousluotoissa lähinnä arvopaperistamisen vuoksi • Päteekö enää finanssikriisin jälkeen? • Yritysten tulorahoitus huomattava kaikissa järjestelmissä, mutta ei kuulu rahoitusjärjestelmään • Corporategovernance • Yritys / yrityksen johto riippuvainen rahoituksen tarjoajista • Markkinaperusteiset järjestelmät: ”takeover”-uhka • Pankkikeskeiset järjestelmät: pankkien tekemä valvonta • Lisäksi: pankkisektorin hajautuneisuuden vs. keskittyneisyyden aste vaihtelee kansainvälisesti; usein seurausta tietoisesta politiikasta • Esim. USA vs. UK • Verotus: Suomi 1990-luvulla ja avoirfiscal => osakerahoitus tuli kannattavammaksi => yritykset muuttivat rahoitustaan osakepainotteisemmaksi • HB: ”Saksassa suuret pankit universaalipankkeja, jotka…” • Ovatko? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  11. Corporategovernance ja rahoitusrakenteet • Yritysten hallitusten tavoitteet - yhteys rahoituksen lähteeseen • HB: USA ja UK: ”shareholdervalue”, voimistumassa muualla, • Voidaan ottaa riskiä, varsinkin idiosynkraattista, jonka osakesijoittaja voi hajauttaa • Pankkien rooli rahoittajina keskeinen => varovaisempi toiminta? • Saksassa työntekijöiden edustus hallituksissa lakisääteinen • Pankkikeskeisissä järjestelmissä yritysvaltaukset osakemarkkinoiden kautta harvinaisempia • ”Hostiletakeover” kurinpitovälineenä Yhdysvalloissa • Yrityksellä menee huonosti => kurssi laskee => helppo kohde hyökkäykselle • Pankkikeskeisessä järjestelmässä yritys yleensä riippuvainen etenkin pankistaan, joka usein myös yksi pääosakkaista • Suomessa vielä 1990-luvun alussa etenkin liikepankit ja niiden eläkesäätiöt suurimpia osakkaita monissa pörssiyhtiöissä • Yhteys kotitalouksien finanssisäästämiseen: markkinapohjaisissa järjestelmissä kotitalouksilla enemmän osakesijoituksia, vähemmän korkosijoituksia • Markkinapohjaisissa järjestelmissä usein yrityksille asetetut kattavat tiedonjulkistamisvelvoitteet • Eläkerahastot: markkinapohjaisissa järjestelmissä eläkerahastoissa enemmän osakkeita, vähemmän korkosijoituksia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  12. Pankit vai markkinat? • Rahoitus voidaan kanavoida säästäjiltä investoijille joko arvopaperimarkkinoilla tai pankkien kautta • Onko asialla merkitystä? • Mistä riippuu, kumpaa käytetään? • Onko toinen näistä parempi kokonaishyvinvoinnille? • Diamond: pankki kontribuoi tarkkailemalla • Jos informaatio täydellistä, tarkkailijalla ei roolia • Diamondin mallin termeillä: arvopaperimarkkinoihin perustuvassa rahoitusjärjestelmässä ei delegoitua monitorointia, vaan joko jokainen tarkkailee, tai jokainen toivoo jonkun muun monitoroivan => hyvä, jos rahoituksen tarvitsijat läpinäkyviä tai helposti arvioitavissa • ”Markkinapohjaiset järjestelmät mahdollistavat hyvän sektoreiden välisen hajauttamisen, mutta pankkikeskeinen järjestelmä mahdollistaa (myös) riskin hajauttamisen yli ajan” (Allen & Gale, JPE 1997) • Arvopapereihin perustuvassa systeemissä jokaiseen velalliseen liittyvä luotto- ja muu riski erillinen kaupankäynnin kohde; helppo hajauttaa • Mutta intertemporaalinen riski: huonoja aikoja vastaan ei voi suojautua hajauttamalla • Esim. 1970-luvun öljykriisi tms • Kestävät vuosia, voivat vaikuttaa yksilön taloudelliseen tilanteeseen ratkaisevasti K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  13. Muuta pankeista ja markkinoista sanottua • ”Pankkipohjainen järjestelmä soveltuu paremmin T&K-projekteihin, sillä salaisia tutkimustuloksia ei tarvitse paljastaa kuin pankin edustajille.” (Bhattacharya & Chiesa; JFinInt 1995) • ”Markkinapohjaiset järjestelmät soveltuvat paremmin rahoittamaan hankkeita, joiden onnistumisen mahdollisuuksista enemmän näkemyseroja” (A&G; JFinInt 1999) • Aina löytyy joku, joka uskoo; • Ainakaan keskittyneellä pankkimarkkinalla ei onnistuisi • Kuvaako paremmin markkinoiden ja pääomasijoittajan eroja? • ”Piensijoittajilla ei insentiiviä tarkkailla rahoitusta tarvitsevia yrityksiä => alimonitorointi; Tämä ongelma poistuu kun rahoitus hoidetaan pankkien kautta” (Stiglitz JMCB 1985) • Melko tavallinen kommentti: pankkirahoitus pitkäjänteisempää; soveltuu rahoittamaan hankkeita, jotka eivät tuota heti; markkinat kannustavat lyhytjänteisyyteen • Ovatko aina vaihtoehtoja? • Ainakin kehitysmaissa pikemminkin komplementteja kuin substituutteja: jos maassa kehittynyt pankkijärjestelmä, siellä on myös kelvolliset arvopaperimarkkinat K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  14. Finance-Growthnexus • F-G Nexus: Empiirinen / empiristinen tutkimushaara, alkoi 1990-luvulla: ”Edistääkö rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys taloudellista kasvua, tai toisinpäin, vai molemmat toisiaan?” • Kehittyneempi rahoitusmarkkina => suurempi bruttokansantuote??? • Tavallinen tulos: ”Rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyyden ja taloudellisen kasvun välillä yhteys, kun muita asioita kontrolloidaan; paremmista markkinoista seuraa nopeampi talouskasvu.” • Käytännössä: rahoitusmarkkinoiden koko (pankkien taseet, pörssivaihto…) • Siis ei kehittyneisyys, vaan markkinoiden koko • Kuinka voisi mitata ”kehittyneisyyttä” objektiivisesti? • Usein todettu, että yhteys on tilastollisesti olemassa: suuri rahoitussektori tilastollisessa yhteydessä nopeaan talouskasvuun • Tulokset jälleen ajalta ennen finanssikriisiä; • Joissain uusimmissa tuloksissa löydöksiä, että jos yksityistä velkaa enemmän kuin 90 % BKT:stä, etumerkki vaihtuu: liika rahoitus haittaa kasvua! (Cecchetti &Kharroubi2012, BIS WP 381 – Law & Sing JBF 2014) • MUTTA: • Havaitsemmeko taloudellisen kasvun vaikutuksen rahoituspalveluiden kysyntään? • Tavallisempi tulkinta / tulos: rahoitus aiheuttaa kasvua (Beck –Levine 2000) • Vastaesimerkki: Suomi 1990-luvulla: Nokian menestys lisäsi huimasti Helsingin pörssin vaihtoa, tuskin toisinpäin? • F-G Nexusta analysoitaessa paneelidatassa usein vähän selitysvoimaa yli ajan samassa maassa, paljon selitysvoimaa maiden välillä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  15. Finance-Growthnexus • Yksi käsitelty aihe FGN:ssä: minkälainen rahoitusjärjestelmä tukee parhaiten kasvua? • Ei selkeää johtopäätöstä siitä, auttavatko markkinat vai pankit tehokkaammin, suunnilleen yhtä hyviä. • Tämänkaltaisia tuloksia: Levine (2003), Beck (2003) etc… • Ongelma: kuinka verrata yhteismitallisesti • Pankkien taseet vs. vaihto osakepörssissä • Mutta: jotain näyttöä siitä, että taloudellisen kehityksen edetessä markkinoiden suhteellinen osuus korostuu (Boyd & Smith, WoBaEcR 1996) • Siis markkinapohjainen järjestelmä sopii hyvin kehittyneille maille, mutta ei auta kehitysmaata nousemaan kehittyneeksi? • Arvopaperimarkkinat muodostuvat / vahvistuvat endogeenisesti kun riittävän luotettuja velallisia alkaa olla riittävästi (Boot – Thakor, RevFinStud 1997) • Olot kehittyneet => arvopaperimarkkinat alkavat toimia hyvin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  16. Finance-GrowthNexus • La Porta & al (JPE 1998): ”Olennaista, kuinka hyvin ulkopuolisten rahoittajien edut yrityksessä turvataan, ei se, kuinka turvaaminen hoidetaan” • Piensijoittajat, pankin tallettajat yms. • Ellei etuja turvata, eivät lähde mukaan => kotitalouksien säästöt eivät kanavoidu tuottaviin investointeihin • Rahoitusmarkkinoihin liittyvän lainsäädännön ja oikeusvarmuuden merkitys suurempi kuin sen, kanavoidaanko rahoitus pankkien vai markkinoiden kannalta • Tässä paperissa ei suoranaisesti testata instituutioiden vaikutusta kasvuun, vaan käsitellään instituutioiden vaikutusta rahoitukseen. • Rahoitusmarkkinoiden koko edistää kasvua vain, jos maassa on vähintään tietyn tasoiset ”instituutiot” (Law, Azman-Saini & Ibrahim, JBF 2013) • Vähän korruptiota, tehokas hallinto, lainkuuliainen väestö etc • Rahoitussektori edistää talouskasvua, jos maassa on alhainen inflaatio, vähän ulkomaankauppaa ja pienehkö julkinen sekotori (Yilmazkudai, World Bank Econ R 2011) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  17. Britannian rahoitusjärjestelmästä • Perinteisesti hyvin fragmentoitunut • Erilaisia insituutioita hyvin erilaisiin tarkoituksiin • Vähittäispankit etc, jopa tilastoinnissa eri ryhmissä • Lisääntyvästi monialakonserneja • Erikoispiirre: pankeilla erittäin runsaasti ulkomaan valuutan määräisiä saamisia ja velkoja • Vähittäispankkitoiminta enimmäkseen puntamääräistä • Tukkupankkitoiminta enimmäkseen vieraissa valuutoissa (City) • Alhainen vähimmäisvarantovaatimus; • Pankilla oltava virallinen politiikka siitä, kuinka paljon keskuspankkirahaa oltava; muuttamisesta pitää informoida Bank of Englandia • Yleensä korkeampi suhdeluku vähittäispankkitoiminnassa kuin tukkupankeissa • Suhteellisen vähäinen määrä keskuspankkirahaa => nopeasti käytettävissä olevien rahoituslähteiden merkitys korostuu • Esim. repo-kauppoihin sopivat arvopaperit • Korkeampi tuotto kuin keskuspankkirahalla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  18. Britannian pankkijärjestelmästä • Tukkupankeissa enimmäkseen määräaikaistalletuksia, vähittäispankeissa käyttelytilitalletuksia • Vuoteen 1998 Bank of England hoiti myös pankkivalvonnan • Perustettiin ”Financial Services Authority” • Tavoite korostaa keskuspankin hintavakaustehtävää • FSA valvoi kaikkia rahoitusmarkkinoiden lohkoja, myös vakuutusta • FSA purettiin huhtikuun 2013 alusta alkaen • Nyt: • Financial ConductAuthority (Laillisuusvalvonta, kuluttajansuoja ym) • Prudential RegulationAuthority (Keskuspankin omistama, vakavaraisuus, maksuvalmius; pankit ja vakuutusyhtiöt) • Britannian erityispiirre: ulkomaiset pankit läsnä ennen kaikkea sivukonttoreina, ei tytäryhtiöinä • Olennainen ero: sivukonttori ei ole erillinen yhtiö • Perustettu, ei ostettu? • Kotivaltio toinen EU-maa: talletussuoja ja viranomaisvalvonta hoidetaan pankin kotimaasta käsin • Keskittyneisyys: • Jo ennen finanssikriisiä • 2000-luvun alusta alkaen kilpailuviranomaiset torpanneet kotimaisia fuusioita • Kansainvälisiä fuusioita ei nähty ongelmina K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  19. Britannian pankkijärjestelmästä • Lontoon city kansainvälisenä keskuksena • Rahoituspalveluiden ”vienti” verrattavissa tavaravientiin • IMF:n mukaan yli 40 mrd £ rahoituspalveluiden ”vientiä” 2012 • UK maailman suurin rahoituspalveluiden viejä, paljon suurempi kuin Yhdysvallat • Arvopaperistaminen ja taseen ulkopuoliset toiminnot tavallisia • Esim. 2012 489 mrd € (Saksa 74 mrd, Ranska 44 mrd, Italia 200 mrd € vakuuden sijainnin mukaan; EuropeanSecuritization Forum) • Yksi pahiten finanssikriisissä kärsineistä maista • 2008 – 2009 julkinen tuki rahoitusjärjestelmälle 60-75 % bruttokansantuotteesta vuosittain • Euroalue n. 30 % K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  20. Building societyt • Perinteisesti tärkein osuustoiminnallinen rahoituslaitostyyppi • Muodostettiin 1800-luvulta alkaen osuustoimintayrityksinä • Alkuvaiheissa olivat usein määräaikaisia – lakkautettiin tavoitteen tultua saavutetuksi (=rakennus valmistui) • Pyrkivät myöntämään jäsenille luottoja alle markkinakorkojen • Käytännössä ainoa asuntolainojen lähde 1980-luvun alkuvuosiin saakka • Pankit tulivat 1983 alkaen • Aiemmin eivät saaneet antaa luottoa muuhun tarkoitukseen kuin asuntojen ostoon • Keräävät talletuksia olematta virallisesti pankkeja • Etukäteissäästäminen • 1986 alkaen juridiset erot aiempaa pienempiä • Saavat nyt muuttua osakeyhtiöiksi (”Mortgagebank”) • Yleensä ”mortgagebankit” ostettu isompiin konserneihin melko nopeasti • Talletuksia voidaan nykyään käyttää maksuvälineinä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  21. Bank of England • Rahapolitiikan tavoitteet ja välineistö samantapaisia kuin eurojärjestelmässä • Inflaatiotavoite 2 %; Jos yli 3 % tai alle 1 % pääjohtajan annettava selvitys • Samantapaiset viikoittaiset huutokaupat ja vähimmäisvarantojärjestelmä • Briteilläkin kiinteäkorkoinen huutokauppa • Vähimmäisvarannot periaatteessa vapaaehtoisia, mutta täysin korollisia, jos tavoitemäärä täyttyy • Varantojen määrän saa jokainen pankki itse valita • Vähimmäisvarantojen keskiarvoistaminen • Mutta: rahapoliittisena vastapuolena voi olla pankki, jolla ei ole omaa vähimmäisvarantotiliä • Eri vastapuolia eri toiminnoissa • Politiikkakorosta päättää MonetaryPolicyCommittee • Yhdeksän jäsentä, joista neljä ulkoisia; PJ keskuspankin pääjohtaja • Tavoite: kaikkein lyhyimmät markkinakorot eivät saa poiketa (paljon) pankin politiikkakorosta • 2009 alkaen tehnyt myös ”Quantitativeeasingia” • Ostaa arvopapereita lisätäkseen keskuspankkirahan määrää K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  22. Yhdysvaltojen rahoitusjärjestelmä • Markkinapohjainen, joskin markkinapohjaisuuden aste vaihdellut • Wall Streetillä merkittävä psykologinen vaikutus • Yhdysvalloilla usein maine ”vapaan kapitalismin” puhtaimpana esimerkkinä, mutta pankkitoiminnan sääntely ollut epätavallisen tiukkaa menneisyydessä • Reaktion 1930-luvun lamaan? • Hysteerinen vallan keskittymisen pelko? • Pankkien lukumäärä suuri • 2007 oli 7355 liikepankkia • Osittain seurausta lainsäädännöstä, joka tosin jo suurelta osin kumottu • Monopolisoitumisen pelko • Menneisyydessä monissa osavaltioissa säädöksiä, joilla kiellettiin sivukonttorit • Jokainen pankkikonttori erillinen yhtiö (Unitary Banking) • Ollut myös kieltoja laajenemiselle osavaltiosta toiseen • Yhdysvalloissa ollut paljon enemmän talletuspakoja kuin muissa kehittyneissä maissa yleensä • Pankkikonkurssit yleisempiä kuin esim. Euroopassa tai Kanadassa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  23. Talletuspankkien luokittelua • Liikepankit • Aiemmin rajattu tarkasti pankkitoimintaan; oikeus toimia arvopaperimarkkinoilla erittäin rajattu • Poikkeus: julkisen sektorin liikkeeseen laskemat arvopaperit • Taseella mitaten selvästi suurin luottolaitosryhmä • Markkinaosuus noussut • Keskittyneisyys lisääntynyt • Thriftinstitutions (säästöpankit) • Alkujaan olleet osuuskuntamuotoisia, suuri osa muutettu osakeyhtiöiksi • Kaksi tyyppiä • Savings and loan associations • Savingsbanks • S&L • Sijoittavat pitkäaikaisesti; pitkämaturiteettiset velkapaperit tai asuntolainat • Yleistyivät 1830-luvulta alkaen, ajautuivat paheneviin ongelmiin 1980-luvulla ”S&L-kriisissä”, jolloin merkitys alkoi vähentyä • S&L:iä muutettu ”Savingsbankeiksi” imagosyistä! • Säästöpankeille kiinteistörahoitus ollut vähemmän tärkeää • Arvopaperisijoituksia, perustettu alkujaan edistämään säästäväisyyttä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  24. Talletuspankkien luokittelua • Osuuspankit (Credit union) • Ryhmistä pienin yhteenlasketulla taseella laskien • Yksittäiset ”credit unionit” yleensä melko pieniä • Osuuskuntamuotoisia • Rahoitus ainoastaan talletuksilla, myöntävät vain pieniä luottoja • Alkujaan olennainen ero edellisiin verrattuna: jäsenillä jokin yhteinen piirre (ammatti, työnantaja tms) • ”Yhteisen piirteen” tulkinta väljentynyt • Nykyään voi palvella useaa intressiryhmää • Fuusioita (asiakkaiden työnantajien fuusiot ym) • Yhdysvalloissakin eri luottolaitostyyppien väliset erot pienentyneet • Rahamarkkinarahastojen osuus kotitalouksien säästöistä nousi ennen finanssikriisiä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  25. Kahdenlaisia toimilupia • State charteredbank • Yksittäisen osavaltion myöntämä toimilupa • Osavaltioiden halu riippumattomuuteen muualta käsin järjestetyistä rahoituspalveluista => suunnilleen ”houkutellaan”; lupaillaan alempia maksuja, suotuisampia säädöksiä… • V. 2007 liikepankeista 5673 kuului tähän ryhmään, osuus kasvussa • Nationallycharteredbank (”National bank”) • Liittovaltitason toimilupa • Etenkin säästöpankkien lupatyyppi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  26. Talletussuoja • FDIC (FederalDeposit Insurance Corporation) • Glass-Steagall Act 1933 • Reaktio talletuspakoihin • Pakollinen Fed-järjestelmän jäsenpankeille, muut pääsevät hakemuksesta, jos likviditeetti- ja reservivaatimukset täyttyvät • FDIC luokittelee pankit vakavaraisuuden mukaan • Saa ottaa pankin haltuunsa, jos vakavaraisuus laskee liikaa • Vuodesta 1989 myös säästöpankit jäseniä • Credit Union –pankeilla oma järjestelmä (National Credit Union Share Insurance Fund) • Vieläkin joitain pankkeja ilman talletussuojaa • Bank Holding Company = yhtiö, jolla yli 5 % äänivallasta jossain pankissa • Oli alkujaan keino kiertää pankkisäädöksiä (sivukonttoreiden määrän rajoitukset ym) • Vuodesta 1956 BHC:t eivät saa tehdä pankeilta kiellettyjä toimia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  27. FederalReserve System • Yhdysvalloissa ei ole yhtä keskuspankkia vaan keskuspankkijärjestelmä • Perustettu vasta 1913 alkujaan keskuspankkijärjestelmäksi • Reaktio vuoden 1907 paniikkiin • Koordinoivana elimenä FederalReserveBoard Washingtonissa • Presidentti nimittää jäsenet, senaatti vahvistaa nimitykset neljäksi vuodeksi kerrallaan • Päättää mm. reservivaatimuksista • Boardilla oma suurehko sihteeristönsä • FederalOpen Market Committee, joka laajempi elin, päättää avomarkkinaoperaatioista • Jäsenyys pakollinen liittovaltiolisenssillä toimiville pankeille, osavaltiolisenssillä toimiville mahdollinen • Siis todellakin ”member”! • Jäsenpankit omistavat Fed:in! Saavat vuosittain 6 % osingon sijoitukselle. • Osuuksia ei voi myydä ulkopuolisille • Ylijäämä voitosta tilitetään liittovaltiolle • Useimmat osavaltiopankit eivät ole jäseniä • Kuluttajansuojatehtäviä • Toiminnot muuten hajautettu, mutta: markkinaoperaatiot keskitetty; FederalReserve Bank of New York K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  28. Alueelliset keskuspankit • 12 kpl alueellisia keskuspankkeja • Monilla omia haarakonttoreita • Valitsevat 5 täysjäsentä 12:sta FederalOpen Market Committeehen • New Yorkin Fedin pääjohtaja pysyvästi, muut kiertävät • Muillakin läsnäolo- ja puheoikeus • Aluepankit kongressin ja osin FederalReserveBoardin valvonnassa • FedBoardilla mm. valtuuksia puuttua budjetteihin • Jokaisella oma johtokunta (hallitus), joka edustaa erilaisia tahoja • Osin paikallisten liikepankkien nimittämä • Tehtäviä: • Pankkivalvonta • Rahoituspalveluita talletuspankeille • Hoitavat julkisen velan liikkeeseen laskua • Maksuliikennetehtäviä • Käteishuolto • Tutkimus • Pitävät Boardin ajan tasalla alueellisesta talouskehityksestä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  29. FederalReserve System K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  30. Rahapolitiikka • “…to promote effectively the goals of maximum employment, stable prices, and moderate long-term interest rates.” (Federal Reserve Act) • Siis: eipelkkähintavakaus (vrtEurojärjestelmä) • Keskeinenvälitavoite: Federal Funds Rate • FOMC asettaatavoitetason, jokapystytäänyleensämelkotarkkaansaavuttamaan • Korko, jollapankitlainaavatkeskuspankkirahaatoisilleen “yönyli” • Avomarkkinaoperaatiot etenkin liittovaltion velkapapereilla • Keskitetty: New Yorkin Fed hoitaa • Suorat ostot ja myynnit valtion papereilla erittäin keskeinen keino • Ostetaan papereita = tarjotaan likviditeettiä • Repo-kaupat, yleensä vain päivän pituinen sopimusjakso • Päivittäin • FOMC päättää • Vastapuolia kutsutaan nimellä ”primary dealer” • Paljon vähemmän kuin eurojärjestelmällä (22 kpl, määrä supistui finanssikriisissä, sittemmin kasvanut) • Reservivaatimukset riippuvat pankin koosta: isommalla suuremmat vaatimukset • ”Diskonttoikkuna”: pankkien jatkuva lainanottomahdollisuus • Yön yli • Korko voi periaatteessa vaihdella Fed-pankkien välillä (ei kovin tavallista) • Korko yleensä korkeampi kuin FederalFundsRate K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  31. Pankkivalvonta Yhdysvalloissa • Liittovaltiotoimiluvan pankkeja valvoo Office of the Comptroller of the Currency • Valtiovarainministeriön alainen • Osavaltiolisenssillä toimivia pankkeja valvoo Fed, jos Fed:issä jäseninä, muuten FDIC • Bank Holding Companyitä valvoo Fed • Arvopaperimarkkinoita valvoo SEC • Osavaltiopankeilla (statechartered) myös osavaltiotason valvonta • Vakuutusyhtiöitä valvotaan osavaltiotasolla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  32. Yhdysvaltojen lähihistoriaa: investointipankit • Alkoi 1930-luvun kriisistä, päättyi 2000-luvun kriisiin • GlassSteagall act 1933, voimassa jossain muodossa vuoteen 1999 • Osakeannit, JVK-emissiot, arvopaperivälitys ym. eivät kuuluneet talletuspankkien sallittuun toimialaan • Erillisiä ”investointipankkeja”, jotka tekivät talletuspankeilta kiellettyjä toimia • BearStearns myytiin JP Morgan Chaselle maalisk. 2008 • Merrill Lynch Bank of Americalle syysk. 2008 • Lehman Brothers konkurssi (chapt 11) syysk. 2008 • Goldman Sachs ja Morgan Stanley hakivat pankkitoimilupaa syysk. 2008 => muuttuvat liikepankeiksi • Jäljellä enää joitain pieniä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

More Related