raha ja pankkiteorian kurssi luento 8 rt 2 4 5 3 1 5 3 3 3 6 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 8 RT 2.4, 5.3.1, 5.3.3, 3.6 PowerPoint Presentation
Download Presentation
Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 8 RT 2.4, 5.3.1, 5.3.3, 3.6

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 33

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 8 RT 2.4, 5.3.1, 5.3.3, 3.6 - PowerPoint PPT Presentation


  • 207 Views
  • Uploaded on

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 8 RT 2.4, 5.3.1, 5.3.3, 3.6. 5.5.2014. Mihin pankkeja tarvitaan?. Tähän asti pidetty selviönä, että on olemassa ”pankkeja” Oli taloustieteellisessä kirjallisuudessakin pitkään aihe, jota ei juuri käsitelty

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 8 RT 2.4, 5.3.1, 5.3.3, 3.6' - kapila


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
raha ja pankkiteorian kurssi luento 8 rt 2 4 5 3 1 5 3 3 3 6

Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 8RT 2.4, 5.3.1, 5.3.3, 3.6

5.5.2014

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

mihin pankkeja tarvitaan
Mihin pankkeja tarvitaan?
  • Tähän asti pidetty selviönä, että on olemassa ”pankkeja”
    • Oli taloustieteellisessä kirjallisuudessakin pitkään aihe, jota ei juuri käsitelty
  • Supermarketin ilmoitustaululla, netissä tms näkee harvoin seuraavanlaisia ilmoituksia:
    • ”Lainaan 1000 € kahdeksi viikoksi korkeinta korkoa tarjoavalle. H Virtanen, puh. xxxxx”
    • ”Aion ostaa asunnon. Tarvitsen 150 000 € lainaa 15 vuodeksi. Yst. Tarjoukset S Korhonen, puh xxxx”
    • ”Annan 20 000 euroa lainaa aina kuukaudeksi kerrallaan 4 % korolla. kapitalisti@gmail.com ”
  • Näin ei kai ole ollut koskaan?
    • Ammattimaisia pankkiireja lukuun ottamatta yksityishenkilöt eivät kai koskaan ole itsekkäistä syistä rahoittaneet kuin valtiota ja joitain suurimpia yrityksiä, ja niitäkin vain joukkolainamarkkinoilla

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

mihin pankkeja tarvitaan1
Mihin pankkeja tarvitaan?
  • Jos rahoitusmarkkinoilla ei transaktiokustannuksia eikä minkäänlaisia kitkatekijöitä, pankeilla tuskin markkinarakoa
    • Ilmeisesti suorassa luototuksessa pahoja ongelmia, koska säästäjät eivät rahoita suoraan luotonottajia
  • Mahdollisia / todennäköisiä selityksiä pankkien markkinaraolle
    • Pankkien tarjoamat maksuliikennepalvelut – oikeus olla pankin velkoja = rahaa. Olisi vaikeampi (joskaan ei mahdotonta) käyttää kotitalouksien ja muiden yritysten velkoja maksuvälineinä.
    • Edelliseen läheisesti liittyen likviditeetti: talletukset voidaan nostaa heti, vaikka jollain yksittäisellä pankin velallisella ei tänään olisi lyhennyspäivä
      • Joukkolainasijoittajalle vaikeampaa, joskin paperin voi myydä
    • Luottoriski: tavallinen yksityishenkilö ei osaa riittävästi arvioida velallisen takaisinmaksukykyä, mahdollisia vakuuksia ym.
    • Kustannustehokkuus: pankit eivät tee paremmin, mutta halvemmalla
  • Kustannustehokkuus
    • Synergia- ja skaalaetuja hallinnoinnissa ym.
      • Jos rahoitussopimusten tekemisessä merkittäviä skaalaetuja, toiminto kannattaa keskittää yhteen instituutioon.
    • Paradoksi:
      • Monet pankinjohtajat täysin vakuuttuneita skaalaetujen olemassaolosta
      • Empiirinen evidenssi pankkialan skaalaeduista erittäin horjuvaa
        • Sadoittain empiirisiä tutkimuksia pankkien kustannusfunktioista
          • Euroopassa ehkä hiukan enemmän näyttöä skaalaeduista kuin Yhdysvalloissa
        • Yleensä kaikkein pienimmät pankit vaikuttavat kustannustehottomilta, mutta nekin pystyvät jatkamaan olemassaoloaan, mutta keskikokoisten pankkien joukossa skaalaedut on jo melkein hyödynnetty
    • Voidaanko pankkitutkimuksen skaalaetuja koskevia tuloksia suoraan yleistää kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa lainamarkkinat eivät ole pankkimarkkinat?

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

mihin pankkeja tarvitaan2
Mihin pankkeja tarvitaan
  • Likviditeettiin palataan myöhemmin tällä kurssilla, uskottava selitys pankkien olemassaololle
  • Nyt: pankit ja luottotappioriskit
    • Luottoriskin diversifiointi? Halvalla munat hajautetuksi moneen koriin?
    • Yksityinenkin voisi hajauttaa sijoituksensa suurelle määrälle velallisia: ”Myönnän sinulle kyllä tuhannen euron lainan auton ostoon, mutta en koskaan lainaa samalle velalliselle sitä enempää. Tässä eläkesäästökassassani onkin muuten saamisia jo naapureiltani, sukulaisilta, vanhoilta kavereilta ja joiltain tuntemattomilta.”

=> Diversifikaatioedun kannalta pankki ei ainutlaatuinen, joskin luultavasti kustannustehokas

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

delegoitu monitorointi la diamond
Delegoitu monitorointi à la Diamond
  • Delegoitu monitorointi erittäin keskeinen käsite pankkiteoriassa 1980-luvulta alkaen
  • Esiintyi jossain muodossa Schumpeterilla 1939
    • Pankkiirin tärkeimpiä tehtäviä tarkkailla ja arvioida velallisia
  • Perusajatus: Asymmetrinen informaatio säästäjien ja rahoituksen tarvitsijoiden välillä => markkinat eivät toimi
    • Luotonottaja voi puijata luotonantajia
    • Tarvitaan instituutio, joka ratkaisee ongelman
      • Pankki
    • Hyvin monta erilaista paperia aihealueesta
      • Ero: mikä kaikki informaatio on epätäydellistä
      • Mitä kaikkea voi monitoroida
  • Douglas W Diamond:”FinancialIntermediation and DelegatedMonitoring” (1984; RevEconStud)

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamondin malli olettamuksia
Diamondin malli - olettamuksia
  • Joukko säästäjiä ja joukko investointivaroja tarvitsevia yrittäjiä
  • N yrittäjää käynnistää kukin epävarman hankkeensa
    • voivat epäonnistua
  • Kuhunkin hankkeeseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta määrä +1
    • Yrittäjän alkuvarallisuus = 0
    • Kenelläkään koko taloudessa ei ole yksinään riittävästi varoja käynnistämiseen
  • Yrittäjät ovat riskineutraaleja
  • Yrittäjät eivät voi maksaa takaisin enempää kuin mitä heillä on projektin tuottoja
  • Hankkeet käynnistetään periodilla 1, tuottavat periodilla 2, minkä jälkeen maailma loppuu
  • Projektin tuoton odotusarvo > R = käypä korko+1
    • Projektit keskimäärin kannattavia; riskineutraali yrittäjä käynnistäisi, jos olisi tarpeeksi varoja
    • Odotusarvoa laskettaessa otetaan tietenkin huomioon epäonnistumisriski
    • Periaatteessa rahoittajilla pääsy mukaan tämmöiseen hankkeeseen, joka odotusarvoisesti tuottaa paremmin kuin riskittömän koron
  • Säästäjiä m, jokaisella säästäjällä sijoitettavana N/m => voivat yhdessä rahoittaa hankkeet

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamondin malli olettamuksia1
Diamondin malli - olettamuksia
  • Projektin arvo hankkeen päättyessä on satunnaismuuttuja Y
    • Voi saada arvoja nollasta ylöspäin
      • Y=0 (”kaikki meni”) on mahdollinen, Y ei voi olla negatiivinen
      • E(Y) > R+K
        • K = monitorointikustannus, johon palataan myöhemmin
        • Jakauma on yleisesti tiedossa
    • Y on täysin satunnainen, yrittäjä ei voi vaikuttaa
    • Y ei ole ulkopuolisen helposti havaittavissa
      • Yrittäjä itse havaitsee oman Y:nsä
      • Muut vain kustannuksen K avulla
  • Keskeinen olettamus: on olemassa jokin ei-rahallinen kustannus, joka voidaan yrittäjälle asettaa
    • Maineen menetys, suoranainen rangaistus ym.

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamondin malli ei monitorointia
Diamondin malli – ei monitorointia
  • Z = summa, jonka yrittäjä maksaa säästäjille periodin loputtua
  • Täytyy olla: E(Z)>R, muuten sijoittajat / säästäjät eivät lähde mukaan
  • Jos projekti epäonnistui täysin (Y=0), Z=0; yrittäjällä ei ole enempää.
  • Yrittäjälle jää Max[Y-Z,0]
  • Z ei välttämättä vakio – voi olla funktio jostain
  • Z voi riippua vain yrittäjän ilmoituksesta:”Y:n arvo oli…”
    • Mistä muusta voisi riippua?
  • Jotta Z > 0, yrittäjällä pitää olla syy myöntää, että projekti ei täysin epäonnistunut
    • Ainoa vaihtoehto: niin kova rangaistus, ettei valehtelu kannata

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamondin malli ei monitorointia1
Diamondin malli – ei monitorointia
  • Optimaalinen rahoitussopimus:
    • sijoittajille maksetaan projektin päätyttyä hyvitys h, jos yrittäjä ilmoittaa pystyvänsä sen maksamaan
    • lisäksi yrittäjälle rangaistus, joka on h:n ja todella saadun summan Z erotus
      • Ei rangaistusta, jos h maksetaan kokonaan.
      • Ei voi koskaan tulla vastaan tilannetta, jossa yrittäjän kannattaisi valehdella, että tuotto oli pienempi kuin h, yrittäjä ei hyödy valehtelusta mitään
      • Pakko olla: h>R
  • Ongelma: jos tuotto on todella pienempi kuin h, ei ole Pareto-optimi: yrittäjän rangaistus ei hyödytä ketään.
    • Jos Y olisi yleisesti havaittu, hyödyttömän rangaistuksen ongelmaa ei olisi.
  • Sijoittajien ja yrittäjien lukumäärällä ei tässä perusversiossa merkitystä.
    • Jos säästäjien lkm m=1, mikään ei muutu
  • Jos K>>0, on paras vaihtoehto

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamondin malli ent jos voi monitoroida
Diamondin malli – entä jos voi monitoroida?
  • Useimmissa yrityksissä Y ei liene täysin mahdoton havaita
    • (Ei ole : K >>0)
  • Sijoittajien vaihtoehdot:
    • Ei monitorointia (edellä)
    • Jokainen monitoroi erikseen
    • Delegoidaan monitorointi yhdelle taholle
  • Mikä näistä kolmesta vaihtoehdosta paras?
  • Jos säästäjien lkm m>>0, toinen ei liene kunnollinen vaihtoehto
    • Yksittäinen sijoittaja käyttää monitorointiin summan K, havaitsee Y:n
    • K*m erittäin suuri kustannus
    • Ehkä olisi parempi kuin monitoroinnin puute, mutta varmasti kustannustehoton

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamondin malli delegoitu monitorointi
Diamondin malli - delegoitu monitorointi
  • Jos m>>0, tehokkainta delegoida monitorointi yhdelle taholle => kustannus vain K*N + kulut jotka aiheutuvat siitä, että monitoroijalla pitää olla insentiivit tehdä työ kunnolla. (menetykset, virheallokaatiot tms odotusarvona)
    • Insentivointikustannus = D = delegointikustannus, jonka arvo määräytyy järjestelyjen ja olosuhteiden mukaan

=> kokonaiskustannus = K+D

  • Monitoroija = välittäjä = pankki
    • Riskineutraali
    • Nettovarallisuus = 0
    • Saa varansa säästäjiltä (=tallettajilta), lainaa eteenpäin, hoitaa monitoroinnin
  • Tästä eteenpäin: säästäjät = tallettajat; monitoroija = pankki
  • Tallettajat havaitsevat, minkä maksun saavat pankilta, mutta eivät havaitse yrittäjien projektien menestystä
    • insentiiviongelma; tallettajat eivät voi havaita, mitä pankki saa yrittäjiltä => pankkiirin kannattaisi fuskata: ”Emme saaneet mitään, päädyimme huonoon maailmantilaan.”

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamondin malli delegoitu monitorointi1
Diamondin malli – delegoitu monitorointi
  • Pankilla m talletusasiakasta ja N yrittäjäasiakasta
  • Pankki investoi summan K jokaisen yrittäjän monitorointiin => ei Pareto-huononnusta yrittäjien hyödyttömistä rangaistuksista,
    • Yrittäjät maksavat pankille vain rahalla, eivät rangaistuksi tulemalla
  • Sovitaan, että kukin yrittäjä i maksaa pankille hankkeiden jälkeen summan gi = g (yi)
    • Ei voi koskaan olla enemmän kuin projektin toteutunut tuotto
      • Monitoroinnin ansiosta pankki tietää, mikä on yi

=> Pankin kokonaistuotot (ilman kuluja) = G = satunnaismuuttuja, jolla yleisesti tunnettu jakauma, mutta tallettajat eivät tiedä toteutunutta tulemaa edes jälkeenpäin

  • Pankin pitää maksaa tallettajille periodilla 2 odotusarvoisesti vähintään summa NR,
    • Siis: R = riskittömän koron mukainen tuotto + pääoma
    • Ellei tämä ehto täyty, tallettajat eivät tule mukaan

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diamondin malli delegoitu monitorointi2
Diamondin malli – delegoitu monitorointi
  • Tallettajat eivät pysty havaitsemaan pankin voittoa => pankki voi väittää, että ”Melkein kaikkien yrittäjien projektit epäonnistuivat, eikä talletuksia voida maksaa takaisin.”
  • Miten ongelma ratkaistaan?
    • Tallettajille kiinteä korvaus, siten että tuoton odotusarvo = riskitön korko
      • Muuten kiinteä korko, mutta pankin maksukyvyttömyystapauksessa tappioita
      • Talletusten korot eivät riipu pankin voitosta. Miten voisivat, kun tallettajat eivät voittoa havaitse?
      • Johtopäätös: Pankki kannattaa rahoittaa lähinnä velalla, ei osakepääomalla
        • Osakepääoma => rahoittajat määritelmällisesti jakavat tappioita.
    • Asetetaan ei-rahallinen rangaistus, jos tallettajat eivät saa tätä kiinteää korvaustaan
    • Pankin ei koskaan kannata valehdella, että asiakkaiden projektit epäonnistuivat
  • Sama ongelma kuin edellä: ei-rahallinen rangaistus haittaa pankkiiria, ei ex post hyödytä ketään
    • Tässä monitorointikustannus D = rangaistuksen odotusarvo

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

diversifiointi ja delegoitu monitorointi
Diversifiointi ja delegoitu monitorointi
  • Sijoittajien ja investoijien lukumäärällä nyt merkitystä
  • Minimivaatimukset pankin elinkelpoisuudelle
    • Tallettajien saatava odotusarvoisesti vähintään R
    • Pankkiirin voiton odotusarvo (ml. rangaistus) >0
    • Yrittäjälle parempi kääntyä pankin puoleen kuin suoraan säästäjien puoleen
  • Pankki, jolla olisi vain yksi asiakas, ei elinkelpoinen
    • Jos asiakas päätyy ongelmiin, pankkiirille sama rangaistus kuin yrittäjälle tulisi, lisäksi monitorointikulut => parempi rahoittaa suoraan siten, että tallettaja monitoroi
  • Jos yrittäjien projektit keskenään korreloitumattomia
    • Diversifikaatioedun vuoksi rangaistuksen odotusarvo / laina-asiakkaiden määrä (N) alenee funktiona N:stä.
      • Jos N erittäin suuri, todennäköisyys, että melkein kaikki menneet huonosti lähes nolla.

Lim D = 0

N→∞ (Paitsi jos yrittäjien projektien onnistumiset voimakkaasti korreloituneita)

      • Jos 200 yrittäjää, ja jokaisen projekti onnistuu 50 % todennäköisyydellä, 130 tai enemmän epäonnistujaa todennäköisyydellä 6,9*10-6
  • Diversifikaatio hyvä, koska vähentää todennäköisyyttä, että jouduttaisiin rangaistukseen, joka ei hyödytä ketään enää ex post
    • Vähän samantapainen ilmiö kuin riskin hajautus osakeportfoliossa, mutta nyt vaikuttaa myös odotusarvoon!
  • Pankkia ei tarvitse monitoroida, sillä:
    • Kaikki tappio yrittäjien monitoroimatta jättämisestä kohtaa vain sitä itseään
    • Tallettajille valehtelu ei kannata; huonon tuleman ilmoittamisesta rangaistaan (mikä tosin on äärimmäisen harvinaista)

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

siis asetelma
Siis asetelma

Monitorointikulut = K*yritysten lukumäärä

Jos tallettajat rahoittaisivat suoraan, olisi: K*tallettajienlkm * yritysten lkm

Yritys 1

Pankki

Passiiviset säästäjät

Yritys 2

Yritys 3

Yritys 4

Yritys 5

Pankki monitoroi ja hajauttaa tallettajien puolesta, optimaaliset kannustimet tehdä niin, rangaistusta ei tule juuri koskaan

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

rakennelman toimivuudesta
Rakennelman toimivuudesta
  • Kannattaako yrittäjän valehdella pankille epäonnistuneensa?
    • Ei kannata! Valheesta jää kiinni, koska pankki monitoroi.
  • Kannattaako pankin valehdella tallettajalle, että joku yrittäjä epäonnistui?
    • Ei kannata! Ei vaikuta koronmaksuvelvoitteeseen, ja koronmaksuvelvoitteen laiminlyönnistä tulee rangaistus.
  • Onko vilpittömällä pankkiirilla iso riski saada rangaistus huonosta tuotosta?
    • Ei ole, koska velallisia on paljon, ja diversifikaatioedun vuoksi todennäköisyys, että esim. 80 % olisi epäonnistunut, on mitättömän pieni.

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

viel diamondin mallista
Vielä Diamondin mallista
  • Makrotaloudelliset tekijät tms => yrittäjien projektien tuottoihin korrelaatiota
  • Makrotekijät usein havaittavissa
    • Korot tms.
    • Havaitaan => voidaan ottaa sopimuksiin näihin liittyviä ehtoja ilman monitorointikuluja.
    • Kannattaako pankin ottaa riski tekijöistä, joissa ei tarvita delegoitua eikä muutakaan monitorointia?
      • Diamondin vastaus: ei kannata. Pankki on monitorointilaitos.
    • Reaalimaailmassa isoja JVK-emittoijia etenkin valtiot, joihin liittyvä riski on lähinnä makrotaloudellista. Teknisesti olisi mahdollista esim. myydä JVK:ita, joissa on niputettuna satojen PK-yritysten lainoja – ei tapahdu.
  • Vielä yksi mallin ennuste: Pankilla tyypillisesti hyvin epälikvidit varat
    • Suhteellinen etevämmyys sellaisten hankkeiden rahoittamisessa, joiden menestys vaikeasti mitattavissa tai arvioitavissa (K suuri).
    • Monitoroinnin tulosta ei voi vakuuttavasti todistaa kenellekään => laina pankin taseesta vaikeasti myytävissä
    • Havainto: Arvopaperistamista tapahtunut, mutta yleensä keskittynyt eriin, joita luultiin (ennen vuotta 2007) käytännössä riskittömiksi
      • Asuntolainat

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

miksi osuuspankkeja on
Miksi osuuspankkeja on?
  • Osuustoiminta tavallisempaa pankkitoiminnassa kuin useissa muissa elinkeinoissa, miksi?
  • Banerjee & al (QJE 1994)
  • Osuuspankki optimaalisena ratkaisuna velallisten monitorointiin
    • Etenkin kehitysmaat
  • Alun perin osuuspankeissa asiakkaat = omistajat, tunsivat toisensa
    • informaatioetu?
    • Rangaistus luoton maksamatta jättämisestä helpompi toteuttaa: sosiaalinen halveksinta tms
      • Kuinka liikepankki voisi toimeenpanna sosiaalisen rangaistuksen?
      • Diamondin mallin ongelma liikepankkia ajatellen: mikä on rangaistus enää sen jälkeen, jos yrittäjän kaikki varat menneet?
  • Yhteisössä pula pääomista, ulkopuolella olisi rahoitusylijäämiä, mutta ulkopuolinen ei voi monitoroida lainanottajia
    • Pakko luoda rakenne, jolla yhteisön jäsenillä kannuste tehdä se ulkopuolisen puolesta
  • Esimerkkinä saksalaiset osuuspankit 1800-luvulla, Suomen osuuskassat aikoinaan hyvin samantapaisia

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

miksi osuuspankkeja on1
Miksi osuuspankkeja on?
  • Mallittelua
    • Osuuspankissa kaksi jäsentä, kummallakin rahaa
    • Vain toisella mahdollisuus tehdä jokin investointi
    • Toinen saa saman, tasaisen tulon jostain muualta
    • Yhteisössä ei riittävästi pääomia hankkeen käynnistämiseen => pakko saada ulkopuolista rahoitusta, osuuskunta lainaa summan b ulkopuolelta
      • Miten saadaan ulkopuolinen mukaan?
    • Jäsen, joka ei ota lainaa kolmoisroolissa
      • Rahoituksen lähde
      • Takaaja (ollut usein todellisissakin osuuspankeissa), tai vaikka vain paikallinen tallettaja tms
      • Monitoroija
    • Kun rahoitus kerätty, lainaa ottava jäsen valitsee projektin, ei-lainaaja valitsee, kuinka paljon monitoroi
  • Jos projekti epäonnistuu, monitoroijan on maksettava summa L ulkopuoliselle rahoittajalle.
    • Voisi olla pelkkä talletusten menetys

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

miksi osuuspankkeja on2
Miksi osuuspankkeja on?
  • Lainanottaja valitsee projekteista, joilla erilaiset onnistumisen todennäköisyydet
    • Epävarmemmat projektit tuottavat paremmin jos onnistuvat, mutta niiden odotusarvoinen tuotto on varmempia huonompi suuren epäonnistumisriskin vuoksi
    • Projektit, joiden tuottojen odotusarvo suurempi, onnistuvat suuremmalla todennäköisyydellä
  • Ei-monitoroidun luotonottajan kuitenkin kannattaisi valita epävarmempi projekti
    • Riski suurelta osin luotonantajalla
      • Jos onnistuu, voitot investoijalle
    • Tästä seuraa: Yhteisön ulkopuolinen luotonantaja ei rahoittaisi suoraan
  • Ei-lainaaja voi vaikuttaa projektin valintaan, asettaa rangaistuksen C korkean riskin projektin valitsemisesta
    • Rangaistus C valitaan ennen projektin valitsemista
  • Ei ole vakuuksia
  • Mitä suurempi on paikallisen rahoituksen tarjoajan riski L, sitä edullisemmin ulkopuolinen lainaaja suostuu rahoittamaan paikallista osuuspankkia
    • Monitoroija asettaa suuremman rangaistuksen
    • Kantaa suuremman osan mahdollisista tappioista
    • Jos monitoroinnin tasoa voi säätää, valitsee tarkemman monitoroinnin

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

miksi osuuspankkeja on3
Miksi osuuspankkeja on?
  • Banerjee & al. käyttivät esimerkkinä 1800-luvun Saksan osuuspankkeja, joiden toimintaa arvelivat selittäneensä
  • Osakkaat useissa pankeissa henkilökohtaisesti vastuussa pankkien veloista ulkopuolisille
    • Ollut Suomessakin
  • Ottivat jäseniä vain hyvin pieneltä maantieteelliseltä alueelta, yleensä maaseudulta
    • Osakkaat tunsivat toisensa
  • Olivat erittäin vakaita – ei juuri lainkaan konkurssitapauksia
    • Ei yhtään konkurssia osuuspankissa, jossa jäsenillä rajoittamaton vastuu

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

osuuspankit
Osuuspankit
  • Ghatak (Econ J 2000)
    • Itse itsensä muodostanut lainanottajien ryhmä
    • Osuuspankin tai muun luotonottoa varten organisoituneen ryhmän tulee toimia siten, että yhden osapuolen maksuhäiriöt haittaavat muita saman ryhmän velallisia => keskinäinen monitorointi toimii
      • Lainaehtojen vastaisesta toiminnasta jää kiinni, valmiiksi korkeariskinen ei saa lainaa…
    • Yleensä käy niin, että saman riskitason lainanottajat kerääntyvät samaan ”osuuspankkiin”
      • Alhaisen riskin velalliset ehkä maksavat muidenkin tappioita => kiinnostuneempia muiden riskitasosta; eivät lähde samaan osuuspankkiin korkeariskisten kanssa
    • Grameen Bangladeshissa
      • Lainoja ilman vakuuksia köyhille
      • Lainaajien muodostettava ryhmiä, joiden jäsenet vastuussa toinen toistensa veloista
      • Samat korot kuin liikepankeilla

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

lainasopimusten suunnittelu
Lainasopimusten suunnittelu
  • HUOM! Nyt EI enää liity siihen, miksi pankkeja on.
  • Joseph E Stiglitz – Andrew Weiss: Credit rationing in marketswithimperfectinformation (AER 1981)
  • Korot screening-välineenä
  • Lainanottajilla erilaiset onnistumisen todennäköisyydet – pankkikaan ei voi havaita
    • Esim. kaksi tyyppiä; korkeariskinen ja matalariskinen
      • Korkeariskisen projekti tuottaa paremmin jos onnistuu, mutta odotusarvo huono, koska hanke yleensä epäonnistuu
  • Pankki saa joko omansa korkoineen tai sen, mitä projekti tuotti, jos yritys ei pysty maksamaan
  • Pankin voiton odotusarvo laskeva funktio asiakkaan projektin riskistä
    • Jos hanke epäonnistuu, luottotappioita
  • Ketkä hakevat lainaa?
    • Korkeampi korko => vähäriskiset asiakkaat eivät enää hae lainaa – vähäriskinen projekti ei korkeiden rahoituskulujen vuoksi kannata, vaikka onnistuisi
    • Korkeariskinen projekti tuottaa yhä onnistuessaan niin paljon, että on rahoituskustannustenkin jälkeen kannattava. Jos epäonnistuu, tappiot jäävät pankille.

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

korko ja voitto stiglitz weiss mallissa
Korko ja voitto Stiglitz-Weiss -mallissa

Pankin voiton odotusarvo

Lainakorko r

Kaikki hakevat lainaa

Vain korkeariskiset hakevat lainaa

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

stiglitz weiss
Stiglitz-Weiss
  • Entä jos yritys voi valita projektinsa?
    • MoralHazard
    • Pa Ra > PbRb
    • Missä P on alaindeksillä merkityn projektin onnistumistodennäköisyys ja R on projektin tuotto, jos onnistuu
    • a on kansantaloudellisesti parempi projekti
    • Rb>Ra; Jos korkeariskinen sattuu onnistumaan, kannattavampi kuin projekti a
  • Propositio: Jos jollain korkotasolla yritys on indifferentti kahden projektin välillä, koron nostaminen saa sen suosimaan riskipitoisempaa hanketta b
      • Yrityksen voittojen odotusarvot
        • E(∏a) = Pa{Ra-(1+r)L}-(1-pa)C
        • E(∏b) = Pb{Rb-(1+r)L}-(1-pb)C

Missä L = lainasumma ja C = vakuus, jonka yrittäjä menettää epäonnistuessaan

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

stiglitz weiss1
Stiglitz-Weiss
  • Propostio jatkuu…
      • E(∏a) > E(∏b) joss

Pa{Ra-(1+r)L}-(1-pa)C > Pb{Rb-(1+r)L}-(1-pb)C

 [PaRa-PbRb]/[Pa-Pb] > (1+r)L –C

Mitä korkeampi korko r, sitä epätodennäköisemmin tämä pätee:

r nostaa oikeaa puolta, ei vaikuta vasempaan.

  • Havaitaan edellisestä lausekkeesta: matalariskisen kohteen (a) kansantaloudellisen edun suhteessa korkeariskisempään tulee korostua, jotta yritys valitsisi matalariskisen kohteen vielä koronnoston jälkeen.

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

stiglitz weiss2
Stiglitz-Weiss
  • Intuitio: korkea korko syö matalariskisen kohteen voitot joka tapauksessa, korkeariskinen vielä keskimäärin kannattaa yrittäjälle, sillä oikein hyvällä onnella saadaan huimat tuotot.
  • Siis SW:ssä
    • Adverseselection: korkea korko houkuttelee riskipitoisempia lainaajia
      • Säännöstely luonnollinen tulema pankkialalla: lainat hinnoitellaan niin, että ylikysyntää
    • Moralhazard: korkea korko kannustaa velallisia riskinottoon.

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

stiglitz weiss3
Stiglitz-Weiss
  • Olisi olemassa jokin korkotaso, jolla lainojen tarjonta = kysyntä
    • Tämän koron vallitessa pankki nostaisi voittoaan houkuttelemalla lisää matalan riskin lainanhakijoita koronalennuksella
    • Ei olisi pankin optimaalinen valinta
  • Sen sijaan: on olemassa ”säännöstelytasapaino”
    • Kysyntä ylittää tarjonnan
    • Kahdesta oikeastikin samanlaisesta luotonhakijasta toinen saa lainan, toinen ei
  • Korot eivät tasapainota markkinaa, mikä vastaa ”yleistä elämänkokemusta”; kaikki eivät saa lainaa.
  • Yleisemmin: jos lainanottaja ei usko joutuvansa todella maksamaan periaatteessa sovittua korkoa, hän ei sovitusta korosta välitä.

=> Korkeaan korkoon suostuvat velallinen on aina epäilyttävä.

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

asiakkaiden valinta
Asiakkaiden valinta
  • Huomattavan monissa pankkiteorian malleissa asiakkaiden tarkkailu ja valinta keskeinen osa mallia

(Jaottelu: Hyytinen, HSE 2000)

  • 1: Informaatioon perustuva valikointi
    • Pankilla suhteellinen etu velallisten riskien tunnistamisessa ja mittaamisessa
    • Yritystutkija = pankin tärkein työntekijä
  • 2: Lainasopimusten sommittelu
    • Sopimusehdot houkuttelevat vain tai etupäässä halutunlaisia asiakkaita
      • Minimivaatimus: houkuttelee enemmän halutunlaisia kuin jokin muu järjestely
    • Esim. Stiglitz-Weiss
    • Vakuuksien vaatiminen

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

informaatioon perustuva valikointi
Informaatioon perustuva valikointi
  • Muodostuu ongelmaksi kilpailutilanteessa?
    • ”Lainanantajan kirous”, ThorstenBroecker ”Credit-WorthinessTests and Interbank Competition” (Econometrica 1990)
    • Riippumaton ja itsenäinen luottoarviointi => pankkeja kiertävä huononkin projektin yrittäjä löytää lopulta pankin, joka tekee virhearvion ja antaa lainan
    • Korkeariskinen luotonhakija kiertää pankkeja kunnes lopulta löytää jonkun, joka ei huomaa, kuinka korkea riski on.
      • Mitä enemmän pankkeja, sitä heikompi keskimääräinen luottosalkun laatu, sillä pankki saa paljon lainahakemuksia sellaisilta, jotka hylätty jo monessa paikassa, ei voi tunnistaa tällaisia hakijoita.
    • Huonoriskinen jää ilman lainaa vain, jos tunnistetaan korkeariskiseksi jokaisen pankin itsenäisessä arvioinnissa, mikä on epätodennäköistä, jos pankkeja on paljon
    • Hinnoittelusta tulee erittäin monimutkaista
    • Nollavoittoihin johtava korko sitä korkeampi, mitä useampia pankkeja mukana
      • Kilpailun lisääminen nostaa korkoja! Toisin kuin normaali toimiala!
  • Ongelmaa ei olisi lainasopimusten sommittelussa
    • Pankeilla samat ehdot – jos ei kannata hakea luottoa jostain, ei sitä kannata hakea muualtakaan.
    • Kilpailu ei ongelma

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

empiirist evidenssi suomesta
Empiiristä evidenssiä Suomesta
  • Asiakkaiden monitoroinnin merkitys
  • Hyytinen (HSE 2000)
    • Näytteenä 250 suomalaista osuuspankkia 1992-1996
    • Auttavatko konttorit pikemminkin leventämään korkomarginaalia vai välttämään luottotappioita?
    • Vastaus:
      • Pankin konttoriverkoston tiheys ja henkilökunnan määrä ehkäisevät luottotappioita , monitorointia?
      • Ei mitään evidenssiä siitä, että konttoreiden ja henkilökunnan avulla saisi korkeamman koron antolainauksesta => ei tuo markkinavoimaa?
  • Samantapainen tulos Yhdysvalloista (Ergungor, JMCB 2010)
    • Jos matalatuloisella asuinalueella on pankin konttori, asuntolainoja myönnetään enemmän ja matalammalla korolla.
      • Konttori ei siis ainakaan tuo markkinavoimaa, jonka avulla saa korkeampia korkoja

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

pankkisuhde
Pankkisuhde
  • Pankki yhteyksissä jatkuvasti samoihin asiakkaisiin
    • Saa jonkin asteisen informaatioedun suhteessa mahdollisiin kilpailijoihin, voi monitoroida halvemmalla
      • Etenkin jos ei julkisia luottorekistereitä
    • Yrityksen arvokkain omaisuus = pankkisuhde?
      • Pankki uskaltaa rahoittaa tuntemaansa asiakasta, sellaisiakin hankkeita, jotka tuottavat vasta kaukaisessa tulevaisuudessa
      • Finanssikriisissä monilla pankeilla tietoinen politiikka suosia pitkäaikaisia, uskollisia asiakkaita
    • Maksuliikenne pankkien informaatiolähteenä?
  • Jos yhdysvaltalainen yritys saa pankista lainan, sen osakekurssi nousi etenkin, jos pankki paikallinen tai ulkomainen (siis ei muualta USA:sta) (Onegna & Roscovan 2009, ECB Workingpaper)
    • Mahdollinen tulkinta: Kansainvälisimmät pankit pätevimpiä, paikallisilla parhaat tietolähteet
  • Riskipitoinen asiakas saa lainaa sitä edullisemmin, mitä enemmän pankilla markkinavoimaa! (Petersen & Rajan, QJE 1995)

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

pankkikeskeiset j rjestelm t
Pankkikeskeiset järjestelmät
  • ”Hausbank”
  • Keiretsu
    • Pankki, ja siihen läheisessä yhteydessä olevia yrityksiä
  • Suomikin useiden vuosikymmenten ajan
  • Saksassa ja Japanissa 1990-luvulle saakka vuosikymmenien ajan nopeampi kasvu kuin muissa maissa keskimäärin
    • Ajanjakso, jolloin tiiviit pankkisuhteet auttoivat yrityksiä?

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900