1 / 59

16 Raha ja rahajärjestelmä

16 Raha ja rahajärjestelmä. M&T 2006, luku 29. Tähän mennessä tapahtunutta…. Makromaailmaan Kansantalouden tilan tutkimista erilaisilla mittareilla Vastaako kysyntä tarjontaa? Y+M=C+I+G+X = BKT Mitä kasvu on ja kuinka sitä syntyy? S=I K t+1 =I t +K t - d K t Lainavaramarkkinat

decima
Download Presentation

16 Raha ja rahajärjestelmä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. 16Raha ja rahajärjestelmä M&T 2006, luku 29

  2. Tähän mennessä tapahtunutta… • Makromaailmaan • Kansantalouden tilan tutkimista erilaisilla mittareilla • Vastaako kysyntä tarjontaa? • Y+M=C+I+G+X = BKT • Mitä kasvu on ja kuinka sitä syntyy? • S=I • Kt+1=It+Kt-dKt • Lainavaramarkkinat • Eri ihmiset säästää ja investoi • Rahoitusjärjestelmä toimii instituutiona

  3. ”Taloustiede on yhteiskuntatiede …kyse ei pelkästään rahasta” • Tänään puhutaan rahasta: • Mitä raha on? • Kuinka sitä luodaan? • Millaisin keinoin ja miksi sitä säädellään? • Keskuspankkien ja pankkien välisestä suhteesta? • Mitä on inflaatio ja deflaatio? Miksi ne ovat ei-toivottuja? • 9. perusperiaate: rahan määrän kasvu on inflaation perimmäinen syy • Kvantiteettiteoria • Inflaation aiheuttamat kustannukset

  4. Raha ja rahavaranto Raha voi toimia: • vaihdon välineenä • arvon mittana • arvon säilyttäjänä • Kaikkea taloudenpitäjien (eli yritysten ja kotitalouksien) hallussa olevaa rahaa kutsutaan rahavarannoksi. • Rahavarannossa erotellaan • Suppea raha = käteinen + käteistalletukset • Lavea raha = suppea raha + määräaikaistalletukset • On hyvä muistaa, että luottokortit, pankkikortit, shekit, ym. eivät ole rahaa vaan rahansiirtovälineitä.

  5. Rahan käsitteet • Hyödykeraha (commodity money): hyödyke joka toimii maksuvälineenä ja jolla on kuitenkin oma luontainen arvo (intrinsic value) joka on riippumaton maksuvälineen käytöstä. • Raha (fiat money, fiat = mahtikäsky) raha, jonka arvo perustuu kokonaan luottamukseen ja jolla ei ole luontaista arvoa. • Esim. setelit, kolikot, pankkitilit.

  6. Tilastolliset rahavarannon (raha-aggregaatin) käsitteet • Rahan likvidideetin perusteella voidaan erottaa kolme rahan tilastollista mittaria: • M1: liikkeessä olevan raha sekä yön yli -talletukset. • M2: M1 + enintään kahden vuoden määräaikaistalletukset sekä irtisanomisajaltaan enintään kolmen kuukauden talletukset. • M3 = lavea raha-aggregaatti: M2 + takaisinostosopimukset, rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet ja rahamarkkinapaperit sekä enintään kahden vuoden velkapaperit. • Likviditeetti: (maksuvalmius) kerro kuinka vaivattomasti ja helposti tiettyjä varoja voidaan muuttaa vaihdon välineeksi

  7. Tilastolliset rahavarannon käsitteet Vain 1/6 Lähde M&T (2006, 592, kuvio 29.1; ECB: April 2005)

  8. Raha, keskuspankit ja niiden rooli • Aina kun taloudessa käytetään ns. "fiat money" tarvitaan keskuspankkia, joka • ylläpitää luottamusta rahan arvoon pitämällä rahan arvon vakaana. • valvoo pankkijärjestelmää. • Rahan arvo pidetään vakaana mm. säätelemällä taloudessa liikkuvan rahan määrää ja markkinoilla vallitsevia korkoja.

  9. Tärkeitä keskuspankkeja • Euroopan keskuspankki EKP (European Central Bank ECB): www.ecb.int • Bank of England: www.bankofengland.co.uk • U.S. Federal Reserve System: www.federalreserve.gov • Bank of Japan: www.boj.or.jp/en/ • Suomen Pankki www.bof.fi

  10. Euroopan keskuspankki (EKP) • Euroopan keskuspankki (EKP) perustettiin 1.6.1998, se toimii Frankfurtissa ja on valtioista riippumaton. • "EKP toimii keskuspankkina Euroopan yhteisen rahan – euron – käyttöalueella. • Sen tärkein tehtävä on ylläpitää euron ostovoimaa ja siten hintavakautta euroalueella. • Euroalueeseen kuuluvat ne 16 Euroopan unionin maata*, jotka ovat ottaneet euron käyttöön. " • *Alkuperäisiä euromaita 11: Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Hollanti, Itävalta, Portugali ja Suomi. Niiden lisäksi Kreikka, joka liittyi mukaan vuonna 2001, Slovenia 2007, Kypros ja Malta 2008, Slovakia vuonna 2009. Lähde: Euroopan keskuspankki, saatavilla http://www.ecb.int/ecb/html/index.fi.html

  11. Lähde: keskeisiä indikaattoreita, BOF, saatavilla http://www.bof.fi/fi/tilastot/indikaattorit/index.htm

  12. Euroopan keskuspankki: hintavakaus ja rahapolitiikka • Eurojärjestelmän ensisijainen tavoite on hintavakauden ylläpitäminen. • Hintavakauden ylläpitämisen tavoite asetettiin perustamissopimuksessa EKP:n rahapolitiikan keskipisteeksi, koska useat taloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että • rahapolitiikka edistää parhaiten talouskasvua, kun se ylläpitää hintavakautta. • taloudessa rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä vain hintatasoon eikä reaalitalouden muuttujiin (klassinen inflaatioteoria) • Toki reaalimuuttujiin voidaan vaikuttaa hintavakauden tuoman myönteisen vaikutuksen kautta. • Lähde: Rahapolitiikka, saatavilla http://www.ecb.int/ecb/educational/facts/monpol/html/mp_001.fi.html

  13. Rahanluonti ja inflaatio • 9. Periaate: ”Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy” • Seuraavaksi katsotaan, miten rahanluonti tapahtuu ja mikä rooli keskuspankilla ja muilla finanssijärjestelmän toimijoilla on. • Keskuspankit ovat kasvattaneet rahavarantoa huomattavasti finanssikriisin ja siihen liittyvän taantuman torjumiseksi. • Osa taloustieteilijöistä pelkää, että se tarkoittaa pahaa inflaatiokierrettä lähitulevaisuudessa, osa ei. • Palataan inflaatioon vielä myöhemmin

  14. Pankkijärjestelmän rahanluonti • Rahan arvon pitäminen vakaana säätelemällä taloudessa liikkuvan rahan määrää voi olla haasteellista keskuspankeille, koska pankkijärjestelmä voi vaikuttaa rahan määrään. • Pankkijärjestelmä luo rahaa myöntämällä luottoja, joista valtaosa palaa takaisin talletuksina, jotka pankkijärjestelmä voi myöntää edelleen luottoina. • Talletuksista vain kassavarantosuhteen määräämä osa on pakko jäädä pankin reserviksi. • Katsotaan esimerkin avulla miten tällaista rahanluontia tapahtuu.

  15. Oletetaan, että alkutilassa kokonaisrahatarjonta on 100 euroa, joka koostuu vain seteleistä ja kolikoista. Seuraavaksi avataan pankki ja sinne talletetaan kaikki 100 euroa. Oletetaan, että pakollinen kassavarantosuhde on 10%. Pankki lainaa 90 euroa ja pitää 10 euroa kassavarantona. Katso M&T (2006, 598). Pankkijärjestelmän rahanluonti Ensimmäinen eurooppalainen pankki Varat Velat Kassavaranto €10.00 Lainaat €90.00 Talletukset €100.00 Kokonaisvarat €100.00 Kokonaisvelat €100.00

  16. Pankkijärjestelmän rahanluonti • Myöntämällä 90 euron lainan ensimmäinen eurooppalainen pankki on luonut rahaa. • Nyt kokonaisrahatarjonta on 100 euroa (talletukset) + 90 euroa (setelit jotka myönnettiin lainaajalle).

  17. Pankkijärjestelmän rahanluonti • Oletetaan seuraavaksi, että avataan toinen pankki, jonne lainan saanut avaa tilin ja tallentaa saamansa 90 euroa • Toinen eurooppalainen pankki pitää 10% talletuksesta reserviksi (kassavarannoksi) eli 9 euroa ja lainaa loput 81 euroa. • Toinen eurooppalainen pankki on siis luonut 81 lisärahaa. • Rahatarjonta on nyt 100+90+81 (katso seuraava kuvio) • Mikäli lainatut 81 euroa talletetaan uudestaan pankkiin ja siitä syntyy kolmas laina, rahaluonnin prosessi jatkuu.

  18. Pankkijärjestelmän rahanluonti First European Bank Second European Bank Assets (Saamiset) (Velat) Liabilities Assets Liabilities Reserves €10.00 Loans €90.00 Deposits €100.00 Reserves €9.00 Loans €81.00 Deposits €90.00 Total Assets €100.00 Total Liabilities €100.00 Total Assets €90.00 Total Liabilities €90.00 Rahatarjonta on nyt 100+90+81; katso M&T (2006, 599).

  19. Pankkijärjestelmän rahanluonti • Toinen eurooppalainen pankki voi lainata edelleen ulos nuo 81 euroa. • Jos ne palautuu talletuksena esim. kolmannelle eurooppalaiselle pankille, joka pitää siitä reservinä 10 % eli 8,10 euroa ja antaa lainaksi 81,00-8,10 = 72,90 euroa • Jos tämä prosessi jatkuu sitten lopussa rahan luonti (päättymättömänä geometrisena sarjana) on = 100 + 90 + 81 + 72,9 + ... = 100 + 0,9 x 100 + 0,9 x 0,9 x 100 + 0,9 x 0,9 x 0,9 x 100 + .... = 100 x (1+0,9 + 0,92 + 0,93 + ...) = 100 x 1/(1-0,9) = 100 x 10 = 1 000 euroa = 100 x 1/R, kun R = kassavarantosuhde = 0,1 eli 10%. • M = 1/R kutsutaan rahanluontikertoimeksi (money multiplier)

  20. Rahanluontikerroin (money multiplier) M • M = 1/R kutsutaan rahanluontikertoimeksi (money multiplier), jossa R on kassavarantosuhde (reserve ratio). • Rahanluontikerroin M (money multiplier) on se määrä rahaa, jonka pankkijärjestelmä pystyy luomaan jokaista reservinä pidettyä euroa kohti. • Huom! M = 1/R perustuu oletukseen,että kaikki lainaksi annettu raha palaa talletuksina.

  21. Aktivoiva tehtävä • Oleta, että keskuspankki muuttaa kassavarantovelvoitteen, niin että se on 15 % eikä enää 10 % kuten edellisessä esimerkissä. • Kuinka paljon rahaa pankkijärjestelmä luo tässä tapauksessa, mikäli alussa talletetaan 100 euroa?

  22. Aktivoiva tehtävä • Oleta, että keskuspankki muuttaa kassavarantovelvoitteen, niin että se on 15 % eikä enää 10 % kuten edellisessä esimerkissä. • Kuinka paljon rahaa pankkijärjestelmä luo tässä tapauksessa, mikäli alussa talletetaan 100 euroa?

  23. Keskuspankki, pankkijärjestelmä ja rahanluonti • Pankkijärjestelmän harjoittama rahanluonti lisää rahan määrää siinä mielessä, että se kasvattaa käytettävissä olevaa vaihdannan välinettä. • Koska pankkijärjestelmä pystyy luomaan rahaa, niin keskuspankki voi vaikuttaa rahan määrään vain välillisesti. • Tämä vaikeuttaa rahapolitiikan harjoittamista. • Katsotaan nyt tarkemmin • rahapolitiikan välineitä (eli ne välineet joiden avulla keskuspankit voivat vaikuttaa rahanluontiin) • sekä niiden käyttöön liittyviä haasteita.

  24. Keskuspankin rahapolitiikan välineet • Avomarkkinaoperaatiot (open market operations): keskuspankki ostaa ja myy lyhytaikaisia rahoitusvaateita kuten esim. valtion obligaatioita. • Ostamalla keskuspankki lisää rahan määrää ja myymällä vähentää sitä. • Ohjauskorko (refinancing rate): keskuspankki muuttaa korkoa, jolla se tarjoaa pankeille lyhytaikaista luottoa • Nostamalla korkoa keskuspankki vähentää pankkien keskuspankkirahoituksen kysyntää ja laskemalla lisää sitä. • Kassavarantovelvoite R (reserve requirements): nostamalla kassavarantovelvoitetta keskuspankki vähentää rahan luontia (rahanluontikerroin M = 1/R laskee kun R kasvaa), laskemalla R lisää rahanluontia.

  25. Rahanluonti avomarkkinaoperaatioilla • Tarkastellaan seuraavaksi esimerkin avulla, miten keskuspankki voi luoda rahaa ostamalla pankeilta arvopapereita. • Oletetaan, että alkutilanteessa keskuspankilla on seteleitä ja pankilla arvopapereita 100 dollarin edestä. • Keskuspankki ostaa arvopaperit pankilta, jonka reservit kasvat 100 dollarilla. • Pankki voi antaa lainaksi nämä reservit, jolloin keskuspankin arvopaperien osto panee alulle luotonlaajennuksen. • Lainatut reservit palautuvat pankkijärjestelmään talletuksiksi. Niistä osa (R = 0,1) pidetään kassavarantona ja loput annetaan lainaksi...

  26. Ohjauskorko rahapolitiikan välineenä ja rahamarkkinat (money markets) • Opimme, että pankkien on pidettävä tietty määrä (R) talletuksista reserveinä (kassavarantovelvoite). • Rahamarkkinoilla pankit, joilla on ylimääräisiä reservejä, voivat lainata niille pankille joiden reservit ovat vajaat. • Rahamarkkinoiden lainat ovat lyhytaikaisia (yhdestä yöstä kahteen viikkoon). • Keskuspankki voi vaikuttaa rahamarkkinakorkoihin ohjauskoron avulla. • Ohjauskorko on se korkokanta, joka eniten vaikuttaa koronmuodostukseen rahamarkkinoilla. • Kuitenkin ohjauskoron lisäksi markkinakorkoihin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten esim. taloudenpitäjien odotukset.

  27. Ohjauskorko rahapolitiikan välineenä ja rahamarkkinat (money markets) • Pankki, jonka reservit ovat vajaat, voi saada lainan myös suoraan keskuspankilta myymällä lyhytaikaisia rahoitusvaateita kuten obligaatioita keskuspankille. • Tähän myyntiin liittyy takaisinostovelvoite (repurchase agreement) • Ohjauskorkokanta vaikuttaa myyntihinnan ja takaisinostohinnan väliseen eroon • Ohjauskorkokantaa kutsutaan • perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskoroksi (refinancing rate) euroalueella • diskonttokoroksi (discount rate) Yhdysvalloissa • repokoroksi (repurchase rate) Englannissa

  28. Ohjauskorko rahapolitiikan välineenä ja rahamarkkinat (money markets) • Kun keskuspankki nostaa ohjauskorkoa, niin pankkien lainanotto keskuspankista tulee kalliimmaksi. • Seurauksena pankit mieluummin vähentävät omaa luotonantoaan yleisölle kuin täydentävät vajaat reservit lainaamalla rahaa. • Täten rahan tarjonta supistuu. • Toisaalta kun keskuspankki laskee ohjauskorkoa, niin pankit lisäävät luotonantoaan yleisölle tietoisina siitä, että tarpeen tulleen keskuspankkirahoitus on halpaa.

  29. Kuinka tehokas rahapolitiikan väline ohjauskorko on? • Finanssikriisin yhteydessä keskuspankit ovat useaan otteeseen laskeneet ohjauskorkoa (katso esimerkiksi seuraava kuva) yrittäessä kasvattaa lainanantoa ja sitä kautta kysyntää, täten elvyttämällä taloutta. • Kuitenkaan ohjauskoron laskeminen ei ole vaikuttanut yhtä tehokkaasti kuin toivottiin. • Syynä oli se, että keskuspankki voi vaikuttaa rahan määrään vain välillisesti. • Luotonantoon vaikuttavat myös pankkien luotonantoa koskevat päätökset ja yleisön päätökset tallettaa rahaa pankkiin ja hakea lainaa.

  30. EKP ja ohjauskorko rahapolitiikan välineenä • EKP järjestää viikoittain huutokauppoja (perusrahoitusoperaatiot), joissa pankeille tarjotaan kaksiviikkoista luottoa. • EKP:n neuvosto määrää näissä huutokaupoissa sovellettavan koron eli euroalueen ohjauskoron. • Kun ohjauskorko nousee, niin pankit käyttävät vähemmän perusrahoitusta, jolloin rahan määrä laskee. • Rahamarkkinoiden korot (esim. euribor*) heijastelevat ohjauskoron muutoksia kuten näkyy seuraavassa kuviossa. • * Euribor = päivittäin julkaistava viitekorko, jolla pankit sitoutuvat lainaamaan vakuudettomasti varoja toisilleen.

  31. 17Raha ja inflaatio M&T 2006, luku 30

  32. Rahan tarjonta ja inflaatio • Inflaatio (inflation): laaja-alainen hintatason nousu -> rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee • Deflaatio (deflation): yleinen hintatason lasku -> rahan, rahaomaisuuden arvo nousee. Myös velkojen reaaliarvo nousee • Hyperinflaatio (hyperinflation): tilanne, jossa inflaatiovauhti kiihtyy hallitsemattomasti (yleensä > 50% / kuukaudessa).

  33. Hintataso ja inflaatiovauhti pitkällä aikavälillä • Miten hintataso ja inflaatiovauhti määräytyvät pitkällä aikavälillä? • Selitys löytyy rahan kvantiteettiteoriasta • Perusidea: pitkällä aikavälillä hintataso määräytyy siten, että rahan kysyntä = rahan tarjonta. • Rahan kysynnästä päättävät yritykset ja kotitaloudet. Niiden rahan kysyntään vaikuttavat hintataso, korkokanta, luottamus talouteen ym. tekijät. • Oletetaan, että kun rahan arvo laskee eli hinnat nousevat, rahan kysyntä kasvaa. Toisin sanoen rahan kysyntä on rahan arvon vähenevä funktio • Rahan tarjonnasta päättää (välillisesti) keskuspankki.

  34. A Hintatason määräytyminen Rahan arvo 1/P (Value of money) Hintataso Rahan tarjonta (Money supply) (Price Level, P) 1 (Matala) 1 (Korkea) 1.33 3 / 4 2 / 1 2 Hintojen tasapainotaso Rahan tasapainoarvo 4 / 1 Rahan kysyntä (Money 4 demand) (Alhainen) (Korkea) 0 Rahan määrä EKP:n päättämä tarjonta Lähde: M&T 2006, 612, kuvio 30.1

  35. Rahan tarjonnan kasvun vaikutus • Seuraavassa kuviossa keskuspankki lisää rahan tarjontaa. • Jotta markkinat olisivat edelleen tasapainossa eli jotta kysyntä lisääntyisi tarjontaa vastaavaksi, rahan arvon täytyy laskea eli hintatason täytyy kasvaa. • Rahan tarjonnan lisäys nostaa siis hintatasoa

  36. B Rahan tarjonnan kasvun vaikutus Rahan arvo Hintataso, P MS1 MS2 (Matala) 1 1 (Korkea) 1. Rahan tarjonnan lisäys... 1.33 3 / 4 2. . . . laskee rahan arvoa 3. . . . ja nostaa hintatasoa. A 2 / 1 2 4 / 1 4 Rahan kysyntä (Alhainen) (Korkea) 0 Quantity of M1 M2 Money Lähde: M&T 2006, 613, kuvio 30.2

  37. Klassinen inflaatioteoria ja rahan kvantiteettiteoria • Klassisen inflaatioteorian mukaan reaaliset suureet kuten työllisyys ja tuotanto ja nimelliset suureet kuten yleinen hintataso määräytyvät toisistaan riippumatta. • Toisin sanoen voidaan puhua reaali- ja rahatalouden kahtiajaosta (klassinen dikotomia) • Raha on pitkällä aikavälillä neutraali (monetary neutrality): rahan määrän muutos vaikuttaa vain nimellisiin suureisiin, ei reaalisiin. • Sitä seuraa, että rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä vain hintatasoon eikä reaalitalouden muuttujiin

  38. Klassinen inflaatioteoria ja rahan kvantiteettiteoria • Rahan kvantiteettiteoria perustelee rahan määrän kasvun ja inflaation syy-seuraussuhde seuraavien kolmen oletuksen avulla: • rahan kiertonopeus on vakio. • Rahan kiertonopeus = suure, joka ilmoittaa montako kertaa rahavarannolla keskimäärin suoritetaan maksuja vuoden aikana. • bruttokansantuotteen määrä on pitkällä aikavälillä luonnollisella tasolla • Luonnollinen bruttokansantuote (myös potentiaalinen BKT, engl. natural rate of output, potential output, full employment output) BKT:n taso, joka toteutuu kun kaikki työttömyys on vapaaehtoista eli työttömyys on ns. luonnollisella tasolla • keskuspankki voi säädellä rahavarantoa (olemme oppineet, että käytännössä säätely on epätäydellistä).

  39. Klassinen inflaatioteoria ja rahan kvantiteettiteoria • Vaihdon identiteetti: M x V = P x Y • jossa • M = rahan määrä, • V = rahan kiertonopeus (velocity of money), • P= hintataso • Y= tuotannon määrä (reaali BKT) • Perusidea: Jos voidaan olettaa, että rahan kiertonopeus V on vakio ja jos tuotanto määräytyy vain reaalisten tekijöiden perusteella, niin rahan tarjonnan kasvu näkyy hintatason nousuna.

  40. Aktivoiva tehtävä • Olkoon tuotannon taso Y= 1000 , rahan tarjonta M =500 ja rahankiertonopeus V = 8. • Mikä on vaihdon identiteetin mukaan hintataso P? • Jos rahatarjonta M kasvaa 5 % ja reaalituotanto Y kasvaa 2 %, ja rahan kiertonopeus on vakio, sitten hinnat P tulevat kasvamaan • 5 % • enemmän kuin 5 % • vähemmän kuin 5 %

  41. Rahan kiertonopeudesta • Alla olevassa taulukossa on laskettu USA:n rahan kiertonopeus hyödyntämällä nimellisen BKT:nja M1:n datan määrää. • Kun vaihdon määritelmä on M x V = P x Y sitten rahan kiertonopeus V = (P x Y )/ M eli V = nimellinen BKT / M1 • Muistathan, että M1 rahan tilastollinen mittari, joka sisältää liikkeessä olevan rahan sekä yön yli -talletukset. Taulukko saatavilla http://mikeroeconomics.blogspot.com/2009/01/velocity-of-m1.html,

  42. Rahan kiertonopeudesta • Edellisestä taulukosta voidaan nähdä, ettei rahankiertonopeus ole ollut viime vuosina vakio. • Seuraavat kuviot, jossa rahan kiertonopeus on laskettu sekä M2 että M1 perusteella ja jossa aikasarja on pitempi, myös antavat syytä epäillä onko rahan kiertonopeus vakio.

  43. Saatavilla http://www.investorsinsight.com/cfs-filesystemfile.ashx/__key/CommunityServer.Blogs.Components.WeblogFiles/thoughts_5F00_from_5F00_the_5F00_frontline/jm120508image008_5F00_3.jpg

  44. Hyperinflaatio ja rahan tarjonnan kasvu • Seuraavat kuviot havainnollistavat suhdetta rahan tarjonnan kasvun ja hyperinflaation välillä. • Muistutus: Hyperinflaatio (hyperinflation):tilanne, jossa inflaatiovauhti kiihtyy hallitsemattomasti. • Peukalosääntö: hyperinflaatio kun inflaatio > 50% kuukaudessa.

  45. Inflaation kustannukset • Inflaatio sinänsä ei aiheuta kustannuksia. • Taloudessa, jossa kaikki hinnat ja tulot nousisivat samaa tahtia, niin etteivät suhteelliset hinnat muuttuisi ja jossa tämä olisi kaikille tiedossa, hintojen nousu ei vaikuttaisi kenenkään päätöksiin. • KUITENKIN inflaation seuraukset aiheuttaa seuraavat kustannukset: • Shoeleathercosts • Menu costs • Suhteellisten hintojen muutos • Verotuksen kiristyminen • Katsotaan näitä kustannuksia tarkemmin.

  46. Inflaation kustannukset: • ”Kengänpohjien kulumisen" kustannukset (Shoeleather costs): • Merkittävä kustannus varsinkin hyperinflaation tapauksissa. • Kun raha menettää nopeasti arvoaan, käytetään paljon aikaa ja vaivaa vaihtoehtoisen arvon säilyttäjän hankkimiseen. • Kun "juostaan" paljon vaihtoehtoisen arvon säilyttäjän perässä, ”kengänpohjat kuluvat”. • Menu costs: kun hinnat muuttuvat nopeasti, yritysten on päivitettävä tuotteidensa hinnastoja, mikä aiheuttaa kustannuksia

  47. Inflaatio, epätäydellinen informaatio ja tuotannon päätösten vääristyminen • Epätäydellisen informaation vallitessa, yksittäinen yritys ei pysty havaitsemaan kaikkia hintoja. • Täten se voi tulkita oman tuotteen kohonneen hinnan signaalina siitä, että tuotteen kysyntä on kasvanut markkinoilla ja kasvattaa siksi sen tuotantoa. • Kuitenkaan, mikäli hinnan nousu johtuu inflaatiosta eli hintatason yleisestä kohoamisesta, kysyntä ei ole aidosti kasvanut. • Seurauksena lisätuotanto voi jäädä myymättä eli markkinat eivät allokoi resursseja tehokkaasti

  48. Inflaatio, epätäydellinen informaatio ja tuotannon päätösten vääristyminen • Inflaation vallitessa se, että • yritykset eivät pysty havaitsemaan kaikkia hintoja • hintojen päivittäminen ei tapahdu samanaikaisesti kaikissa yrityksissä • aiheuttaa suhteellisia hintojen muutoksia, jotka vääristävät tuotannon päätöksiä.

  49. Inflaatiovero • Miksi tietyt maat joutuvat inflaatioon/hyperinflaatioon? • Otetaan julkisen vallan budjettirajoite G = T +ΔB + ΔM • Tulkinta: julkiset menot G voidaan rahoittaa kolmella eri tavalla: 1) verokertymällä T, 2) kasvattamalla julkista velkaa B tai 3) kasvattamalla rajan tarjontaa M eli painamalla rahaa. • Silloin kun hallitus rahoittaa menojaan rahaa painamalla, se "perii" inflaatioveroa (myös. rahoitustulo, engl. seignorage) eli aiheuttaa taloudenpitäjien hallussa olevan rahan arvon alenemisen. • Lue Mankiw'sblogista "The Inflationtax, sivulla http://gregmankiw.blogspot.com/2006/05/inflation-tax.html

More Related