1 / 35

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 7 HB15 ; HB16

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 7 HB15 ; HB16. 29.4.2014. Rahamarkkinat. Termin tavallinen merkitys: enintään 12 kk pituisten lainojen tukkumarkkinat Keskimääräisen voimassa olevan lainasopimuksen maturiteetti paljon lyhyempi, esim. yhden päivän pituiset lainat tavallisia

lucia
Download Presentation

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 7 HB15 ; HB16

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 7HB15; HB16 29.4.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  2. Rahamarkkinat • Termin tavallinen merkitys: enintään 12 kk pituisten lainojen tukkumarkkinat • Keskimääräisen voimassa olevan lainasopimuksen maturiteetti paljon lyhyempi, esim. yhden päivän pituiset lainat tavallisia • Osapuolina ennen kaikkea pankkeja • Pankit myöntävät toinen toisilleen lyhytaikaisia lainoja • Keskuspankkirahan määrä yhteensä laskien sopiva, mutta voi olla jakautunut ”väärin” => lainataan sille, jolla tarvetta • Yleensä ei lainata seteleitä eikä talletuksia kolmannessa pankissa. • Yksittäinen pankki voi laskea merkittävän osan rahoitustarpeistaan rahamarkkinoiden varaan. • Pankkijärjestelmä ei saa lisää keskuspankkirahaa rahamarkkinoilla (ellei keskuspankista lainaamista lasketa osaksi rahamarkkinoita) • Muitakin tahoja voi olla mukana, mutta usein / yleensä jonkin pankin asiakkaan ominaisuudessa • Merkittävä poikkeus: valtio lainanottajana K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  3. Rahamarkkinat • Useita sopimustyyppejä • Pankkien välisiä vakuudettomia kahdenvälisiä lainoja • Ei jälkimarkkinakelpoisia • Sijoitustodistuksia (CD) • Pankin liikkeeseen laskema vakuudeton ”joukkovelkakirja” • Oli Suomessa erityisen tavallinen oman rahan aikana, vieläkin suht. tavallinen • Repo-kauppoja • Arvopaperikauppa, jonka yhteydessä sovitaan vastakkaissuuntaisesta kaupasta, sen ajankohdasta ja hinnasta (repurchaseagreement) • Muiden tahojen liikkeeseen laskemia lyhytmaturiteettisia velkainstrumentteja • X-todistus = X:n liikkeeseen laskema alle 12 kk:n velkapaperi • Yritystodistus (CP) • Kuntatodistus • Valtion velkasitoumus (treasurybill) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  4. Rahamarkkinat • Rahamarkkinainstrumenttien tuottoerot yleensä melko pieniä • Tosin kriisiaikoina totuttua isompia • Hyvin monien rahamarkkinakorkojen nimi päättyy ”ibor” (=Interbank offeredrate) • Euribor, Libor, Stibor, Nibor… • Vanhin: Libor = London Interbank OfferedRate • Tavallisimmat maturiteetit rahamarkkinapapereille ovat 1, 3, 6 ja 12 kk • Ei ole ”korkokuponkeja”, jotka maksettaisiin juoksuaikana • Tuotto tulee siitä, että paperi lasketaan liikkeeseen halvemmalla kuin nimellisarvostaan • Nimellisarvo = hinta, joka paperista maksetaan eräpäivänä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  5. Yritystodistukset • Commercial paper • Vakuudeton, enintään 12 kk. Maturiteetin, jälkimarkkinakelpoinen yrityksen liikkeeseen laskema velkakirja • Yleensä lyhyempää kuin 6 kk • Monissa maissa liikkeeseen laskijalle kriteereitä (pörssilistaus, vähimmäispääomitus ym) • Tuoton laskennassa käytetty erilaisia tapoja • H&B: Käytetään kaavaa d=(M-P)/(M*t) • Missä d=tuotto, M=nimellisarvo, P=emissiohinta, t=juoksuaika • Näkyy myös: i = (M-P)/P*t • Ainakin suomalaisissa sijoitusesitteissä! • Alkoi USA:ssa 1970, Euroopassa vähän myöhemmin • Etenkin Ranska • Banque de Francen vakuuspolitiikka? Pankit asettaneet paljon yritysten papereita vakuuksiksi keskuspankkilainaukselle (nykyään ei eroa euromaiden välillä) • Pankit järjestävät liikkeeseenlaskun • Järjestäjäpankki usein edistää jälkimarkkinoita antamalla osto- ja myyntinoteerauksen (pyydettäessä) • Sijoittajina mm. paljon korkorahastoja • Voi olla vakuudellinen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  6. Sijoitustodistukset • CD / certificate of deposit • Pankkien liikkeeseen laskemia alle 12 kk rahamarkkinapapereita • Vakuudettomia • Alkoi Yhdysvalloissa 1961, Lontoo 1968 • Suomessa vuodesta 1982 • Määrä alkoi kasvaa 1987, jolloin Suomen Pankki aloitti sijoitustodistuskaupat pankkien kanssa • Oli Suomen rahamarkkinoiden keskeisin instrumentti oman rahan ajan loppuvaiheet • Helibor-korot laskettiin sijoitustodistusten ostonoteerauksista • Vieläkin mm. kelpaavat keskuspankkiluoton vakuuksiksi • Ei tietenkään pankin oma sijoitustodistus • Syy sijoitustodistusten jatkuvaan suosioon? (”Rakkauskirjeet”) • Suurtallettajan näkökulmasta poikkeaa määräaikaistalletuksesta lähinnä siksi, että jälkimarkkinakelpoinen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  7. Valtion velkasitoumukset • Treasurybill / T bill / treasury • Perinteinen tapa liikkeeseenlaskulle: säännöllinen huutokauppa • Joko: • bid-price: jokainen osapuoli maksaa mitä tarjosi (tavallisempi) Tai • Striking-price: kaikki saavat alimmalla hyväksytyllä hinnalla • Yleensä alempi korko kuin muilla rahamarkkinapapereilla • Erittäin vähäinen luottoriski, ellei valtio erityisen huonossa maineessa • Kuntatodistuskin olemassa • Suomessa liikkeeseenlaskuja kerran kuukaudessa etukäteen ilmoitettuina päivinä • Velkasitoumuksina vajaat 1,8 mrd € valtion bruttovelasta, vajaat 2 % (maalisk. 2014) - Osuus alentunut K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  8. Interbank-talletukset • ”Depo” • Erittäin tavallisia • Euriborkorkojen laskennan perusta • Vakuudettomien talletusten markkina yleensä hyvin keskittynyt • Etenkin lainanottajapuolella suurimpien pankkien osuus erittäin keskeinen • Pienen pankin vaikea saada vakuudetonta lainaa? • Tehtävistä talletuksista euroalueella suurin osa yhdeksi yöksi (Overnightdeposit) • Osuus kannasta tietenkin pienempi • Olennainen ero sijoitustodistukseen verrattuna: ei jälkimarkkinakelpoinen • Libor-korot (London Interbank OfferedRate) lasketaan näistä eri valuutoille • Kahden keskimmäisen pankin noteeraus • BBA, British Banker’s association • BBALiborTM K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  9. Repo-markkinat • Repo = repurchaseagreement • ”Securedmarket” • A myy arvopaperin B:lle hintaan 99, A ja B sopivat, että B myy sen takaisin kolmen kuukauden päästä hintaan 100. • De facto eräänlainen vakuudellinen laina • Tyypillisesti myyntihinta paperin markkina-arvoa alempi, ylivakuus Obligaatio A B 31.3.2018 99 € Obligaatio A B 30.6.2018 100 € K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  10. Repo-markkinat • Erittäin tavallinen, merkittävin rahamarkkinoiden lohko euroalueella • Erittäin lyhyet maturiteetit tavallisimpia • Yleensä enemmän kuin päivä mutta vähemmän kuin kuukausi • Yli vuoden pituisiakin tehdään • Pienten pankkien suhteellinen osuus lainanottajina suurempi kuin depo-markkinalla • Pienikin saa lainaa, jos vakuuksia • Euroalueen repo-sopimuksissa vakuus (=kaupan kohde) yleensä euroalueelta • Paradoksi: repo-kaupat euroalueen pankkien välillä vähenivät finanssikriisissä! (ECB Money Market Study 2008) • Kuitenkin noin kolmasosa koko markkinasta • Johtuiko ehkä siitä, että repo-kauppojen kohteena olevien paperien luotettavuus heikkeni? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  11. Euroalueen rahamarkkinoista • Todennäköisesti integroitunein rahoitusmarkkinoiden lohko - ennen finanssikriisiä • Korkojen välillä ei ollut maakohtaisia eroja, yhdentyneen markkinan tunnusmerkki • Esim. vähittäispankkitoiminta ja osakekauppa paljon kansallisempia • Integraatio väheni / heikkeni finanssikriisissä • Ainakin vielä muutamia vuosia sitten depo-markkina oli integroituneempi kuin repo-markkina • Repo yhä jossain määrin kansallinen? Vakuuksien arvo-osuustilien ym takia? • Kovin täsmällistä tilastointia ei ole, EKP tekee kyselyitä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  12. Kuinka euriborkorot lasketaan? • Euro Interbank OfferedRate • Laskija: EuropeanBanking Federation • Yksityinen taho • Perustuu päivittäiseen kyselyyn • Enimmäkseen euroalueen luotettuja (”firstclasscreditstanding, excellentreputation”) pankkeja, joilla merkittävää aktiviteettia euron rahamarkkinoilla • Nyt enää 26 pankkia, määrä laskenut rajusti Euribor-skandaalin myötä • Oli lähes 40 • Tavoitteena maantieteellinen hajonta • Ranskasta 7, Saksasta 3 • Suomesta mukana Nordea (ollut pitkään) ja Pohjola (vuoden 2011 alusta) • Joistain pienistä euromaista ei kuitenkaan vastaajaa (Kypros, Malta, Slovakia, Slovenia, Viro, Latvia) • Mukana myös muutama, joiden kotivaltio euroalueen ulkopuolella K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  13. Kuinka euriborkorot lasketaan? • Paneelipankki arvioitava päivittäin klo 11 mennessä (Brysselin aikaa), millä korolla eri maturiteettien interbank-talletuksia tarjotaan prime-pankkien välillä • Luvut peruspisteen (=1/100 prosenttiyksikkö) tarkkuudella • Huom! Ei siis perustu toteutuneisiin kauppoihin! • Lukema on annettava, vaikka pankki ei olisi tehnyt eikä ottanut yhtään talletusta jossain maturiteetissa! • Ei lauantaisin, sunnuntaisin eikä päivinä, joina ”Target” on kiinni • Target = eurojärjestelmän pankkienvälinen maksujärjestelmä • Olennainen ero Suomen muinaiseen heliboriin: interbank-talletus, ei sijoitustodistus • Paneelipankkien huolehdittava raportointikyvystään • Tekniset varajärjestelmät, varahenkilöt etc. • Paneelipankkien on edistettävä Euriborin käyttöä referenssikorkona • Thomson-Reuters laskee korot eri maturiteeteille pankkien toimittamasta raakadatasta • Tapahtuu hetkessä, julkaistaan heti • Oli melkoinen määrä maturiteetteja • 1, 2 ja 3 viikkoa; 1, 2, 3,4 5,6, 7, 8, 9, 10, 11 ja 12 kk. • Marraksuussa 2013 lakkautettiinmoniavähänkäytettyjä (3vkoa, 4kk, 5kk, 7kk, 8kk, 10kk & 11kk) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  14. Kuinka euriborkorot lasketaan? • Jopa pankkikohtaiset luvut tulevat julkisiksi hyvin pienellä viiveellä • Laskukaava • Eliminoidaan korkeimmat 15 % havainnoista (26*0,15 = 3,9 => 4 jää pois) • Eliminoidaan alimmat 15 % havainnoista • Lasketaan jäljelle jäävistä keskiarvo • Julkaistaan 0,1 peruspisteen tarkkuudella (=kymmenesosa prosenttiyksikön) • Tämänkaltaisissa referenssikoroissa melko tavallista, että äärihavaintoja suljetaan pois lopullisen luvun laskemisesta • Tekee robustimmaksi häiriöille • Tekee vaikeammaksi manipuloida • Valitettavasti ei tee manipuloinnista mahdotonta, kuten nähty… • Euribor-koroista ei voi suoraan päätellä, kuinka likvidi tai epälikvidi markkina on • Luvun julkistaminen ei todista, että talletuksia todella tehty K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  15. Kuinka euriborkorot lasketaan 12 kk Euribor 14.4.2014 Raportoiduissa luvuissa ollut usein paljon enemmän hajontaa • Näiden keskiarvo 0,600; • 12 kk euribor = 0,599, mikä saadaan keskiarvoksi, jos 4 korkeinta ja 4 matalinta jätetään pois • Tarkkaan ottaen tämä keskiarvo on 0,5994 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  16. EuriborvsEurepo • Eurepo laskettu vuodesta 2002, euribor jo joulukuusta 1998 • Aiemmin oli BBA:n ”euro repo benchmark” • Euribor lasketaan vakuudettomista talletuksista, eurepo repo-kaupoista => eurepo-korot kuvaavat alempaa riskitasoa • Ennen elokuuta 2007 ero oli hyvin vähäinen, noin 5 peruspistettä • Euriborin ja eurepon ero eräänlainen rahamarkkinoiden ”kuumemittari” • Eurepon laskenta hyvin samantapaista kuin euriborien tapauksessa: • Paneelipankit toimittavat arvionsa klo 11 mennessä • Tässäkin paneelissa Nordea mukana • Jätetään pois korkeimmat ja matalimmat 15 %, lasketaan keskiarvo näytteeseen jääneistä • Tulokset julkistetaan heti K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  17. Euriborvseurepo Eurepo oli välillä negatiivinen! 3 kk korot; vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla eurepo usein negatiivinen (-0,025 % 2.elok. 2012) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  18. Eonia-korko • Euro overnigtindexaverage • Vain yksi maturiteetti: yksi päivä (tai seuraavaan Targetin aukiolopäivään) • Sama paneeli kuin euriborissa • EKP osallistuu laskentaan • Jokainen paneelipankki raportoi EKP:lle klo 6 illalla (Frankfurtin aikaa) toteutuneiden lainasopimusten (lending) korot ja volyymit • EKP laskee toteutuneiden sopimusten korkojen painotetun keskiarvon • EKP lähettää Thomson-Reutersille, joka julkaisee samana iltana • Siis: toteutuneet korot • Jos joskus kävisi niin (epätodennäköistä), että yhtään sopimusta ei tehtäisi, ei eoniaa voisi laskea. • Ei jätetä mitään laskuista pois ”äärihavaintona” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  19. Euromarkkinat • Rahamarkkinoista puhuttaessa etuliite ”euro” ei yleensä viittaa Eurooppaan • Ulkomaan valuutan määräisten lyhytaikaisten lainojen markkinat • Alk. USD-talletusten markkinat Euroopassa, reaktio USA:n valuuttasäännöstelyyn ja poliittisiin riskeihin • Vaikeasti tilastoitava • Tämäkin markkina luo rahaa • Asiakas siirtää talletuksensa kotimaisesta pankista ulkomaiseen => ulkomaisen pankin tase kasvaa. • Esim. yhdysvaltalainen asiakas siirtää talletuksensa Sveitsiin • Yhdysvalt. pankki ei enää velkaa asiakkaalleen vaan sveitsiläiselle pankille • Sveitsiläisellä pankilla nyt aiempaa enemmän saamisia USA:sta ja velkoja uudelle asiakkaalle. • Sveitsiläisen pankin talletus Yhdysvalloissa hiukan kuin ”rahaperusta”; likviditeettiä asiakkaiden maksuliikennetarpeiden varalta. • Ulkomainen pankki myöntää luottoja => luotonlaajeneminen • Keskuspankilla ei ainakaan sääntelyvaltuuksia täysin ulkomaisiin pankkeihin • Joskus ulkomaan valuutan määräiset talletukset vapautettu vähimmäisvarantovelvoitteesta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  20. Joukkolainamarkkina • Joukkolaina: alkup. maturiteetti vähintään vuosi • Voi olla jopa ”ikuinen”; maksetaan pelkkää korkoa, ei lyhennetä koskaan (konsoli) • Tavallisin tyyppi: ”bulletbond” • Maksetaan pääoma kerralla, sitä ennen vain korkoa • Maksetaan ”kuponkikorkoa” • Koronmaksu Manner-Euroopassa (ml Suomi) yleensä vuosittain, anglosaksisissa maissa useammin, jopa neljästi vuodessa) • Vastaa liikkeeseen laskun ajankohdan vallitsevaa korkotasoa, mutta on harvoin tarkalleen se => emissiokursi ja nimellisarvo poikkeavat usein. • Kuponkikorko usein näkyvästi esillä paperiin viitattaessa • Liikkeeseenlaskuhinta voi poiketa nimellisarvosta • Efektiivinen korkotuotto yleensä poikkeaa hieman kuponkikorosta • Efektiivinen korkotuotto ja kuponkikorkotuotto poikkeavat melko paljon toisistaan, jos laina ostetaan jälkimarkkinoilta tilanteessa, jossa korot voimakkaasti muuttuneet. • Strip: aletaan käydä kauppaa erikseen ”kupongeilla” ja pääomalla, erotetaan toisistaan • Esim. kymmenen vuoden obligaatiosta saadaan 11 ”strippiä” • Verotetaan luovutusvoittona K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  21. Sijoittajan ottamat riskit joukkolainamarkkinoilla • Luottotappioriski • Jopa valtiot jättäneet velkoja maksamatta • Usein liittynyt poliittisiin mullistuksiin – Tsaarin Venäjän obligaatioita yhä liikkeellä • Maksukyvyttömyystapauksia ilman sotia ja vallankumouksia – Argentiina, Venäjä 1998, Kreikka • Yritysten vararikot eivät edes tavattomia • Heijastunut 2007 alkaen selvästi voimakkaammin lainan korkoon kuin aiemmin • Korkojen vaihtelusta aiheutuvat riskit • Jälleensijoitusriski – epävarmaa, millä tuotolla korot ja pääoman voi sijoittaa uudelleen • Pääomariski – epävarmaa, millä hinnalla paperin voi myydä eteenpäin, vaikka luottoriskiä ei olisikaan • Inflaatioriski – negatiivinen reaalikorko ollut historiassa melko tavallinen • Olemassa inflaatioindeksoituja lainoja, mutta onko inflaatio kaikille sama? • Esim. suomalainen TEL-yhtiö: relevantti hintaindeksi = TEL-indeksi? • Lisäksi kauppaa käytäessä selvitykseen voi liittyä riskejä • Kauppa sovittu, vastapuoli tekee konkurssin ennen selvitystä => kauppa jää toteutumatta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  22. Liikkeeseen lasku • Valtion lainojen liikkeeseen lasku monissa maissa keskuspankin tehtäviä • Valtion lainojen myynti yleensä jonkinlaisessa huutokaupassa • Koko määrä myydään, toteutuva korko pystytään suunnilleen arvaamaan etukäteen • Voidaan myydä myös vain osa, jos tarjoukset liian vähäisiä • Tavallinen järjestely: kaikki saavat alimmalla hyväksytyllä hinnalla • Valtion lainojen huutokauppoihin saavat usein osallistua vain tietyt tahot, joilla vastaavasti velvoitteita jälkimarkkinan ylläpitämisestä (markkinatakaajat) • Etenkin yritysten joukkolainat: järjestäjäpankki sopii sijoittamisesta kiinnostuneiden asiakkaittensa kanssa kahdenvälisesti • Etenkin pienemmät lainat: järjestäjä ostaa joukkovelkakirjat (tai suurimman osan niistä) ja alkaa myydä edelleen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  23. Valtion obligaatiot • Emissioita jo ainakin 1600-luvulla • Kehittyneiden maiden obligaatioita pidetään yleensä kaikkein luotettavimpina sijoituskohteina • Tai ainakin pidettiin vuoteen 2010 saakka • Verotusoikeus • Mutta: inflaatioriski • Kehittyneiden maiden obligaatioista suurin osa kotivaluutassa ja kotimaan lainsäädännön alaisia • Usein käytetty pitkien korkojen viitearvona • Nimiä liikkeeseenlaskijan mukaan (bund, gilt…) • Markkina kasvanut valtioiden velkaantumisen vuoksi • Valtion olisi teoriassa mahdollista vain kylmästi jättää velka maksamatta ilman erityistä syytä • Ei tapahtunut juuri koskaan, maineriski K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  24. Valtionvelan uudelleenjärjestelyt / maksamatta jättämiset • Tapahtunut eniten kehitysmaiden tapauksessa • Usein kehitysmaiden joukkolainat lasketaan liikkeeseen dollarimääräisinä Yhdysvalloissa => New Yorkin lainsäädännön alaisia • Näissä lainoissa usein sopimusehtoja, joiden mukaan velkojien enemmistö voi sopia uudelleenjärjestelyistä siten, että sopimus sitoo vähemmistöosakkaitakin. (Collective Action Clause) • Kehitysmaiden lainat usein avustusluonteisia => valtion maksukyvyttömyys ei ole vaikuttanut varsinaisilla markkinoilla • Ei konkurssimenettelyä valtioille • Havainto: jos valtio jättää velkansa maksamatta ns. velkajärjestelyllä, se alkaa saada uutta lainaa markkinoilta yllättävän pian, mutta ”sakkokorolla”. • Sakkokorkoa joutuu maksamaan vuosikymmeniä – maine ei palaudu kahdessakaan ihmissukupolvessa! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  25. Suomen valtion obligaatiot • Suomen valtion obligaatioista tärkeimpiä ns. ”sarjaobligaatiot” • Suunnilleen nykyisen kaltainen suursijoittajille suunnattu velanotto aloitettiin 1992 laman vuoksi • Aiemmin ei tarvetta, koska ei juuri valtionvelkaa • Maaliskuun 2014 lopussa liikkeellä 78,5 mrd € • Pitkämaturiteettisin erääntyy v. 2042, lyhyin syyskuussa 2014 • Eräpäivän lähestyessä usein tarjotaan mahdollisuutta vaihtaa muuhun instrumenttiin tms • Ei liian monta erilaista lainaa kerralla liikkeellä => enemmän likviditeettiä yhteen lainaan • Yhdenlaista sarjaobligaatiota liikkeellä 3 – 6½ mrd € • Viitelaina = sarjaobligaatio, jolle jotkut pankit ovat sitoutuneet ylläpitämään jälkimarkkinaa • MTSAssociated Markets SA (Belgia); MTS Finland • Markkinatakaajan velvollisuutena antaa pyydettäessä osto- ja myyntinoteerauksia kullekin viitelainalle • Minimikauppaerä 5 milj € • Lisäksi piensijoittajille suunnattuja tuotto-obligaatioita ja muissa valuutoissa otettuja lainoja K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  26. Rahoituslaitosten joukkolainat • Tavallisten pankkien joukkolainat yleensä melko lyhytaikaisia • Kiinnitysluottopankkien lainat usein pitempiä • Suomessa pieni lainakanta, ei juuri kiinnitysluottopankkitoimintaa • Suomessa kanta kasvoi välillä nopeasti • 2006 alussa alle 5 mrd €, loppuvuonna 2009 yli 9 mrd €; 2011 enää vajaat 6 mrd, taas hiukan nousussa • Valtaosa talletuspankkien lainoja • Lisäksi mm. Kuntarahoitus • Kunnat laskevat omissa nimissään melko vähän lainoja Suomessa, kanta alle 300 milj €; markkinarahoitus Kuntarahoituksen kautta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  27. Yritysten joukkolainat • Hyvin monenlaisia erikoisehtoja • Liikkeeseen laskija voi valita takaisinmaksupäivistä, sijoittajalla oikeus vaatia pääoma takaisin aiemmin… • Suomessa ei aivan näin laajaa kirjoa • Erityisen tavallisia Yhdysvalloissa, Euroopassa vähemmän • Ranskassa tosin melko tavallisia • Suomessa hyvin suuri osa jälkimarkkinakaupasta OTC-kauppaa => volyymi ja toteutuneet korot heikosti tilastoitua • Usein muodollinen pörssilistaus, mutta kauppa pörssissä vähäistä • Kannat tiedetään; 9309 milj (helmikuu 2014) • Keskeinen ongelma yrityksen kannalta: joustamattomuus • Kun kerran laskettu liikkeeseen, sijoittajien kanssa ei voi enää sopia mistään • Pankin tai pankkien muodostaman lainasyndikaatin kanssa voisi yrittää sopia maturiteetin, viitekoron tms. vaihtamisesta • Huom! Anglosaksinen ”debenture” ei ole sama kuin suomen ”debentuuri” • Debenture = joukkolaina, jonka vakuutena ainakin osa yrityksen varoista • Suom. Debentuuri = joukkolaina, jolla EI ole vakuutta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  28. Luottoluokituslaitokset • Luokiteltava taho itse tilaa ja maksaa arvion • Salamyhkäisyys; hinnoista ei paljon julkista tietoa • Suomi käytti yhteensä 437 500 euroa luokituksiin v. 2013; • Luokittelijoiden sisäiset ”Kiinan muurit” • Erittäin tavallista, että luokituksia useita • Sijoittajat karsastavat, jos vain yksi luokitus? • Luokitus yleensä lainalle, ei velalliselle • Velallisen lainoilla voi olla erilaisia oikeuksia konkurssitilanteessa • Näiden luokitusten virallinen status noussut • Nykyään jopa pankkien pääomavaatimukset riippuvat siitä, mikä luottoluokitus on sen salkussa olevilla joukkovelkakirjoilla • Eurojärjestelmän vakuuspolitiikka: paperin turvaavuutta arvioitaessa turvaudutaan ”reittareihin” (Väh. BBB) • Kritiikkiä • ”Luokitukset liian hitaita muuttumaan, vaikka olisi tarvetta” • ”Menetelmät eivät tarpeeksi läpinäkyviä” • ”Rahalla saa luokituksen, vaikka luokittelijan kyvyt eivät riittäisi. Luokittelevat maksavalle asiakkaalle sellaisiakin instrumentteja, joiden arviointiin eivät oikeasti kykene” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  29. Luottoluokituslaitokset • ”Ratingagencies”; Moody’s; Standard & Poor’s; Fitch • BBB tai korkeampi => ”investmentgrade”, muuten ”junkbond” • ”Transitiomatriisi”: siirtymätodennäköisyyden luokitusluokkien välillä; ”Millä todennäköisyydellä AAA:sta tulee BB vuoden kuluessa?” • Irlannin valtio maaliskuuhun 2009 AAA, huhtikuussa 2011 A- • Historiallisesti näillä luokituksilla ollut korkea tilastollinen vastaavuus toteutuneiden maksuhäiriöiden kanssa • Vuotuinen maksuhäiriötodennäköisyys K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  30. Arvopaperistaminen • Alkoi Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla • Perusajatus: pankki perustaa ns. erillisyhteisön (specialpurposevehicle), joka on ”pöytälaatikkoyhtiö” • Ei henkilökuntaa, ei toimitiloja… • Yhtiö järjestetään sellaiseksi, ettei se ole pankin tytäryhtiö => ei sisällytetä konsernitilinpäätökseen. • Erillisyhteisö järjestää joukkolainaemission, jonka tuotot se käyttää ostamaan pankilta saamaoikeuksia pankin asiakkaiden velkoihin. • Erillisyhteisön liikkeeseen laskemien joukkolainojen ehdot sellaisia, että niiden saamat korot ja kuoletukset riippuvat asiakkaiden lainojen koroista ja kuoletuksista • Sijoittajista tulee de facto pankin entisten velallisten uusia velkojia • Pankin laskennalliset luottoriskit vähenevät => laskennallinen vakavaraisuus nousee. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  31. Arvopaperistaminen • Hyvin usein erillisyhteisön liikkeeseen laskemilla joukkovelkakirjoilla erilaisia etuoikeuksia. • Mahdolliset luottotappiot vähennetään ensin heikoimman etuoikeuden siivusta • Parhaiten suojattu siivu: se, jonka sijoittajat kärsivät luottotappioista vasta sitten, jos kaikkien muiden siivujen sijoittajat jo menettäneet sijoituksensa • Alkuperäinen luotonmyöntäjäpankki usein huolehtii korkojen ja kuoletusten perimisestä, mutta ei enää kerää tuottoja itselleen. • Ollut tavallista etenkin asuntolainojen tapauksessa • Paljon velallisia, jotka liian pieniä laskemaan liikkeeseen papereita omissa nimissään, perinteisesti ollut alhainen (=ulkopuolisen kannalta ongelmaton) luottoriski • Suomessa arvopaperistaminen ollut erittäin vähäistä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  32. Arvopaperimarkkinoiden selvityksestä • Pelkkä kaupoista sopiminen ei johda mihinkään, ellei kauppoja panna toimeen • Kertauksen vuoksi – sama terminologia kuin valuuttakaupoissa • Clearing = selvitys = sovitun varmistaminen, osapuolten velvoitteiden toteaminen • Settlement = toimitus = kauppasumman siirtäminen ostajalta myyjälle ja kaupan kohteen siirtäminen myyjältä ostajalle • Suomeksi joskus molempia kutsutaan ”selvitykseksi” • Yleensä pyritään DVP-järjestelyyn • DVP = deliveryversuspayment • Vähentää vastapuoliriskiä • Riski, että kaupan toinen osapuoli ei hoida / ei pysty hoitamaan omia velvoitteitaan • Selvitys voi tapahtua kahdenvälisesti (perinteinen tapa) tai keskusvastapuolen kautta, mikä yleistymässä • Keskusvastapuoli = laitos, joka ottaa kantaakseen kaupan osapuolten velvollisuudet, vaatii vakuudet osapuolilta • HUOM! KESKUSVASTAPUOLI EI KÄY KAUPPAA! SE EI OLE OSAPUOLENA KAUPANKÄYNNISSÄ, VAAN VASTA KAUPAN JÄLKEISESSÄ VAIHEESSA! • Keskusvastapuolet yleistyivät ensimmäiseksi johdannaispörsseissä • Esim. option asettajan vastuut / velvollisuudet voivat kasvaa huimasti, jos asettajan positio muuttuu tappiolliseksi => option ostanut vastapuoli alkaa olla huolissaan… K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  33. Perinteinen selvityskuvio vs. keskusvastapuoli • Keskusvastapuoli = punainen kolmio • Kaupat alun perin sovittu kahdenvälisesti, mutta jokainen osapuoli toimittaa / saa maksut ja arvopaperit keskusvastapuolelle / keskusvastapuolelta • Perinteinen selvitys • velvoitteet hoidetaan kahdenvälisesti K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  34. Keskusvastapuoli • Ajatusleikki: • 1000 ihmistä seisoo piirissä. • Jokaisella on 1000 euroa saamisia vasemmalla puolellaan olevalta ja 1000 euroa velkaa oikealla puolellaan olevalle. • Yhdellä on yksi euron kolikko. Maksaa velkojalleen, joka maksaa velkojalleen, joka maksaa velkojalleen… Kolikko kiertää 1000 kertaa => velvoitteet selvitetty. • Mutta jos yksi satunnaisesti valittu ihminen piiristä katoaa jäljettömiiin…? • Kolikko kiertää, kunnes on sillä, joka on kadonneen vasemmalla puolella. • Kaikki ovat maksukyvyttömiä, luottotappiot yhteensä lähes miljoona. • Ongelma poistuu, jos kaikkien velat ja saamiset muutettaisiin keskusvastapuolen kanssa oleviksi veloiksi ja saamisiksi, jotka voidaan netottaa => tappiot = 0. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  35. Arvopaperimarkkinoiden selvityksestä • T+3 = selvitys tehdään kolme päivää kaupanteon jälkeen • Tavallinen • Erittäin harvinaista, että selvitys samana päivänä • Ei tarvetta? • Voi olla myös T+2, T+1 tms • Voi olla erilaisia nettoutuksia • Pelkät rahatoimitukset • Pelkät arvopaperit • Selvityksen järjestely monimutkaisempaa, jos osapuolet eri maissa, tai jos kaupan kohde eri maan arvo-osuusjärjestelmässä kuin kaupan osapuolet K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

More Related