1 / 12

Suomen lähetysneuvosto ajankohtaispäivä 12.5.2008

Suomen lähetysneuvosto ajankohtaispäivä 12.5.2008. Onko arvopohjatonta kehitysyhteistyötä?. Values…. “They are typically expressed in terms of goodness or desirability or, conversely, in terms of badness or avoidance. They often invoke

salma
Download Presentation

Suomen lähetysneuvosto ajankohtaispäivä 12.5.2008

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Suomen lähetysneuvostoajankohtaispäivä12.5.2008 Onko arvopohjatonta kehitysyhteistyötä?

  2. Values… “They are typically expressed in terms of goodness or desirability or, conversely, in terms of badness or avoidance. They often invoke feelings, define or direct us to goals, frame our attitudes, and provide standards against which the behaviors of individuals and societies can be judged. As such, they often overlap with sustainability goals and indicators.” (Our Common Future - Gro Harlem Bruntland 1987, UN) “…the “environment” is where we live; and “development” is what we all do in attempting to improve our lot within that abode. The two are inseparable.” (Our Common Future - Gro Harlem Bruntland 1987, UN)

  3. Ryhmätyöskentelyn ohjeet • Sopikaa ryhmän kesken siitä, kuka toimii sihteerinä. • Aloittakaa työskentely tutustumiskierroksella. Nimi, järjestö sekä työtehtävä. • Esitelkää lyhyesti oman järjestönne kehitysyhteistyötä. • Valitkaa mielestänne sopivimmat ja mielenkiintoisimmat kysymykset, joihin pyritte antamaan vastauksenne tai kommenttinne työskentelyn aikana. • Keskustelun ja kannanottojenne/kysymystenne on oltava fasilitaattoreilla viimeistään 14.40.

  4. Kysymyksiä ryhmille mietittäväksi • Onko järjestönne kokenut kohtaavansa kritiikkiä kristillisen arvopohjan osuudesta järjestön harjoittamassa kehitysyhteistyössä? Jos on, niin kuvailkaa minkälaista. • Onko järjestöllänne kokemusta yhteistyöstä kehitysyhteistyössä sellaisten järjestöjen kanssa, joilla on jonkin muun uskonnon tai aatteen mukainen arvopohja? Miten nämä järjestöt suhtautuvat oman järjestönne kristilliseen arvopohjaan? • Onko länsimaisten avustus- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen juurena aina kristillinen kulttuuri? • Pitääkö/onko valtioiden tekemän kehitysyhteistyön olla pyyteetöntä? • Saako kehitysyhteistyötä tekevä järjestö viedä myös ideologiaansa kehitysmaahan? • Saavatko ammattiyhdistysliike, puolue, ympäristöliike tai suomalaiset muslimijärjestöt tehdä kehitysyhteistyötä oman ideologiansa pohjalta? • Saako suomalainen kristitty olla enää kristitty kehitysmaassa?

  5. Onko järjestönne kokenut kohtaavansa kritiikkiä kristillisen arvopohjan • osuudesta järjestön harjoittamassa kehitysyhteistyössä? Jos on, niin • kuvailkaa minkälaista.(Mukana panelistien kommentteja) • Ei ole. • Korkeintaan oman järjestön tai kirkkokunnan suunnalta on kyseenalaistettu kehitysyhteistyön funktio lähetystyön rinnalla tai osana. Omat ovat mm. kritisoineet Fida International:ia arvojen hylkäämisestä tai muuttamisesta. • Jotain kritiikkiä osoitettu joskus, mutta kohdistuuko se arvoihin vai työhön? Ihmisten tekemä työ aina synnyttää kritiikkiä. • Ei afrikkalaisilta, mutta suomalaisilta kyllä • Onko neutraalia arvopohjatonta kehitysyhteistyötä olemassa? • Jos pidetään lähimmäisen rakkautta arvona, mihin se johtaa? Entä mikä vaikutus on yhteiskunnan rakenteilla? Kristillisen arvopohjan erottaminen on siis vaikeaa. • Mistä saa alkunsa kritiikki kristittyjä vastaan? • Arvot ok, mutta entä hedelmät? • KEPA usein havaitsee kristillisille järjestöille kertyvän todistustaakkaa muilta tahoilta. KEPA pyrkii keskittymään fasilitointiin ja tasa-arvoisen dialogin edellytysten luontiin. • 1990-luvulla toiminnan jatkuvuus (kestävä kehitys) ja kehitysavun tarve kehittyä pikemminkin yhteistyöksi (empowernment) esiteltiin UM:n haasteiksi. Samaan aikaan kansalaisjärjestöillä juuri näihin seikkoihin oli jo panostettu pitkään. • Jos kritiikkiä tulee, se tulee ennen muuta kotimaan suunnalta.

  6. Onko järjestöllänne kokemusta yhteistyöstä KYT yhteistyössä sellaisten • järjestöjen kanssa, joilla on jonkin muun uskonnon tai aatteen mukainen • arvopohja? Miten nämä järjestöt suhtautuvat oman järjestönne kristilliseen • arvopohjaan? • Ei ole. • Onko ns. ammatillisuudesta tulossa uusi pseudoarvo -> legimiteetti? • Onko liian tiukka raja, uskaltaako elää enää kristittynä? • Onko mikään järjestö tehnyt sopimusta toisen uskonnon järjestön kanssa, miten käytäntö? • Diakonia ja evankeliumin julistaminen vaativat tässä suhteessa erilaisen vastauksen. • Miksi ammatillisuus hylätään tai sivuutetaan uskonnollisessa työssä? Eikö uskonnolliselta arvopohjalta nousevat organisaatiot muka voisi olla myös ammatillisia? • Helsinki prosessin loppulausumassa otettiin nimenomaan kantaa uskonnollisuuden tärkeään vaikutukseen kehitysyhteistyössä. Se katsotaan pikemminkin lisäarvoksi kuin haitaksi. • Risto Ahonen mainitsi esimerkkinä Malesian vierailun yhteydessä esitellyn budhalaiselta arvopohjalta nousevan kehitysyhteistyöjärjestön, jonka toiminnassa oli havaittavissa ns. moraalista varustautumista. Silti työskentely kulttuuri oli avointa eikä uskonnon merkitystä korostettu tai peitelty lainkaan. Siksi pystyttiin tekemään myös yhteistyötä kristilliseltä arvopohjalta toimivien organisaatioiden kanssa. Yhteisenä tavoitteena nähtiin rauhan rakentaminen. • KEPAn kannalta voisi jopa sanoa, että kristillisillä järjestöillä on tietynlainen moraalinen haaste hakeutua enemmän muiden uskontojen kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. • Erilaisia arvopohjia ei olisi mielekästä asettaa vastatusten taistelupareiksi. • Jopa ammatillisuus on arvo. • Somaliasta on esimerkkejä KUAlla uskontojen välisestä dialogista, jossa periksiantamattoman toivon kautta eri uskontojen johtajat pyrkivät yhdessä ratkaisemaan äärimmäisiä kriisejä. • Lepralähetyksen kokemukset intian hinduliikemiehien ja ammattikouluhankkeen työharjoittelun järjestämisestä yhdessä olivat myös rohkaisevia. • Yhteistyö eri kristillisten järjestöjen välillä (synergia) on edelleen vähäistä. Siihen pitäisi panostaa enemmän.

  7. Onko länsimaisten avustus- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen juurena • aina kristillinen kulttuuri? • Kyllä • Määritelmät: lähetystyö, diakonia, kehitysyhteistyö… • Onko diakonia tai kehitysyhteistyö ovenavaaja tai sivutuote?

  8. Pitääkö/onko valtioiden tekemän kehitysyhteistyön olla pyyteetöntä? • Voiko valtioiden tekemä kehitysyhteistyö olla täysin pyyteetöntä? • Voisiko valtion kehitysyhteistyövaroja hakea raamatunkäännöstyötä varten? Voiko siihen sisältyä kirjakielen luominen/kehittäminen? • Akateemisuus vs. valtion arvopohja • Mikä on UM:n arvopohja

  9. Saako kehitysyhteistyötä tekevä järjestö viedä myös ideologiaansa • kehitysmaahan? • Ei pakkotoimin • Identiteetin myyminen ottamalla ulkopuolista rahaa • Ei, mutta saako elää oman identiteettinsä mukaan? • Käännytys? • Onko kukaan neutraali? Miten voisi olla?

  10. Saavatko ammattiyhdistysliike, puolue, ympäristöliike tai suomalaiset • muslimijärjestöt tehdä kehitysyhteistyötä oman ideologiansa pohjalta? • Saavat

  11. Saako suomalainen kristitty olla enää kristitty kehitysmaassa? • Saa

  12. Saako suomalainen kristitty olla enää kristitty kehitysmaassa? • Saa

More Related