1 / 12

Miten taloustiede muuttuu finanssikriisin jälkeen?

Miten taloustiede muuttuu finanssikriisin jälkeen?. Esitelmä VATT:n 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.10.2010 Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. Kriisit syyt.

midori
Download Presentation

Miten taloustiede muuttuu finanssikriisin jälkeen?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miten taloustiede muuttuu finanssikriisin jälkeen? Esitelmä VATT:n 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.10.2010 Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa.

  2. Kriisit syyt • Erittäinsuotuisetmakrotaloudellisetjarahoituksellisetolosuhteet • Vahvataloudellinenkasvu, matalainflaatio, • Runsaastilikviditeettiätarjolla • rahoitusmarkkinoillapoikkeuksellinenvakausjamatalatriskipreemiot • Merkittäviärahoituksenepätasapainojapeittyinäkyvistä • Voimakkaastinousevatkiinteistöhinnat, arvopaperistaminenjarajuvelkaisuudenkasvu • Vaihtotaseidentasapainottomuudetolivatglobaalistikestämättömiäpitkänpäälle. • Matalatkorot, paremmantuotonetsintäglobaalistijariskienalihinnoittelujohtivatliialliseenriskinottoon.

  3. Virheet finanssimarkkinoilla ja -instituutioissa • Kannustinjärjestelmien heikkoudet mm. palkkiorakenteissa ja luotonottajien ominaisuuksien arvioinnissa • Finanssi-innovaatiot olivat useasti liian monimutkaisia • Riskienhallintametodien puutteet, vastapuoliriskien aliarviointi • Pankkien sääntelyjärjestelmien puutteet

  4. Perusopetuksia • Rahoitusjärjestelmän epävakaisuudella on joskus suuria vaikutuksia reaalitalouteen. Implikaatiot: • Finanssijärjestelmä voi aika ajoin olla tärkeä lähde reaalitalouden häiriöille. • Rahoitusjärjestelmän vakauden saavuttaminen on tärkeää reaalitaloudelliselta kannalta. • Epälineaarisuus: rahoitustekijät eivät aina ole tärkeitä. • ”Tavallisia” suhdannevaihteluja syntyy muista syistä. • Makrotalouspolitiikka onnistui estämään uuden suuren lamakauden. • Edellytti hyvää kansainvälistä yhteistyötä yhtäältä eri maiden hallitusten ja toisaalta keskuspankkien kesken. • Kriisi ei ole ohi, julkisten talouksien velkaongelmien ratkaisu vie vuosia.

  5. Opetuksia taloustieteelle • Hyvin harvat ekonomistit pystyivät ennakoimaan kriisin. • Kriisi on itsetutkiskelun paikka ekonomisteille, rahoitustutkijoille ja finanssimatemaatikoille. • Kriisi on ennen kaikkea tuonut esille puutteita talouden ohjausmekanismeissa ja sääntelyssä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. • Kriisi ei varsinaisesti ole itse taloustieteen kriisi. • Mielestäni vaatimukset taloustieteen perusteellisesta uudistamisesta ovat yliampuvia. • Taloustiede vaikuttaa kuitenkin ohjausmekanismien kehittämiseen.

  6. Havaitut rahoitusjärjestelmän ongelmat antavat suuren joukon tutkimuskohteita. • Lähtökohtana ei voi olla hypoteesi, että sääntelemättömät rahoitusmarkkinat toimivat hyvin, sääntelyä tarvitaan. • Informaation vajavaisuudet ovat tärkeä lähtökohta ja epävarmuudet kärjistyvät kriiseissä. => esim. laumakäyttäytyminen ja paniikit • Informaation epäsymmetrisyydet ja moraalikato => esim. ”too-big-to-fail” –ongelma • Makrotalous: • Globaalit tasapainottomuudet kertovat kansainvälisen finanssijärjestelmän toiminnan ongelmista. • Rauhallisten ajanjaksojen ei tulee antaa hämätä tutkijoita ja päätöksentekijöitä.

  7. Opetuksia makrotaloustieteelle: • Taloushistorian asema taloustieteen opetuksessa tulee olla nykyistä vahvempi. • Makrotaloustieteessä otaksuttiin keskeisten häiriöiden tulevan reaalitaloudesta ja aliarvioitiin rahan ja luottojärjestelmän merkitystä. • Finanssijärjestelmän tulee olla keskeinen osa makromalleja. • Kriisistä toipuminen korostaa soveltavien tutkimusalueiden merkitystä. Esimerkkejä: • Työttömyyden ja työmarkkinoiden toiminnan analyysit • Julkinen talous: • eri menokohteiden taloudellinen arviointi, • verojärjestelmän ominaisuudet, • Finanssi- ja rahapolitiikka ”stressitilanteessa”.

  8. Muuttuuko taloustieteen metodologia? • Kriisillä on suuri vaikutus tutkimuspainotuksiin. • Reaktiona kriisiin ekonomistit ovat kehittämässä uusia teorioita ja malleja. • Niistä suuri osa rakentuu perinteiseen metodologiaan. • Makrotaloustieteessä DSGE-mallit eli dynaamiset, stokastiset tasapaino-mallit. • Myös ”valtavirtataloustieteen” ulkopuoliset tutkimussuunnat ovat kriisin myötä aktivoituneet. • Jotkut ovat viitanneet Keynesin uuteen relevanssiin. • Kokonaisia laitoksia on perustettu, esim. Sorosin rahoittama ”Institute for New Economic Thinking”. • Tarkastelen seuraavassa makrotaloustieteen uusia suuntia käyttäen hyväksi DSGE-malleja koskevaa keskustelua.

  9. DSGE-mallit • Kaksi peruslähtökohtaa: • Makrotaloudellisten mallien tulee olla ”mikroperusteisia”: • Taloudenpitäjät ratkaisevat dynaamisen optimointiongelman • Makrotalouden tila mallitetaan dynaamisena tasapainona. • Taloudenpitäjien odotukset ovat ”rationaalisia”. • Taloudenpitäjät tuntevat täysin (malli-)talouden rakenteen, pl. yllättävät satunnaishäiriöt. • Kritiikki I: peruslähtökohdat • Ovatko taloudenpitäjät dynaamisia hyödyn maksimoijia, jotka tuntevat talouden rakenteen? • Odotusten rationaalisuus: • Empiirinen tutkimus ennusteaineistoista viittaa ongelmiin. • Kriisitilanteissa mahdotonta muodostaa edes subjektiivisia todennäköisyyksiä.

  10. Kritiikki II: empiria • Puhdas mikroperusteinen makromalli aliarvioi hintojen ja palkkojen sopeutumisen hitauden. • Teorian ulkopuolinen inertia ei riittävää empiiriseltä kannalta. • DSGE-malleihin lisättiin monia satunnaistekijöitä ja niille viiverakenteet. => Tuleeko dynamiikka teorian ulkopuolisesta inertiasta ja häiriöiden viiverakenteista vai rationaalisten taloudenpitäjien käyttäytymisestä? • DSGE-mallit sivuuttavat keskeisiä ilmiöitä talouden vaihteluissa: • Optimismin ja pessimismin aallot (”animal spirits”) • Taloudenpitäjien heterogeenisuus ja koordinaatio-ongelmat

  11. Uudet tutkimussuunnat korostavat rationaalisuuden rajoja suhteessa tietämykseen ja todellisuuteen. • Kognitiivinen yhdenmukaisuus: taloudenpitäjät eivät ole viisaampia kuin empiriaa analysoivat taloustieteilijät • Pyrkimys oppia talouden rakenne ajan myötä • Päätöksenteko perustuu estimoituihin rakenteisiin • Ei ole ristiriidassa rationaalisuuden kanssa vakaissa olosuhteissa • Behavioristinen taloustiede korostaa päätöksentekoa suhteessa monimutkaiseen todellisuuteen • Rajoitettu rationaalisuus: heuristiset säännöt reaktiona ympäristön monimutkaisuudelle. • Miten valita käyttäytymissääntö tai vaihtaa se? • Tällä hetkellä ei ole yksimielisyyttä siitä, miten mallintaa ”rajoitettu rationaalisuus”.

  12. Lopuksi • Toisen suuren taantuman jälkeen tilanne taloustieteessä ”kuplii”: • Kriisin seurauksena valtavirtataloustiede on suunnannut uusiin tutkimuskohteisiin. • Uusia lähestymistapoja kehitetään. • 1930-luvun lamakausi johti vallankumoukseen makrotaloustieteessä. • En lähde ennakoimaan sitä, edistyykö makrotaloustiede evoluution vai revoluution kautta tulevina vuosina.

More Related