Miten ravinto tukee ik ntyneen hyvinvointia
Download
1 / 44

- PowerPoint PPT Presentation


  • 225 Views
  • Uploaded on

Miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia?. Paula Hakala Dosentti, johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Turku. Vanhustyön vastuunkantajat –seminaari 13.-14.10.2011 Helsinki. Esityksen sisältö. Ikääntymisen vaikutus ravitsemukseen Ikääntyneiden ravitsemussuositukset

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about '' - tim


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Miten ravinto tukee ik ntyneen hyvinvointia

Miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia?

Paula Hakala

Dosentti, johtava tutkija

Kelan tutkimusosasto

Turku

Vanhustyön vastuunkantajat –seminaari

13.-14.10.2011 Helsinki


Esityksen sis lt
Esityksen sisältö

  • Ikääntymisen vaikutus ravitsemukseen

  • Ikääntyneiden ravitsemussuositukset

  • Ruokavalion ongelmakohdat

    • D-vitamiini

    • Aliravitsemus

    • Lihavuus

  • Ikääntyneiden ravitsemushoito

  • Yhteenveto


Ik ntyneet ik ihmiset seniorit vanhukset
Ikääntyneet / Ikäihmiset / seniorit / vanhukset

Heterogeeninen joukko

 terve, henkisesti vireä, aktiivinen

 hyvät sosiaaliset suhteet, itsenäisesti selviytyvä

***

 sairas, masentunut, yksinäinen

 dementoitunut, autettava –> laitoshoito


Ik ja fysiologiset muutokset
Ikä ja fysiologiset muutokset

  • Veden ja lihakudoksen osuus kehossa pienenee,

  • Rasvakudoksen osuus suurenee

  • Perusaineenvaihdunta (PAV) hidastuu

    -> Energian tarve vähenee

  • Ravintoaineiden tarve ei vähene

  • Ruoan merkitys mielihyvän lähteenä korostuu


Haju ja makuaistin muutokset
Haju- ja makuaistin muutokset

  • Hajuaisti heikkenee eniten

  • Makuaistin heikkeneminen makukohtaista

    • karvas ja hapan: maistaminen heikkenee

    • suolainen ja makea: ei eroa nuorempiin

  • Ruokahalu voi heiketä

  • Janon tunne heikkenee–> vaikuttaa nestetasapainoon


Suun ongelmat ja sy minen
Suun ongelmat ja syöminen

  • Hampaattomuus, huono proteesi ja purentaongelmat

    • vaikeuttaa syömistä: sitkeä liha, kasvikset

  • Kuiva suu

    • syljen eritys vähentynyt

    • limakalvojen kunto heikkenee

    • syynä esim. sairaudet ja lääkkeet

      -> Ruokavalio yksipuolistuu


Sairauksien vaikutuksia sy miseen
Sairauksien vaikutuksia syömiseen

  • Aivohalvaus, Parkinsonin tauti, suun ja nielun sairaudet

    • pureminen ja nieleminen vaikeutuvat

    • toimintakyky heikkenee

  • Depressio, dementia, syövät, murtumien ja leikkausten jälkitilat

    • ruokahalu heikkenee

    • kyky huolehtia itsestä heikkenee


L kkeet ja sy minen
Lääkkeet ja syöminen

Runsas lääkitys

  • voi vaikuttaa ruokahaluun

  • voi vähentää syljen eritystä

  • voi vaikuttaa ravintoaineiden hyväksikäyttöön

  • voi aiheuttaa pahoinvointia

  • voi aiheuttaa haju- ja makuaistin muutoksia


Miten ravinto tukee ik ntyneen hyvinvointia

Ravitsemus-

suositukset

ikääntyneille

2010

www.vrn.fi


Suosituksen laatinut ty ryhm

Merja Suominen

Muistiasiantuntijat ry

Harriet Finne-Soveri THL

Paula Hakala

Kelan tutkimusosasto

Pirjo Hakala-Lahtinen

HUS, Ravioli

Satu Männistö

THL

Kaisu Pitkälä

HY

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva STM

Helena Soini

Helsingin kaupunki

Suosituksen laatinut työryhmä


Suosituksen tavoitteet
Suosituksen tavoitteet

  • Lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä

  • Ohjata hoitohenkilöstö tunnistamaan ravitsemustilan heikkeneminen ja toteuttamaan ravitsemushoito osana ikääntyneen hyvää hoitoa

    • kotihoito, vanhainkodit, sairaalat ja muu terveydenhuolto

  • Yhdenmukaistaa hyvät käytännöt


Suosituksen painopisteet
Suosituksen painopisteet

  • Huomioidaan ikääntymisen aiheuttamat ravitsemukselliset tarpeet

  • Arvioidaan ikääntyneiden ravitsemus säännöllisesti

  • Turvataan hyvä ravitsemustila hyvän ravitsemushoidon avulla

    • energia, proteiini, kuitu, riittävä nestemäärä

  • Varmistetaan D-vitamiinilisän käyttö

    Varmistetaan ikääntyneen mahdollisuus ulkoiluun, lihakunnon ylläpitoon ja liikuntaan


Ik ntyneiden ryhmittely
Ikääntyneiden ryhmittely

  • Kotona asuvat hyväkuntoiset ikääntyneet

    Hyvä toimintakyky

  • Kotona asuvat, useita sairauksia ja haurastumista

    Ei ulkopuolisen avun tarvetta

  • Kotihoidon asiakkaat, laitosriskissä olevat

    Avun tarvetta välineellisissä päivittäisissä toiminnoissa, toistuvia sairaalahoitoja

  • Ympärivuotisessa hoidossa olevat (vanhainkotihoito)

    Avun tarvetta useissa päivittäisissä toiminnoissa


Miten ravinto tukee ik ntyneen hyvinvointia

85 v.->

Hauraat

Moni-sairaat,

80-85 v.-

Kotona asuvat, useita sairauksia

75-80 v. ->

Kotona asuvat

Hyvä toimintakyky

0-3 sairautta

1-5 lääkettä

60-75 v. ->

  • Terminaalihoito

  • Sairaalatason

  • pitkäaikaishoito

  • Vanhainkotihoito

Ikääntyneiden ryhmittely ja erityispiirteet

-> huomioitava myös ravitsemuksessa

Laitoshoidon

riski kasvanut


Miten ravinto tukee ik ntyneen hyvinvointia

Ikääntyneiden

Ravitsemuksen

ongelmakohtia

  • D-vitamiini

  • Aliravitsemus

  • Lihavuus (yliravitsemus)


K sitteit
Käsitteitä

  • Virheravitsemus

    • liian pieni energian saanti –> aliravitsemus

    • liian suuri energian saanti –> lihavuus

    • tiettyjen ravintoaineiden puute (D-vitamiini)

    • ravintoaineiden epätasapainoinen saanti

  • Aliravitsemus(malnutrition, undernutrition)

    • proteiinin puute

    • proteiinin ja energian puute


Ik ntyminen ja d vitamiini
Ikääntyminen ja D-vitamiini

Jos D-vitamiinia liian vähän:

  • Kalsiumin imeytyminen vähenee

  • Luun tiheys pienenee -> luu haurastuu

  • Altistaa kaatumisille ja lonkkamurtumille

    Miksi seerumin D-vitamiinitaso alenee?

  • Niukka saanti ravinnosta

  • Imeytyminen heikentynyt

  • Niukasti auringonvaloa tai kyky hyödyntää auringon UV-säteilyä heikentynyt


Seerumin d vitamiinitaso riitt v 50 79 nmol l miksi tavoitetaso 80 nmol l
Seerumin D-vitamiinitaso- Riittävä 50-79 nmol/l - Miksi tavoitetaso > 80 nmol/l?

  • Kalsium imeytyy tehokkaasti

  • Luun mineraalitiheys kasvaa

  • Luukadon määrä vähenee

  • Kaatumisten määrä vähenee

  • Lihasten toiminta paranee

  • Murtumien määrä vähenee

  • Riski sairastua syöpätauteihin vähenee (prostata-, rinta-, suolistosyöpä)

  • Verenpaine alenee

P. Hakala


D vitamiini suositus ik ntyneille vrn 2010
D-vitamiini -suositus ikääntyneille(VRN 2010)

  • D-vitamiinilisä kaikille > 60 v.

    • 20 g (800 IU)/vrk valmisteista ympäri vuoden

  • Hyviä lähteitä ravinnossa

    • Kalat, kananmuna, sienet

    • D-vitamiinilla täydennetyt elintarvikkeet

      • levitettävät ravintorasvat: 10g/100 g

      • maito/hapanmaitovalmisteet: 1 g/100 g

        • Valio Plus maito/piimä: 2 g/100 g

    • Kalanmaksaöljy

      HUOM! Turvallisen saannin yläraja 50 g/vrk


D vitamiini suositus ik ntyneille 2010
D-vitamiini; suositus ikääntyneille 2010

Perusteita:

Bischoff-Ferrari ym. BMJ 2009, meta-analyysi

D-vitamiinilisä 700-1000 ky (17,5-25 g)/vrk

vähensi kaatumisriskiä 19 %

Pienemmästä määrästä ei ollut hyötyä

Bischoff-Ferrari ym. Arch Intern Med 2009, meta-analyysi

D-vitamiinilisäalle 10 g/vrk yli 10 g/vrk

murtumariski väheni 14 % 20 %

lonkkamurtumariski väheni 9 % 18 %

P. Hakala


D vitamiini ruokavalio
D-vitamiini / ruokavalio

  • Nestemäisiä maitovalmisteita päivittäin 5 dl -> 5 g

  • Kalaa 2-3 kertaa/viikko

    • Siika, silakka, lohi, muikku, kuha

      8-22 g/100g

  • D-vitaminoitu margariini (4 tl = 2 g)

  • Kananmunat (2,2g/100 g)

  • Vahverot (10-15g /100 g)


Helsingin terveyskeskussairaalat pitk aikaisosastot soini ym 2004
Helsingin terveyskeskussairaalatPitkäaikaisosastot (Soini ym. 2004)

  • Virheravittuja 57 %

  • Virheravitsemuksen riski 40 %

  • Hyvä ravitsemustila 3 %

  • BMI < 19 kg/m2 32 %

  • BMI 19-23 kg/m2 30 %

    alipainoisia 62 %


Ravitsemustilan heikkenemiselle altistavat tekij t kotihoidon asukkailla
Ravitsemustilan heikkenemiselle altistavat tekijät kotihoidon asukkailla

  • Monilääkitys (9 lääkettä tai enemmän) 48%

  • Muistisairaus tai dementia 46%

  • Toiminnanvaje vähintään yhdessä toiminnossa 36%

  • Päivittäiset kivut 34%

  • Jokin aistivaje 33%

  • Merkitsevä masennusoireilu 20%

  • Toisen henkilön avun tarve syödessä 11%

    Lähde: Stakes, RAI -tietokanta 2007


Aliravitsemus seuraukset
Aliravitsemus: seuraukset kotihoidon asukkailla

Proteiinialiravitsemus

  • Lihaskato (sarkopenia) –> toiminta- ja liikuntakyky sekä kehon hallinta heikkenee

  • kaatumis- ja murtumavaara kasvaa

  • infektioherkkyys lisääntyy

  • haavojen paraneminen hidastuu, sairaalahoito pitkittyy

  • sairastumisen ja kuoleman vaara kasvaa


Ik ntyneen proteiinin tarve
Ikääntyneen proteiinin tarve kotihoidon asukkailla

  • Suositeltava saanti 1-1,2 g/painokiloa kohden/vrk (noin 70-100 g, 20 E%)

    • Akuutisti sairaille 1,5-2 g/painokilo/vrk

  • Vähentää lihas- ja kudostuhoa

  • Huonosti syövillä energian saannin turvaaminen on runsasta proteiinin saantia tärkeämpää


Esimerkkej hyvist proteiinin l hteist
Esimerkkejä hyvistä proteiinin lähteistä kotihoidon asukkailla

AnnosProteiinia*

  • Liharuoat 100 g 20-35 g

  • Kovat juustot 100 g 20-30 g

  • Liha- ja makkaraleikkeleet 100 g 10-30 g

  • Kalaruoat 100 g 10-25 g

  • Pehmeät juustot 100 g 10-15 g

  • Keitetyt pavut 100 g 10 g

  • Kananmuna 1 kpl 7 g

  • Maidot, piimät, jogurtit ym. 2 dl 6-7 g

  • Leivät (4-5 viipaletta) 100 g 5-10 g

    * mitä vähärasvaisempi tuote, sitä enemmän proteiinia


Ik ntyminen ja lihavuus
Ikääntyminen ja lihavuus kotihoidon asukkailla

Eläkeikäisten lihavuus (BMI > 30)

  • 65-74-vuotiaat : naiset 34 %, miehet 23 %

  • Yli 85-vuotiaat: naiset 15 %, miehet 11 %

    Fyysinen kunto ja liikunta

    ennustavat paremmin

    eliniän pitenemistä kuin

    lihavuus


Ik ntyminen ja lihavuus1
Ikääntyminen ja lihavuus kotihoidon asukkailla

  • Suositeltava painoindeksi 24-29 kg/m2

  • Lihavuuden vaarat: verenpaineen nousu, tyypin 2 diabetes, sydänsairaudet, nivelten kuluminen

  • Hoito tarpeen, jos ylipaino haittaa toimintakykyä tai sairaus edellyttää laihtumista

  • Alipaino suurempi haitta kuin pieni ylipaino

  • Huom: Myös lihava voi olla aliravittu !


Miten ravinto tukee ik ntyneen hyvinvointia

Ikääntyneiden kotihoidon asukkailla

ravitsemushoito


Ravitsemushoidon tavoitteita
Ravitsemushoidon tavoitteita kotihoidon asukkailla

  • Hyvän ravitsemustilan turvaaminen

  • Toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito

  • Sairauksien ehkäisy ja puhkeamisen siirtäminen

  • Toipumisen nopeuttaminen


Ravitsemustilan arviointi
Ravitsemustilan arviointi kotihoidon asukkailla

  • Säännöllinen painon seuranta (1 krt/kk)

  • Syökö vanhus riittävästi?

    • arvioidaan tarvittaessa

  • Juoko vanhus riittävästi? 1-1,5 l/vrk

  • Ravitsemustilan seuranta (MNA-testi)

    • jos huono, selvitetään syy ja hoidetaan sen mukaisesti

  • Moniammatillinen yhteistyö tärkeää


Mna testi www mna elderly com
MNA-testi kotihoidon asukkaillawww.mna-elderly.com

  • Aliravitsemuksen tunnistaminen (> 65 v.)

    • Antropometrisia mittauksia

    • Ruokavalion ja yleisen toimintakyvyn arviointi

    • Vanhuksen oma arvio terveydestä ja ravitsemustilasta

  • virheravitsemus alle 17 pistettä

  • virheravitsemuksen riski 17-23,5 pistettä

  • hyvä ravitsemustila yli 23,5 pistettä


Ik ntyminen nesteen tarve
Ikääntyminen / nesteen tarve kotihoidon asukkailla

  • Kehon nestepitoisuus 50-60 %

  • Janon tunne usein heikentynyt

  • Lääkkeet voivat lisät tarvetta

  • Nestevajaus nopeammin kuin nuoremmille

    • Verenpaineen lasku, kaatumisen vaara

  • Suositus: 1-1,5 litraa nesteitä (5-8 lasillista)/vrk

  • Alkoholia ei suositella

    • Terveysriskit suuremmat kuin työikäisillä

    • Enintään 7 annosta viikossa

    • Enintään yksi annos päivässä


Ruokailun merkityksi vanhukselle
Ruokailun merkityksiä vanhukselle kotihoidon asukkailla

  • Monille päivän kohokohta

  • Rytmittää päivää

  • Aktivoi liikkumaan

  • Tutut ruoat aktivoivat muistelemaan

  • Antaa mahdollisuuden luontevaan vuorovaikutukseen


Ruokailu houkuttelevaksi
Ruokailu houkuttelevaksi kotihoidon asukkailla

  • Syömiseen riittävästi aikaa

  • Rohkaistaan syömään, autetaan tarvittaessa

  • Järjestetään juhlahetkiä

  • Huolehditaan suun päivittäisestä hoidosta

  • Lisätään ruoan houkuttelevuutta

    • maku, tuoksu, rakenne, annoskoko, lämpötila, mieliruokia

  • Jos vanhus syö huonosti, maukkaus menee terveellisyyden edelle


Milloin energiatihe ruokaa
Milloin energiatiheää ruokaa? kotihoidon asukkailla

  • Painoindeksi < 23 kg/m2

  • Paino alenee nopeasti useita kiloja

  • Vanhus syö soseutettua tai nestemäistä ruokaa tai syö vain vähän

  • Vanhuksella on painehaavoja tai toistuvia infektioita

  • Vanhus odottaa leikkaukseen menoa tai on toipumassa sairaudesta


Ruoan energiatiheyden lis minen 1
Ruoan energiatiheyden lisääminen kotihoidon asukkailla(1)

  • Lisätään ruokavalion rasva- ja hiilihydraattimäärää

    • annoksen koko voi pysyä samana

  • maitovalmisteet ja leikkeleet keski- tai runsasrasvaisia

  • Puuroihin ja keittoihin

    lisätään rasvaa


Ruoan energiatiheyden lis minen 2
Ruoan energiatiheyden lisääminen kotihoidon asukkailla(2)

  • Leivän päälle rasvaa ja leikkeleitä

  • Välipaloja: kahvileipää, jälkiruokia, mieliruokia, jäätelöä

  • Tarvittaessa täydennysravintovalmisteita

  • Vähintään 6 ateriaa/välipalaa (yöpaasto korkeintaan 11 tuntia)


Ummetus
Ummetus kotihoidon asukkailla

  • Syitä:liian vähän ravintokuitua, nestettä ja/tai liikuntaa, jotkut lääkkeet

  • Hoito:lisätään ravintokuitua, nestettä ja luumuja (laksatiivinen vaikutus)

  • Hyviä kuidun lähteitä:

    • kaura-, ruis- ja vehnäleseet, 1 dl: 9-10 g

    • pellavansiemenet, 1 rkl: 4-5 g

    • ruispuolukkapuuro, 2 dl: 6 g

    • hedelmät, 1 kpl: 3-5 g

    • pavut ja herneet, 1 dl: 3-4 g


Ik ntyminen ja liikunta
Ikääntyminen ja liikunta kotihoidon asukkailla

  • Liikunta + riittävä, monipuolinen ja proteiinipitoinen ruokavalio ovat välttämättömiä lihaskunnon ylläpitämisessä

  • Vuodelepoa ja lihasten käyttämättömyyttä tulee välttää

  • Liikuntaharjoittelun voi aloittaa missä iässä tahansa


Ravitsemushoidossa keskeist
Ravitsemushoidossa keskeistä kotihoidon asukkailla

  • Riittävä D-vitamiinin saanti

  • Tarvetta vastaava energian ja proteiinin saanti

  • Elämäntilanteen ja erilaisten tarpeiden huomiointi

  • Ravitsemustilan arviointi ja seuranta -> aliravitsemuksen ehkäisy

  • Ruoan maistuvuus: virkistys, mielihyvä

  • ruokailun säännöllisyys ja kiireettömyys yksilöllisiä tottumuksia kunnioittaen


Yhteenveto
Yhteenveto kotihoidon asukkailla

  • Aterioi säännöllisesti 3-4 tunnin välein

    • Aamupala, lounas, päivällinen, 1-2 välipalaa

  • Syö sopivasti kulutukseen nähden

  • Nauti riittävästä D-vitamiinia (ravintolisä 20 g/vrk)

  • Huolehdi riittävästä proteiinin saannista

  • Käytä runsaasti kasviksia ja suosi täysjyväviljaa

  • Juo riittävästi: 1-1,5 litraa/vrk

  • Liiku säännöllisesti -> lihaskunnon ylläpito

    Älä unohda nauttia ruokailusta!


Miten ravinto tukee ik ntyneen hyvinvointia

Vanhustyön keskusliitto kotihoidon asukkailla