1 / 20

Sijajärjestelmien typologia

Sijajärjestelmien typologia. 24.3.2009 Risto Uusikoski. Esitelmän sisältö. 1. Sijajärjestelmien inventaarien variaatio 2. Morfologisten ja syntaktisten sijojen välinen suhde 3. Sijojen sisältämän informaation laatu 4. Sijojen ja vaihtoehtoisten strategioiden vuorovaikutus.

maisie
Download Presentation

Sijajärjestelmien typologia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Sijajärjestelmien typologia 24.3.2009 Risto Uusikoski

  2. Esitelmän sisältö • 1. Sijajärjestelmien inventaarien variaatio • 2. Morfologisten ja syntaktisten sijojen välinen suhde • 3. Sijojen sisältämän informaation laatu • 4. Sijojen ja vaihtoehtoisten strategioiden vuorovaikutus

  3. 1. Inventaarien variaatio - sijahierarkia • Sijajärjestelmissä on suurta vaihtelua • Onko vaihtelulla rajoituksia? • Implikoiko jonkin sijan esiintyminen toista? • Blaken sijahierarkia (1994, 2001) NOM>ERG,ACC>GEN>DAT>LOC>INS,ABL>Muut

  4. Blaken esimerkkejä Seemiläiset: NOM-ACC-GEN /OBL Islanti: NOM-ACC-GEN-DAT /OBL Latina: NOM-ACC-GEN-DAT-LOC /OBL Turkki: NOM-ACC-GEN-DAT-LOC-ABL

  5. Muita jakoja ei voi ennustaa • Hierarkialla matalimmalla oleva sija on ”muualla”-sija • Kielen ei tarvitse merkitä kaikkia sijoja varsinaisilla sijamarkkereilla • Ylempi sija on voinut ”syödä” alemman funktioita • Lokatiivi ja datiivi allatiivin funktion rohmuina

  6. Hantin kieli • NOM – ACC– GEN – DAT – LOC – INS – prolatiivi, essiivi • ACC/DAT: objektin kongruenssi (ensi- ja toissij. obj) • GEN: pääsanaan merkitty poss.suffiksi • INS: funktiot kuuluvat samaan sijaan kuin LOC

  7. Hierarkia on kuitenkin vain tendenssi • Iiri: NOM – GEN ilman ACC:N kompensaatiota • NOM:in määrittely suhteessa muihin sijoihin • Alimman sijan pitäminen ”muualla”-sijana • Peräkkäisyys (vs. ACC/DAT) • Tunnusmerkkisyys

  8. Tunnusmerkkisyydestä • Subjekti > suora objekti > epäsuora obj. Kongruenssi ----------> <----------- Sija/adpositio • Mat. olevat sijat johdettavissa ylemmistä • Maale (Amha 2001) maa- o- idda- ppa talo- ACC- LOC- ABL

  9. Hierarkian sovellusta • Ennustaa sijojen häviämistä/yhdistymistä • Vierekkäisten sijojen yhdistyminen • Sijojen ”kuluminen” pois • Venäjänkieliset maastamuuttajat (Sussex 1993) • Sijojen omaksumisjärjestys • Hierarkian motivaationa yleisyys • Tila-adpositioiden hierarkia

  10. 2. Morfologinen vs. syntaktinen sija • Morfologinen sija on nominaalin sijamuoto • Formaali luonnehdinta • Syntaktinen sija viittaa NP:n kantamaan sijafunktioon • Määritellään distribuution avulla • Ideaalisesti käyvät yhteen • m-sijan ja s-sijan välinen suora yhteys

  11. Käytännössä vaikea löytää kieltä, jossa vastaavuus olisi suora • Australialaiskielten leksikaaliset nominit ja pronominit • 1.) Erg.-abs. Vs. Nom.-acc. distribuutio • 2.) Kolme sijaa ja sijasynkretismi (ERG, NOM-ABS ja ACC). • Jolloin kolme distr. määriteltävää s-sijaa, mutta kullakin sanalla kaksi muotoa (m-sijaa)

  12. Distributionaalinen lähestymistapa • Even (tunguusikieli) (Malchukov 1995) • Objekti merkitty, paitsi jos siinä on refleksiivimarkkeri • d’u-v itten d’u-j itten • talo-ACC näki talo- REFL näki • ”Hän näki talon.” ”Hän näki talonsa.”

  13. Esimerkki jatkuu • Ei-merkitty nominatiivi? • Refleksiivi voi olla myös NOM:n ympäristöissä • Refleksiiviobjektia modifioivan attribuutin tulee olla akkusatiivissa -> REFL on merkitsemätön akkusatiivi (tai kontekstissa akkusatiivi pintautuu 0-muodossa). • anngamta-v d’u-j itten • Uusi-ACC talo-REFL näki • ”Hän näki uuden talonsa.”

  14. Esimerkki päättyy • Tulkinta: objektia merkitään ACC s-sijalla • Voi pintautua nominatiivin m-sijan muodossa

  15. 3. Sijojen sisältämän informaation laatu • Sijat sisältävät erityyppistä informaatiota • Syntaktista, semanttista ja pragmaattista • Synt. ja semantt. suhde perinteisesti selvä • Topikaalisuus, subjekti ja nominatiivi • Pragmaattisten ja kieliopillisten funktioiden suhde maailman kielissä • Japanin wa vs. NOM ga, ACC o ja DAT ni

  16. Semanttiset ja syntaktiset sijat • Samoissa paradigmoissa • Manipuri ja agentiivisuus (Bhat ja Ningomba 1997) Əy-nƏ tebƏl-dƏ theŋŋi 1SG-ERG pöytä-LOC koskea.PAST ”Koskin pöytään (tarkoituksellisesti).” Əy tebƏl-dƏ theŋŋi 1SG pöytä-LOC koskea.PAST ”Koskin pöytään (vahingossa).”

  17. Jatkuu • Semanttinen/syntaktinen jako vs. Semanttinen/syntaktinen sijojen käyttö • ”Case alteration” • NOM-vaihtelut proto-agenttiuden katoa • ACC-vaihtelut proto-patienttiuden katoa • Yleensä semanttiset > syntaktiset sijat

  18. 4. Argumenttien merkitsemisen strategioista • Perinteisesti: sija, kongruenssi ja sanajärjestys vaihtoeht. strategioina argumenttien erottamisessa • Fore: sija -> kongr. Ja sijaongelma -> sanaj. • Rajoittuu kuitenkin pääargumentteihin

  19. Kongruenssin funktioista • Syntaktiset, kieliop. sijamerkintään vert. • Subjektin kongruenssi ja NOM eur. kielissä • Koasati (Kimball 1991) • (Anó-k) ca-hóp • (1SG-NOM 1SG.DAT-kipeä) • ”Olen kipeä/loukkaantunut.” • Kongr. määriytyy semanttisesti (kokija) • Määriytyy syntaktisen funktion mukaan

  20. Strategioiden funktiot Musta: keskeinen funktio. Harmaa: periferinen funktio Jos periferinen funktio niin yleensä myös keskeinen funktio.

More Related