1 / 17

Ydinvoimalaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden riskitietoinen luokittelu

Ydinvoimalaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden riskitietoinen luokittelu. Ilkka Männistö , Jan-Erik Holmberg, VTT Tuotteet ja tuotanto. Johdanto 1/2. Riskitietoinen lähestymistapa tarkoittaa riskianalyysin tulosten käyttämistä päätöksenteon apuna

kiet
Download Presentation

Ydinvoimalaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden riskitietoinen luokittelu

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Ydinvoimalaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden riskitietoinen luokittelu Ilkka Männistö, Jan-Erik Holmberg, VTT Tuotteet ja tuotanto

  2. Johdanto 1/2 • Riskitietoinen lähestymistapa tarkoittaa riskianalyysin tulosten käyttämistä päätöksenteon apuna • Ydinvoimaloihin liittyviä riskejä arvioidaan PSA:lla (probabilistic safety assessment) • PSA on matemaattinen malli laitoksen luotettavuudelle • Riskitietoinen luokittelu tarkoittaa tässä yhteydessä PSA:n käyttämistä luokittelun tukena • PSA:ssa määritellään erilaisia negatiivisia tapahtumia (TOP-tapahtuma) joiden todennäköisyyksiä lasketaan, kuten reaktorisydämen vaurioituminen (taso 1), tai radioaktiivisten aineiden leviäminen ympäristöön (taso 2)

  3. Johdanto 2/2 • Työn aiheena selvittää riskiluokittelun soveltamista ydinvoimalaitosten järjestelmiin, rakenteisiin ja komponentteihin • Luokittelua käytetään yleisesti riskin rajoittamisessa ja kontrolloinnissa • Riskin määritelmä P*C • P = tapahtuman todennäköisyys • C = seurauksen suuruus • Ei-ydinvoimaan liittyviä sovelluksia: padot, dokumenttien salaisuusluokat, vankien riskiluokat • Luokiteltavan asian ominaisuudet määräävät riskiluokan (negatiivisten seurausten tn., seurausten suuruus) • Luokkaan liittyy toimenpiteitä jotka pienentävät riskiä (vahvemmat rakenteet, kalliimpi vakuutus, etc.)

  4. Menetelmä • Järjestelmien vikaantuminen vaikuttaa voimalaitoksen turvallisuuteen • Yleisesti vikaantumisen vaikutusta riskin suhteen mitataan erilaisilla tärkeysmitoilla, esim: • Riskin nousu laitteen ollessa epäkäytettävänä • Riskin lasku laitteen toimiessa aina • Todennäköisyys että ko. komponentti on syynä, kun sydänvaurio on tapahtunut • Tärkeysmitat riippuvat TOP-tapahtumasta; eri komponentit tärkeitä kun verrataan sydänvauriota ja radioaktiivisten aineiden vapautumista

  5. Riskitärkeysmitat 1/3 • Yleisesti komponenttien ja järjestelmien riskitärkeyttä on kuvattu kahdella mitalla: • Riskin nousukerroin, RIF: kerroin jolla riski nousee kun laite on epäkäytettävä • Fussel-Vesely: komponentin aiheuttama suhteellinen osuus kokonaisriskistä (ehdollinen tn. komponentin epäkäytettävyydelle kun TOP tapahtuu) • Työssä valittiin kuitenkin todennäköisyyspohjaiset riskitärkeysmitat näiden sijaan

  6. Riskitärkeysmitat 2/3 • Vikaantumistodennäköisyys P(X) • Tn. että järjestelmä tai komponentti ei toimi • Ehdollinen sydänvauriotodennäköisyys (CCDP) • Todennäköisyys sydänvauriolle ehdolla että järjestelmä tai komponentti ei toimi • Nämä kaksi mittaa kuvaavat riskin, joka liittyy komponentin tai järjestelmän vikaantumiseen, koska riski määriteltiin todennäköisyys * seuraus

  7. Riskitärkeysmitat 3/3 • Riskimittojen tulkintoja: • Korkea CCDP: heikko defense-in-depth tai suurella taajuudella turvallisuushaasteita jotka vaativat komponentin tai järjestelmän toimintaa • Korkea vikaantumistodennäköisyys: laite on epäluotettava • Komponentin tai järjestelmän korkea riskimerkitys voi siis muodostua korkeasta CCDP:stä tai P(X):stä

  8. Menetelmä • Menetelmät CCDP:n ja luotettavuuden parantamiseksi ovat erilaisia, joten luokittelussa tarvitsee huomioida molemmat • Korkeata CCDP:tä voidaan alentaa lisäämällä redundanssia, tai diversifioimalla turvallisuustoimintoa • Korkeata vikaantumistodennäköisyyttä voidaan alentaa vaihtamalla laite luotettavammaksi tai laadunvarmennuksella • Riskiluokittelun periaate: • Riskitieto eli tärkeysmitat määräävät luokan • Luokkaan liittyy riskejä alentavia menetelmiä

  9. Menetelmän soveltaminen • Työssä kehitetty kahdenlaista käyttöä riskiluokitukselle • Tärkeiden komponenttien tunnistaminen riskin alentamista varten. • Tavoitteena resurssien tehokas käyttö, vaikka eksplisiittisesti ei ole kyse optimointiongelmasta • YVL-ohjeen vaatimien turvallisuusluokkien arviointi • Tavoitteena turvallisuusluokkien tasapainoisuus • Mahdollisuus asettaa luotettavuusvaatimuksia järjestelmille ja laitteille • Reunaehtona kaikille näille on sydänvauriotaajuudelle asetettu tavoite (10-5/vuosi uusille laitoksille)

  10. Laitteiden vs. järjestelmien luotettavuus • PSA antaa helposti tiedon laitteiden tärkeydestä, mutta luokituksessa kiinnostaa järjestelmien (toimintojen) merkitys • Samaan toimintoon kuuluvilla laitteilla on lähes sama CCDP • yksinkertainen menetelmä päätellä järjestelmätoiminnon tärkeys tarvitsematta laskea PSA:ta uudestaan • Toiminnon luotettavuus riippuu yleensä epäluotettavimpien komponenttien luotettavuudesta => suuruusluokka • tarkkaa arviota varten pitäisi ratkaista vikapuu • Järjestelmien tärkeys voidaankin karkeasti arvioida laitteiden riskitärkeyksien perusteella • toki tarkemmat arviot voidaan tuottaa PSA-mallilla, mutta se vaatii paljon laskentaa

  11. YVL 2.1-turvallisuusluokittelu • YVL ohjeet vaativat kaikkien järjestelmien, rakenteiden ja komponenttien turvallisuusluokittelua • Luokitteluperusteena käytettävä determinististä turvallisuusmerkitystä • Determinististen perusteiden tukena täytyy käyttää myös riskianalyysin tietoja • Turvallisuusluokituksen tulee perustua toiminnalliseen tärkeyteen, eli järjestelmän tärkeys suhteessa turvallisuustoimintoon / toimintoihin joita järjestelmä on toteuttamassa • Pelkästään riskitärkeysmittojen käyttäminen turvallisuusluokitteluun ei siis onnistu, koska toiminnot eivät ole suoraviivaisesti määritelty PSA:ssa, eivätkä riskitärkeysmitat suoraan mittaa niiden toteutumista

  12. XY-riskikuvaaja • Luokiteltavat järjestelmät ja komponentit voidaan havainnollistaa XY-tasokuvaan valittujen riskitärkeysmittojen suhteen • Kuvaajaa voi käyttää apuna tärkeiden komponenttien tunnistamisessa • Kuvaaja voidaan nähdä ALARA-mielessä, eli on liiallisen ja mitättömän riskin alueet, ja alue jossa riskiä tulee alentaa jos mahdollista • Käytettäessä luokittelun apuna tietyt alueet kuvassa vastaavat tiettyä luokkaa. Voidaan muodostaa yhteys näiden luokkien ja turvallisuusluokkien välille • --> Mahdollisuus määrätä luotettavuusvaatimuksia turvallisuusluokille

  13. log P(TOP=1|X=1) Area of unacceptable risk Class 1 Class 2 Class 3 Area of insignificant risk log P(X=1) Hahmotelma riskiluokitukselle(Class 1,2,3 eri kuin YVL 2.1 turvallisuusluokitus)

  14. Riskiluokkien eräs tulkinta Class 1 • liittyvät välttämättömiin toimintoihin harvinaisissa alkutapahtumissa • liittyvät lähes välttämättömiin toimintoihin yleisissä alkutapahtumissa • voivat aiheuttaa erittäin vakavan alkutapahtuman Class 2 • liittyvät varmentaviin toimintoihin • voivat aiheuttaa melko vakavan alkutapahtuman Class 3 • liittyvät varmentaviin toimintoihin • voivat aiheuttaa yleisen alkutapahtuman Näettekö yhteyttä turvallisuusluokkiin?

  15. Komponentteja ja alkutapahtumia Loviisan voimalaitoksesta [Jänkälä]

  16. Komponentteja ja alkutapahtumia Loviisan voimalaitoksesta [Jänkälä]

  17. Yhteenveto • Valitut riskitärkeysmitat, vikaantumistodennäköisyys ja ehdollinen sydänvaurio tn. ovat komplementaarisia riskin määritelmän suhteen • Valitut riskitärkeysmitat mahdollistavat vikaantumistapahtumien vertailun erityyppisten parannusehdotusten suhteen • Komponenttien tärkeyttä ja turvallisuusluokitusta on arvioitu paljolti erilaisilla riskitärkeysmitoilla, mutta tässä työssä tarkastellaan myös järjestelmien tärkeyttä, ottaen huomioon toiminnallinen tärkeys • Järjestelmätoimintojen tärkeys päätellään yksinkertaisesti laitteiden tärkeydestä • Mutta kuinka paljon turvallisuusluokitus (YVL-2.1) vaikuttaa laitteiden luokitukseen? • Jos turvallisuusluokituksen ja riskiluokituksen välillä halutaan nähdä yhteys, tulisi varmistua siitä että turvallisuusluokitus johtaa asetettuihin luotettavuustavoitteisiin

More Related