slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja PowerPoint Presentation
Download Presentation
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 28

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja - PowerPoint PPT Presentation


  • 101 Views
  • Uploaded on

Kuntien talouden tulevaisuus – kuntatalousfoorumi Siilinjärvi 19.4.2013 Kuntarakenteen ja kuntatalouden muutos. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006–2012 Pl. Ahvenanmaa . Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus. 2006. 2007. 2008.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
    Presentation Transcript
    1. Kuntien talouden tulevaisuus – kuntatalousfoorumi Siilinjärvi 19.4.2013Kuntarakenteen jakuntatalouden muutos Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

    2. Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006–2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TPA Vuosikate: Mrd euroa 1,72 2,02 1,92 1,80 2,47 2,05 1,29 Asukasta kohti, € 327 382 362 337 461 382 238 Vuosikate % poistoista 118 135 122 108 145 118 70 Vuosikate % poistonal. invest.1) 74 81 66 69 99 73 45 Tilikauden tulos, mrd. euroa 1,02 0,74 0,61 0,29 1,832) 0,42 -0,31 Lainakanta: Mrd euroa 7,67 8,15 8,63 9,78 10,45 10,95 12,32 Asukasta kohti, € 1 461 1 545 1 629 1 838 1 956 2 038 2 282 Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 79 52 57 29 7 34 63 Vuosikate < poistot 243 181 178 117 55 143 220 Kuntien lkm yhteensä 415 400 399 332 326 320 320 Kuntien lkm. (v. 2012 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 39 31 30 24 6 34 63 Vuosikate < poistot 180 134 128 108 50 143 220 1) Poistonalaisten investointien omahankintamenot = Investointimenot – Maa- ja vesialueiden hankinta – Osakkeiden ja osuuksien hankinta – Rahoitusosuudet investointeihin. 2 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. €. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

    3. Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, €/asukas 1) Investointimenot – investointien rahoitusosuudet Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

    4. Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2011–2012 Manner-Suomi: 2012* 2011 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

    5. Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa 2010–2012 Kunnan asukasluku 31.12.2012 (ennakkotieto) - 2000 2001- 6000 6001- 10000 10001- 20000 20001- 40000 40001-100000 100001- Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

    6. Kuntien vuosikate % poistoista 1997–2012 Pohjois-Savo % Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

    7. Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Pohjois-Savo yhteensä (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

    8. Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Kuopion seutukunta (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

    9. Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Pohjois-Savo pl. Kuopion seutukunta (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

    10. Kehyspäätösten vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan – alustava arvio* Hallitus on tarkentanut kehysriihen päätöksiä ja aiemmista linjauksista poiketen osinko- ja yhteisöveron muutokset on Kuntaliiton kannan mukaisesti 10.4.2013 esitetty kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti ilman dynaamisten vaikutusten huomioon ottamista. Täten edellä esitettyjä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan (osinkoveromuutos -80milj.€ /v ja yhteisöveromuutos n.-115 milj.€/v) ei tältä osin muodostuisi. *

    11. Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. € Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos - 631 milj. euroa Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Timo Kietäväinen

    12. Työmarkkinatukiuudistuksesta 300 milj € lasku • Yli 300 pv työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuki yht. 650 milj. euroa vuodessa • josta aktiiviajan tuki 150 milj. euroa (valtio) • passiiviajan tuki 500 milj. euroa (kunnat) • 300-499 työmarkkinatukea saaneiden • aktiiviajan tuki 50 milj. euroa (valtio) • passiiviajan tuki 100 milj. euroa (uusi kustannus kunnille) • Yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden • aktiiviajan tuki 100 milj. euroa (valtio) • 50 % passiiviajan tuesta 200 milj. euroa (uusi kustannus kunnille) • 50 % passiiviajan tuesta 200 milj. euroa (vanha kustannus kunnille) • Kunnille tarvitaan myös lisävälineitä aktivointiin ja päätösvaltaa näiden välineiden käytöstä (nyt te-hallinnolla). Lisäksi mm. palkkatukea uudistettava, välityömarkkinoita kehitettävä, laki kuntouttavasta työtoiminnasta uudistettava, työvoiman palvelukeskukset vakinaistettava (te-toimistot ja Kela palveluineen mukaan) 19.4.2013 Timo Kietäväinen

    13. Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletuksetLähde: Vuodet 2011–2012 Tilastokeskus, vuosien 2013–2017 arviot PPO 27.3.201310.2011 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Prosenttia: Prosenttia: 2,7 -0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 BKT, määrän muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Palkkasumman muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Ansiotasoindeksin muutos 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Työttömyysaste 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuluttajahintojen muutos Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos 1,6 3,7 3,0 2,4 2,4 2,7 2,7 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Kunta-alan työlliset, 1 000 henk. 463 463 463 463 463 463 463 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): 1,0 1,0 2,0 2,0 1,7 BKT, määrän muutos 3,1 2,5 3,3 3,8 3,5 Palkkasumman muutos 3,5 2,6 3,0 3,5 3,5 Ansiotasoindeksin muutos 2,6 2,4 2,3 2,0 2,0 Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos 3,1 2,3 2,7 3,0 2,9 Timo Kietäväinen

    14. Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. €PPO 2014–17 mukaan 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,45 38,76 40,04 41,55 43,08 44,68 – Palkat 15,65 16,23 16,62 17,03 17,46 17,98 18,52 – Muut henkilöstömenot 4,67 4,83 4,98 5,07 5,18 5,30 5,42 – Ostot 12,71 13,52 14,26 15,01 15,81 16,68 17,59 – Muut toimintamenot 2,63 2,87 2,90 2,93 3,10 3,12 3,15 Korkomenot 0,35 0,34 0,37 0,48 0,63 0,80 0,96 Investoinnit 4,31 4,68 4,65 4,65 4,65 4,65 4,65 Yhteensä 40,32 42,47 43,78 45,17 46,84 48,53 50,29 Muutos-%: Toimintamenot yht. 5,4 5,0 3,5 3,3 3,8 3,7 3,7 – Palkat 4,3 3,7 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 – Ostot 8,4 6,4 5,5 5,3 5,4 5,5 5,5 Menot yhteensä 1,2 5,3 3,1 3,2 3,7 3,6 3,6 Lähde: Vuodet 2011–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO 27.3.2013 Timo Kietäväinen

    15. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 2001–2017, % % Muutos keskimäärin/vuosi: 2001–2012 2013–2017 Arvo: 5,3 % 3,6 % Määrä 1): 2,0 % 1,1 % Arvon muutos Kustannustaso: 3,3 % 2,5 % Määrän muutos 1) Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) 1) Määrän muutoksesta noin 1 prosenttiyksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta.Vuosille 2013–2017 ei ole arvioitu muita volyymimuutoksia Toimintamenojen kasvuarvio epärealistinen? 27.3.2013/hp Lähde: Vuodet 2000–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO 27.3.2013. Timo Kietäväinen

    16. Kuntien verotulot vuosina 2011–2017, mrd. € (PPO:npainelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2013–2017 samoina) Lähde: Vuodet 2011–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO 27.3.2013. 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero 16,20 16,85 17,56 18,21 18,93 19,73 20,58 Yhteisövero 1,67 1,21 1,29 1,37 1,40 1,25 1,30 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,33 20,18 21,03 21,80 22,48 23,42 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 4,2 3,7 3,9 4,3 4,3 Yhteisövero 18,5 -27,3 6,4 6,3 2,5 -11,1 4,3 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,4 4,4 4,2 3,6 3,1 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49 ? ? ? ? Timo Kietäväinen

    17. Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. €(PPO:npainelaskelman mukaan) 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintakate -24,26 -25,83 -26,79 -27,73 -28,89 -30,02 -31,19 Verotulot 19,07 19,33 20,18 21,03 21,80 22,48 23,42 Käyttötalouden valt.os. 7,66 8,07 8,26 8,22 8,45 8,63 8,78 Muut rahoituserät, netto 0,08 0,17 0,16 0,07 -0,05 -0,21 -0,38 Vuosikate 2,55 1,74 1,80 1,59 1,31 0,88 0,63 Poistot -2,23 -2,36 -2,651) -2,75 -2,85 -2,95 -3,05 Satunnaiset erät, netto 0,12 0,27 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 Tilikauden tulos 0,44 -0,35 -0,68 -0,99 -1,37 -1,90 -2,25 Tulorah. korjauserät -0,46 -0,47 -0,45 -0,45 -0,45 -0,45 -0,45 Tulorahoitus 2,21 1,53 1,52 1,32 1,03 0,60 0,35 Investoinnit, netto -3,33 -3,68 -3,65 -3,65 -3,65 -3,65 -3,65 Rahoitusjäämä 2) -1,11 -2,14 -2,13 -2,34 -2,62 -3,05 -3,30 Lainakanta 12,30 13,91 16,11 18,51 21,16 24,26 27,56 Rahavarat 4,54 4,32 4,29 4,25 4,18 4,13 4,03 Lähde: Vuodet 2011–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO 27.3.2013. 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. €) 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Timo Kietäväinen

    18. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991–2017, mrd. € (käyvin hinnoin)(PPO:n painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet 1991–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO 27.3.2013. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. €) 27.3.2013/hp Timo Kietäväinen

    19. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat1991–2017, mrd. € (käyvin hinnoin)(PPO:n painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet 1991–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO 27.3.2013. Timo Kietäväinen

    20. Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen:Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. € Lähde: Vuodet 2000–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO 27.3.2013. 2014 2015 2016 2017 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2,7 Timo Kietäväinen

    21. Kuntarakenne- ja sote-uudistuksesta • Kuntarakennelaki annettiin eduskunnalle 4.4.2013 siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. • Lausuntokierroksen perusteella vain teknisiä tarkistuksia paitsi, että kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset 1.7.2014 mennessä (luonnoksessa 1.4.2014), jotta saisi avustusta ja valtionosuuskompensaatiota • Myönteistä, että yhdistymisavustukset ja valtionosuuksien menetyksen korvaukset rahoitetaan valtion toimesta. • Lakiin ei tullut mukaan vaihtoehtoa, jossa kuntaliitosten ohella olisi niillä alueilla, joissa kuntaliitosselvityksiä ei käynnisty, olisi mahdollista selvittää myös yhteistyön tiivistämistä. • Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. • Sote järjestämislain valmistelu alkaa välittömästi. Määräaika tiukka: 30.6.2013 asti! Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan 1.1.2015. • Hallituksen kehysriihi 21.3.:Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Sote-palvelutjärjestetään kuntapohjaisesti. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamalli ei nykyisellään tähän sovellu. • Hallitus antaa eduskunnalle 15.5.2013 linjaukset sote-rakenneuudistuksesta Timo Kietäväinen

    22. Viisi erityisvastuualuetta huolehtii vaativista sote-palveluista Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta (erva), jotka • Koordinoivat koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista. • Vastaavat vaativan keskitettävän erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelujen koordinoinnista ja ohjauksesta. • Vastaavat tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen koordinoinnista. • Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta ohjauksesta ja koordinaatiosta. • Nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisen kaltaisina kuntayhtyminä. Vuoteen 2017 mennessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan. Timo Kietäväinen

    23. Kuntien nykyiset sote-ratkaisut ja kehysriihen vaikutukset (ao. STM:n työryhmän toimeksiannosta tiivistettynä) Kunnan väestöpohja yli 50 000 asukasta (20 kuntaa +1 vuonna 2015 toteutuva liitosyli 50 000 asukkaan kunnan kanssa) • Voi järjestää laajan perustason sote-palveluja Kunta 20 000–50 000 asukasta, järjestää itse (22) • Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kunta 20 000–50 000 asukasta, mukana yt-alueessa (14) • Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omille asukkailleen, mutta ei muille nykyisen ratkaisun kunnille Kunta alle 20 000 asukasta, nykyisessä yt-alueessaon mukana yli 50 000 asukkaan kunta (21) • Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu • Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut (nykyinen tai laajeneva ratkaisu) Kunta alle 20 000 asukasta, nykyisessä yt-alueessa mukana 20 000–50 000 asukkaan kunta (31) • Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu • Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut = uusi ratkaisu Kunta alle 20 000 asukasta, järjestää itse tai on mukana yt-alueessa, jossa ei ole mukana yli 50 000 as kuntaa (195) • Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu • Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyyjärjestämään laajan perustason palvelut (yli 50 000 as. kuntaan,jollaista ei nykyisellä yt-alueella ole) Kehysriihen linjauksista ei vieläkään tarkkaa tietoa – sote-alueita tuleeilmeisesti 20–30, sosiaalitoimen palvelujen mukanaoloaei vielä kunnolla pohdittu. Timo Kietäväinen

    24. KUNTALAKI: toimielimet ja johtaminen, uudistuksen organisointi • Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen • Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala, VM • jäseninä valmistelujaostojen puheenjohtajat • Valmistelujaostot • Toimielimet ja johtaminen –jaosto, pj. Kari Prättälä, Kuntaliitto • kunnan poliittinen ja ammatillinen johtaminen, toimielimet., kuntakonserni, yhteistoiminta • Demokratiajaosto, pj. Inga Nyholm, VM • Edustuksellinen demokratia sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet • Talousjaosto, pj. Arto Sulonen, Kuntaliitto • kunnan talouden sekä yhteistoiminnan talouden sekä kuntakonsernin ohjaus, talouden tasapainotus sekä hallinnon ja talouden tarkastus • Kunnat ja markkinat –jaosto, pj. Auli Valli-Lintu, VM • Säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan mahdollisuudet tukea yritystoimintaa.

    25. Valtionosuusuudistus: • Valtionosuusleikkaukset; perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu – ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu • Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikean suuntainen mm. • Laskennallisuus • Kustannusten jaon tarkistusten nopeutus • Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin) • Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille • Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) • Keskiasteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin • Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista • Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) • Pohdittavaa jatkossa ehdotuksessa mm. • Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä; MITEN? • Työpaikkaomavaraisuuskriteeri • Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa • Uudet painotusten perusteet avoimesti näkyviin • Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina Lopullisia arvioita ehdotuksesta ei voi vielä tehdä Timo Kietäväinen

    26. Kunta elinvoimapolitiikan moottorina* • Saavutettavuuden varmistaminen • Tonttitarjonta, liikenneratkaisut , sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö • Houkutteleva kaupunki: suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kaupunkilaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat • Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto • Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta ja INKAa(Innovatiiviset kaupungit -ohjelma) • Hankinnat yritystoiminnan vipuna • Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään • Yrittäjyyden edistäminen * Eero Holstilan Elinvoimapolitiikkaselvitystä 2012 mukaillen Timo Kietäväinen

    27. Muita keskeisiä muutoksia kunnissa Kunnista konserneja: konsernijohtaminen kuntoon, ml riskien hallinta osana johtamista, raportointi jne. Kuntien henkilöstön eläköityminen: lähes 60 % kunta-alan henkilökunnasta eläkkeelle 2030 mennessä Kuntademokratiaa uudistettava: luottamushenkilöiden rooli, kansalaisvaikuttamisen kehittäminen – uudistettu kunnallinen itsehallinto Monikulttuurisuuden merkitys kasvaa maahanmuuton myötä Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on pitkälti kuntien varassa – hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan vain uudistamalla, mm julkisen vastuun piiriä on rajattava ja tehtäviä priorisoitava – hallituksen kehysriihessä päättämä 1 mrd €/2017 tasossa päättämä normipurkuohjelma on tässä suhteessa erityisen kiinnostava. Kunnilla nyt yli 500 lakisääteistä tehtävää – merkittävin lukumäärän kasvu 1990-luvulla (Hiironniemi 2012). 19.4.2013 Timo Kietäväinen

    28. Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa • Edunvalvonta • Neuvontapalvelut • Verkostotuki • Koulutus ja konsultointi • Tutkimukset ja oppaat • Sähköiset uutiskirjeet • www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net Timo Kietäväinen