Kuntakeskustojen kehittäminen Tampereen ympäristössä

1. Kuntakeskustojen kehittäminen Tampereen ympäristössä Seutujohtaja Päivi Nurminen Keskustakehittämisen konferenssi Tampere 29.8

2. Tampereen kaupunkisedun alue • 8 kuntaa • 31.12.2011 • 360 606 asukasta • Kasvu 2011 • +4 800 as/1,3 % • Kasvu -06-11 • +26 500 as • Kasvu vuoteen 2030 • +70 000 as

3. Rakennesuunnitelma 2030 1. Väestön kasvuun varaudutaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3. KESKUSTOJA KEHITETÄÄN 4. Asuntotuotantoa monipuolistetaan 5. Liikkumisen tapoja uudistetaan 6. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 7. Palvelut joustavat yli kuntarajojen

4. Keskustabarometri 2012 -Keskustojen tila ja kehittämistarpeet

5. Keskustojen kehittämisen nykytila • Useassa kunnassa on keskustan uudistaminen meneillään tai suunnitteilla. • Keskustoihin on sijoitettu uutta asuntotuotantoa, liiketilaa sekä julkista palvelutarjontaa. • Tulevaisuuden kehityssuuntiin vaikuttavat myös lopullisia päätöksiä odottavat merkittävät joukkoliikennehankkeet. • Keskustat kilpailevat ostovoiman saavuttamisessa keskustan ulkopuolella sijaitsevien kaupan suuryksikköjen kanssa.

6. Kuntakeskustojen luonnehdintaa 1 (2) • Kangasalla uusi uimahalli tuo lisää keskustan houkuttelevuutta vapaa-ajalla. Uusi kerrostaloasutus tuo kaupunkimaista luonnetta ja on kasvattanut asukastiheyttä. Ikäryhmistä yli 65-vuotiaiden osuus kasvanut. • Lempäälässäkerrostaloasutus tuo kaupunkimaista luonnetta ja on kasvattanut asukastiheyttä. Tapahtumat elävöittävät keskustaa. Kanavaranta ja uimaranta houkuttelevat vapaa-ajan viettoon. Keskustan merkittävä uudistaminen käynnissä mm vanhojen teollisuustilojen osalta. • Orivedellä taajamamainen tunnelma, palvelut ”pääkadun” varrella. Keskusta saavuttaa alueellisesti ostovoiman hyvin. Kesäasukkaat elävöittävät katukuvaa, iltaelämä hiljaista. • Pirkkalassa merkittävä keskustan uudistaminen meneillään. Palvelut sijoittuvat tiiviille alueelle. Kerrostalot tuovat kaupunkimaista ilmettä ja ovat lisänneet huomattavasti asukastiheyttä. Kasvu jakautunut tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin. Tapahtumat elävöittävät keskustaa. • Vesilahden keskusta-alue on laaja: kylänraittimiljöö kirkon kohdalla ja uudet kaupalliset palvelut Vesilahdentien lähellä. Koulukeskus ja yleisötapahtumat elävöittävät keskustaa. Iltaisin hiljainen, kesäasukkaita kohtuullisen paljon.

7. Kuntakeskustojen luonnehdintaa 1 (2) • Ylöjärvellä palveluita on runsaasti tarjolla, mutta laajalla alueella. Kiertoliittymät rauhoittaneet liikenneympäristöä ja uusi kirjasto elävöittää kaupunkikuvaa. Keskusta-alueen väestö ikääntyvää. • Hervannan asiointialue on tiivis alue, jossa runsaasti palveluita tarjolla. Nuori aikuisväestö (18-29 v) lisääntynyt merkittävästi keskustassa. • Koiliskeskus on autoilun ehdoilla toteutunut marketalue, jonka palvelutarjontaa vähittäiskaupan suuryksiköt hallitsevat. Asukastiheys kasvanut hieman viime aikoina, mikä on hieman nuorentanut vanhenevaa ikärakennetta. • Lielahti on seudullinen autoiluun perustuva marketalue, joka iltaisin on vähällä käytöllä. Kerää seudullisesti ostovoimaa oman alueensa ulkopuolelta. Teollisuusrakennusten muutos kohdentunut liikerakentamiseen. • Tesoma on ainoa keskuksista, joissa asukastiheys on laskenut. Väheneminen kohdentunut 30-64 vuotiaisiin. Esikaupunkimainen liikekeskus palveluineen tiiviillä alueella. Peruspalveluiden tarjonta kohtuullinen.

8. … ja vähän faktaa

9. Keskusta-alueen asukastiheys • Pirkkalassa, Lempäälässä ja Hervannassa uusi asuinrakentaminen keskustassa näkyy asukastiheyden kasvuna • Lielahden vanhat teollisuustilat muuttuneet liiketiloiksi, ei niinkään asuinkäyttöön • Nokialla ja Kangasalla yli 40 % keskusta-asukkaista on yli 65-vuotiaita

10. Keskusta-alueen aluetehokkuus • Rakennettu pinta-ala on kaikissa keskustoissa kasvanut • Nokian keskustassa on hieman ja Hervannassa selvästi muita suurempi aluetehokkuus • Ylöjärven ja Vesilahden keskustat ovat pinta-alaltaan suuria, jolloin tehokkuus jää pieneksi

11. Palvelutarjonta • Hyvänä erikoiskaupan tarjontaa voi pitää, jos sen käytössä oleva pinta-alan osuus ylittää 50 % tarjonnasta. • Päivittäistavarakauppojen puuttuminen keskustasta näkyy esimerkiksi Kangasalan korkeassa lukemassa (70%) • Palveluiden osuus tarjonnasta on normaalisti keskustoissa noin 30-40 % . • Pieni prosentti kuvaa keskuksen poikkeavaa luonnetta. Esimerkiksi Lielahdessa painottuminen kaupallisena keskittymänä (12%)

12. Asiointialueiden tehokkuus ja tarjonta

13. Ostovoiman saavutettavuus • Negatiivinen luku = alueen asukkaiden ostovoimaa siirtyy muualle • Päivittäistavarakaupassa Orivesi, Koilliskeskus ja Lielahti saavuttavat ostovoimaa myös muilta kuin omilta asukkailta • Erikoiskaupassa keskustojen ulkopuolelle siirtyvä ostovoima merkittävä.

14. Keskustojen elinvoimaisuuden mittarit

15. … ja toiveita

16. Asukkaiden ja asiantuntijoiden kehittämisehdotukset

17. Kehittämisehdotukset/asuminen • Asuntoja lisää keskusta-alueelle, niin lapsiperheille kuin ikääntyville. • Vanhojen esim. teollisuusrakennusten, ostoskeskuksen tai ratapihan rakennusten ja tyhjien tonttien paikoille asuinrakentamista • Torien ympäristön vanhojen rakennusten tilalle asuinrakentamista, yleensäkin torin ympäristön asuinrakentamisen tiivistäminen. • Täydennys- ja tiivistämisrakentamista keskusta-alueelle.

18. Kehittämisehdotukset/palvelut • Erikoiskaupan palveluita, ravintoloita ja kulttuuritoimintoja keskustaan. • Matkakeskuksen rakentaminen. • Torin ja sen ympäristön elävöittäminen lisäämällä istutuksia, palveluita, penkkejä, tapahtumalavoja jne. • Kahviloita lisää. • Uusia palveluita marketin/ -en lähistölle. • Kulttuurikeskuksen rakentaminen. • Vanhan ostoskeskuksen uudistaminen lisäämällä asuinrakentamista ja palvelutoimintoja.

19. Kehittämisehdotukset/liikkuminen • Pysäköintijärjestelyjen parantaminen ja selkiyttäminen: mm. pysäköintilaitosten avulla • Laajat ja epämääräiset pysäköintikentät järjestyneemmiksi • Liikenneturvallisuuden parantaminen mm. hidasteiden ja turvallisten suojatiejärjestelyiden avulla. • Pyöräilyverkon kokonaissuunnitelman tekeminen, pyöräilyn pääreitit, reittien jatkuvuus ja reittien turvallisuus • Pyöräpysäköintien rakentaminen solmupisteisiin ; asemille, kauppakeskusten, oppilaitosten jne. yhteyteen. • Liityntäpysäköinnin (autot ja polkupyörät) rakentaminen asemien ja tärkeiden pysäkkien läheisyyteen.

20. Kehittämisehdotukset/kaupunkikuva, virkistys ja ulkoilu • Linja-autoaseman uudistaminen ja sen ympäristön kehittäminen viihtyisäksi. • Torien ympäristöjen selkiyttäminen ja siistiminen. • Kadunkalusteiden ja istutusten, leikkipaikkojen lisääminen. • Julkisen tilan rajaaminen selkeämmäksi. • Puistojen lisääminen ja rakentaminen • Joutomaat joko asuinrakentamiseen tai selkeiksi puistoiksi → lisää viihtyisiä ja turvallisia oleskelupaikkoja. • Pääkatujen muuttaminen ”bulevardimaisemmiksi”. • Ulkoilureitistöt yhtenäisiksi, yhteydet mm. venesatamaan kuntoon ja viitoitus selkeäksi.

21. ”Keskustat ovat kuntien käyntikortteja ja etupihoja. Ne ovat hyvin saavutettavissa julkisin kulkuneuvoin ja pyörällä. Keskustojen kehittäminen on kokonaisvaltaista, yhtä hyvin kuntakuvan kuin asiointi- ja kulkutottumusten muuttamista.” Näkemystä ja rohkeutta työhönne!

22. Kehittämisehdotukset - Nokia Nokian keskusta kaupunkimainen ja kaupallisia palveluja lukumääräisesti paljon. Keskustassa toteutetaan vuosittain suuri määrä yleisötapahtumia (280 tapahtumaa vuodessa). Asukasmäärä kasvanut maltillisesti keskusta-alueella, yli 75-vuotiaat suurin ikäryhmä.

23. Kehittämisehdotukset - Kangasala Kangasalla uusi uimahalli tuo lisää keskustan houkuttelevuutta vapaa-ajalla. Uusi kerrostaloasutus tuo kaupunkimaista luonnetta ja on kasvattanut asukastiheyttä. Ikäryhmistä yli 65-vuotiaiden osuus kasvanut.

24. Kehittämisehdotukset - Lempäälä Lempäälässä kerrostaloasutus tuo kaupunkimaista luonnetta ja on kasvattanut asukastiheyttä. Tapahtumat elävöittävät keskustaa. Kanavaranta ja uimaranta houkuttelevat vapaa-ajan viettoon. Keskustan merkittävä uudistaminen käynnissä mm vanhojen teollisuustilojen osalta.

25. Kehittämisehdotukset - Orivesi Taajamamainen tunnelma, palvelut ”pääkadun” varrella. Keskusta saavuttaa alueellisesti ostovoiman hyvin. Kesäasukkaat elävöittävät katukuvaa, iltaelämä hiljaista.

26. Kehittämisehdotukset - Pirkkala Merkittävä keskustan uudistaminen meneillään. Palvelut sijoittuvat tiiviille alueelle. Kerrostalot tuovat kaupunkimaista ilmettä ja ovat lisänneet huomattavasti asukastiheyttä. Kasvu jakautunut tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin. Tapahtumat elävöittävät keskustaa.

27. Kehittämisehdotukset - Vesilahti Kylänraittimiljöö kirkon kohdalla ja uudet kaupalliset palvelut Vesilahdentien lähellä. Keskusta-alue on laaja. Koulukeskus toimintoineen ja yleisötapahtumat elävöittävät keskustaa. Iltaisin hiljainen kyläraitti. Kesäasukkaita kohtuullisen paljon.

28. Kehittämisehdotukset - Ylöjärvi Palveluita on runsaasti tarjolla, mutta laajalla alueella. Kiertoliittymät rauhoittaneet liikenneympäristöä ja uusi kirjasto elävöittää kaupunkikuvaa. Keskusta-alueen väestö ikääntyvää.

29. Kehittämisehdotukset - Hervanta Keskustan asiointialue on tiivis alue, jossa runsaasti palveluita tarjolla. Nuori aikuisväestö (18-29 v) lisääntynyt merkittävästi keskustassa.

30. Kehittämisehdotukset - Koilliskeskus Autoilun ehdoilla toteutunut marketalue, jonka palvelutarjontaa vähittäiskaupan suuryksiköt hallitsevat. Asukastiheys kasvanut hieman viime aikoina, mikä on hieman nuorentanut vanhenevaa ikärakennetta.

31. Kehittämisehdotukset - Lielahti Seudullinen autoiluun perustuva marketalue, joka iltaisin on vähällä käytöllä. Kerää seudullisesti ostovoimaa oman alueensa ulkopuolelta. Teollisuusrakennusten muutos kohdentunut liikerakentamiseen.

32. Kehittämisehdotukset - Tesoma Ainoa keskuksista, joissa asukastiheys on laskenut. Väheneminen kohdentunut 30-64 vuotiaisiin. Esikaupunkimainen liikekeskus palveluineen tiiviillä alueella. Peruspalveluiden tarjonta kohtuullinen.