opetus ohjaus oppiminen n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Opetus, ohjaus, oppiminen PowerPoint Presentation
Download Presentation
Opetus, ohjaus, oppiminen

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 84

Opetus, ohjaus, oppiminen - PowerPoint PPT Presentation


  • 180 Views
  • Uploaded on

Opetus, ohjaus, oppiminen. 17.1.2008 Tampereen yliopisto Hilkka Rekola hilkka.rekola@uta.fi. Opetus, ohjaus, oppiminen. Opintojakson kotisivu: aikap3.wordpress.com Kotisivulta löytyvät opintojakson ohjeistus sekä luentomateriaalit. KURSSIN SISÄLTÖ JA AIKATAULU.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Opetus, ohjaus, oppiminen' - vivien


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
opetus ohjaus oppiminen

Opetus, ohjaus, oppiminen

17.1.2008

Tampereen yliopisto

Hilkka Rekola

hilkka.rekola@uta.fi

opetus ohjaus oppiminen1

Opetus, ohjaus, oppiminen

Opintojakson kotisivu: aikap3.wordpress.com

Kotisivulta löytyvät opintojakson ohjeistus sekä luentomateriaalit.

kurssin sis lt ja aikataulu
KURSSIN SISÄLTÖ JA AIKATAULU

10.1 klo 9 päätalo ls. D 10b

Opintojakson tavoitteet, sisältö, aikataulu, toteutustavat, arviointi

17.1 klo 9-12 päätalo ls. A1

OPETUS: Opetuksen suunnittelu ja arviointi

24.1 klo 9-12 päätalo ls. A1

OPPIMINEN: Opetuksen taustalla olevat oppimiskäsitykset

31.1 klo 9-12 päätalo ls. A1

OHJAUS: Opettaja oppimisen ohjaajana

kurssin toteutustavat
KURSSIN TOTEUTUSTAVAT

Pääaineopiskelijat:

Pääaineopiskelijat tenttivät luennot sekä kaksi teosta kirjallisuusvaatimuksista ja suorittavat harjoitukset.

Sivuaineopiskelijat:

Sivuaineopiskelijat tenttivät luennot sekä kaikki kolme teosta kirjallisuusvaatimuksista.

kurssin toteutustavat1
KURSSIN TOTEUTUSTAVAT

Mikäli sivuaineopiskelija on päässyt harjoitusryhmään, hän suorittaa kurssin suorittamalla harjoitukset sekä tenttimällä luennot ja kaksi teosta.

Kurssia ei voi suorittaa muutoin kuin opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla.

kurssin tenttiminen
KURSSIN TENTTIMINEN

Tentissä tentitään luennot ja kirjat yhtenä kokonaisuutena.

Ensimmäinen tentti järjestetään:

22.2 klo 9-12päätalo ls.D 10a

Lisäksi kurssia voi tenttiä maaliskuun ja huhtikuun yleisinä tenttipäivinä.

tentitt v t kirjat
TENTITTÄVÄT KIRJAT

Pääaineopiskelijat: 2 teosta

Sivuaineopiskelijat: 3 teosta

Uusikylä: Didaktiikan perusteet

Vuorikoski: Opettajan vaiettu valta

Ojanen: Ohjauksesta oivallukseen

slide8

Opettajan kehittyminen työssään on yksilöllinen prosessi. Se tarkoittaa oman tyylin ja itselle sopivien menettelytapojen löytämistä.Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa opettaa hyvin vaan jokaisen opettajan täytyy kehittää itselleen sopiva hyvän opettamisen ohjelmisto.Analysoitu palaute auttaa opettajaa tiedostamaan omaan opetustyöhön liittyviä asioita ja antaa suuntaviivoja persoonalliselle kehittymiselle.

slide9

Opetustyö on vaikea työ, sillä missään muussa työssä työn kohde ja materiaali ei ole niin vaihtuvaista ja ennustamatonta kuin opetustyössä.Jokainen oppija on erilainen ja jokainen päivä on erilainen. Tieto uusiutuu kaiken aikaa. Tällainen työ edellyttää oman ammattitaidon puutteellisuuden nöyrää tunnustamista. On hyväksyttävä oma kehityksensä – se, että opettajaksi kehittyminen kestää koko elämän.Jokainen, joka tekee opetustyötä, on arvostuksensa ansainnut.

kasvatus opetus ohjaus oppiminen
Kasvatus, opetus, ohjaus, oppiminen

Kasvatus = inhimillistä toimintaa, jonka tarkoituksena on edellytysten luominen ihmisen monipuoliselle kehitykselle ja kasvulle.

Opetus = kasvatustavoitteiden suuntaista tavoitteellista vuorovaikutusta, jonka tarkoituksena on aikaansaada oppimista.

(Uusikylä & Atjonen 2005)

kasvatus opetus ohjaus oppiminen1
Kasvatus, opetus, ohjaus, oppiminen

Ohjaus = ohjaustavoitteiden suuntaista tavoitteellista vuorovaikutusta. Tavoitteena voi olla oppimisen ohjaaminen, ohjattavan tavoitteiden selkiyttäminen jne.

Oppiminen = on sellaisia käyttäytymisessä havaittavia pysyviä muutoksia, jotka jollakin tavalla ovat olion ja ympäristön vuorovaikutuksesta syntyneitä.

(Uusikylä & Atjonen 2005)

kasvatus vs opetus
Kasvatus vs. opetus
  • Kasvatus voi sisältää opettamista mutta kaikkea kasvatusta ei mielletä opettamiseksi vaikka siinä tapahtuisikin oppimista.
  • Mutta onko opetuksessa aina kasvatuksellinen elementti? Esim. perusasteella opetuksen tavoitteena on oppilaan koko persoonallisuuden kehityksen tukeminen. (entä korkea-asteella?)
  • Opetuksessa opitaan joka tapauksessa aina muutakin kuin vain opetettava asia: esim. asenteita tiettyä oppiainetta kohtaan, vuorovaikutukseen liittyviä arvoja ja normeja jne.
opetus ohjaus oppiminen tarkastelun tasot
YKSILÖ

persoonallisuus

tunteet, arvot, asenteet

osaaminen, tavoitteet

NÄKYVÄ, NÄKYMÄTÖN OSA

RYHMÄ, ORGANISAATIO

ryhmäprosessit

vuorovaikutus, ihmissuhteet

organisaatiokulttuuri

johtamiskäytännöt, työolot

NÄKYVÄ, NÄKYMÄTÖN OSA

KULTTUURI, YHTEISKUNTA

valtahierarkia, talous

NÄKYVÄ, NÄKYMÄTÖN OSA

-> millaisia aikaisempia kokemuksia opettamisesta/oppimisesta, millainen opetus/oppimistyyli

-> millaisessa ryhmässä opitaan (kuka saa puhua, kuka ei, kenen näkemyksiä kuunnellaan), kuka asettaa oppilaitoksen tavoitteet, millaista vuorovaikutus on työyhteisössä

-> kuka/mikä asettaa kasvatuksen/opetuksen tavoitteet, kuinka paljon oppilaitoksille annetaan liikkumavaraa

Opetus, ohjaus, oppiminen- tarkastelun tasot
kasvatusta ja opetusta tutkivat kasvatustieteen alat pedagogiikka ja didaktiikka
Kasvatusta ja opetusta tutkivat kasvatustieteen alat: pedagogiikka ja didaktiikka
  • Pedagogiikassa tarkastellaan kasvatusta

yleensä.

  • Didaktiikassa tarkastelun pääpaino on opetustapahtuman kuvauksessa.
mit didaktiikka on
Mitä didaktiikka on?
  • ”Didactica magna”eli Suuri opetusoppi kirjoitettiin 1657.
  • Ensimmäiset opetusopit Suomessa julkaistiin 1880-luvulla.
  • Termiä ”opetusoppi”käytettiin 1970-luvulle

saakka.

  • Nykyään didaktiikalla viitataan (laajassa merkityksessä) opetuksen ja oppimisen teoriaan ja käytäntöön.
mit didaktiikka on1
Mitä didaktiikka on?
  • Didaktiikka –termiä käytetään Suomen lisäksi lähinnä vain Saksassa ja Pohjoismaissa.
  • Didaktiikassa tarkastellaan sekä opetuksen sisältöä (mitä opetetaan) että menetelmiä (miten opetetaan).
  • Tietyillä ikäkausilla ja erityisaloilla on omat didaktiikkansa, esim. varhaiskasvatus, ammattikasvatus, aikuiskasvatus (andragogiikka).
andragogiikka
Andragogiikka
  • Viitataan aikuisten oppimiseen ja opettamiseen
  • Andragogiikka–termi, 1833 Alexander Kapp
  • Malcolm Knowles 1968: ”The Modern Practice of Adult Education: Andragogy versus Pedagogy”
andragogiikan taustaa
Andragogiikan taustaa
  • aikuisten opettaminen asetti uudenlaisia vaatimuksia
  • taustalla käsitys elinikäisestä oppimisesta
  • tarve opettamisoppimisprosessin uudelleen määrittelyyn
  • itseohjautuvuuden käsite
oppimistavoitteiden m ritt minen mit on opittava mit on osattava miten kuvaan oppimistavoitteet
OPPIMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Mitä on opittava? Mitä on osattava? Miten kuvaan oppimistavoitteet?
  • SISÄLTÖJEN VALINTA JA JÄRJESTÄMINEN
      • Mitä opetan?
      • Missä järjestyksessä?
  • MENETELMÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT
      • Miten opetan? Miten ohjaan?
      • Mitä opiskelijat tekevät?
      • Oppimisympäristön mahdollisuudet?
      • Oppimisympäristöön kohdistuvat vaatimukset
  • ARVIOINTI
      • Kuka? Miten? Missä vaiheessa?
      • Miksi?

OPETUKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET

opetuksen suunnittelun taustalla vaikuttavat
Opetuksen suunnittelun taustalla vaikuttavat:
  • Yhteiskunnallinen taso: koulutus- ja yhteiskuntapolitiikka -> oppilaitosten opetussuunnitelmat
  • Organisaatio- ja ryhmätaso: oppilaitoksen arvot, normit, toimintatavat
  • Yksilö: opettajan tieto-, ihmis-, ja oppimiskäsitykset
opetuksen suunnittelun taustalla vaikuttaa koulutuspolitiikka
Opetuksen suunnittelun taustalla vaikuttaa: koulutuspolitiikka
  • Opetuksen tarkastelua ei voi irrottaa koulutuspolitiikasta.
  • Lait ja asetukset sekä valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet määrittävät mm. koulujen oppiaineet, tuntijaot, arviointitavat
  • Erilaiset ideologiat ohjaavat koulutuspolitiikkaa. Kuka saa päättää opetussuunnitelmista ja kuka maksaa oppilaitosten kulut?
  • Suomessakin esitetään jatkuvasti vaatimuksia opetuksen tehostamiseksi. Koulun tulisi jalostaa oppilaista huippuosaajia työelämän tarpeisiin.
opetuksen suunnittelun yleisi periaatteita
Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita
  • Erityisesti juuri opetukseen soveltuu sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”.
  • Opetusta ei ole ainoastaan varsinainen opetustapahtuma, vaan opetuksen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tulee nähdä kokonaisvaltaisen opetusprosessin eri osina.
opetuksen suunnittelun yleisi periaatteita1
Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita

Suunnittelun merkitys

  • Suunnittelu on tärkeä osa opettajan ammattitaitoa. Se lisää itsevarmuutta ja turvallisuuden tunnetta esim. siitä, että ops:n tavoitteet on otettu huomioon opetuksessa ja tarvittavat välineet ovat saatavilla.
  • Suunnittelu valmistaa opettajaa tulevaan tuntiin hänen tutustuessaan lähdekirjallisuuteen, valmistellessaan opetusmateriaalia, organisoidessa ajankäyttöä
  • Suunnitelma toimii myös toimintatapoja ja sääntöjä määrittävänä viitekehyksenä -> luokasta muodostuu oma sosiaalinen systeeminsä, ohjaa opettamista tunnilla organisoimalla oppilaiden toimintaa
opetuksen suunnittelun yleisi periaatteita2
Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita

Suunnitelmatyypit

  • Suunnittelua on luokiteltu ajallisesti (esim. päivä – ja viikko suunnitelmat, lukuvuosi ja kausisuunnitelmat) ja sisällöllisesti (esim. jakso- ja tuntisuunnitelmat).
  • Suunnitelmatyypit kuitenkin kytkeytyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Esim. kokeneilla opettajilla on usein tarve hahmottaa ensin opetuksen kokonaisuus (lukuvuosi) ennen viikon tai päivän suunnittelua.
  • Lyhyemmät suunnittelujaksot ajatellaan suurempien kokonaisuuksien osiksi: tehtäessä viikkosuunnitelmia opettajat ”upottavat” ne koko lukuvuoden opetukseen.
opetuksen suunnittelun yleisi periaatteita3
Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita

Kirjallinen ja mentaalinen suunnittelu

  • Opetuksen suunnittelua tapahtuu spontaanisti pitkin päivää sekä työ- että vapaa-aikana ja vain osa siitä kirjataan paperille.
  • Kirjallisten tuntisuunnitelmien muoto vaihtelee opettajittain ja aloittelevan opettajan kannattaakin kirjata ne muistiin oman persoonallisen tapansa mukaisesti.
  • Suunnitelman kirjaamisen tapaa tärkeämpää on se, että olet ottanut huomioon tunnin rakenteen periaatteet ja pystyt perustelemaan valintasi.
opetuksen suunnittelun yleisi periaatteita4
Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita

Kirjallinen ja mentaalinen suunnittelu

  • Kirjallisen suunnittelun lisäksi opetusta suunnitellaan myös mentaalisesti. Se muistuttaa tunnin kuivaharjoittelua ja tulevien tapahtumien ajatuksellista hahmottelua.
  • Opettajat muodostavat ajatuksissaan tunnista itselleen mielikuvan, he kuvittelevat mielessään, kuinka tunti tulee etenemään ja suunnittelevat tämän mielikuvan mukaisesti.
  • Näiden visioiden perusteella kokeneet opettajat pystyvät suurin piirtein ennustamaan, mitä tunnilla tulee tapahtumaan.
opetuksen suunnittelun yleisi periaatteita5
Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita

Rinnakkaissuunnittelu

  • Rinnakkaissuunnittelu tarkoittaa sitä, että opetukseensa valmistautuessa opettajan tulisi ajatella tunnin tapahtumat sekä opettajan että oppijan toiminnan kannalta.
  • Taitavalla opettajalla on siis yksi suunnitelma siitä, mitä opettaja tekee ja toinen siitä, mitä oppilaat tekevät tunnilla.
  • Rinnakkaissuunnittelu on vaikea mutta välttämätön laadukkaassa opettamisessa, koska opettajana on kyettävä ajattelemaan opetuskokonaisuus sekä itsesi että opiskelijoiden näkökulmasta.
opetuksen suunnittelun yleisi periaatteita6
Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita

Rinnakkaissuunnittelu

  • Rinnakkaissuunnittelussa ei kuitenkaan laadita kahta erillistä kirjallista suunnitelmaa, vaan ”yksi tavallinen suunnitelma”, jossa tunti on rytmitetty asian etenemisen kannalta loogisesti eteneviin vaiheisiin.
  • Tämän jälkeen suunnitelma käydään läpi uudelleen mentaalisesti pohtien, millaiseen oppijan toimintaan ja ajatteluun eri opetusvaiheet tai oppimistehtävät antavat todellisen mahdollisuuden:

esim. opetuskeskustelussa opiskelija saa mahdollisuuden osallistua keskustellaan, perustella mielipiteensä jne.

opetuksen suunnittelun taustalla vaikuttaa opettajan tietoperusta
Opetuksen suunnittelun taustalla vaikuttaa: opettajan tietoperusta
  • Opetustyössä kehittyminen edellyttää ennen kaikkea omien tieto, ihmis- ja oppimiskäsitysten ja uskomusten tarkastelemista.
  • Jokaisella on selviä mielikuvia opettajan roolista, opettaja – oppija –suhteiden luonteesta, oppijoiden erilaisuudesta, tiedosta ja opetussuunnitelmasta.
  • Opetustaan suunnittelemalla ja vertaamalla erilaisia opetus- ja arviointimenetelmiä etukäteen opettaja kehittää omaa pedagogista ajatteluaan ja tulee tietoisemmaksi opettajuudestaan.
  • Mitä enemmän opettaja arvioi ja tietoisesti pohtii (eli reflektoi) oman opetuksensa peruslähtökohtia ja opetustaan prosessina, sitä selkeämmin hän alkaa ymmärtää opetuksensa taustalla vaikuttavia arvoja ja periaatteita.

(Kohonen 1994)

opettajan tietoperustan hy dynt minen suunnittelussa
Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa
  • Suunnitelmien laatu riippuu opettajan kyvystä käyttää hyväksi aikaisempia kokemuksiaan ja tietämystään mm. oppilaista, opetettavasta aiheesta, opetusmenetelmistä.
  • Suunnittelussa opettaja hyödyntää sekä käyttötietoa että pedagogista sisältötietoa. Koska nämä tiedon alueet ovat erilaisia, ne vaikuttavat eri tavoin opetukseen valmistautumiseen.
opettajan tietoperustan hy dynt minen suunnittelussa1
Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa
  • Käyttötieto sisältää opettajan arvoja ja asenteita sekä laajoja ja yleisiä näkemyksiä opetuksesta, esimerkiksi voimakkaita uskomuksia siitä, millaista on ”hyvä opetus”, millainen on ”hyvä opettaja” ja ”millaisia ovat tehokkaat opetustavat”
  • Opettajilla on myös tarkempia mielikuvia yksittäisistä oppitunneista, työtavoista ja oppilaista.
  • Opetuksen suunnittelussa käyttötieto luo sen laajan viitekehyksen, jonka puitteissa tuntien valmistelu ja toteutus tapahtuu. Se vaikuttaa opettamiseen joko tietoisesti tai tiedostamatta!
opettajan tietoperustan hy dynt minen suunnittelussa2
Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa
  • Esimerkiksi käsityksesi omasta opettajan roolistasi vaikuttavat siihen, millaisia opetustilanteita suunnittelet ja mitä opetusmenetelmiä käytät (vrt. opettajakeskeisyys/oppijalähtöisyys).
  • Mielikuvasi omasta oppiaineestasi ko. kouluasteella vaikuttavat mm. siihen, painotatko sisällön oppimista vai onko opetuksellasi myös muita tavoitteita (esim. tiedon soveltamistaito, yhteistyö).
  • Käsityksesi opiskelijoista vaikuttaa siihen, miten haastavia tai helppoja oppimistilanteita luot, miten paljon luotat opiskelijoiden itsenäiseen osaamiseen, annatko vastuuta vai teetkö asioita heidän puolestaan.
slide33

Käsitykset oppimisesta(tavoitteena on avata ymmärrystä omaa oppimista sekä yleisemmin oppimisen lainalaisuuksia kohtaan)Palauta mieleesi joko koulussa tai muussa yhteydessä kokemasi hyvä oppimistilanne.Kuvaa tilannetta mahdollisimman tarkasti oman kertomistyylisi mukaisesti (tai esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla):Millainen tilanne oli? Miksi se oli kuvatun kaltainen? Ketä siihen osallistui? Mikä rooli ja merkitys eri henkilöillä oli? Miksi koit tilanteen hyväksi juuri oppimisen kannalta? Mitä siinä opit? Mikä merkitys oppimallasi asialla oli sinulle silloin, entä nyt?

slide34

Opettamisen arvot(Tavoitteena on avata ymmärrystä omiin arvoihin, jotka vaikuttavat opetuksen taustalla.)- Kirjoita lista kymmenestä tärkeimmästä arvostasi ja perustele ne lyhyesti.- Valitse niistä kaksi ja pohdi, miten ne ovat sovellettavissa opetukseen ja opettajana toimimiseen (miten olettaisit niiden näkyvän, jos toimisit opetustyössä).

slide35

Oma opetusfilosofia(Tavoitteena on avata ymmärrystä omiin käsityksiin, jotka vaikuttavat opetuksen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin taustalla).Kirjoita opetusfilosofiasi luonnos esimerkiksi seuraavista teemoista:- Mikä on käsitykseni kasvatuksesta, tiedosta, oppimisesta, opettamisesta, opiskelijan roolista jne.?- Mihin yleisiin tavoitteisiin haluaisin pyrkiä opetuksellani?- Miten opetusfilosofiani näkyy käytännön opetustilanteissa?- Mistä tulee opetukseni laatu? Mitä laadukas opetus yleensäkin tarkoittaa?

opettajan tietoperustan hy dynt minen suunnittelussa3
Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa
  • Sellaisenaan abstrakti ja joskus ideaalinenkin käyttötieto ei kuitenkaan riitä konkretisoimaan oppitunnin tapahtumia.
  • Opetukseen valmistautuessa tarvitaan myös tietoa siitä, miten tietty aihe opetetaan juuri kyseiselle opiskelijaryhmälle juuri kyseisessä oppilaitoksessa.
  • Se on sitä tietoa, jota käytät, kun muokkaat opetettavan oppiaineen sisältöä juuri kyseisille opiskelijoille sopivaan muotoon. Tarvitset siis oman tieteenalasi ja oppiaineesi sisältötietoa ja yleistä pedagogista tietoa opetusmenetelmistä, aiheen esittämistavoista, opetuksen organisoimisesta jne.
opettajan tietoperustan hy dynt minen suunnittelussa4
Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa
  • Pedagogista sisältötietoa alat rakentaa pala palalta silloin, kun lähdet miettimään tietyn aiheen opettamiseen liittyen:

- mitkä ovat tunnin oppimistavoitteet

- miten organisoit opetuksen etenemisen ja suunnittelet ajankäytön

- miten esität käsiteltävän aiheen ja liität sen siihen, mitä opiskelija jo tietää

- miten havainnollistat keskeiset käsitteet ja ideat

- mitä opetusesimerkkejä ja tehtäviä käytät

- miten otat huomioon mahdollisesti vaikeat sisällöt ja oppimisvaikeudet

opettajan tietoperustan hy dynt minen suunnittelussa5
Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa
  • Pedagoginen sisältötieto muodostaa opetuksen suunnittelun ytimen ja käyttötieto sen laajan viitekehyksen!
  • Teoreettinen tieto jää helposti ulkokohtaiseksi eikä kytkeydy käytännön opetustyöhön. Teoreettinen tieto opetuksesta voidaan muuttaa sisäistetyksi ymmärrykseksi ja henkilökohtaiseksi tiedoksi reflektoimalla eli tietoisesti pohtimalla omia uskomuksia ja käsityksiä.
  • Opetustyössä tarvittava tieto on siis käyttäjälleen omakohtaista, hänen tietorakenteisiinsa integroitunutta ja ainutlaatuista. Se on kontekstisidonnaista, tietyissä käytännön tilanteissa hyväksi havaittua toimintaa. Se sisältää myös asenteita, uskomuksia ja omia näkökulmia.
oppimistavoitteiden m ritt minen mit on opittava mit on osattava miten kuvaan oppimistavoitteet1
OPPIMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Mitä on opittava? Mitä on osattava? Miten kuvaan oppimistavoitteet?
  • SISÄLTÖJEN VALINTA JA JÄRJESTÄMINEN
      • Mitä opetan?
      • Missä järjestyksessä?
  • MENETELMÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT
      • Miten opetan? Miten ohjaan?
      • Mitä opiskelijat tekevät?
      • Oppimisympäristön mahdollisuudet?
      • Oppimisympäristöön kohdistuvat vaatimukset
  • ARVIOINTI
      • Kuka? Miten? Missä vaiheessa?
      • Miksi?

OPETUKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET

opetuksen suunnittelun vaiheiden on oltava samassa linjassa kesken n
Opetuksen suunnittelun vaiheiden on oltava samassa linjassa keskenään!
  • Kaikki opetuksen suunnittelussa tehtävät valinnat on aina suhteutettava asetettuihin tavoitteisiin.
  • Tavoitteiden – sisältöjen – menetelmien –arvioinnin tulisi olla samassa linjassa suhteessa toisiinsa eli niiden tulee tukea toisiaan ja vaikuttaa samansuuntaisesti.
opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat
Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat:
  • Suunnittelun kohdentaminen. Suunnittelun perusyksikkönä tulisi olla opiskeltava aihekokonaisuus, ei pelkästään yksittäinen oppitunti. Yksittäisen tunnin suunnittelussa selvitetään ensimmäiseksi, minkä aihekokonaisuuden oppimiseen se liittyy ja missä vaiheessa opiskelijat ovat ko. kokonaisuuden opiskelussa (mitä on jo opittu ja mitä opitaan tämän jälkeen).
  • Oppimistilanteen tavoitteen selvittäminen opiskelijan kannalta. Opettaja selvittää itselleen, mitä hän toivoo opiskelijassa tapahtuvan oppimisen tuloksena.
opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat1
Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat:

3) Opiskelijoiden motivoituminen. Miten opiskelijat saadaan kokemaan omakseen asetettu tavoite? Millä perusteluilla heidät saadaan vakuuttumaan opiskeltavan asian merkityksestä ja tärkeydestä tulevassa työssä ja opiskelussa?

4) Toteutuksen kannalta suunnittelun tärkein vaihe on oppiaineksen analysointi. Se auttaa opettajaa itseään hahmottamaan aiheen kokonaisuutena ja löytämään oppimisen kannalta oleelliset ja vaikeat kohdat. Syntyneen kokonaiskuvan perusteella karsitaan pois epäoleellinen aines ja autetaan opiskelijaa orientoitumaan aihekokonaisuuteen.

opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat2
Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat:

5) Opiskelijoiden lähtötason selvittäminen opiskeltavassa aiheessa. Mitä tietoja ja taitoja opiskelijoilla jo on ja miten he asennoituvat opiskeltavaan aiheeseen? Millaisilla oppimisstrategioilla he aihetta opiskelevat?

6) Oppimistilanteen tavoitteen täsmentäminen kahden edellisen kohdan tuloksena.

7) Oppisisältöjen didaktinen muokkaus. Sisällöt järjestetään oppimisprosessin etenemisen kannalta mielekkääseen järjestykseen.

opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat3
Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat:

8) Opetusjärjestelyjen suunnittelu. Millaisilla opetusmuodoilla päästään asetettuun tavoitteeseen? Millaisia opetusmateriaaleja – ja välineitä tarvitaan?

9) Oppimisen arviointi. Miten oppimisen edistymistä seurataan opetuksen kuluessa ja sen päättyessä? Miten oppimisen edistymistä tuetaan ja ohjataan? Toimiiko suunniteltu opetus toivotulla tavalla vai pitäisikö sitä muuttaa?

oppimistavoitteista
Oppimistavoitteista
  • Opetuksen suunnittelu lähtee tutkinnolle asetetuista tavoitteista -> opetussuunnitelma.
  • Kuka tavoitteet asettaa ja kenelle?
    • koulutuksen järjestäjä?
    • opettaja?
    • opiskelija?
  • Opettajan tulee pohtia, mitä haluaa opiskelijoittensa oppivan opetuksestaan ja millaisia tavoitteita hän opetukselleen asettaa.
  • Oppimistavoitteiden tulee olla selkeät ja konkreettiset. Mitä abstraktimmat ja yleisemmät tavoitteet ovat, sitä huonommin ne välittyvät opiskelijoille.
oppimistavoitteista1
Oppimistavoitteista
  • Tavoitteiden merkitys?
      • Tavoitteet ohjaavat opetuksen suunnittelua ja toteutusta.
      • Tavoitteet ohjaavat arviointia.
      • Tavoitteet selkeyttävät ja eriyttävät oppilaan oppimista.
      • Tavoitteiden asettamisen yksi tärkeimmistä vaikutuksista pitäisi olla motivaation herättäminen ja aktiiviseen työskentelyyn ohjaaminen
tavoitteiden asettamista ohjaavia tekij it
Tavoitteiden asettamista ohjaavia tekijöitä:
  • opetussuunnitelma
  • alakohtaiset tavoitteet
  • opiskelijoiden oppimistarpeet ja odotukset
  • lähtötaso, aikaisemmat opinnot ja opiskeluvalmiudet
  • aika ja itseopiskelumahdollisuudet
  • opettajien (ja tutoreiden) valmiudet
  • säännösten ja resurssien opetukselle asettamat puitteet ja rajoitukset sekä
  • muualla samanaikaisesti annettava opetus!
  • ja tietysti on muistettava opetusryhmän ”erityispiirteet” (esim. aikuiset oppijat)
tavoitteiden asettamista ohjaavia tekij it1
Oppimistavoitteiden arviointi

YLEISTAVOITTEET opetussuunnitelmasta

OPPIMISEDELLYTYSTEN ARVIOINTI

oppija-analyysi

resurssianalyysi

Tavoitteiden asettamista ohjaavia tekijöitä:
opetussuunnitelma on opettajan apuv line joka
Opetussuunnitelma on opettajan apuväline, joka…
  • Yksi keskeisimmistä opetusta ohjaavista asiakirjoista on opetussuunnitelma, jossa ilmaistaan kyseisen koulun tai kouluasteen tavoitteet, oppiaines sekä oppilasarvioinnin periaatteet.
  • Opetussuunnitelmassa otetaan usein myös jollain tavalla kantaa opetusmenetelmiin, vaikka niiden valinta kuuluu periaatteessa opettajalle.
opetussuunnitelma on opettajan apuv line joka1
Opetussuunnitelma on opettajan apuväline, joka…
  • antaa perusteet ja luo suuntaviivat opetuksen suunnittelulle
  • sisältää opetuksen yleisperiaatteet tavoitteiden, sisältöjen, opetuksessa käytettävien menetelmien ja arvioinnin osalta
  • luo rajat, joiden sisällä opettaja voi joustavasti suunnitella omaa opetustaan kulloisenkin opetus-oppimistilanteen mukaiseksi
  • MUTTA: virallisen opetussuunnitelman lisäksi opetusta määrittää aina myös ns. piilo-opetussuunnitelma mikä tarkoittaa tiedostamattomia ihmisten toimintaa ohjaavia arvoja ja normeja
esimerkki piilo opetussuunnitelmasta luennon piilos nn t
Esimerkki piilo-opetussuunnitelmasta: luennon piilosäännöt
  • luennoitsijalla on yksin vastuu luennosta
  • ainoastaan luennoitsija puhuu
  • opiskelijat ovat hiljaa ja kuuntelevat
  • opiskelijat tekevät ainoastaan muistiinpanoja
  • yhteistyötä ei sallita
  • opiskelijat eivät kerro, kiinnostaako luennon aihe heitä
  • opiskelijat eivät ilmaise tietämättömyyttään eikä palautetta anneta

(Olkkonen & Vanhanen 1997)

opiskelija analyysi
Opiskelija -analyysi
  • Keskeisiä kysymyksiä opetuksen suunnittelun alkuvaiheessa:
      • Paljonko opiskelijoita on?
      • Keitä he ovat?
      • Millaisia he ovat?
      • Mitä heidän tulisi oppia?
      • Mitä he odottavat oppivansa?
      • Mitä he voivat oppia?
      • Mitä he jo osaavat?
tiedot opiskelijoista
Taustatiedot

ikä, ammatti ja aikaisemmat opinnot

opiskeluvalmiudet

ko. aineen aikaisemmat opinnot

Asennoituminen

opiskelumotiivi ja sen voimakkuus

opiskelun syy

opiskeluodotukset

asennoituminen aikuisopetukseen

Ryhmätiedot

opiskelijamäärä

ryhmän homogeenisuus

toistensa tunteminen

Mihin tietoja tarvitaan?

lähtötason määrittäminen

oppimistavoitteiden asettaminen

sisältöjen valinta

menetelmälliset ratkaisut ja aikataulu

suhde muihin opintoihin

oppimäärän laajuus, kuormittavuus

työtapojen valinta

itseopiskelun suunnittelu

opetustilat

työtavat

oppimateriaalin ja opiskelu-välineiden hankkiminen

eriyttämisen suunnittelu

Tiedot opiskelijoista
tietol hteet
Tietolähteet
  • aikaisempi kokemus
  • ilmoittautumislomakkeet
  • kyselyt
  • keskustelut
  • ennakkoilmoittautuminen
  • kokemuksiin perustuva arvio
  • Lisätietoja:
    • www.edu.fi/oppimateriaalit/verkkohops/
    • www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ohjkesk.htm
oppimistavoitteiden m ritt minen mit on opittava mit on osattava miten kuvaan oppimistavoitteet2
OPPIMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Mitä on opittava? Mitä on osattava? Miten kuvaan oppimistavoitteet?
  • SISÄLTÖJEN VALINTA JA JÄRJESTÄMINEN
      • Mitä opetan?
      • Missä järjestyksessä?
  • MENETELMÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT
      • Miten opetan? Miten ohjaan?
      • Mitä opiskelijat tekevät?
      • Oppimisympäristön mahdollisuudet?
      • Oppimisympäristöön kohdistuvat vaatimukset
  • ARVIOINTI
      • Kuka? Miten? Missä vaiheessa?
      • Miksi?

OPETUKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET

opetettavan aineksen ja sis ll n valinta
Opetettavan aineksen ja sisällön valinta
  • On tärkeää selvittää itselleen, mikä on olennaista ja keskeistä kurssin sisältöä ja mitkä asiat ovat vähemmän tärkeitä, ”ylimääräisiä”. Opettajan on pystyttävä päättämään, mitkä asiat opiskelijoiden tulee ehdottomasti oppia ja mitkä ovat ”bonusta”.
  • Huomioi:

tavoitteiden suuntaisuus

oppisisältöjen jatkuvuus sekä opintojen keskinäiset yhteydet

oppijan aikaisempi osaaminen

ydinainesanalyysi
Ydinainesanalyysi
  • Opetettavan sisällön valinnassa voi käyttää apuna ydinainesanalyysiä.
  • Työväline opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.
  • Opetuksessa on usein asiaa ja tietoa yli opiskelijan omaksumiskyvyn.
  • Jokaista kokonaisuutta on mietitään tarvittavan osaamisen näkökulmasta.
ydinainesanalyysin tasot
Ydinainesanalyysintasot
  • ydinaines: ”must know”
    • aines, jonka hallitseminen on välttämätöntä jatkon kannalta ja jonka ymmärtäminen mahdollistaa syventävän ja/tai laajentavan tiedon hankkimisen
    • 80 % oppimiseen käytettävästä ajasta
  • täydentävä tietous: ”should know”
    • tietous, joka lisää teoreettisia yksityiskohtia ja selventää harvinaisempia sovelluksia
    • 15 % opetuksesta
  • erityistietämys: ”nice to know”
    • tietämys, joka syventää jonkin alueen hallintaa
    • ei käytetä mainintaa enempää aikaa opetuksessa
    • 5 % opetuksesta
slide59

(http://www.oulu.fi/opetkeh/kehtoimi/ydinainesanalyysi/analyysi.html)(http://www.oulu.fi/opetkeh/kehtoimi/ydinainesanalyysi/analyysi.html)

opetusmenetelm t ja opetusj rjestelyt
Opetusmenetelmät ja opetusjärjestelyt
  • Opettajan tulee pohtia, millaisilla menetelmillä hän voi mahdollistaa opiskelijoittensa oppimisen ja miten opetusmenetelmä on linjassa tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin kanssa.
  • Yksi hyvän opetusmetodin kriteeri on, että opettaja kokee sen omakseen.
  • Opettajan tehtävänä on tehdä itsensä tarpeettomaksi -> kannustaa itsenäiseen opiskeluun ja tiedon hankintaan
  • On järkevämpää keskittää voimansa tärkeimpien tavoitteiden saavuttamiseen kuin jättää kaikki tavoitteet puolitiehen (vähemmän on usein enemmän).
esimerkki yhden opetusmenetelm n vahvuuksista ja heikkouksista
Esimerkki yhden opetusmenetelmän vahvuuksista ja heikkouksista

Luento-opetus: vahvuudet:

  • luennoitsijan innostus asiaa kohtaan välittyy
  • uusin tieto helposti opiskelijoille
  • yksinkertainen ja nopea tiedonjakamistapa
  • laajojen informaatiokokonaisuuksien välittämiseen usealle ihmiselle kerralla
  • opiskelijoille luennot helppoja – ei ahdistavia kokemuksia
  • painottuu kuuntelemalla oppiminen
esimerkki yhden opetusmenetelm n vahvuuksista ja heikkouksista1
Esimerkki yhden opetusmenetelmän vahvuuksista ja heikkouksista

Luento-opetuksen heikkoudet:

  • luennoitsija ei saa systemaattista palautetta oppimisesta luentojen aikana
  • luennot kuluvat usein passiiviseen tiedonvälittämiseen ja sen pinnalliseen oppimiseen
  • luennot eivät takaa oppimista
  • muut menetelmät auttavat luentoja paremmin opiskelijoita soveltamaan ja käyttämään tietoa
  • tarkkaavaisuus kuunnella laskee 15 minuutin jälkeen
  • ei opeta monipuolisesti erilaisia taitoja
opetusmenetelm t ja opetusj rjestelyt1
Opetusmenetelmät ja opetusjärjestelyt
  • Muista lähi- , etä- ja itseopiskelun erilaiset menetelmälliset mahdollisuudet!
  • Muista ottaa huomioon kokonaisuus: opetus-, ohjaus- ja arviointimenetelmät
  • Organisointimuodot ja erilaiset opetuksessa ja opiskelussa käytettävät menetelmät ja välineet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä voidaan käyttää tarpeen mukaan toisiaan (tai perinteistä lähiopetusta) täydentämässä ja tukemassa.
  • Lähtökohtaisesti kannattaa kuitenkin pyrkiä suosimaan opiskelijaa aktivoivia menetelmiä!
aktivoiva opetus perustuu konstruktivistiseen pedagogiikkaan
Aktivoiva opetus perustuu konstruktivistiseen pedagogiikkaan

Konstruktivistisen pedagogiikan periaatteita (Tynjälä 1999, 163-165)

  • Oppijan aikaisemman tiedon huomioiminen
  • Erilaisten tulkintojen käsittely
  • Metakognitiivisten taitojen kehittäminen
  • Oppimisen ja ajattelun aktivointi
  • Painotus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
  • Tiedon oppimisen ja tiedon käytön kytkeminen toisiinsa
  • Oppiminen kulttuurisesti välittyvänä toimintana
  • Oppimisen arvioinnin kokonaisvaltaisuus
perinteiset ja yhdess oppimisen normit
tee vain omat työsi

huolehdi vain omista asioistasi

älä välitä siitä, mitä muut tekevät

älä neuvo muita

älä pyydä apua toisilta

kiinnitä huomiota vain siihen, mitä opettaja tekee tai sanoo

katso aina opettajaan päin luokassa

ole hiljaa

auta muita menestymään

ole vastuussa itsesi lisäksi myös ryhmästäsi ja sen tuotoksista

kerro muille ja kuuntele, mitä muut sanovat

kysy muiden mielipiteitä

pyydä apua toisilta

keskustele

osallistu yhteiseen toimintaan

ole katsekontaktissa toisten kanssa

ole aktiivinen

Perinteiset ja yhdessä oppimisen normit

(Sahlberg & Leppilampi 1994)

aktivoivat opetusmenetelm t
Aktivoivat opetusmenetelmät
  • sopii periaatteessa kaikkeen opetukseen
    • ehkä paremmin muuhun kuin pieniä yksityiskohtia sisältävään opetukseen
  • aktivoivien menetelmien käyttö kannattaa aloittaa aikaisessa vaiheessa opintoja
    • opiskelijat tottuvat helposti
    • vaihtelevasti, monipuolisesti
  • pienille ryhmille helpoiten, mutta myös suurille massoille
  • eri menetelmiä tilanteiden mukaan

-> vain mielikuvitus on rajana!

aktivoivat menetelm t vaihtoehtoisia l hestymistapoja
Aktivoivat menetelmät- vaihtoehtoisia lähestymistapoja
  • voidaan käyttää esim. osana luentoja, harjoitustöitä, laboratorioharjoituksia
  • voidaan rakentaa kurssi kokonaan uudenlaisen ajattelun varaan (esim. PBL eli problem based learning -> käytössä lääketieteellisellä koulutusalalla)
  • oleellisinta miettiä, miksi aktivoivia menetelmiä käytetään

-> perustellut ratkaisut

-> itseään korjaava systeemi (palautteet)

  • opiskelijat aktiivisia toimijoita, joiden oppimista opettaja tukee ja ohjaa
esimerkki erilaisia aktivointimenetelmi luento opetukseen
Esimerkki: erilaisia aktivointimenetelmiä luento-opetukseen
  • luentomonisteet (hand-outit)
  • aukkotehtävät luentomonisteissa
  • luentorungot
  • ohjatut muistiinpanot ja niiden tarkastus
  • käsitekarttojen piirtäminen
  • ryhmä- ja parikeskustelut eri sovelluksin
  • aivoriihi-menetelmä
  • mielipideviittaukset
  • miniluennot
  • alkukokeet, alkuesseet
  • kurssisopimukset
oppimistavoitteiden m ritt minen mit on opittava mit on osattava miten kuvaan oppimistavoitteet3
OPPIMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Mitä on opittava? Mitä on osattava? Miten kuvaan oppimistavoitteet?
  • SISÄLTÖJEN VALINTA JA JÄRJESTÄMINEN
      • Mitä opetan?
      • Missä järjestyksessä?
  • MENETELMÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT
      • Miten opetan? Miten ohjaan?
      • Mitä opiskelijat tekevät?
      • Oppimisympäristön mahdollisuudet?
      • Oppimisympäristöön kohdistuvat vaatimukset
  • ARVIOINTI
      • Kuka? Miten? Missä vaiheessa?
      • Miksi?

OPETUKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET

koulutuksen ja opetuksen arviointi
Koulutuksen ja opetuksen arviointi
  • Kun opettaja on asettanut oppimistavoitteet ja valinnut opetettavan sisällön sekä menetelmät, hänen tulee tarkoin miettiä, millaisin keinoin hän voi tukea opiskelijoiden laadukasta oppimista.
  • Oppimistavoitteiden, sisältöjen, menetelmien ja arviointikäytänteiden sekä –kriteerien on oltava linjassa keskenään!
  • Koulutuksen ja opetuksen arviointi pyritään ennen kaikkea opetuksen ja oppimisen laadun parantamiseen eli koulutuksen vaikuttavuuden arvioimiseen.
esimerkki koulutuksen arvioinnin teht vist peruskoulutustasolla
ESIMERKKI KOULUTUKSEN ARVIOINNIN TEHTÄVISTÄ PERUSKOULUTUSTASOLLA

Koulutuksen arvioinnin keskeinen ajatus oppimisen ohjaamiseen ja

kehittämiseen tarvittavien perusteiden ja näkemysten hankkiminen!!

koulutuksen ja opetuksen arviointi1
Koulutuksen ja opetuksen arviointi
  • arvioinnin kohteena esim.
      • oppimistulokset
      • oppiminen prosessina
      • oppijan oppimiselleen asettamat päämäärät
      • oppimisen pinnallisuus vs. syvällisyys
      • koulutuksen vaikuttavuus eli todelliset muutokset työntekijän toiminnassa (vrt. täydennyskoulutus)
  • arvioinnin tehtävä voi olla esim.
      • diagnosoida, motivoida, ohjata tai ennustaa
      • todeta, kehittää tai kontrolloida
slide73

”Arviointikäytänteiden vaikutus opiskeluun ja oppimiseen on hyvin tunnettu tosiasia koulutuksessa. Jokaisen opiskelijan arkikokemus on yhdenmukainen niiden tutkimustulosten kanssa, jotka ovat osoittaneet odotettavissa olevan arvioinnin, kuten tentin, vaikuttavan suoraan opiskelijoidenopiskelustrategioihin. Suurin osa opetuksesta ja oppimisen arvioinnista perustuu edelleen tiedon siirtoajatteluun, jolloin perinteinen tiedon toistamista mittaava tentti on ollut yleisimmin käytetty oppimisen arvioinninmenetelmä. Perinteisten tenttimiskäytäntöjen on kuitenkin todettu johtavan opiskelijoita pintaprosessointiin ja toimivan jopa esteenä henkilökohtaisen merkityksen muodostamiselle ja ymmärtävälle oppimiselle.” (Tynjälä 1999, 177.)

palautteiden ker minen opetuksesta on oleellinen osa opetuksen kehitt misty t
Palautteiden kerääminen opetuksesta on oleellinen osa opetuksen kehittämistyötä
  • Jokaisen kurssin tai opintokokonaisuuden osana
    • välipalautteena, kurssin lopuksi tai tentin/oppimissuorituksen yhteydessä
  • lomakkeella ja/tai suullisesti
  • verkossa täytettävät ja paperilomakkeet
  • koko laitoksen yhteinen järjestelmä ja/tai jokaisella opettajalla omansa -> voivat täydentää toisiaan
  • palautteiden käsittely uutta kurssia tai kokonaisuutta varten
slide75

Anna palautetta opetuksesta!

Vuorovaikutus kurssilla

(onko mahdollisuus kysy-

myksiin ja keskusteluun,

oppimisen auttaminen)

Oppimateriaali (esim. kalvot, monisteet tms, materiaalin ajantasaisuus, selkeys)

Opettajan toiminta

(äänen käyttö, kuuluvuus, näkyvyys, selkeys,

innostavuus,

ymmärrettävyys jne.)

Kurssin asiasisältö (esim. vastaako

asiasisältö odotuksiasi kurssista,

olennaisten asioiden painottaminen,

kokonaisuuden syntyminen)

Vahvuuksia

Parannettavaa

Muuta

kommentoitavaa

(esim.

mahdollisia

kehittämisideoita)

Oma oppiminen kurssilla

(esim. mitä opin, miten aktiivinen

olin luennon aikana,

mitä tein oman oppimiseni eteen)

Kiitos palautteestasi! Jatka tarvittaessa kääntöpuolelle.

esimerkki arviointimenetelm st tentti
Esimerkki arviointimenetelmästä: tentti
  • tentit ohjaavat aina opiskelijoiden oppimisprosessia ja sen laatua
    • millainen tentti, sellainen työskentely
  • tentin kaksoisrakenne:
    • opettaa tentissä selviytymisen keinoja
    • todellisen elämän vaatimukset
tentti on oppimistilanne mit se opettaa
Tentti on oppimistilanne – mitä se opettaa?
  • opiskelun kohteena olevaa asiaa?
  • käsitystä tiedosta?
  • käsitystä työssä/tutkimuksessa tarvittavista valmiuksista?
  • lukemaan tärppejä?
  • opettajan miellyttämistapoja?
  • lunttaamista?
  • jotain muuta?

”Ei se merkitse osaamista, jos tiedon muistaa tentissä, vaan se, että tietoa pystyy soveltamaan todellisessa tilanteessa.”

mit tentiss arvioidaan
Mitä tentissä arvioidaan?

Aineksen osaaminen

Tentissä selviytymisen

osaaminen

Tentissä muistaminen

(millainen on opiskelijan

päivä ja mieliala yms.)

Tentaattorin mieliala,

koulukunta, mieliala jne.

TENTTITULOS

tentintekij n muistilista
Suosi

luonnollisia, mallintavia tai murrettuja tenttimuotoja

tuottamistehtäviä

asian ymmärtämisen mittaamista

kokonaisuuden hallintaa edellyttäviä

kriittistä ajattelua ja päättelykykyä vaativia tehtäviä

tiedon sovellusta vaatia tehtäviä

vaihtelevuutta, joustavuutta

selkeitä ja avoimia arviointikriteereitä

yksilöidyn palautteen antamista

Vältä

perinteistä tenttimuotoa

tunnistustehtäviä

tiedon toistamisen mittaamista

yksittäisen tiedon muistamista mittaavia tehtäviä

toisten esittämien johtopäätösten ja sovellusten kysymistä

rutiinia, ennakoitavuutta

epäselväksi ja epämääräiseksi jääviä arviointikriteereitä

tenttinumeroa ainoana palautteena opiskelijan osaamisesta

Tentintekijän muistilista
koonta opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat
Koonta: opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat:
  • Opetuksen huolellinen suunnittelu on erittäin tärkeä sen onnistumiseen vaikuttava asia.
  • Muista kuitenkin, että tuntitilanteessa ennakkosuunnitelma toteutetaan joustavasti: tarkkaile opetuksesi etenemistä ja sopeuta suunnitelmaasi opiskelijoiden reaktioiden ja yllätyksellisten tilanteiden mukaisesti.
  • Se, että tunti poikkeaa ennakkosuunnitelmasta, ei ole vaarallista, kunhan opetuksen päämäärä ei samalla katoa.
koonta opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat1
Koonta: opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat:
  • Opeta pääpiirteissään ennakkosuunnitelmasi perusteella, mutta ei sitä orjallisesti seuraten vaan muuntaen sitä vastaamaan tilannekohtaisiin haasteisiin.
  • Lue opiskelijoiden muodostamaa sosiaalista vuorovaikutustilannetta, tulkitse siitä vastaanottamiasi vihjeitä käyttötietosi muodostamassa viitekehyksessä ja muunna tietyissä rajoissa toimintaasi.
koonta opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat2
Koonta: opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat:
  • Opettajan pedagogisen ajattelun kehittyneisyys vaikuttaa opetusprosessin hahmottamiseen.
  • Aloitteleva opettaja ei useinkaan ole tietoinen niistä syistä tai perusteista, joiden nojalla hän toimii opetustilanteessa tietyllä tavalla.
  • Pedagogisen ajattelun kehittyessä hän tulee tietoisemmaksi omista opetustavoitteistaan ja menetelmistään ja pystyy vähitellen perustelemaan valintojaan.
7 opetuksen suunnittelun ja toteutuksen ohjetta
7 opetuksen suunnittelun ja toteutuksen ohjetta
  • Selvitä, miten opiskelijasi opiskelevat.
  • Selvitä itsellesi opiskelijoiden oppimistavoitteet ja esitä ne selkeästi opiskelijoille.
  • Käytä sellaisia opetusmenetelmiä, jotka soveltuvat parhaiten opiskeltavat aineksen opettamiseen ja jotka edistävät oppimista.
  • Käytä sellaisia arviointikeinoja, joiden avulla autat opiskelijoita suuntaamaan opiskelunsa opiskeltavan aineksen osaamiseen ja ymmärtämiseen pelkän tentistä selviytymisen sijaan.
  • Tarkkaile ja arvioi omaa opetustasi – pyydä palautetta opiskelijoilta ja kollegoiltasi.
  • Kehitä esiintymistaitojasi ja ilmaisusi selkeyttä.
  • Pidä itsesi ajan tasalla oman tieteenalasi kysymyksistä.
kirjallisuutta opetuksen suunnitteluun ja arviointiin
Kirjallisuutta opetuksen suunnitteluun ja arviointiin
  • Aarnio, H., Helakorpi, S. & Luopajärvi, T. 1991. Ammattipedagogiikka
  • Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi.
  • Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) (2002) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY.
  • Lonka, K. & Lonka, I. (1991). Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille. Helsinki: Kirjayhtymä.
  • Tarja Tolonen (toim.) (2001) Suomalainen koulu ja kulttuuri.
  • Vuorinen, I. (1993). Tuhat tapaa opettaa : menetelmäopas opettajille, kouluttajille ja ryhmän ohjaajille.