KEOPS-KOULUTUS Tilinpäätöksen muodostuminen: tase, tuloslaskelma ja liitetiedot pääpiirteittäin

1. KEOPS-KOULUTUSTilinpäätöksen muodostuminen: tase, tuloslaskelmaja liitetiedot pääpiirteittäin Moduuli 1 Kirjanpidon perusteet KTL Asta Manner Asta.Manner@tse.fi

2. TILINPÄÄTÖS – taseen ja tuloslaskelman muodostuminenJOHDANTO Kun tilikauden aikaiset tapahtumat on tehty, ne kootaan aikajärjestykseen päiväkirjaan ja asiajärjestykseen pääkirjaan. Pääkirjan saldot siirretään tilinpäätöksessä tulostilille ja tasetilille. Mikään ei siis sinänsä muutu kahdenkertaisen kirjauksen kannalta: aina, jokaisen kirjauksen jälkeen Debet = Kredit. Ajattelumalli vaan muuttuu. Jos tilikauden aikana olemme ajatelleet liiketapahtumia niiden luonteen perusteella, niin tilinpäätöksessä ajattelemme, että mitkä tapahtumat koskevat kyseistä tilikautta ja mitkä sitten eivät. Tämän tilikauden tapahtumat kuuluvat TULOSTILIN avulla laadittavan tuloslaskelmaan ja TASETILIN avulla laadittavaan taseeseen.

3. PERIAATTEESSA tilinpäätös siis tapahtuu seuraavanlaisesti: • Tulot tuotoiksi tuloslaskelmaan • Menot jaetaan kuluiksi tuloslaskelmaan ja aktiivaksi taseeseen • Rahoitustilien saldot taseeseen • Tilikauden tulos tuloslaskelmasta taseeseen omaan pääomaan

4. Käytännössä vaikein asia on menojen jakaminen tulokseen ja taseeseen Määrittelyn mukaan: • Sellaista menoa, josta on jo saatu vastaava tulo, kutsutaan kuluksi. • Sitä menon osaa, josta vielä odotetaan tuloja tulevaisuudessa,kutsutaan aktiivaksi.

5. Mikä on voitto, kun ostat villalankoja 100 eurolla, sukkapuikot kuudella eurolla ja myyt neulomasi sukat 250 eurolla?? KEOPS-koulutus, moduuli 1

6. TEKEMISEN TASOLLA Tehdään oikaisukirjaukset Siirtosaamiset ja –velat selvitetään Tehdään muut avustavat päätösviennit: poistot varaston muutos varaukset … tilinpäätös

7. Keskeisiä käsitteitä tilinpäätöksessä • VARMISTA; • että kaikki tällä sivulla • olevat termit ovat sinulle tuttuja ! Tuotto Kulu Aktiiva Voitto Inventaari Poistot • Menettelytapojen jatkuvuuden periaate • Olennaisuus • Varovaisuus • Realisointiperiaate • Vertailtavuus

8. Pohditaan ! • Milloin samalla yrityksellä voi olla osakkeita sekä vaihto- että käyttöomaisuudessa? • Miksi ennakkomaksuja taseessa on monessa paikassa? C. Mistä kohtaa tuloksesta näkyy miten paljon vaihto-omaisuuskuluja itse asiassa tulokseen on kirjattu ? D. Liitetiedot osana tilinpäätösinformaatiota. - tämä jätetään pois – lupauksista huolimatta. Saatte varmasti liitetieto-ohjeita ja eivät oikeastaan kulu ”arkeen”.

9. Varasto "Varasto" -tili ilmaisee tilikauden päättymispäivän mukaisen varaston suuruuden. "Varasto" - tili on myös ns. lepäävä tili: ts. siihen ei tehdä merkintöjä tilikauden aikana. VARASTOJEN MUUTOKSEN AVULLA MYYNTIÄ VASTAAVAT MENOT OIKAISTAAN KULUIKSI. Varaston muutoksen suuruus selvitetään varastoinventaarin avulla. HUOM! Tuloslaskelmassa muutosta on kahdessa paikassa. Erotetaan raaka-ainevarastot ja valmistevarastot. TEKNISESTI EI KIRJAUSVAIHEESSA OLE EROA !

10. …varastosta KPL Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan (eli kirjataan taseeseen). Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, on erotus kirjattava kuluksi = alimman arvon periaate.

11. …varastosta HANKINTAMENO ? • Tietyt arvostusperiaatteet, jotka pysyvät vuodesta toiseen samanlaisena. • MIKÄ ON SE OIKEA HANKINTAHINTA ? - hyödykkeen valmistuksesta ja hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot - jos kiinteät olennaisia, ne voidaan lukea hankintamenoon (kustannuslaskenta kunnossa !)

12. …hankintameno • Alimman arvon periaate Käyttöjärjestysolettama ellei kyetä näyttämään Todellista käyttöjärjestystä • FIFO (verottaja) • LIFO • Painotettu keskihinta • Vähäiset tarvikkeet

13. UUSIA KÄSITTEITÄ = SIIRTYVÄT ERÄT Siirtosaamiset taikka Siirtovelat Siirtyvät erät Palvelujen ja tavaroiden ostamisen / myymisen osalta tilanne aika selvä, mutta mietipä esimerkiksi AJANKULUMISEN PERUSTEELLA syntyviä menoja ja tuloja ???? Miten suoriteperusteisuus näiden osalta toteutuu ? Ne pitää laskea eli ne ovat laskennallisia !

14. LAISSA määritellään, että jos jokin avustava päätösvienti kirjataan siirtovelkoihin / siirtosaamisiin, siitä tiedetään, että se toteutuu 100 %:n varmuudella pystytään halutessa laskemaan pennilleen tiedetään koska se erääntyy. OLENNAISUUS tässäkin Muita tunnusmerkkejä siirtyville erille: ovat lepääviä tilejä yleensä niihin ei kirjata eriä, jotka liittyvät vaihto- tai käyttöomaisuuteen

15. ESIMERKKEJÄ • Vakuutusmaksuja on kirjattu maksetuksi 1.11 1200 €. Vakuutuskausi on kuitenkin 1.11 - 28.2. Tilikausi kalenterivuosi. 1.11 tp • Kyseessä siis menoennakko eli siirtosaaminen: vakuutusmaksu maksettu kassasta etukäteen ajan kulumisen suhteen. Vakuutusmaksu-tili on tämän jälkeen kulutili ja se päätetään tulostilille, siirtosaamiset menee taseeseen”tuottamaan tuloja seuraavana tilikautena”.

16. Olemme vuokranneet käyttöomaisuuteen kuuluvan tonttimme 3 vuodeksi alkaen 1.1.2000. Vuokra on maksettu koko ajalta 30.6.2000 yhteensä 15 000 euroa. • Kyseessä siis tuloennakko eli siirtovelka: vuokratulot saatu etukäteen (ajan kulumisen perusteella liian aikaisin) • Kirjaukset tehdään vastaavalla tavalla kuin äsken eli Vuokrat-tililtä siirretään pois muut kuin ko. vuodelle kuuluvat erät eli sinne jää tuotoksi ensimmäisenä vuonna 5000 euroa. Loppu summasta siirretään taseeseen velaksi Siirtovelkojen- ryhmään. • Seuraavassa tilinpäätöksessä taseeseen siirretystä 10 000 eurosta 5000 tuloutetaan eli merkitään tulostilille. • Kolmantena vuonna tuloutetaan loput

17. LOMAPALKKOJEN KIRJAAMISESTA Tilikauden päättyessä yrityksen henkilökunnalla oli lomia pitämättä yhteensä 60 päivää. Päivän palkkakulut sosiaalikuluineen olivat 10 000 €. Tee lomapalkkakirjaus. PALKAT SIIRTOVELAT Kyseessä on meno, joka kuuluu tälle tilikaudelle, mutta jota ei ole maksettu = MENOJÄÄMÄ eli siirtovelka

18. Henkilökunnalle on lainassa 31.12. Yhteensä 200 000. Korot ja lyhennykset maksetaan aina 30.6. Korkoprosentti 11%. Kirjataan korkotulojen osuus. (Tilikausi edelleen kalenterivuosi). Kirjanpidosta puuttuvat korot ajalta 1.7. - 31.12. (aika) Pääoma on 200 000 ja % 11 Näillä tiedoilla saadaan koron summaksi 11 000. KIRJAUS ? Kyseessä siis tulo, jota emme ole kassaan saaneet = tulojäämä eli siirtosaaminen

19. Pikkupohdintoja:(tilikausi kalenterivuosi) Vakuutusmaksu 8000 euroa on maksettu joulukuussa ko. vuonna ja vakuutuskausi on 1.11. – 31.10. (ensi vuodella siis suurin osa !)

20. Pikkupohdintoja:(tilikausi kalenterivuosi) Yritys on maksanut lainan korkoa lokakuun loppuun. Korko% on 5% ja pääoma 100 000. Tp -kirjaukset?

21. Pikkupohdintoja:(tilikausi kalenterivuosi) Vakuutusmaksu 8000 euroa on maksettu joulukuussa ko. vuonna ja vakuutuskausi on 1.11. – 31.10. (ensi vuodella siis suurin osa !)

22. PYSYVÄT VASTAAVAT • Idea, että kaikki sellaiset menot, jotka tuottavat tuloja pidemmän ajan kuin yhden vuoden, on aktivoitava ja kirjattava kuluksi vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan. • Hankintamenon määrittelyssä samantapaisia ongelmia kuin vaihto-omaisuuden kohdalla • Verottaja kuitenkin on jo kauan käyttänyt osittain ns. kolmen vuoden sääntöä • Lisäksi on olemassa ns. kulumatonta käyttöomaisuutta . • Tilanne on aika sekava – te tulette varmaan saamaan ohjeet !

23. TULOKSEN AJALLISELLA JAKAUTUMISELLA ON VAIKUTUSTA VOITONJAKOON: MYÖHÄSTYNYT KULUKIRJAUS: realisoitumatonta voittoa saatetaan jakaa ulos yrityksestä (tarkoittaa liian pieniä poistoja) ENNENAIKAINEN KULUKIRJAUS: voittovaroja pidätetään yrityksessä "piilossa”. (Tarkoittaa liian suuria poistoja) Mieti yrityksen kannalta, kumpi oikeastaan on vaara !

24. … poistoista • KÄYTÄNNÖSSÄ poistot tehdään verotuksen ehdoin: • verottaja sallii vähennyskelpoiseksi ne poistot, jotka on tehty kirjanpidossa ja verottaja antaa maksimit hyväksytyille poistoille. • Teillä voi olla mahdollisuus käyttää suunnitelman mukaisia poistoja aidosti !

25. … poistoista Tässä KPL:n kanta • KPL. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. • SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT perustuvat POISTOSUUNNITELMAAN

26. … poistoista POISTOSUUNNITELMAAN, jossa on määritelty • Taloudellinen pitoaika • Poistomenetelmä • Hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaisuus • Mahdolliset muutokset • Jäännösarvo • Varovaisuus • Vertailtavuus • Poistosuunnitelman muutoksen tulee perustua käyttöomaisuuteen

27. POISTOMENETELMÄT DEGRESSIIVINEN ELI MENOJÄÄNNÖSPOISTO • Poistot tehdään poistamattomasta menojäännöksestä, joka saadaan kun alkuperäisestä hankintahinnasta on vähennetty kaikki jo tehdyt poistot ja mahdolliset myynnit sekä lisätty mahdolliset hankinnat. ESIM. Käyttöomaisuus, joka hankittu v. 2002 hankintamenona ollut 10 000 €. Ensimmäisen vuoden poisto 25% (menojäännös) Toisena vuonna myös 25% (menojäännös)

28. ESIM. Kyse käyttöomaisuudesta, joka hankittu v. 2000 hankintamenona ollut 10 000. • Ensimmäisen vuoden poisto 25% (menojäännös). Käyttöom.Poistot 10000 2500 2500 • Käyttöomaisuuden saldo on 7500 ja menee taseen Debet-puolelle ja Poistot menee tuloksen debettiin. • Toisena vuona myös 25% 7500 eurosta = menojäännös. • PROSENTTI pysyy samana, ABSOLUUTTINEN euromäärä laskee. • Tyypillinen poistomenetelmä esim. koneista ja kalustosta

29. 2. TASAPOISTOT Vuosittain yhtä suuret poistoerät eli euromäärä pysyy samana vuodesta toiseen. Hyvin tyypillinen poistomenetelmä aineettomista hyödykkeistä – esimerkiksi vuokrahuoneistojen peruskorjausmenot.

30. MUUTOKSESTA olemme kiinnostuneita. Edellisen tp:n varaston arvosta vähennetään uusi inventaariarvo ja muutos kirjataan tilinpäätökseen Edellisen tilikauden varaston saldon näkee vanhasta tilinpäätöksestä taikka viimeisimmästä pääkirjasta, jossa näkyy tilinavaus saldo:Varasto lepäävä tili. … varastosta KIRJAUKSET INVENTAARI 31.10.2006 Varaston arvo hankintahinnoin 120 000 INVENTAARI 31.10.2007 Varaston arvo hankintahinnoin 125 000 Varaston alkusaldo on 5000 pienempi kuin tilinpäätöksen inventaariarvo.Varasto on kasvanut. VarastoVar.muutos (120 000) 5000 5000 eli tilikauden tulos kasvaa. Jos varasto olisi pienentynyt tulos oli myös pienentynyt. MUUTOS ON SE, JOKA VAIKUTTAA TULOKSEEN.

31. Mieti miten seuraavat tiedot vaikuttavat tilinpäätöksen tekemiseen ! • Jalostamattoman vaihto-omaisuuden arvo tilinpäätös-hetkellä 12 000 ja valmistevaraston 13 000 euroa. Alkusaldot vastaavassa järjestyksessä 20 000 ja 10 000 • Koneista ja kalustosta tehdään poistot 20 000 euron suuruisena ja rakennuksista 60 000 euron suuruisina. (Tässä kohtaa oletuksena on, että poistot ovat koko vuodelta. Jos esim. koneet olisi hankittu puolessa välissä vain puolet vuotuisista poistoista tehtäisiin.) Koneiden menojäännös 80 000 ja rakennusten 900 000 • Toimistotarvikkeita on jäljellä puolet hankituista. Hankittujen kokonaismäärä on 1400 euroa. • Ostot –tilillä ovat mukana tilikauden aikana hankitut hyödykkeet. Saldo 370 000. Mihin päätetään

32. Nakkikioski – tehdään harjoituksissa ! • Saat hyväuskoiselta pankinjohtajalta 3000 euron lainan. Rahat siirretään pankkitilille. • Ostat kioskin VELAKSI 1500 eurolla. • Vuokraat tarvittavat laitteet. Maksu koko kaudelta 1000 euroa. Rahat pankkitililtä. • Maksat mainostoimistolle mainosjulisteista 300 €. Rahat sinun omasta taskustasi. • Saat kaupungilta kioskipaikan vuokrasta laskun touko-kesäkuulta 100 €. Maksuaikaa 2 viikkoa. • Ostat nakit ja sinapit, servietit ym. rekvisiitan 300 €. Rahat pankkitililtä. KEOPS-koulutus, moduuli 1

33. 7. Joku rikkoo kioskisi ikkunan ja maksat ikkunankorjaajalle 55 €. Rahat pankkitililtä. 8. Syöt itse 9 nakkia. Hankintahinta ollut 0,5 € ja myyntihinta 1,2 €. 9. Seuraavien iltojen myynnit yhteensä 665 €. Rahat pankkitilille. 10. Nostat omaan käyttöösi rahaa 200 €. 11.Ostat nakkeja yms. 500 eurolla. Saat laskun ja maksuehdot -2 % 14 pv. 12.Pankki veloittanut pankkitilin ylityksestä johtuvaa maksua 15 €. KEOPS-koulutus, moduuli 1

34. 13.Sijoitat yritykseen rahaa sen verran, että saat pankkitilin saldon nollille tai sitten valitat virheellisestä veloituksesta. 14.Maksat kioskipaikan vuokran ja nakkilaskun (huom! Käteisalennus) 15.Seuraavien iltojen myynnit 700 €. Rahat pankkitilille. KEOPS-koulutus, moduuli 1

35. Kyllästyt koko touhuun. Kaverisi jatkaa kuitenkin toimintaa ja antaa sinulle 1450 € kioskista ja ostaa loput nakit sinulta 120 eurolla sekä antaa sinulle 100 € loistavasta liikeideasta. Koska olit maksanut koko kauden vuokran laitteista, kaverisi hyvittää sinua vuokrasta vielä 650 €, mutta maksaa vuokran vasta heinäkuun lopussa. Eletään kesäkuuta. KEOPS-koulutus, moduuli 1

36. Asta kiittää ! KEOPS-koulutus, moduuli 1