1 / 23

Selvitys kuntalain uudistustarpeista

Selvitys kuntalain uudistustarpeista. Työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Päivi Laajala. Kokonaisuudistuksen valmistelu 1/2. Virkamiestyöryhmä toimikausi 6.9 -31.1.2011 jäseninä VM, STM, OKM, YM, OM ja Suomen Kuntaliitto, puheenjohtajana ylijohtaja Päivi Laajala, VM/kunta

yosefu
Download Presentation

Selvitys kuntalain uudistustarpeista

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Selvitys kuntalain uudistustarpeista Työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Päivi Laajala

  2. Kokonaisuudistuksen valmistelu 1/2 • Virkamiestyöryhmä • toimikausi 6.9 -31.1.2011 • jäseninä VM, STM, OKM, YM, OM ja Suomen Kuntaliitto, puheenjohtajana ylijohtaja Päivi Laajala, VM/kunta • Virkamiestyöryhmän tehtävät: • kartoittaa kuntalain uudistustarpeet; • laatii kartoituksen perusteella selvitys uudistustarpeista myöhemmin asetettavan parlamentaarisen komitean työn pohjaksi; sekä • esittää, mitkä säännökset olisi syytä valmistella siten, että niitä voitaisiin soveltaa jo seuraavalla vaalikaudella eli vuodesta 2013 lukien

  3. Kokonaisuudistuksen valmistelu 2/2 • Parlamentaarinen komitea • jäseniksi edustajat eduskunnassa edustetuista puolueista sekä kuntasektorin edustajia, asiantuntijoita • erillinen muu organisoituminen valmistelun turvaamiseksi • tavoitteena laki 2017 alkavalle vaalikaudelle ja kiireelliset muutokset vaalikaudelle 2013

  4. Työryhmän työsabluuna • Lähtökohtana oli, että työryhmän työssä nostetaan esiin poliittista linjausta edellyttäviä kysymyksiä mutta ei vastata niihin • Selvityksen kolme komponenttia • Nykytilan ja erityisesti muutostrendin kuvaus • Kehityksen arviointi kuntalain tai yleensä lainsäädännön kehittämisen näkökulmasta • Pohjaa komitean työlle -osuus

  5. Työryhmän tarkastelemat osa-alueet • kunnallinen itsehallinto sekä valtion ja kuntien suhde • kunta- ja palvelurakenne • talous ja valvonta • johtaminen ja toimielimet • kunnan hallintomenettely • edustuksellinen ja suora demokratia • kuntien ja markkinoiden suhde • valvonta ja muutoksenhaku • henkilöstö • tietoteknologian kehitys

  6. Muutos- ja yhteensovituspaineita • Kuntien voimakas erilaistumiskehitys • väestökehityksen (muuttoliike, huoltosuhde, ikääntyminen) aikaansaamat muutospaineet merkittäviä • yhteistoimintavelvoitteet palvelujen saatavuuden turvaamisessa kasvaneet (PARAS) • kuntakoko on kasvanut • kuntien palvelutuotannon merkitys on muuttunut (yhteistoiminta ja markkinat, yhtiöittämiset) • Julkisen talouden kestävyysvaje • Kuntatalouden ohjaus (yhteistoiminta ja yhtiöt) • Talouden tasapainotusongelma ja taloudenhoitoa ohjaavien tietojen varmentaminen • Johtamisjärjestelmien muutos- ja kehittämistarpeet • Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet • toiveet passiivisesta tiedonsaajaroolista aktiiviseksi vaikuttajaksi • kunnanosahallintokeskustelu • Asiakkaiden toiveet ja tarpeet valita palvelujen tuottaja ovat kasvaneet (EU-rooli, valinnanvapaus) • EU-kilpailuoikeus rajaa kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta • Sote-järjestämislain valmistelu

  7. Lähtökohta uudistustyössä • Kuntalain tulisi olla kunnan hallintoa ja talouden hoitoa koskeva yleislaki • tarve erityislainsäädäntöön tulee rajata erittäin vähäiseksi • kuntalain tulisi olla enemmän ohjaava • laki ei säätele kuntien määrää ja väestöpohjaa • Kuntalain kokonaisuudistusta ei voida tehdä ilman tietoa siitä, millaisiin kunta- ja palvelurakenteisiin lakia luodaan

  8. Pohjaa komitean työlle: kunnallinen itsehallinto sekä kuntien ja valtion suhde • Miten perustuslain kunnalliselle itsehallinnolle asettamat vaatimukset nykyisin toteutuvat ja miten kunnat suoriutuvat niille säädetyistä perusoikeuksien turvaamisvelvoitteista? • Peruspalveluohjelmamenettelyn toimivuus kunnan tehtävien ja rahoituksen tasapainon näkökulmasta sekä tämän menettelyn ja kuntien oman talouden ohjauksen yhteentoimivuus? • Voitaisiinko peruspalveluohjelmamenettelyä vahvistaa?

  9. Pohjaa komitean työlle: kunta- ja palvelurakenne /1 • Komitean tulee rakentaa uuden kuntalain valmistelun pohjaksi selkeä strateginen näkemys miten kunnallishallintoa ja sen eri tehtäväalueita kokonaisuutena kehitetään. Kuntien erilaistumiskehitys on johtanut siihen, että kuntalain kehittämisessä on linjattava, millaisiin kunta- ja palvelurakenteisiin lakia luodaan.

  10. Pohjaa komitean työlle: kunta- ja palvelurakenne /2 • Ajatellaanko kehityksen jatkuvan nykyisenkaltaisena muutosprosessina, jossa a) kuntakoko suurenee kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen seurauksena tai b) kunnat, jotka eivät ole riittävän isoja, velvoitetaan siirtämään yhä uusia palveluja yhteistoiminnassa hoidettaviksi? • Kehitetäänkö kunnallishallinnon rakenteita yhden mallin vai erilaisten mallien pohjalta? - esimerkiksi vakinaistetaanko Kainuun hallintokokeilu niin, että sen soveltaminen on mahdollista myös muualla kuin Kainuussa, sekä miten edetään metropolihallinnon järjestämisessä?

  11. Pohjaa komitean työlle: kunta- ja palvelurakenne /3 • Miten kuntalain kokonaisuudistus ja meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyö sovitetaan yhteen? Miten kunta- ja palvelurakenteiden kehittämisessä otetaan huomioon eri sektorien palvelurakenteiden kehittämistarpeet, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja rakennelinjaukset? • Valittavan kehittämislinjauksen perusteella tulee määritellä kuntalain rooli kehityksen ohjaajana (yhtenäistävä, mahdollistava, ohjaava). Jos rakenteissa pyritään erilaisiin malleihin, kuntalain uudistuksessa on ensin linjattava haluttu kunta- ja palvelurakennemalli.

  12. Pohjaa komitean työlle: talous /1 • Muutokset kunnan talouden ohjausta ja tasapainotusta koskeviin säännöksiin tulisi valmistella komitean työn ensi vaiheessa. • Kuntalain taloutta koskevien säännösten uudistaminen edellyttää ainakin seuraavien asiakokonaisuuksien analysointia kuntaryhmittäin ja alueellisesti: • lainakanta • alijäämien käsittely • takaukset • antolainat • poistomenettely. • Ovatko taloutta koskevat säännökset nykyisessä laissa liian väljät ja ottavatko ne riittävästi huomioon kuntien palvelutuotannon laajenemisen valtuuston päätäntävallan ulkopuolelle?

  13. Pohjaa komitean työlle: talous /2 • Arvioitavia asiakokonaisuuksia: • konserniohjausta koskevat säännökset ja niiden täsmentäminen, ohjauksen keskittäminen kunnanhallitukselle • sisäistä valvontaa koskevien säännösten riittävyys, tilintarkastajan toimikautta koskevan säännöksen poistaminen, tilintarkastusta koskeva sopimus: kunnanhallituksen hyväksymisvaltuutta koskevan säännöksen täsmennys • sisäinen valvonta, riskienhallinta ja niiden vastuutahojen määrittely • talouden tasapainotusta koskevan säännöksen täsmentäminen, toimenpideohjelman aikajänne, alijäämän lisäksi tarvittavat muut tunnusluvut • kuntalain suhde kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeisiin ja niiden riittävyyteen, yleisohjeiden sisällölliset uudistamistarpeet (esimerkiksi omaisuuden arvostaminen, poistosuunnitelma, talous ja toimintatilastojen tietojen toimittaminen) ->

  14. Pohjaa komitean työlle: talous /3 • Arvioitavia asiakokonaisuuksia: • yleissäännökset kuntien ja kuntayhtymien toiminnan ja talouden tilastoinnista • tarkastuslautakunnan rooli talouden näkökulmasta, mahdollisten tarkastusvaliokuntien asettaminen, oikeus raportoida valtuustolle merkittävistä tarkastus- ja arviointihavainnoista myös talousarviovuoden aikana • kuntien yhteistoimintaorganisaatioiden talouden (erityisesti kuntayhtymät) tasapainotusta koskevat säännökset, mahdolliset perussopimusta koskevat uudet pakottavat taloussäännökset • peruspalveluohjelmamenettely talouden ohjauksen välineenä • kunnan johtaminen ja kunnanhallituksen asema talouden tasapainon hallinnassa ja ohjauksessa • valtuuston asettama menokehys/toimintamenokehys valtuustokaudelle.

  15. Pohjaa komitean työlle: johtaminen ja toimielimet • Kuntalakiuudistuksen yhteydessä tulee arvioida kunnan päätöksentekojärjestelmää kokonaisuudessaan. Työ edellyttää, että tiedetään, millaisiin kunta- ja palvelurakenteisiin sekä johtamis- ja päätöksentekorakenteisiin niitä luodaan. • Komitean tulee tarkastella mm. • lainsäädännöllisiä ja muita keinoja valtuuston tosiasiallisen vaikutusvallan vahvistamiseen; • miten kunnan poliittista johtamista voidaan kehittää; • tarvetta säätää nykyistä laajemmin kunnan osahallinnosta tai muista kunnan osan asukkaiden osallistumismuodoista; sekä • kunnan ja kunnanjohtajan välisen johtajasopimuksen sääntelytarvetta sekä sitä, mitä muita viranhaltijoita tällaisen sääntelyn tulisi koskea. • Työryhmä ei ota kantaa, tulisiko pormestarijärjestelmää tai yleensä johtamisjärjestelmää koskevat säännöksiä uudistaa kiireellisesti, vaan jättää asian komitean harkittavaksi.

  16. Pohjaa komitean työlle: kunnan hallintomenettely • Mm. otto-oikeus, esteellisyys • Miten kunnalliset päätökset ja ilmoitukset voitaisiin julkaista käyttämällä hyväksi sähköisiä ratkaisuja sekä tapoja, joilla voitaisiin tehokkaasti tiedottaa päätöksistä? • Voitaisiinko kunnallisen toimielimen rutiiniluonteiset päätökset tehdä ajasta ja paikasta riippumatta sähköisesti ja jättää keskustelua vaativat asiat perinteisiin kokouksiin?

  17. Pohjaa komitean työlle: edustuksellinen demokratia • Millä keinoilla luottamushenkilötyötä voitaisiin kehittää niin, että kuntalaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan kunnan asioiden hoitamiseen ja niistä päättämiseen? • Halutaanko, että valtuutettuun sovellettavat esteellisyysperusteet ovat suppeammat kuin muiden luottamushenkilöiden ja onko tarvetta tarkistaa sääntelyä tältä osin jollain tavoin? • Miten vaalikelpoisuussäännöksiä tulisi tarkistaa esimerkiksi kunnan henkilöstön, kuntakonsernin hallintoon kuuluvien osalta sekä ostopalvelujen vuoksi? • Halutaanko, että kuntalaisten valitsemiin poliitikkoihin sovelletaan samoja esteellisyyssäännöksiä kuin viranhaltijoihin vai sovelletaanko viranhaltijoita koskevia esteellisyyssäännöksiä vain valtuuston valitsemiin luottamushenkilöihin, kuten kunnanhallituksen ja lautakunnan jäseniin? • Erityistä huomiota edellä mainituissa on syytä kiinnittää kuntien uusien toimintatapojen tuomiin uusiin soveltamisongelmiin (tilaaja- tuottaja, liikelaitokset, yhteistoimintaorganisaatiot) • Miten poliittisen toiminnan tukemista koskevia säännöksiä tulisi kehittää siten, että tukemisen pelisäännöt olisivat läpinäkyviä ja selkeitä? • Tulisiko säännöksiä sidonnaisuuksien ilmoittamisesta tarkistaa?

  18. Pohjaa komitean työlle: kuntalaisten osallistumis-mahdollisuudet ja suora demokratia /1 • Onko lainsäädännön keinoin mahdollista nykyistä paremmin turvata yhtäläiset osallistumisoikeudet asuinpaikasta riippumatta sekä edistää osallistumisaktiivisuutta? • Miten demokratiaa voidaan vahvistaa sekä edistää osallistumista ja vaikuttamista kuntalakikomitean määrittelemissä kunta- ja palvelurakenteissa? • Miten lainsäädännössä otetaan huomioon uudet osallistumisen kanavat ja areenat (esimerkkinä osallistava budjetointi ja sähköiset osallistumiskanavat)? • Miten lainsäädännön keinoin olisi mahdollista kehittää kuntien kuulemis- ja vuorovaikutuskäytäntöjä sekä hallinnon ja kuntalaisten vuoropuhelua? • Miten voidaan edesauttaa osallistumisen hyviä käytäntöjä ja niiden tuloksellisuutta? • Vahvistaako palvelujen käyttäjien valinta kunnan toimielimiin osallistumista ja miltä osin asia vaatisi lainsäädännön kehittämistä?

  19. Pohjaa komitean työlle: kuntalaisten osallistumis-mahdollisuudet ja suora demokratia /2 • Miten laissa otetaan huomioon erityisryhmien osallistuminen? • Onko toimielinosallistumisen rinnalla muita keinoja, joilla käyttäjät voivat vaikuttaa palveluiden kehittämiseen ja niitä koskevaan päätöksentekoon? Tältä osin keskiössä ovat uudet osallistumismuodot, tiedottamis- ja kuulemisjärjestelmien sekä sähköisten osallistumiskanavien kehittäminen. • Onko aloiteoikeuden osalta tarve lainsäädännöllisiin muutoksiin? • Onko tarvetta kehittää kunnallisen kansanäänestystä koskevaa lainsäädäntöä esimerkiksi kansanäänestyksen luonnetta (sitova vai neuvoa-antava) tai toteutustapoja (toteuttaminen kunnallisvaalien kanssa samanaikaisesti)? Voidaanko kansanäänestyksen kehittämisen rinnalla ottaa huomioon muut tavat ja menettelyt kuntalaisten ja hallinnon vuoropuhelun lisäämiseen. • Miten kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa on tarpeen lainsäädännön keinoin kehittää? • Miten voitaisiin edistää verkkoäänestämistä?

  20. Pohjaa komitean työlle: valinnanvapaussäännökset • Miten valinnanvapaussäännökset otetaan huomioon hallinnon järjestämisessä ja erityisesti käyttäjien vaikutusmahdollisuuksissa? • Miten valinnanvapaussäännöksiin voitaisiin luoda yhtenäiset korvausperiaatteet?

  21. Pohjaa komitean työlle: kunnat ja markkinat • Komitean tulisi ottaa huomioon EU-kilpailuoikeuden vaikutus kunnan toimintamahdollisuuksiin • Erityisesti tulisi selkeyttää seuraavia asiakokonaisuuksia: • Miten kuntalain yleisen toimialan määrittelyssä tulisi ottaa huomioon kunnan mahdollisuudet tukea kunnassa harjoitettua elinkeinotoimintaa? • Miten voitaisiin määritellä kuntien yhteistoiminnan ja hankintalainsäädännön rajat? • Miten voitaisiin määritellä SGEI-palvelut? • Miten konserniohjausta voitaisiin vahvistaa? • Miten hankintatoimen suunnitelmallisuutta tulisi kehittää? • Miten hankintatoimen kuntakohtaisia, alueellisia ja valtakunnallisia rakenteita voitaisiin kehittää? • Miten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen eriytyessä tulisi määritellä kunnan rooli palvelujen järjestäjänä ja palvelujen tuottajana?

  22. Pohjaa komitean työlle: muutoksenhakujärjestelmä • Muutoksenhakujärjestelmä on nykyään niin pirstaleinen ja monimuotoinen, että kuntalain uudistuksen yhteydessä tulisi selvittää mahdollisuudet selkeyttää ja yhdenmukaistaa valitusperusteita ja valitusmenettelyä kunnan viranomaisten päätöksistä eri sektoreilla (esim. Helsingin kaupunki: eri toimialojen muutoksenhakuohjeita yhteensä lähes 80)

  23. Pohjaa komitean työlle: henkilöstö • Komitean tulisi • selvittää kahden palvelussuhdelajin aiheuttamat ongelmat kunnille ja • harkita, voitaisiinko kunnissa valtiosääntöoikeudelliset näkökohdat huomioon ottaen ottaa käyttöön yksi palvelussuhdelaji eli työsopimussuhde. • Kuntien julkisen vallan käytön vuoksi tulee tällöin harkittavaksi kunnallista työsuhdetta koskevien erityissäännösten sisällyttäminen kuntalakiin. • Työ tulisi organisoida parlamentaarisen komitean työn yhteyteen siten, että siinä olisivat edustettuina kunnalliset pääsopijaosapuolet.

More Related