410 likes | 530 Views
Explore the effects of reducing VAT rates on food prices, consumption, purchasing power, and income distribution in Finland. Learn from expert studies and findings by key researchers and institutions.
E N D
ELINTARVIKKEIDEN JA RUOKAPALVELUIDEN ARVONLISÄVEROKANNAN ALENTAMISEN VAIKUTUKSET TUTKIMUSPROJEKTIN LOPPUYHTEENVETO PTT & VATT & TY 16.2.2007
SISÄLTÖ • Tutkimusprojektin toteuttajat ja rahoittajat • Projektin dispositio ja julkaisut • Elintarvikkeiden ALV Suomessa ja muualla • Veromuutosten välittyminen hintoihin • Elintarvikkeiden alv-kannan alentamisen vaikutukset • Hintoihin ja kulutukseen • Ostovoimaan ja tulonjakoon • Tulonjakoon
Tutkijat • Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT • Jaakko Kiander • Timo Rauhanen • Hanna Ulvinen • Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT • Pasi Holm • Petri Soppi • Ari Peltoniemi • Turun yliopisto/taloustieteen laitos • Matti Viren • Tiina Teppala
Hankkeen rahoittajat • Agronomiliitto • ETL • MTK • Meijerialan ammattilaiset • PAM • Päivittäistavarakauppa • SEL • KTM, MMM, STM • SHR • SEL • Toimihenkilöunioni
JULKAISUT Timo Rauhanen, Ari Peltoniemi: Elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden arvonlisäverotus EU:ssa ja Suomessa, VATT Tutkimuksia 122/PTT Raportteja 196 Matti Virén: Miten arvonlisävero vaikuttaa kuluttajahintoihin? VATT Keskustelualoitteita 380 Emmi Martikainen, Matti Virén: Valmisteverojen välittyminen kuluttajahintoihin Suomessa 1997-2004. VATT Keskustelualoitteita 397 Tiina Teppala: Kulutusverotus teoriasta käytäntöön vaikuttaako arvonlisäverotus kuluttajahintoihin? VATT Tutkimuksia 125 Hanna Ulvinen: Suomen elintarvike- ja ruokapalvelualan rakenne, kilpailullisuus ja taloudellinen suorituskyky. VATT Tutkimuksia 126 Petri Soppi: Elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden kysyntä Suomessa. PTT Työpapereita 84 Pasi Holm, Jaakko Kiander, Timo Rauhanen, Matti Viren: Elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamisen vaikutukset. PTT Raportteja 200 www.vatt.fiwww.ptt.fi
TYÖTEHTÄVÄT • ALV Suomessa ja EU:n jäsenmaissa (TuY, VATT, PTT) • Kirjallisuuskatsaus ALV-tutkimuksesta, erityisesti ruuan ALV:iin liittyvästä (TuY & VATT) • ALV-muutosten kysyntävaikutusten arviointi: hintajoustojen estimointi (PTT) • Veromuutosten välittyminen kuluttajahintoihin: aiemmat kokemukset (TuY) • Onko Suomessa riittävästi kilpailua: tutkimus elintarviketeollisuuden kilpailullisuudesta (VATT) • ALV:n alentamisen vaikutukset verokertymään (VATT & PTT) • ALV:n alentamisen kokonaistaloudelliset vaikutukset (PTT & VATT) • Vaikutukset tulonjakoon (VATT) • Johtopäätökset: kannattaako elintarvikkeiden ALV-kantaa muuttaa? (Holm, Kiander & Viren)
ALV Suomessa ja EU:n jäsenmaissa • Suomessa keskimääräistä korkeampi yleinen alv-kanta (22 %) – muissa Pohjoismaissa vielä korkeampi (25 %) • Elintarvikkeiden alv-kanta Suomessa selvästi korkeampi kuin useimmissa muissa maissa (17 %) – Tanskassa 25 mutta Ruotsissa vain 12 % • ALV selittää hyvin maiden välisiä eroja elintarvikkeiden hintatasossa – Suomen verottomat hinnat vain 5 % yli EU:n keskitason • Suomella on oikeus alentaa elintarvikkeiden alv:a mutta ei ruokapalveluiden alv:a
Miksi elintarvikkeiden alv-kanta on yleensä alennettu? • Elintarvikkeiden alv-kanta Suomessa selvästi korkeampi kuin useimmissa muissa maissa – onko muissa maissa tehty vääriä valintoja? • Tärkein syy elintarvikkeiden (ja eräiden muiden tuotteiden) alennettuun alv-kantaan on pyrkimys tulonjaon tasoittamiseen ja muut sosiaaliset syyt (lapsiperheiden tuki yms.)
Arvonlisäveron siirtyminen kuluttajahintoihin • Verotuksen kohtaanto • Kuka maksaa verot/hyötyy kevennyksistä • Kohtaantoepävarmuus koskee kaikkia veroja • Empiiristä evidenssiä • EU-jäsenyyden vaikutus elintarvikkeiden hintoihin • EU-maita koskeva tutkimus • Valmisteveroja koskeva tutkimus
Verotuksen kohtaanto • Kyse on siitä, ”kuka lopulta maksaa veron” • Usein on niin, että verorasitus kohdistuu muihin kuin siihen markkinaosapuoleen, joka näennäisesti maksaa veron • Ratkaisevan tärkeää on se, miten paljon kysyntä ja tarjonta reagoivat hintojen muutoksiin
Karkeita arvioita • Jos esimerkiksi kysyntä ja tarjonta ovat yhtä ”joustavia” hinnan suhteen, kulutusveron maksavat kuluttaja ja tuottaja puoliksi • Jos sen sijaan oletetaan, että tarjonta on hyvin joustavaa (pieni maa maailmanmarkkinoilla) ja kysyntä on lähes joustamatonta, vero jää kuluttajien maksettavaksi
Kyse ei ole vain kulutusveroista: samanlainen epävarmuus liittyy myös muihin veroihin • Muistettava, että verotuksen kohtaanto-ongelma ei koske vain kulutusveroja vaan myös tuloveroja. • Onko eri veroilla erilainen kohtaanto? Periaatteessa on, mutta usein ajatellaan, että taloudellisten vaikutusten kannalta olennaista on vain veroasteiden (tulovero + sotumaksu + alv) summa, niin sanottu verokiila.
Vaikeita kysymyksiä • Onko verotuksen kohtaanto riippumaton (a) veroasteiden muutoksen suunnasta (b) suhdannetilanteesta ja (c ) markkina-tilanteesta? • Selvää on, että markkinatilanne ”monopolisoituminen”) vaikuttaa siirtymiin, samoin luonnollisesti suhdannetilanne • Epäselvää sen sijaan on, ovatko verotuksen kiristämisen ja keventämisen vaikutukset symmetrisiä
Empiiristä evidenssiä • Ulkomaiset tutkimukset • Perustuvat lähinnä valmisteverojen ja USA:n osalta liikevaihtoveron muutoksiin • EU-maita koskeva arvonlisäveron muutosten vaikutusanalyysi • Suomea koskeva valmisteverojen vaikutusanalyysi • Tuottajahintojen laskun siirtyminen kuluttajahintoihin EU-jäsenyyden myötä Suomessa vuonna 1995 • Elintarvikkeiden alv-kannan alennus 12 prosenttiin Ruotsissa vuonna 1996 ja Norjassa vuonna 2001
EU-maita koskeva tutkimus • Tarkasteltu 15 maan aineistoa ajanjaksolta 1970-2004; mallissa huomioitu verojen lisäksi myös suhdannetilanne, inflaatio-odotukset ja hintajäykkyydet • Miten alv-muutokset näkyvät kuluttajahintojen muutoksissa • Ongelma: useimmat muutokset ovat olleet alv-kannan korotuksia • Lopputulema: veroista siirtyy keskimäärin 2/3 hintoihin
Suomen valmisteverojen muutosten hintavaikutuksia koskeva tutkimus • Mukana 10 valmisveroa, aineistona kuluttajahintaindeksin mikroaineisto (useita tuhansia havaintoja) ajanjaksolta 1997-2004 • Arvioimme on, että välitön siirtymävaikutus on runsaat 2/3
Elintarvikkeiden alv-prosentin alennus Ruotsissa 1996: 21 % -> 12 %:pysyvä muutos suhteessa Tanskan hintatasoon
Elintarvikkeiden alv-kannan alennus Norjassa 2001: 24 % -> 12 % • Norjalaisen tutkimuksen mukaan 76 % veroalennuksesta siirtyi hintoihin, loput jäi tuottajille, kaupalle ja työntekijöille • Tutkimuksen mukaan syynä epätäydelliseen siirtymään vähittäiskaupan epätäydellinen kilpailu
Lisähuomioita • Lähes kaikki edellä olevat luvut ovat koskeneet ”välittömiä” vaikutuksia (valmisteverojen osalta kuukauden ajanjaksolla) • Hinnat ovat kuitenkin aina jonkin verran jäykkiä ja on syytä olettaa, että pitkän aikavälin ”pysyvät” vaikutukset ovat hieman suuremmat kuin lyhyen aikavälin vaikutukset – kilpailullisilla markkinoilla veromuutoksista ei voi seurata pysyviä kannattavuuden muutoksia • Lopullinen arvio siten välillä 2/3 ja 1, mikä on yhtäpitävä ulkomaisten tutkimusten kanssa
Lopputulema veromuutosten hintavaikutuksista • Näistä syistä olemme käyttäneet laskelmiemme perusoletuksena arvoa 80 % • Ts. 80 % hyödykeverotuksen keventämisestä menee hintoihin ja 20 % menee yritysten voittoihin, toimialan palkkoihin ja raaka-ainekustannuksiin • Huom! Hintavaikutus voi olla suurempikin, koska Suomi on pieni avoin talous, jossa tarjonta on tuontimahdollisuuksien vuoksi hyvin joustavaa
Arvio elintarvikkeiden alv-kannan vaikutuksista Suomessa • Tarkastellaan alennusta 12 prosenttiin • Vaikutus hintoihin ja ostovoimaan • Vaikutus kulutukseen, kokonaistuotantoon ja työllisyyteen • Vaikutus julkiseen talouteen • Vaikutus tulonjakoon
Alv-kannan muutoksen vaikutuskanavat • Veroalennus alentaa hintoja • Elintarvikkeiden hintojen lasku lisää elintarvikkeiden kysyntää • Elintarvikkeiden hintojen lasku lisää kuluttajien ostovoimaa (ellei veroalennusta kompensoida muita veroja kiristämällä) • Ostovoiman kasvu lisää myös muiden hyödykkeiden kysyntää • Kysynnän kasvu lisää kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä ja myös tuontia kaikilla toimialoilla
Vaikutukset hintoihin ja kulutuskysyntään • Elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskisivat 4,3 %, jos alv:n alennus ei siirtyisi lainkaan tuottajahintoihin • Noin 80 % arvonlisäveron alennuksesta välittyy elintarvikkeiden kuluttajahintoihin: kuluttajahinnat alenevat 3,4 % ja tuottajahinnat nousevat 0,9 % • Elintarvikkeiden vähittäismyynti lisääntyy: 1,3 % • Ruokapalveluiden myynti lisääntyy: 0,7 % • Palvelut lisääntyvät: 0,8 %
Vaikutus yksityiseen kulutukseen Yksityisen kulutus (pl. Kestokulutustavarat) Kulutuksen kasvu, % Elintarvikkeet, ei alkoholi & tupakka 1,3 Ruokapalvelut ja ravintola-alkoholi 0,7 Muut ei-kestävät hyödykkeet 0,3 Palvelut 0,8 Alkoholin ja tupakan vähittäismyynti 1,0
Vaikutus elintarvikkeiden kulutukseen Elintarvikkeiden (pl. alkoholi ja tupakka) myynti Kulutuksen kasvu, % Eläinkunta 1,5 Juomat 1,1 Kasvikunta 1,4 Muut 1,0
Elintarvikkeiden vähittäismyynnin alv:n alentaminen 17 %:sta 12 %:iin
Makrotaloudelliset vaikutukset • Arvonlisäveron tuoton väheneminen (välitön vaikutus) noin 450 miljoonaa euroa • Työllisyys paranee noin 6200 henkilötyövuotta • Työllisyyden parantuessa ja kulutuksen lisääntyessä julkisen sektorin rahoitusasema paranee noin 150 miljoonaa euroa. ALV:n alennus rahoittaa noin kolmanneksen aiheuttamistaan kustannuksista • Yleinen hintataso laskee 0,5 %
Laskelman taustalla olevat keskeiset oletukset • Työllisyys paranee noin 6200 henkilötyövuotta – miksi? • Hintatason laskusta seuraava ostovoiman kasvu kanavoituu kulutukseen kasvuun, joka kasvattaa sekä kotimaista tuotantoa että tuontia; tuotannon kasvulla on positiivinen työllisyysvaikutus • Kriittinen oletus: talous ei ole lähtökohtaisesti täystyöllisyystasapainossa • Yleinen hintataso laskee 0,5 % – miksi? • Oletamme, että noin 80 % alv-alennuksesta siirtyy kuluttajahintoihin • Vastaa aiempia kokemuksia • Kauppa ja teollisuus ovat kilpailtuja aloja • Pidemmällä tähtäimellä hintavaikutus voi olla suurempikin
Pitääkö alv-alennus kompensoida, ja jos niin miten: tarkasteluvaihtoehtoja • Vaihtoehto A: Verrataan alv-alennuksen ja tuloveroalennuksen vaikutuksia (oletus: verotusta kevennetään joka tapauksessa eikä kompensaatiota tarvita) • Vaihtoehto B: Alennetaan ruoan alv-kantaa ja korotetaan muita alennettuja kantoja (Sailaksen työllisyysryhmän (2003) malli) • Vaihtoehto C: Kiristetään tuloveroa (budjettineutraali)
Vertailu: alv-alennus vs samansuuruinen tuloveron alennus • Vastaa valtion verotulojen näkökulmasta tuloveron alentamista 0,44 %-yksiköllä kaikilla tulotasoilla • Tulonveron alentaminen lisää yksityistä kulutusta noin 0,62 prosentilla • Tulonveron alentaminen parantaa työllisyyttä noin 5300 henkilötyövuotta • Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisella saavutetaan hieman suurempi työllisyysvaikutus kuin tuloveron alentamisella • Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisella suurempi tulonjakoa tasoittava vaikutus kuin tuloveron alentamisella • Verolaskelmat tehty ilman tupo-kytkentää: otettu huomioon vain välitön kysyntävaikutus
Elintarvikkeiden alv:n ja tuloveron alennuksen kohdistuminen tulonjaon mukaan * 1000 €/hlö
Alv-alennuksen ja työn verotuksen alennukset vertailussa • ALV-alennus hyödyttää enemmän työvoiman ulkopuolella olevia • ALV-alennus vaikuttaa suoraan hintatasoon ja parantaa kilpailukykyä • ALV-alennuksen hintavaikutuksista on epävarmuutta mutta sama epävarmuus koskee myös työn verotuksen alentamista
Onko alv-alennuksella järkevää tehdä tulonjakopolitiikkaa? • ALV:n alentaminen hyödyttää pienituloisia enemmän kuin yleinen ansiotulojen verotuksen alentaminen • Tulonjakovaikutuksen saavuttaminen kuitenkin kallista, koska 2/3 hyödystä menee keski- ja hyvätuloisille – suurituloiset käyttävät enemmän rahaa ruokaan • Vastaavan tulonjakohyödyn (150 miljoonaa lisää pienituloisille) saavuttaminen tulonsiirtojen avulla on kuitenkin myös vaikeaa, koska tulonsiirtojen kasvattaminen luo kannustinloukkuja • Rahan kanavoiminen lapsilisiin olisi yksinkertaisin ratkaisu, mutta se ei hyödyttäisi eläkeläisiä, opiskelijoita eikä työttömiä
Eri tarkasteluvaihtoehtojen vertailua • Vaihtoehto A: Verrataan alv-alennuksen ja tuloveroalennuksen vaikutuksia (oletus: verotusta kevennetään joka tapauksessa eikä kompensaatiota tarvita) • Positiivinen työllisyys- ja ostovoimavaikutus molemmissa vaihtoehdoissa, alv-alennuksella selvä tulonjakoa tasoittava vaikutus tuloveroalennukseen verrattuna • Vaihtoehto B: Alennetaan ruoan alv-kantaa ja korotetaan muita alennettuja alv-kantoja (budjettineutraali; Sailaksen työllisyysryhmän (2003) esittämä malli) • Ei merkittävää työllisyysvaikutusta, suhteelliset hinnat ja kulutuksen rakenne muuttuvat hieman, tulonjakoa tasoittava vaikutus • Vaihtoehto C: Kiristetään tuloveroa (budjettineutraali) • Ei merkittävää työllisyysvaikutusta, tulonjakovaikutus voimakas, hintataso laskee mutta ostovoima ei kasva
Ruokatarjoilun alv-alennus 22 %:sta 12 %:iin • Ruokapalveluiden kuluttajahinta laskee 6,6 % (Laskennallinen vaikutus 8,2 %) • Ruokapalveluiden kulutus kasvaa 5,6 % • Valtion verotuotot vähenevät tai kustannukset nousevat noin 250 miljoonaa euroa • Työllisyys paranee noin 3700 henkilötyövuotta • Rahoittaisi 35 prosenttisesti itsensä • Palkan sivukulujen poistaminen on välittömiltä julkisen talouden kustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa kuin alv-alennus
Työpaikkaruokailun (vero)tuki, joka vastaa alv:n alennusta 22 %:sta 12 %:iin • Ruokapalveluiden kuluttajahinta laskee 1,6 % (Laskennallinen vaikutus 2 %) • Työpaikkaruokailun arvo on noin neljännes ruokatarjoilun arvosta • Ruokapalveluiden kulutus kasvaa 1,4 % • Valtion verotuotot vähenevät tai kustannukset nousevat noin 62,5 miljoonaa euroa • Työllisyys paranee noin 950 henkilötyövuotta • Rahoittaa 35 prosenttisesti itsensä