1 / 59

Oikeussosiologia 4: Lainvalmistelu ja lakien vaikutukset

Oikeussosiologia 4: Lainvalmistelu ja lakien vaikutukset. Kaijus Ervasti. Lainsäädäntö ja sen kehityspiirteet. Normit. Sanktioin (rangaistukset, palkkiot) tuettuja sosiaalisia käyttäytymissääntöjä kutsutaan normeiksi.

haamid
Download Presentation

Oikeussosiologia 4: Lainvalmistelu ja lakien vaikutukset

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Oikeussosiologia 4: Lainvalmistelu ja lakien vaikutukset Kaijus Ervasti

  2. Lainsäädäntö ja sen kehityspiirteet

  3. Normit • Sanktioin (rangaistukset, palkkiot) tuettuja sosiaalisia käyttäytymissääntöjä kutsutaan normeiksi. • Normit voivat vaikuttaa 1) ulkoisena pakkona tai 2) normien sisäistämisen kautta. • Normit jaetaan virallisiin (lainsäädäntö) ja epävirallisiin normeihin

  4. Viralliset ja epäviralliset normit

  5. Oikeudellistuminen • Oikeusjärjestys tunkeutuu yhä laajemmin elämänalueille, jotka aiemmin ovat olleet sääntelemättömiä tai vähän säänneltyjä • Sääntelyn alueet ovat tulleet aikaisempaa tiheämmiksi, monimutkaisemmiksi, poliittisesti painavammiksi ja aikaisempaa muuttuvaisemmiksi • Oikeus on lisääntynyt vertikaalisesti • Oikeudellistumista voi kuvata säädösten, oikeudenkäyntien ja lakimiesten määrää koskevalla kehityksellä • Esimerkki oikeudellistumisesta: Rikoksista ilmoittaminen ja koulujen ilmoittamisalttius (J. Kivivuori 2006)

  6. Rikosten ilmoittamisalttius

  7. Syyt koulujen ilmoittamisalttiuden kasvulle

  8. Lainsäädännön tunnusmerkit • Toimivaltaisen päätöksentekijän antamaa • On päätetty noudattamalla säädettyä menettelyä • Annettu kirjallisessa muodossa • On julkaistu asianmukaisesti • On saatettu voimaan

  9. Oikeudellisen sääntelyn vaihtoehtoja • Suostuttelu, tiedottaminen, valistaminen • Itsesääntely • Yhteissääntely, yhteistoiminta • Taloudellinen ohjaus • Ei sitovat ohjeistot ja toimintasuositukset, riitoja ratkovat ”vaihtoehtoiset toimielimet” • Sääntelytoimella uhkaaminen • Pidättäytyminen sääntelytoimista

  10. Lainsäädännön kehityspiirteitä • Oikeussääntelyn välineellinen käyttö eli instrumentalismi: sääntely nähdään keinona saavuttaa tavoitteita. • Sääntelyn määrän kasvu ja oikeudellistuminen: kaikissa länsimaissa sääntely lisääntyy. • Oikeussääntelyn keskeinen asema julkisen vallan toimintavälineenä: valtiolla vain harvoja toimintavälineitä, jotka eivät edellytä sääntelyä. • Kansainvälisen sääntelyn merkityksen kasvu: seuraukset voivat olla odottamattomia.

  11. Säädösten määrä 1920-2012

  12. Hallituksen esitysten määrä 1992-2012

  13. Hallituksen esitysten laajuus 1980-2012

  14. Sääntelyn kasvun syitä • Sääntelyn yhteiskunnalliset, taloudelliset ja teknologiset taustatekijät • Eri toimijoiden tavoitteet ja intressit • Julkisen vallan tehtäviin ja toimintavälineisiin liittyvät taustatekijät • Sääntelyjärjestelmään ja sääntelyn erityispiirteisiin liittyvät taustatekijät

  15. Kansainvälistyvän oikeussääntelyn kehityslinjoja • Oikeudellisen sääntelyn yhdenmukaistuminen (WTO, EU) • Sääntelyn liberalisoituminen ja deregulaatio (kaupan vapauttaminen, sääntelyn purkaminen) • Julkisen ja yksityisen sääntelyn yhteenkietoutuminen • Perus- ja ihmisoikeussääntelyn vakiintuminen ja leviäminen

  16. Lakien valmistelu ja vaikutukset: lähtökohtia

  17. Lainsäädännön syntyyn vaikuttavia tahoja Lainsäädäntö Virkakoneisto Politiikka Yrityskenttä Järjestöt Muut yksityiset ja julkiset toimijat Kansalaisyhteiskunta

  18. Lakihankeen elinkaari Lain Lainvalmistelu Päätöksenteko Toimeenpano ja vaikutukset vaikutukset

  19. Säädösvalmistelun vaiheet Aloite Esivalmistelu Perusvalmistelu Lausuntomenettely Jatkovalmistelu Päätöksenteko Julkaisu, koulutus, tiedottaminen Seuranta

  20. Mihin lainvalmistelussa tarvitaan (empiiristä) tietoa? • Olemassa olevan tilanteen selvittämiseen • Esivalmistelu: tarvitaanko toimenpiteitä • Perusvalmistelu: ongelman hahmottamiseen, keinojen valintaan, vaikutusten ennakointiin • Päätöksenteko: päätöksenteon rationaalisuus ja vakuuttavuus • Toteutuneiden vaikutusten seurantaan • Lain todellisten vaikutusten selvittäminen jälkikäteen

  21. Vaikutusten arviointi • Vaikutusten ennakointi säädöksen valmisteluvaiheessa: Pyrittävä arvioimaan kaikki merkittävät vaikutukset. • Säädöksen vaikutusten arviointi jälkikäteen: Pyrittävä arvioimaan sekä kohdealueella että muualla.

  22. Lainvalmistelun tietolähteet • Lainvalmistelijan omat kokemukset, tiedot ja tuntuma alaan • Alan toimijoilta ja asiantuntijoilta saatavat tiedot • Eri intressiryhmiltä saatu informaatio • Tilastot ja muu säännönmukaisesti tuotettava tieto (esim. barometrit) • Empiiriset tutkimukset

  23. Lakien vaikutusten tutkimisen lähtökohtaisia ongelmia • Mitä taustaa vasten vaikutuksia arvioidaan (esim. lain tavoitteet, erilaiset teoreettiset näkökulmat)? • Miten erottaa vaikutukset muiden uudistusten ja ilmiöiden vaikutuksista? • Miten arvotetaan vaikutukset (riippuu näkökulmasta ovatko myönteisiä vai kielteisiä)? • Mikä syynä vaikutuksille (vrt. teoriaepäonnistuminen – toimeenpanon epäonnistuminen)?

  24. Lakien vaikutuksia määrittävät tekijät • Säännöstö itse ja sen sisältö • Säännöstön toimeenpano viranomais-organisaatiossa ja tuomioistuimissa • Kuinka kohdealueen toimijat toteuttavat ja noudattavat säännöksiä • Toimintaympäristön muutokset alueella, jossa säännöksiä on tarkoitus toteuttaa

  25. Perusteluita lakien vaikutusten tutkimiselle (1) • Rationalistinen perustelu: Jos uusilla säännöksillä pyritään tiettyyn tulokseen, on tarpeen tietää vastaavatko vaikutukset odotuksia. • Läpinäkyvyysperustelu: Sääntelyn ja yhteiskunnan monimutkaistuessa säännösten vaikutuksia yhä vaikeampi tunnistaa ja arvioida. • Demokratia- ja vastuuperustelu: Jotta vastuu voidaan kohdistaa oikein päättäjiin ja asiantuntijoihin, tarvitaan riittävä tieto säännösten vaikutuksista.

  26. Perusteluita lakien vaikutusten tutkimiselle (2) • Lakisääntelyn korjausperustelu: Tieto säännösten tosiasiallisista vaikutuksista edesauttaa tarvittavien korjausten tekemisessä. • Lainvalmistelun laadun ja ammattitaidon parantaminen: Asiantuntemusta säädösten vaikutuksista tulisi saada kasautumaan, jotta laatu paranisi. • Tutkimustulokset lakien vaikutuksista: 1) vajavaiset myönteiset vaikutukset, 2) sivu- ja haittavaikutukset

  27. Lainvalmistelua koskevat ohjeet vaikutusten arvioinnista

  28. Lainvalmistelun ohjeita • Hallituksen esityksen laatimisohjeet (1975, 1980, 1992, 2004) • Lainlaatijan opas (1996, 2008) • Lainlaatijan EU-opas • Lainlaatijan perustuslakiopas (2006) • Säädösehdotusten vaikutusten arviointia koskevat ohjeet (2007) • Hallituksen esitysten käännättäminen (2004) • Svensk lagspråk i Finland • Hyvän säädösvalmistelun laatuvaatimuksista. Sääntelyn laadun parantamisesta annetun OECD:n suosituksen täytäntöönpano Suomessa. Suomen tarkistuslista (1997) • Kansainvälisten sopimusten valmistelua ja voimaansaattamista koskevat ohjeet (2003)

  29. Hallituksen esityksen rakenne (HELO) • Esityksen pääasiallinen sisältö • Yleisperustelut • Johdanto • Nykytila • Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset • Esityksen vaikutukset • Asian valmistelu • Esityksen riippuvuus muista esityksistä • Yksityiskohtaiset perustelut • Lakiehdotukset

  30. Lainsäädännön vaikutukset (HELO) • Taloudelliset vaikutukset • Vaikutukset viranomaisten toimintaan • Ympäristövaikutukset • Yhteiskunnalliset vaikutukset

  31. Taloudelliset vaikutukset • Julkistalous • Kotitaloudet • Yritykset ja elinkeinoelämä • Jollei vaikutuksia, mainittava erikseen

  32. Vaikutukset viranomaisten toimintaan • Vaikutukset viranomaisten tehtäviin • Vaikutukset viranomaisten organisaatioihin • Vaikutukset yksilön ja yritysten asemaan viranomaisissa

  33. Ympäristövaikutukset • Vaikutukset luontoon • Vaikutukset ihmisten oloihin • Vaikutukset yhdyskuntaan • Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen

  34. Yhteiskunnalliset vaikutukset • Vaikutukset ihmisten elinoloihin • Vaikutukset eri ihmisryhmien asemaan • Vaikutukset asenteisiin • Työllisyysvaikutukset • Rikollisuusvaikutukset • Tietoyhteiskuntavaikutukset • Aluekehitysvaikutukset • Tasa-arvovaikutukset • Sukupuolivaikutukset

  35. Alustava vaikutuserittely lainvalmistelussa • Nykytilan selvittäminen • Kuvaus tavoitteesta • Asian mittaluokka • Keitä asia koskee, yhdenvertaisuus • 2-3 toimenpidevaihtoehtoa • Hahmotelma hyödyistä, kustannuksista ja riskeistä • Miten varmistetaan toteutuminen ja noudattaminen • Eri vaihtoehtojen edut ja haitat, yleisarvio

  36. Tutkimusnäkökulma lakien vaikutuksiin

  37. Lain vaikutusten jaotteluita • Lain suorat ja epäsuorat vaikutukset • Lain välilliset ja välittömät vaikutukset • Lyhyen aikavälin vaikutukset ja pitkän aikavälin vaikutukset • Päävaikutukset ja sivuvaikutukset • Ennakoidut ja ennakoimattomat vaikutukset • Aineelliset ja aineettomat vaikutukset

  38. Lakiuudistuksen vaikutukset Lainsäädännön vaikutukset Vaikutukset kohdealalla Vaikutukset muualla Nollavaikutukset Kielteiset sivuvaikutukset Myönteiset Vaikutukset ”päätulos” Kielteiset vaikutukset Myönteiset sivuvaikutukset

  39. Lakien vaikutusten ulottuvuudet • Vaikutukset eri oikeussubjektien materiaalisessa elämänpiirissä • Vaikutukset viranomaisten tehtäväpiirissä • Vaikutukset oikeudellisiin menettelytapoihin • Vaikutukset ihmisten tietoisuuden, arvojen ja moraalin kannalta

  40. Sääntelykeinon arvioinnin mittareita • Sääntelykeinon osuvuus: Vaikuttaako sääntely siihen epäkohtaan, jota säännellään. • Sääntelykeinon riittävyys: Vaikuttaako keino niin voimaperäisesti, että saadaan aikaiseksi tarkoitettu tulos. • Sääntelykeinon haitattomuus: Missä määrin sääntelykeinosta aiheutuu haittoja. • Sääntelykeinon toteutettavuus: Onko sääntelykeino toteutettavissa päätöksenteossa ja viranomaisten ja yhteiskunnan käytännöissä.

  41. Piirteitä hallituksen lakiesitysten perusteluista • Nykytilaa koskevassa jaksossa esitetään lähes aina voimassaolevaa lainsäädäntöä. Useimmiten on esitelty soveltamiskäytäntöjä • Noin puolella lakiesityksistä (43 %) on EU-kytkentä. • Lakiesitysten valmistelu tapahtuu suurelta osin virkatyönä (49 %) tai työryhmässä (43 %) ja vain harvoin komiteoissa tai toimikunnissa • Lausunnonantajista on maininta noin kahdessa kolmasosassa (66 %) esityksistä. • Vaihtoehtoisia ratkaisumalleja on esitelty noin joka neljännessä esityksessä. • Osalla esityksistä ei ole mitään merkittäviä vaikutuksia. • Noin puolet lakiesityksistä läpäisee eduskunnan muuttumattomana. • Eduskunnan valiokunnat ovat pääosin tyytyväisiä esitysten laatuun. Suurimpana puutteena pidetään vaikutusten liian heikkoa arviointia.

  42. Taloudellisten vaikutusten arviointi hallituksen lakiesityksissä

  43. Julkistaloudellisten vaikutusten arviointi hallituksen esityksissä

  44. Yritysvaikutusten arviointi hallituksen esityksissä

  45. Ympäristövaikutusten arviointi hallituksen lakiesityksissä

  46. Organisaatio/viranomaisvaikutusten esittäminen hallituksen esityksissä

  47. Vaikutukset kansalaisiin hallituksen lakiesityksissä

  48. Vaihtoehtojen vertailu hallituksen lakiesityksissä

  49. Vuoden 2004 vaikutusarviointien arvio • Erittäin hyvä vaikutusarvio 8 prosentissa esityksistä, hyvä 24 prosentissa ja tyydyttävä tai huono 68 prosentissa • Pyrkimykset kehittää vaikutusarviointia eivät ole vaikuttaneet, vaan vaikutusarviot ovat pikemminkin huonontuneet • OM:n tarkastustoimiston mukaan enemmistö vaikutusarvioista on kirjoitettu ”kunhan jotakin kirjoitetaan” –periaatteella • ”Uusia” vaikutusryhmiä ehdottaneet ministeriöt eivät yleensä ole itse noudattaneet omia vaatimuksiaan • Loppupäätelmä: vaikutusarviointiohjeistoa ei juuri noudateta.

More Related