1 / 26

Fysiikka ja kemia

Fysiikka ja kemia . Fysiikka ja kemia 1. Sisältö. Mekaniikka Lämpöoppi Aalto-oppi Sähköoppi Ydinfysiikka. 1. Yleistä. Suure on ilmiön tai olion mitattava ominaisuus Suure = mittaluku x mittayksikkö Käytössä SI-mittayksikköjärjestelmä SI-järjestelmän perussuureet: Pituus Massa Aika

tilly
Download Presentation

Fysiikka ja kemia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Fysiikka ja kemia Fysiikka ja kemia 1

  2. Sisältö • Mekaniikka • Lämpöoppi • Aalto-oppi • Sähköoppi • Ydinfysiikka Ari Rannisto

  3. 1. Yleistä • Suure on ilmiön tai olion mitattava ominaisuus • Suure = mittaluku x mittayksikkö • Käytössä SI-mittayksikköjärjestelmä • SI-järjestelmän perussuureet: • Pituus • Massa • Aika • Sähkövirta • Valovoima • Ainemäärä Ari Rannisto

  4. SI-järjestelmän perussuureet ja perusyksiköt Ari Rannisto

  5. SI-järjestelmän etuliitteet Ari Rannisto

  6. 2. Mekaniikka • Keskinopeus v = siirtymä/ siirtymään kulunut aika = ∆s/∆t, s = matka ja t = aika, ∆ =muutos (velocity = v)) • Keskivauhti v = kokonaismatka/ siihen kulutettu aika, v = s/t, [v] = m/s • Kiihtyvyys a = nopeuden muutos/siihen kulunut aika, a = ∆v/∆t , [a] = m/s2 (acceleration = a) • Voima F = ma, [F] = kg x m/s2 = N (Newton) (force = f) • Maan vetovoima G = mg, g= putoamiskiihtyvyys =gravitaatiovakio = 9,81 m/s2, [G] = N Ari Rannisto

  7. Työ, energia, teho ja hyötysuhde • Työ W = voiman ja matkan tulo = Fs, [W] = Nm = J (Joule) • Potentiaalienergia Ep = mgh, [Ep] = J • Liike-energia Ek = ⅟₂mv2 , [Ek] = J • Liikemäärä p = mv, [p] = kgm/s • Teho P = tehty työ/työhön käytetty aika = W/t, [P] = J/s = W (Watti) • Hyötysuhde η = Panto /Potto, on aina alle 1! Ari Rannisto

  8. 3. Lämpö • Lämpö on energiaa • Lämpötilaa mitataan Kelvinasteina, yleisesti käytössä on myös celsiusasteikko • Fysiikassa lämpötilaeroissa (∆t, ∆T)voidaan käyttää kumpaa tahansa, mutta kaavoissa, joissa käytetään lämpötilaa (T), se on laitettava Kelvineinä (T(K) = t(°C) + 273,15) • Tuotteiden varastoinnissa ja kuljetuksessa lämpötiloilla on suuri merkitys • Lämpö siirtyy sekä säteilemällä, johtumalla että kulkeutumalla (lämpöpatterista 5 %-20 % säteilemällä, loppu johtumalla) Ari Rannisto

  9. Lämpö 2 • Lämmönjohtavuus λ ilmaisee kappaleen lämmönjohtavuuskyvyn • Kappaleesta siirtyvä lämpövirta Φ = λA∆T/d, jossa A = kappaleen pinta-ala, d = ainekerroksen paksuus • Kappaleen luovuttama lämpöenergia Q = cm∆t, [Q] = kJ, jossa c = ominaislämpökapasiteetti • Liike-energia muuttuu myös lämmöksi • Aine voi muuttua olomuodosta toiseen lämpötilojen mukaan, esim. vesi Ari Rannisto

  10. Lämpö 3 • Absoluuttinen kosteus ilmaisee, kuinka paljon vettä on ilmassa vesihöyrynä • Suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka monta % abs. kosteus on kyseisen lämpötilan abs. kosteuden ylärajasta eli kyllästyskosteudesta • Kastepiste on lämpötila, jossa ilman suhteellinen kosteus on 100 % (vesihöyry muuttuu vedeksi), tämä huomioitava varastoinnissa ja rakentamisessa (eristämällä) • Lämpövoimakoneilla voidaan lämpöenergia muuttaa mekaaniseksi energiaksi (höyryturbiinit, polttomoottorit) Ari Rannisto

  11. Lämpö 4 • Lämpölaajeneminen on otettava myös tuotteiden varastoinnissa huomioon (pakastus) • Kylmä kutistaa ja lämpö laajentaa! • Pituuden muutos ∆l = αl0∆t, jossa α = pituuden lämpötilakerroin • Lämpölaajeneminen ∆V = ζV0∆t, jossa ζ = tilavuuden lämpötilakerroin, kiinteille aineille ζ = 3α • Myös kaasujen tilavuuksiin lämpötila vaikuttaa mutta myös paine: p1V1/T1 =p2V2/T2 (kaasujen yleinen tilanyhtälö) Ari Rannisto

  12. Lämpö 5 • www.autowiki.fi/index.php/Polttomoottori • Edellisestä linkistä löytyy hyvä toimintakuva polttomoottorin toiminnasta • Polttomoottoreissa on tätä kaasujen käyttäytymistä hyödynnetty tehokkaasti • Samaa ideaa hyödynnetään myös energiantuotannossa, jossa käytetään uusiutumattomia energialähteitä (hiili, maakaasu, öljy, turve ja ydinenergia) • Välikoe 1 30.3. 1A ja 1C: s. 8-17, 22-38, 50-51, 56-79, 87-89 (1-17,1-18,2-1,2-3,2-10,2-29,3-13) Ari Rannisto

  13. 4. Aaltoliike • Ääni (pitkittäinen) ja valo(poikittainen) ovat aaltoliikettä, joka heijastuu ja taittuu 2 alueen tai aineen rajapinnassa • Ääni ei etene tyhjiössä, mutta valo etenee • Valo taas ei etene kaikissa kiinteissä aineissa, esim. metallit • Äänen nopeus ilmassa on 340 m/s, valon nopeus tyhjiössä on 300 000 000 m/s • Ihmisen korva kuulee taajuudet noin 20 Hz - 20 kHz, vanhentuessa alue pienenee, eläimillä kuuloalue on huomattavasti laajempi Ari Rannisto

  14. Ääni • Äänen voimakkuus ilmaistaan intensiteetti- eli melutasolla, yksikkö desibeli (dB) • Korva erottaa erilaiset äänenvoimakkuudet toisistaan, jos äänen melutason ero on vähintään 3 dB • Kun melunaiheuttajien määrä kaksinkertaistuu, melutaso lisääntyy 3 dB • KUULO VAURIOITUU, JOS ON JATKUVASSA YLI 85 DB:N MELUSSA!!! • Ultraääni on ihmiskorvalle kuulematonta ääntä, käytetään rakenteiden tutkimisessa ja sikiötutkimuksissa Ari Rannisto

  15. Valo • Ihminen näkee vain näkyvän valon aallonpituusalueella 380 nm – 760 nm, eläimet näkevät laajemman alueen • Prismassa saadaan keltainen valo hajoitettua eri aallonpituuksiin -> näkyviin eri värejä • Turvallinen työskentely edellyttää riittävän hyvää valaistusta ( 500 luksia) • Näkökyky heikkenee myös iän myötä, ja pimeässä lukeminen myös heikentää sitä • Likinäkö, pitkänäkö ja ikänäkö voidaan korvata koverilla ja kuperilla linsseillä Ari Rannisto

  16. 5. Sähkö • Koko nykyisen maailman toiminta perustuu sähköön, sitä on myös ympäristössämme • Sähkövirta on varausten liikettä • Sen suunta on sovittu + -navasta –-napaan, vaikka todellisuudessa varausten kuljettajat elektronit liikkuvat päinvastaiseen suuntaan • Sähkövirta saa aikaiseksi Valovaikutusta Lämpövaikutusta Magneettista vaikutusta Kemiallista vaikutusta Ari Rannisto

  17. Sähkö 2 • Tasavirran (DC) suunta pysyy samana • Vaihtovirta (AC) vaihtaa suuntaa säännöllisesti • Suomessa käytössä taajuus 50 Hz (1/s) • USA:ssa 60 Hz, siksi sieltä ostetut laitteet eivät toimi Suomessa • Sähkövirran yksikkönä on ampeeri A ja jännitteen yksikkönä on voltti V • Kun kytketään pariston + ja – napa toisiinsa kuparijohdoilla siten, että välissä on lamppu, saadaan aikaiseksi virtapiiri, joka on suljettu • Virtapiiri tulee avoimeksi, kun jompikumpi napa irrotetaan virtapiiristä • Digitaalisilla yleismittareilla voidaan mitata sekä virran että jännitteen suuruutta, usein muutakin Ari Rannisto

  18. Sähkö 3 (Ohmin laki) • Resistanssi R kuvaa vastuksen kykyä vastustaa virran kulkua • Resistanssi saadaan laskettua: R = U/I, [R] = V/A = Ω (ohmi) • Resistanssit voidaan laskea yhteen kun ne ovat sarjassa (peräkkäin) R = R1 + R2 + R3 + … • Resistanssit lasketaan käänteisarvoina yhteen, jos ne ovat rinnakkain (vierekkäin) ja lopputuloksesta otetaan vielä käänteisarvo 1/R = 1/ R1 + 1/ R2 + 1/ R3 + … Ari Rannisto

  19. Sähkö 4 (Työ ja teho) • Teho P = UI, [P] = VA = W • Sähköenergia E = Pt, [E] = = Ws = J • Sähkönkulutus mitataan kilowattitunteina kWh, poikkeus SI-järjestelmän yksiköiden käytössä • Sähkölaitteiden kylteissä on kyseisen laitteen energiankulutusluokka (A paras ja G heikoin), mitä vähemmän laite kuluttaa, sitä parempi luokka Ari Rannisto

  20. Sähkö 5 (Kirchoffin lait) • Sarjakytkentöjen Kirchoffin laki: • Sarjapiirin jännitehäviöiden summa on sama kuin piiriin vaikuttava kokonaisjännite • Ukok = U1 + U2 + U3 + …, kaikkien vastusten läpi kulkee sama virta I •  Rinnankytkentöjen Kirchoffin laki: • Osavirtojen summa rinnakkaispiirissä on yhtä suuri kuin kokonaisvirta, kaikkiin vastuksiin vaikuttaa sama jännite U • I= I1+ I2 + …, virtoja voi olla huomattavan paljon enemmänkin, aina äärettömään asti. Ari Rannisto

  21. Sähkö 6 (vastusten kytkennät) Vastukset sarjassa Vastukset rinnan Ari Rannisto

  22. Sähkö 7(Kondensaattori) • Kondensaattori on komponentti, joka varastoi sähköenergiaa lyhyeksi aikaa • Sen varauskykyä kuvaa kapasitanssi (C) • Kapasitanssin yksikkö on faradi ja kondensaattorien suuruudet ovat piko- ja nanofaradin luokkaa • Näitä löytyy esim. TV:n piirilevyiltä ja siksi sen takalevyä ei saa mennä aukaisemaan ja koskettelemaan siellä olevia osia vaikka virta olisi katkaistu ja pistotulppa olisi irti pistorasiasta • Kondensaattoreissa on vielä jännitettä ja voit saada sieltä sellaisen tällin että henki lähtee! Ari Rannisto

  23. Sähkö 8 (Sähkön turvallinen käyttö) • Sähkö on vaarallista, koska sitä ei pysty näkemään • Sähköturvallisuusmääräykset koskevat yli 48 V jännitteitä • Vaarallisempaa sähkössä on virran suuruus kuin jännitteen suuruus • Vaihtosähkö on kaikkein vaarallisinta (löytyy joka kodin pistorasioista), koska se pitää siihen joutuneen kiinni virtapiirissään • Vaihtosähkö sekoittaa sydämen lyöntirytmin, seurauksena kammiovärinä ja hengen lähtö • Tasasähkö tappaa myös suurina määrinä (ihminen palaa sisältäpäin (grillausominaisuus)) Ari Rannisto

  24. Sähkö 9 • 1 mA = 0,001 A: ihminen aistii kipua • 10 mA = 0,01 A: ihminen jää kiinni virtapiiriin ja saa kouristuksia • 30 mA = 0,03 A: ihminen menettää tajuntansa • ryhdyttäessä sähköasennuksiin on aina varmistettava, että työskentely-ympäristö on jännitteetön ja ettei kukaan ulkopuolinen pääse kytkemään jännitettä päälle • herkät elektroniset laitteet voivat rikkoontua jo pelkästään ihmisestä tulevasta staattisen sähkön purkauksesta, siksi niiden parissa työskennellään erillisissä suojatuissa tiloissa ja suojajalkinein varustettuina Ari Rannisto

  25. Sähkö 10 • Älä ryhdy sähköasentajaksi, jos et hallitse alaa • Älä käytä rikkinäisiä sähkölaitteita • Älä käytä sähkölaitteita, kun olet tekemisessä veden tai kosteuden kanssa • Älä kiipeä lähelle voimajännitelinjoja (myös rautateiden johtimet) • Älä yritä laittaa suojaamatonta pistotulppaa suojamaadoitettuun pistorasiaan (esim. vuolemalla pistotulppaa) • Vältä ukonilmalla korkeita paikkoja, uimista , puun alle menemistä avoimilla paikoilla ja polkupyörällä ajoa Ari Rannisto

  26. Koe 19.5. 1C ja 18.5. 1A • Koealue: 1L ja 1R • S.8-17, 22-31, 38-39, 50-51,56-79, 87-89, 97, 109-161. • 2 välikoe s. 109 – s. 161 1A, 1B, 1C • Kaavat + vakiot annetaan ilman selityksiä • Laskutehtävät samantyyppisiä kuin kotitehtävät. Ari Rannisto

More Related