Integroidussa torjunnassa raha ei ole kynnyskysymys - uuden oppiminen on?

1. Integroidussa torjunnassa raha ei ole kynnyskysymys - uuden oppiminen on? Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus INTO-projekti

2. Integroitu kasvinsuojelu ei ole aina kalliimpaa kuin kemiallinen torjunta: Krodel 1996, Gartenbauwissenschaft 1/96, 37-46

3. Perustason ks-kustannuksiin vaikuttavat: tuholaispaine (vuosi, vuodenaika, kasvilaji, -lajike, viljelytapa), kasvitiheys, viljelyjakson pituus Torjuntaeliöihin ja –aineisiin kulunut raha kahdella saksalaisella ruusuviljelmällä Horstmann et al. 2006 (in press)

4. Integroidun kasvinsuojelun kustannusten erityisluonnehdintaa • työkustannusten suhteellinen osuus voi olla suurempi kuin kemiallisessa torjunnassa (tarkkailu ja torjuntaeliöiden levitys) • opetteluvaiheen (1-3 v) kustannukset korkeammat kuin kemiallisen torjunnan, sen jälkeen alenevat (tuholaistilanne stabilisoituu, osaaminen ja kokemus tarkentavat torjuntaa) • mitä suurempi pinta-ala, sitä pienemmät kustannukset per pinta-alayksikkö

5. Kemiallisen ja IPM:n kustannukset leikkogerberalla: Kalifornia, USA Newman, Robb & Tjosvold, 1999

6. Leikkoruusun IPM:n kustannusten jaottelu yrityksessä A 5 vuoden ajalta(Saksa): kustannukset laskivat ajan mittaan Oppiminen, tuholaistilanteen tasoittuminen (erit. pitkäikäisissä kasvustoissa) Horstmann et al. 2006 (in press)

7. IPM:n kustannus laskee pinta-alan suurentuessa Richter 2005, Horstmann et al. 2006 Leikkoruusun IPM-kustannukset suhteessa pinta-alaan, Saksa • torjuntaeliöiden hinta suuret vs. pienet viljelmät • torjuntaeliöpakkausten koko suhteessa viljelmän pinta-alaan (pienillähelpommin ”hukkaa”) • eliöiden postimaksut per pinta-alayksikkö pienemmät isoilla viljelmillä

8. IPM:n osaamisen kasvu ajan myötä tarkentaa torjuntaa ja alentaa ostotarvikekustannuksia (IPM) Realistinen tavoite kun IPM-osaaminen huipus- saan (ei sis. työkustan- nuksia) (Lepaa HAMK) Kemiall. torjunnan kustannus /m2, sis.työn (2002-06) maistettuaan IPM:n hyötyjä viljelijä pyrkii: • alentamaan kustannuksia nostamalla osaamistasoaan  • alentamaan torjuntaeliöiden levitysmääriä + yhdistämään biotorjuntaan kemiallita valikoivaa torjuntaa • laajentamaan koko pinta-alalle (suuruuden tuomat hyödyt)

9. Kemiallisen torjunnan yhdistäminen biotorjuntaan alentaa IPM:n kustannuksia Richter 2005

10. Torjuntaeliöiden tuottaminen paikan päällä alentaa kustannuksia

11. Työkustannusten alentaminen • automatisoitu torjuntaeliöiden levitys: • punkinlevitysrobotti säästää jopa 80 % työaikaa isoilla viljel-millä käsinlevityk-seen verrattuna http://www.gerberanet.nl/Nieuws_Gerbera.3706+ M58eca509798.0.html IPM:n työkustannus suhteessa kemialliseen torjuntaan riippuu sitä, miten torjunta-aine- ruiskutukset tehdään (manuaalinen ruisku- tus vs. ruiskutusrobotit)

12. Työkustannusten alentaminen • automatisoitu torjuntaeliöiden levitys: • punkkipuhallin säästää noin 50 % levitysaikaa

13. Työkustannusten alentaminen • tarkkailun keventäminen: • hoitotöiden yhteydessä • kokemuksen karttuessa ns. näppituntuma paranee ja havainnot tarkentuvat • tutkimukseen perustuvat kynnysarvot ja mahd. vähän työtä vaativat tarkkailumenetelmät: joulutähdellä perättäis-otantaan perustuva jauhiaisten tarkkailu

14. Kustannusten optimointi IPM:ssa • iterointi: osaamista ja kokemusta kartuttamalla • bioekonomiset mallit optimaalisten torjuntayhdistelmien ja torjunta-ajankohtien valitsemiseksi = kasvinsuojelullisen päätök-senteon automatisoinnin siemen • IPM:n keskeisen taktisen komponentin optimointi

15. Kukkaviljelyn IPM:n tulevaisuus Suomessa? • INTOssa mukana nyt 22 ha kukka-alasta eli 13 10 %) (kok.ala n. 170 ha) • lisäksi arviolta 5-10 % käyttää IPM:ää jo entuu-destaan • lisäksi joitain IPM-elementtejä mukana arviolta 10 %:ssa kukkapinta-alasta (jokin biologinen torjuntaeliö, erit. sukkulamadot tai kasvualus-tassa elävät petopunkit) • arvio: 28-35 % kukka-alasta käyttää integroitua kasvinsuojelua edes jollain tasolla

16. Kukkaviljelyn IPM:n tulevaisuus Suomessa? • loput 70 %: • mikä osuus ei katso tarvitsevansa ollenkaan? • mikä osuus hyötyisi IPM:stä, mutta eri syistä ei tunne kiinnostusta? • mikä osuus on kiinnostunut, mutta ei eri syistä ole ryhtynyt tiedon hankintaan tai IPM-kokeiluihin? • mikä osuus seuraa kehitystä ja harkitsee käyttöön-ottoa, jos pioneerien kokemukset osoittautuvat hyödyllisiksi?

17. Taloudellis-psykologiset lainalaisuudet uuden teknologian käyttöönottoprosessissa • ihmisellä on taipumus karttaa tulojen mahdolliseen alentumiseen johtavaa riskinottoa • epävarmuus uuden teknologian käyttöönoton tuomista hyödyistä vähenee sitä mukaa kuin sen käyttäjien määrä lisääntyy • ihmisen halukkuus uuden teknologian käyttöönottoon kasvaa kun hän näkee kollegoidensa siirtyvän sen käyttöön (naapurivaikutus)

18. Uuden teknologian käyttöönoton vaiheet syyt c+d syyt a+b käyttöönotto- päätös syyt e+f (jatkuva) käyttö tiedon hankinta kokeilu(t) stop stop stop tiedon hankinta, oppiminen ja kokemuksen kartuttaminen keskeisiä käyttöönottoprosessin alkuvaiheissa

19. Miksi ei kiinnostusta integroituun torjuntaan tai ei koe tarvitsevansa? (jatkuva) käyttö: tiedon hankinta kokeilu(t) stop •

20. Kiinnostaa, mutta miksi ei hanki tietoa tai ei aloita kokeiluja (jatkuva) käyttö: tiedon hankinta kokeilu(t) stop

21. Kiinnostaa kovasti, mutta ei ryhdy kokeiluihin, vaikka ehkä hankkii tietoa (jatkuva) käyttö: tiedon hankinta kokeilu(t) stop odotan ja katson ja miten kokeilut aloittaneiden ja IPM:n käyttöönotto- päätöksen tehneiden käy

22. Kokeillut, mutta luopunut / käyttöönottopäätös INTOn todellinen vaikuttavuus!? tiedon hankinta (jatkuva) käyttö: kokeilu(t) stop

23. Kriittisiä tekijöitä IPM:n käyttöönoton laajenemiselle Pioneeriviljelmien pysyminen IPM:ssa ja kustannusten selvittämi- nen IPM-yrityksissä pitkällä aikavälillä - valikoivien torjunta- aineiden saatavuus? -torj.aineiden saatavuus ylipäätään - yleisten tuotantokus- tannusten kehitys? tarjolla olevan tiedon laatu, saatavuus ja levi- tyskanavat? tarjolla olevan neuvon- nallisen tuen saatavuus ja laatu? tiedon hankinta (jatkuva) käyttö: kokeilu(t) informaation hankkimiskust. -kh-työntekijäkunnan rakenne? -kh-yritysten omistaja- rakenne? oppimisprosessin nopeuttaminen ja tehostaminen? -auktoriteettiasiat yrityksessä -resurssit: aika, raha, psykologi- nen turvallisuus kokeiluja tehtäessä -tekemällä oppiminen+muilta oppiminen

26. Suomi: IPM-intensiteetin mosaiikki: ajallinen ja paikallinen vaihtelu IPM:n syvyydessä - mutta tulee säilymään yhtenä kasvinsuojelu- vaihtoehtona kemiallisen lisäksi ja todennäköisesti laajenemaan + syvenemään nykyisestä

27. INTO jatkuu vuoden 2007 kesäkuun loppuun - mitä sen jälkeen?