Palkkatilastojen käyttö ja tärkeimmät käsitteet

1. Palkkatilastojen käyttö ja tärkeimmät käsitteet Uusien palkkausjärjestelmien toimivuuden tilastollinen seuranta -koulutus 21.9.2006 Veli-Matti Lehtonen Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen

2. Hyvän tilastoyhteistyön kulmakiviä • tilastoyhteistyön sisällön ja tavoitteiden tuntemus • yhteinen kieli • yleisten peruskäsitteiden ja määritelmien tuntemus • tilastotietojen puutteiden tuntemus ja niiden huomioonotto • tietous käytettävissä olevasta tiedosta ja tietolähteistä (mitä, mistä, miten, milloin) • luottamus tilastoihin Ilmiökentän ja siinä vallitsevien riippuvuuksien tuntemus ja sisäistäminen eli miten esim. kannustava palkinta asemoituu henkilöstövoima- varojen hallinnan/johtamisen kokonaisuuteen Veli-Matti Lehtonen

3. Palkan ja työn merkitys työmotivaatiolle työjär-jestelyjen ja työntekijöiden tarpeiden mukaan Lähde: Rubenowitz Sigvard 1989, Organisaatiopsykologia, Ekonomia-sarja 96 Veli-Matti Lehtonen

4. Työtyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät Veli-Matti Lehtonen

5. Tilastolähteet • viralliset tilastot • valtion henkilörekisterit VHR ja VHR-V, vuodesta 2006 alkaen Tahti, tilastorekisteri • VTML-extranet, osoite http://vhr.vm.fi • keskustason tilastoryhmän yhteinen tietopohja • tilastojen tekemiseen tarvittava viraston tietopohja on omista tietojärjestelmistä koottu aineisto laskenta- ja luokittelusääntöineen, tilastorekisteri • Tahti (työnantajan henkilöstietojärjestemä) tuo uuden ulottuvuuden tietojen saantiin • Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tiedot (TUPOSETO) • konsulttiyritysten aineistot • kansainvälinen tieto (EUROSTAT, Pohjoismainen yhteistyö -tieto, OECD:n PUMA, ECA) Veli-Matti Lehtonen

6. Viraston tietopohja • yhteinen, luotettava tieto • yksilötason aineisto • tarvittavat tilastoluokittelut ja tiedot: • nimike/tehtäväryhmä/työyksikkö • koulutustaso, sukupuoli, palvelusaika/ikä • palkka eri ansiokäsitteillä ja eriteltynä eri palkanosiin • töiden sijoittuminen vaativuusluokkiin, henkilökohtaisen palkanosan luokkiin • vaativuuden ja henkilökohtaisen arvioinnin tulokset Veli-Matti Lehtonen

7. Tilastoeettiset periaatteet • yksilön tietosuoja turvattu lailla • yksilötason tietoja ei julkaista • julkaistavien tietojen havaintoraja • luottamuksellinen tietojen käsittely varmistettava Veli-Matti Lehtonen

8. Tilastojen käyttö ja tulkinta Palkka ja työvoimakustannustilastoja käytetään • neuvottelu ja sopimustoiminnassa • henkilöstövoimavarojen johtamisessa kehitys-toimenpiteiden ja päätöksenteon pohjana Tilastoja tulkittaessa on tunnettava niiden sisältö • käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset • aineiston kattavuus • aineiston laatu ja siinä huomioitavat asiat • rakennetekijät Veli-Matti Lehtonen

9. Taulukko 1.1 Säännöllisen työajan keskimääräiset kk-ansiot koulutustason mukaan esimerkkivirastossa Veli-Matti Lehtonen

10. Esimerkkejä tavallisimmista graafisista kuvaajista Veli-Matti Lehtonen

11. Palkkakäsitteitä • palkkatilastoissa käytetään yleensä koko-aikaisten, täysipalkkaisten säännöllisen työajan palkkaa • säännöllisen työajan ansio • kokonaisansio • ansio yhteensä • tehtäväkohtainen palkka • henkilökohtainen palkan osa • mahdollisesti jotkut lisäpalkkiot Veli-Matti Lehtonen

12. Valtion uusien palkkausjärjestelmien palkkatekijäerittelyt ja -ryhmittelyt 1 = tehtäväkohtainen palkanosa 2 = henkilökohtainen palkanosa 1 + 2 = henkilökohtainen palkka 3 = säännöllisen työajan joustavat lisät 4 = luontoisedut 1+2+3+4 = säännöllisen työajan ansio 5 = tulospalkkiot6 = lisä- ja ylityöajan palkka 7 = muut ei-säännöllisen työajan korvaukset 1+2+3+4+6+7 = kokonaisansio 1+2+3+4+5+6+7= kokonaisansio tulospalkkioineen 8 = kertaluonteiset ei-tulokseen perustuvat palkanerät 1+2+3+4+5+6+7+8 = ansio yhteensä (Huom! ei sisällä verottomia korvauksia) Veli-Matti Lehtonen

13. Säännöllisen työajan ansio • säännöllisen työajan ansioon luetaan kaikki ne palkat ja palkanerät, jotka työntekijä ansaitsee säännöllisen työajan tunteina ja jotka ovat ennakonpidätyksen alaista tuloa ml. sairausajan ja muun palkallisen poissaoloajan palkat Veli-Matti Lehtonen

14. Säännöllisen työajan ansio, jatkuu • lisäksi säännöllisen työajan ansioon luetaan mahdolliset pätevyyslisät, ikä- ja kokemuslisät, kylmän alueen lisä, saaristolisä, vuorotyölisät, yötyölisät ym. haittatyökorvaukset ja muut säännöllisen työajan lisät • säännöllisen työajan ansioon ei lueta kertaluonteisia palkaneriä, esim. lomarahaa ja tulospalkkioita Veli-Matti Lehtonen

15. Kokonaisansio • kokonaisansioon luetaan säännöllisen työajan ansion lisäksi lisä- ja ylityöajan palkat, päivystyspalkkiot, varallaolokorvaukset , hälytysrahat yms. säännöllisen työajan ylittävän työsuorituksen perusteella maksetut lisät • kokonaisansio tulospalkkioineen sisältää myös tulospalkat • maksettuja lomarahoja ei lueta kokonaisansiokäsitteeseen , mutta ne kuuluvat ansio yhteensä -käsitteeseen Veli-Matti Lehtonen

16. Tunnusluvut • Keskiluvut • kuvaavat jakauman keskikohtaa • ilmoittavat muuttujan keskimääräisen suuruuden • Hajontaluvut • kuvaavat sitä, miten laajalle alueelle keskikohdan ympärille muuttujan arvot ovat hajautuneet • ilmoittavat muuttujan vaihtelun suuruuden Veli-Matti Lehtonen

17. Sijaintiluvut/Keskiluvut • keskiarvo • moodi eli tyyppiarvo • alakvartiili, alin neljäsosa • mediaani eli keskimmäinen arvo • yläkvartiili, ylin neljäsosa • desiilit , 10 %, 20 %,... jne pisteitä • minimi ja maksimi Veli-Matti Lehtonen

18. Sijainti-/keskilukuja Veli-Matti Lehtonen

19. Budjettitalouden kuukausipalkkainen virkasuhteinen henkilöstö tuloluokittain 2005 Veli-Matti Lehtonen

20. Normaalijakauma Veli-Matti Lehtonen

21. Hajontaluvut • keskipoikkeama, varianssi, keskihajonta • kertovat, miten havainnot poikkeavat keskiarvoon nähden • miten kauas keskiarvosta kaikkien palkat menevät • mitä pienempi hajonta, sitä lähempänä keskiarvoa havainnot ovat ja sitä parempi tunnusluku keskiarvo on • jos suuret hajontaluvut, tarvitaan keskiarvon lisäksi mediaania ja muita fraktiileja Veli-Matti Lehtonen

22. Aineiston analysointi (esim. regressioanalyysi, korrelaatioanalyysi) • regressioanalyysissä voidaan tarkastella useamman selittävän muuttujan riippuvuuksia selitettävään muuttujaan • esim. voidaan tarkastella mitkä tekijät selittävät henkilöiden välistä palkkojen vaihtelua • korrelaatiokerrointen avulla voidaan tarkastella muuttujien välisiä tilastollisia yhteyksiä/riippuvuuksia • muuttujien riippuvuus on sitä suurempi mitä lähempänä lukua 1 korrelaatikertoimen itseisarvo on Veli-Matti Lehtonen

23. Esimerkkiviraston aineistosta regressiomallilla lasketut säännöllisen työajan ansioiden vaihtelua kuvaavien tekijöiden selitysosuudet(muuttujan selitysosuus säännöllisen työajan ansioiden vaihtelusta, %) Veli-Matti Lehtonen

24. Aikasarjat • useampia ajankohtia tai -jaksoja koskevia tilastotietoja • tyypillisimpiä aikasarjoja ovat palkka- ja hintaindeksit Veli-Matti Lehtonen

25. Indeksikäsitteitä • Nimellispalkkojen kehityksellä tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioiden kehitystä, jota mitataan Tilastokeskuksen palkansaajain ansiotasoindeksillä • Sopimuskorotuksia mitataan sopimuspalkkaindeksillä, jonka kehitys perustuu työmarkkinasopimuksilla sovittuihin palkkojen korotuksiin • Liukuma lasketaan nimellisansioiden ja sopimuspalkkojen prosenttimuutosten erotuksena eli se kattaa sopimuspalkkojen yli tapahtuneen ansiokehitykset (palkkausjärjestelmän soveltaminen, erilaisten lisien käytön määrässä tapahtuneet muutokset, rakennetekijät jne.) • Reaaliansiotasoindeksi lasketaan jakamalla saman perusvuoden ansiotasoindeksi saman perusvuoden vastaavan ajankohdan kuluttajahintaindeksillä ja kertomalla näin saatu suhdeluku luvulla 100 Veli-Matti Lehtonen

26. Ansiotasoindeksi 1995=100 sektoreittain, kuukausi- ja tuntipalkkaiset yhteensä Veli-Matti Lehtonen

27. Ansiotasoindeksi 1995=100 sektoreittain, kuukausi- ja tuntipalkkaiset yhteensä (ansiotasoindeksi on indeksoitu siten, että vuotta 2000 merkitään 100:lla) Veli-Matti Lehtonen

28. Ansiotasoindeksi 1995=100 sektoreittain, kuukausi- ja tuntipalkkaiset yhteensä (ansiotasoindeksi on indeksoitu siten, että kaikkia palkansaajia merkitään 100:lla) Veli-Matti Lehtonen

29. Valtion henkilöstön nimellis- ja reaaliansioi-den sekä kuluttajahintaindeksin kehitys vuosina 1995-2003 Veli-Matti Lehtonen

30. Valtion budjettitalouden henkilöstön sopimuspalkkojen kehitys vuosina 2004 ja 2005 sekä palkkaperintö 1.3.04: 2,27 % (=yl.kor. 1,77% + liittoerä 0,5) 1.3.05: 2,45 % (=yl.kor. 1,91% + liittoerä 0,54) Sop. palkkaperintö v:lta 2003 (12/03 : 03), % 0,5 Sop. palkkaperintö v:lta 2004 (12/04 : 04), % 0,4 Veli-Matti Lehtonen

31. Palkkatilastoluokitukset • Valtion tilastoissa palvelusuhteen mukaan henkilöstö voidaan jakaa esimerkiksi • virka- ja työsopimussuhteisiin • kuukausi- ja tuntipalkkaisiin • koko- ja osa-aikaisiin • vakinaisiin ja määräaikaisiin • sukupuoli • ikä • koulutustaso Veli-Matti Lehtonen

32. Ansiotasotarkasteluissa ja neuvottelu-toiminnassa tyypillisiä luokitteluja ovat • nimike • ammattiryhmä (VPL:n henkilöstöryhmä tai isco -ammattiryhmä-luokitus) • viraston oma vaativuusluokitus tai valtion palkkatilastointiluokitus (VPL) • Organisaatioon liittyviä ryhmittelyjä ovat esimerkiksi • yksikkö • organisaatio/yritys • toimiala Veli-Matti Lehtonen

33. Valtion budjettital. henkilöstön työvoimakustannukset v. 2004 Välillisten työ- voimakustan-nusten kerroin vuonna 2003 =160,94/100 =1,6094 Veli-Matti Lehtonen

34. Toiminnon työvoimakustannusten määräytyminen [ ] Työvoima- kustan- nukset työajan yksikkö-kustannus välillisten työ- voimakustan- nusten kerroin = työaika * * Veli-Matti Lehtonen

35. VALTION BUDJETTITALOUDEN HENKILÖSTÖN TYÖ-VOIMAKUSTANNUSTEN VUOSIMUUTOKSET 2000-2005 1) • Ansiotaso- ja sopimuspalkkakehitys perustuu Tilastokeskuksen tietoihin ja VTML:n arvioihin * Ennakkotieto Veli-Matti Lehtonen

36. Eri ajankohtien vertailut • käytetään samoja tilastolähteitä • aineisto poimittu samalla tavalla, samat poimintaehdot tai rajoitukset • käytetään samoja laskentamenetelmiä • tilastointiajankohta täsmälleen sama • aikasarjojen poikkeavat havainnot tai tasosiirrotja niiden eliminointi • ns. identtiset (tarkastellaan samojen henkilöiden ansioiden kehitystä valittujen ajankohtien välillä) Veli-Matti Lehtonen

37. Tilastojen sudenkuopat • liittyvät usein: • aineiston kattavuuteen, • aineiston oikeellisuuteen, • käsitteiden, määritelmien ja luokittelujen epäyhtenäisyyteen • rakennemuutoksiin ajankohtien välillä • asteikkoskaalauksiin ja niistä johtuviin virhepäätelmiin   Veli-Matti Lehtonen

38. Esimerkki asteskaalausten vaikutuksesta Veli-Matti Lehtonen