1 / 11

Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi

Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. YKN 14.9.2011. Hallitusohjelmassa.

Download Presentation

Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi YKN 14.9.2011

  2. Hallitusohjelmassa • puhutaan avoimesta, oikeudenmukaisesta ja rohkeasta Suomesta. Kulttuuripolitiikan osastolla on nostettu esille kulttuurin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen ja toimintaedellytysten turvaaminen. Palvelujen saatavuuden turvaamiseen liittyy väestö- ja ikärakenteen kehitys ja kuntien talous. Kasvukeskuksissa palvelutarjonta kasvaa mutta ilman erityistoimenpiteitä tarjonta heikkenee väestöä menettävillä alueilla. • Hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat hallitusohjelmassa keskeisiä asioita, kuten myös työllisyyden vahvistaminen, työurien pidentäminen ja työyhteisöjen kehittäminen. • Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen on näkyvästi esillä. Rasismin, suvaitsemattomuuden ja muukalaisvihamielisyyden vastainen työ korostuu.

  3. Hallitusohjelman tavoitteita • Tähdätään menestykseen samalla huolehtien yhteiskunnan eheydestä.Talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen ovat keskeisiä asioita, mutta hyvinvointierot ovat Suomessa kasvaneet, yhteiskunnallinen osattomuus ja syrjäytyneisyys ovat eri syistä lisääntyneet. Sosiaaliset ongelmat ovat monimuotoutuneet ja saaneet osin totutusta poikkeavia ilmenemismuotoja. • Kun katsoo hallitusohjelman tavoitteita voi todeta että kirjastot ovat aika monessa hyvin luontevasti mukana, eriarvoisuuden ja syrjäytyneisyyden ehkäiseminen ovat Suomen kirjastoissa, ja kirjastolainsäädännössä, olleet aina tärkeitä asioita. • "Kirjastolaitoksella on keskeinen merkitys suomalaisten lukutaidon ylläpitämiselle ja kehittämiselle sekä luku-harrastuksen edistämiselle. Hallitus tukee kirjastotoiminnan kehittämistä sekä edistää koulujen ja kirjastojen yhteistyötä. Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin."

  4. KDK:sta • "Edistetään kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten digitoitujen aineistojen avaamista kansalaisten vapaaseen käyttöön." • KDK – Kansallinen digitaalinen kirjasto on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Ensimmäisen hankevaiheen raportti julkaistiin keväällä, hankekauden 2011-2013 johto- ja ohjausryhmät on nyt valittu, kokonaisarkkitehtuuriryhmä on miltei koossa. • Johtoryhmän tehtävänä on linjata KDK:n kehittämistä ja suuntaamista, ohjausryhmän tehtävänä on valmistella KDK:n toiminnan kehittämissuuntia ja seurata sen toteutumista ja edistää tietohallinnon yhteentoimivuutta. • Pilotointi jatkuu. • http://www.kdk.fi/fi

  5. Yhteistyössä ja yhteentoimivasti • Sen lisäksi että KDK:n avulla edistetään kirjastojen,arkistojen ja museoiden digitaalisten tietovarantojen saatavuutta ja kehitetään näiden tietovarantojen pitkäaikaissäilytystä KDK on keskeinen tutkimuksen ja kulttuurin infrastruktuuri. Asiakasliittymästä käyttäjät voivat hakea kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitoituja ja alkujaan digitaalisia tietovarantoja sekä uusia lainoja, ostaa kuvia, tehdä tilauksia ja käyttää monia muita palveluja. Tämä palvelukokonaisuus, ei vähiten yleisten kirjastojen moninaiset palvelut, on se mikä tässä vie aikaa toteuttaa. Se poikkeaa kokoelmakeskeisestä Europeanasta, ja tulee kenties aikanaan, kun Kansalliskirjaston ylläpitämän palvelun avulla ruvetaan syöttämään aineistoa Europeanaan, vaikuttamaan asenteisiin ja rakenteisiin. Metadatan välityksessä käytettävän järjestelmän testaukset käynnistettiin viime keväänä.

  6. Yhdessä enemmän, • selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta, nk virastoselvitys, on tehty OKM:n virkamiestyönä. Konsernirakennetta halutaan tiivistää, uudistuksen jälkeen olisi ministeriön lisäksi 7 virastoa nykyisten 16 sijaan. Selvityshenkilöiden ehdotuksia ovat mm • - Kansallisten muistiorganisaatioiden ohjaus kootaan yhteen. OKM:ssä ohjaus kootaan kokonaisuudessaan kulttuuripolitiikasta vastaavalle osastolle • - Kansalliskirjasto irrotetaan Helsingin yliopistosta julkis- oikeudelliseksi laitokseksi ja Varastokirjasto yhdistetään osaksi Kansalliskirjastoa. • - Näkövammaisten kirjasto Celia siirretään yhdistyksen ylläpidettäväksi. • Ja lisäksi: Alueilla toimivat ELY:t, AVI:t, alueelliset taidetoimikunnat, Museoviraston aluetoimistot ja maakuntamuseot, maakuntakirjastot, maakunta-arkistot sekä lisäksi omina toimijoinaan maakuntien liitot.Työnjako ja ohjaussuhde ministeriöön koetaan sekavana ja epätehokkaana. • http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr06.pdf?lang=fi

  7. Tämän hetken tilanne, budjettiasioita • Budjetista tässä vaiheessa sen verran että hallitus antaa esityksensä eduskunnalle 5.10. • Kirjastojen kehittämisen osalta on ollut yleisesti ottaen hyviä vuosia, kehittämisavustusten suhteen näkymät näyttäisivät olevan aika hyvät myös ensi vuonna. • OKM:ssä meitä on tällä hetkellä kaksi asiantuntijaa hoitamassa yleisten kirjastojen asioita. Juoksevia asioita saadaan kyllä hoidettua, mutta isompi kehittämistyö jää toistaiseksi tekemättä. Kirjastolain uudistamisen suhteen jäädään muutenkin odottamaan mitä tapahtuu nyt kun kuntarakenne on niin vahvasti esillä poliittisessa keskustelussa. Työ on kuitenkin aloitettu ja lakimies nimitetty.

  8. Salamasta ja sen vaikutuksista • OKM on siirtymässä sähköiseen asiahallintaan. Myös avustusten osalta piti siirtyä Salamaan tänä syksynä, tämän vuoden haku tehdään OKM:n osalta kuitenkin edelleen paperilomakkeella. • Nykyversiossaan Salama ei oikein sovellu suurten hakemusmäärien käsittelyyn. Kirjastojen hakemukset ovat tähän asti menneet ensin Ely-keskuksille, Ely-keskukset ovat järjestäneet hakemuksia nk kiireellisyysjärjestykseen ja lähettäneet OKM:lle päätöstä varten. Nyt tämä järjestys muuttuu, Ely-keskukset päättävät myönnettävistä avustuksista alueellisille ja paikallisille hankkeille kuultuaan Opetus- ja kulttuuriministeriötä. • OKM on rahoittanut Ely-keskusten uutta hankerekisteriä http://hankkeet.kirjastot.fi Hakemukset täytetään sähköisesti, tulostetaan, allekirjoitetaan ja lähetetään postitse oman alueen Ely-keskukselle.

  9. Tarkempia ohjeita • OKM:n nk tietoverkkokirjeessä (23/623/2011) mainitaan • 1. Valtakunnalliset, keskitetyt, poikkihallinnolliset hankkeet, ja • 2. Alueelliset ja paikalliset hankkeet • Kohta 1: maakunta- ja keskuskirjastotehtävät ja muut kirjastojen erityistehtävät, keskitetysti tuotetut palvelut ja muu sisältötuotanto. • Käytetään OKM:n 1-lomaketta, hakemukset lähetetään oman toiminta-alueen Ely-keskukselle 31.10. mennessä. • Kohta 2: alueelliset ja paikalliset hankkeet. Hakemukset viedään Ely:jen hankerekisteriin ja toimitaan kuten edellisessä diassa on kerrottu.

  10. Pohjoismainen yhteistyö, SPLQ • Norjassa ja Ruotsissa kansalliskirjastoilla on nyt vastuu yleisten kirjastojen kehittämisestä. • Pohjoismaisten kirjastoviranomaisten vuosittaista kokousta ei tänä vuonna pidetty, mutta yhteisiä asioita ei myöskään voi käsitellä pohjoismaisten kansalliskirjastojen yhteisissä kokouksissa. • Näin on kuitenkin tehty Scandinavian Public Library Quarterlyn suhteen. Tanska osallistuu kokouksiin koska Bibliotek og Medier hallinnoi kansalliskirjastoa ja tieteellisiä kirjastoja. • Kungliga Biblioteket alkaa hoitaa päätoimittajan tehtäviä kun Suomen 5-vuotiskausi nyt päättyy. Kansalliskirjastot ovat kokouksessaan päättäneet että lehti on 2012 lähtien SLQ – Scandinavian Library Quarterly. Suomi on yksi neljästä maksavasta kumppanista, olen viikko sitten toimituksen kokouksessa todennut että Opetus- ja kulttuuriministeriö ei voi hyväksyä kansalliskirjastojen ryhmää päättävänä elimenä tässä, eikä muissakaan yhteisissä asioissa. Tilanne on aika mielenkiintoinen. • Lehdellä on nykyisellään 1700 tilaajaa ja se leviää 50:een maahan.

  11. Eurooppalainen yhteistyö, NAPLE • Espanjan kulttuuriministeriön Maria Antonia Carrato jatkaa edelleen puheenjohtajana. Yhteistyö ja –toiminta Eblidan kanssa jatkuu niinikään. Fesabid:in (Esp. arkistojen fed.) kanssa pidetyssä yhteisessä konferenssissa kesäkuussa Malagassa Eblidan Gerald Leitner totesi että työ kirjastojen white paperin saamiseksi jatkuu (alkoi Helsingissä EU-pj-kaudella 2006), mutta nyt puhutaan kaikista kirjastoista. "Pakkoavioliitto" tieteellisten kirjastojen kanssa vesittää yleisten kirjastojen roolia mutta päättäjien silmissä on tietysti outoa puhua ainoastaan yleisistä kirjastoista. NAPLE piti lisäksi erillisen kokouksen Sevillassa. NAPLE fokusoi täysin yleisiin kirjastoihin.

More Related