1 / 11

Antti Saartenoja MITÄ TAPAHTUI maaseutuohjelmissa ohjelmakaudella 2000-2006

Teemasta toimeen – elinkeinot, yhteisöllisyys, osaaminen ja ympäristö maaseudun kehittämisen ytimessä?. Antti Saartenoja MITÄ TAPAHTUI maaseutuohjelmissa ohjelmakaudella 2000-2006 Päätösseminaari 22.1.2009. Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet. Mikä teema-arviointi?.

moanna
Download Presentation

Antti Saartenoja MITÄ TAPAHTUI maaseutuohjelmissa ohjelmakaudella 2000-2006

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Teemasta toimeen – elinkeinot, yhteisöllisyys, osaaminen ja ympäristö maaseudun kehittämisen ytimessä? Antti Saartenoja MITÄ TAPAHTUI maaseutuohjelmissa ohjelmakaudella 2000-2006 Päätösseminaari 22.1.2009 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet

  2. Mikä teema-arviointi? • MMM halusi syvällisempää tietoa kaikkien kuuden maaseudun kehittämisohjelman vaikutuksista ja tavoitteiden toteutumisesta • MMM halusi parantaa maaseudun kehittämistyötä tiettyjen teemojen osalta: • Työllisyys ja elinkeinot • Yhteisöllisyys • Osaaminen • Ympäristövaikutukset • Piti kyetä kertomaan jotakin sellaista mitä aikaisemmat arvioinnit eivät olisi jo kertoneet ja mikä ei olisi ollut yleisesti tiedossa

  3. Arviointitiimi • HY / Ruralia-instituutti • Aapo Jumppanen, Hannu Törmä, Kaarina Reini, Antti Saartenoja, Katarzyna Zawalinska • TaY / Sente • Jari Kolehmainen, Riina Pulkkinen • Bionova engineering • Juho Korteniemi, Tuuli Pohjola, Markus Latvala

  4. Arviointitehtävän lähtökohdat • Neljä teemaa • Kuusi ohjelmaa • 10 arvioitsijaa • 80 arviointikysymystä • Aineistot: • 15 ryhmähaastattelua • 28 case analyysiä • 3 000 kyselyä • Yli 20 000 hanketta (hanke 2000 –rekisteri)

  5. Arvioinnin kulku…keväästä syksyyn

  6. Teemasta toimeen – Elinkeinot ja työllisyys • Elinkeinolliset vaikutukset näkyvät enemmän työpaikkojen uudistamisena kuin uusina työpaikkoina • Yrittämisen kynnys on alentunut ja yritysten perustaminen on helpottunut • Ohjelmilla tuettiin yli 5 000 yrityksen syntymistä (hankerekisteri) • Yritysten pysyvyys viime kädessä markkinoiden varassa • Tavoitteena 17 000 uutta työpaikkaa • Tavoitteesta saavutettiin arvion mukaan noin 60% • Ohjelmat tarjosivat yrityksille innovaatioresurssin • ¼ vastaajista ei ole halukas hakemaan tukea enää tällä ohjelmakaudella

  7. Teemasta toimeen - Yhteisöllisyys • Ohjelmat eivät ole synnyttäneet yhteisöllisyyttä ’per se’ • Hankeosaaminen ei ole koko yhteisön jaettu ominaisuus • Avainhenkilöiden tunnistaminen ja tukeminen • Hankkeet jättävät yhteisöön aina pysyviä aineellisia tai aineettomia merkkejä • Kylätalot – fyysinen merkki • Talkoot – muistijälki (vanhan valtaus) • Ohjelmat ylläpitivät eri väestöryhmien välisiä eroja. • Sukupuolirajoitteisista hankkeista sukupuolisensitiivisyyteen • Paikallisten ja alueellisten toimijoiden välillä ei toteudu aito yhteisöllisyys (vapaaehtoisuus, omaehtoisuus, spontaanisuus) • Innovatiivisuuden sijaan yhteisölliset hankkeet voisivat olla kokeilevia ja/tai uudistavia

  8. Teemasta toimeen - Osaaminen • Projektimaailma on lisännyt yritysten kykyä analysoida omia kehittämistarpeitansa • Osaamisen siirtäminen turhan abstrakti tavoite • Maaseutuyritysten konkreettisiin käytäntöihin juurtunut osaamisen siirtyminen korostuu organisoidun tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen siirtymisen sijaan • Maaseudun osaamisen kehittämisen avaaminen uusille toimijoille tärkeää • Uudet osaamistarpeet vs osaamista luovat ja välittävät instituutiot • Heikko signaali – erikoistuneiden paikallisten innovaatioympäristöjen kehittyminen maaseudulla käynnistynyt

  9. Teemasta toimeen - Ympäristövaikutukset • Maaseutuohjelmat ovat edistäneet kestävää kehitystä – tällä tiellä on syytä jatkaa • Ainut ympäristönegatiivinen hankeryhmä olivat moottoriurheiluun liittyneet hankkeet, ratahankkeet ja kilpailutoiminta. • Suuri bioenergiahankkeiden määrä vaikuttanut Suomen kasvihuonekaasupäästöihin merkittävästi (noin 1 prosenttiyksikön vähenemä) • Hankkeiden lähtökohtana kuitenkin pääsääntöisesti ihminen ja ihmisen hyvinvointi • Jatkossa ilmastovaikutukset noussevat entistä tärkeämmäksi teemaksi

  10. Hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon – maaseutu mukana • Maaseutuohjelmat kytkeytyivät tiiviisti kilpailuvaltio –diskurssiin (uudet yritykset, työpaikat, innovaatiot)1 • Jopa yhteisöllisten hankkeiden olisi pitänyt tuottaa työpaikkoja, yrityksiä ja innovaatioita • Ohjelmat kykenivät luomaan vastapainon nykyisen kilpailukykypolitiikan kaupunkipainotteisuudelle • Etenkin syrjäinen ja ydinmaaseutu saivat ohjelmien kautta mahdollisuuden kytkeytyä osaksi globaalia kilpailutaloutta • Oliko kilpailukykyisen maaseudun tavoitteleminen siihen käytetyn vaivan ja rahan arvoista? 1Remah, Tea (2008). Aluepolitiikan yhteiskunnalliset merkitykset ja muutos. Hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon. Nordia 37:5.

  11. Löysimmekö lopultakaan mitään, mitä ei olisi jo tiedetty? • Maaseutuohjelmien aikaisempi arviointi on ollut kattavaa ja perusteellista • uuden löytämisen haaste • Arviointitehtävän antama ”liikkumatila” on rajallinen ja ohjaa tutkimusta tiettyyn muotoon • laajuus vs syvällisyys • Konkreettisten suositusten antaminen haasteellista • 90% vanhaa, 10% uutta? • RegFinDyn –simuloinnit - ”kone vs. ihminen” • Indikaattorikritiikki • Ohjelmien epälineaariset vaikutukset - hiukkaskiihdytinefekti • Innovaatiokritiikki

More Related