1 / 33

1 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ Erityisesti kotihoidossa ja sen rajapinnoilla Kehittämishanke 1.9.2005-30.10.2007 Erkki Te

1 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ Erityisesti kotihoidossa ja sen rajapinnoilla Kehittämishanke 1.9.2005-30.10.2007 Erkki Teinilä. HANKKEEN YDIN Gerontologisen sosiaalityön paikan kirkastaminen palveluverkossa sekä sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden osaamisen turvaaminen vanhusten palveluissa.

mitchell
Download Presentation

1 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ Erityisesti kotihoidossa ja sen rajapinnoilla Kehittämishanke 1.9.2005-30.10.2007 Erkki Te

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. 1 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖErityisesti kotihoidossa ja sen rajapinnoillaKehittämishanke 1.9.2005-30.10.2007Erkki Teinilä HANKKEEN YDIN Gerontologisen sosiaalityön paikan kirkastaminen palveluverkossa sekä sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden osaamisen turvaaminen vanhusten palveluissa

  2. 2TILANNE HANKKEEN ALUSSA Tampereen vanhusten avohuollon käytössä ei ole riittävästi gerontologisen sosiaalityön osaamista. Tästä seuraa mm: • Asiakkaat eivät saa heille sopivia sosiaalityön palveluja vaikeissa elämäntilanteissaan • Asiakkaiden toimintakyvyn arviointi on puutteellista • Asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmissa ei oteta huomioon riittävästi kaikkia asiakkaiden tarpeita • Asiakkaiden kotona selviytymistä ei tueta riittävän laaja-alaisesti

  3. 3VALTAKUNNALLINEN ARVIOProfessori Marja Vaarama 17.8.2005: • Ikääntyneiden toimintakyky määrittää hänen hyvinvointiaan, elämänlaatuaan ja itsenäistä selviytymistään • Fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn lisäksi myös sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky sekä asuinympäristön esteettömyys määrittävät suuresti ikääntynen toimintakykyä • Ikääntyneen toimintakyvyn määrittely ja tuloksellisuuden arviointi on tätä nykyä kapea-alaista ja medikalisoitunutta, koska sosiaalityö ei ole osallistunut siihen riittävästi - tässä on gerontologisen sosiaalityön keskeinen kehittämishaaste! • KS Stakes raportteja 7/2005, Vaarama & Voutilainen: Toimintakykymittareiden käyttö ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa

  4. 4ELÄMÄNLAADUN ULOTTUVUUDET (WHO)

  5. 5TOIMINTAKY LUO EDELLYTYKSIÄ HYVÄKSI KOETULLE ELÄMÄLLE TOIMINTAKYVYN OSA-ALUEET (WHO 2001) Fyysinen toimintakyky: ihmisen kyky suoriutua päivittäisistä perustoiminnoista, kuten syömisestä, juomisesta, nukkumisesta, pukeutumisesta, peseytymisestä, wc-käynneistä ja liikkumisesta (ADL) sekä asioiden hoitamisesta, kuten kotiaskareista ja asioinnista kodin ulkopuolella (IADL). Lisäksi terveydentila ja erilaisten toiminnan vajavuuksien esiintyminen kuuluvat fyysisen toimintakyvyn käsitteeseen. • Kognitiivinen (älyllinen) toimintakykykäsittää muistin, oppimisen, tiedon käsittelyn, toiminnan ohjauksen ja kielellisen toiminnan.

  6. 6 TOIMINTAKYVYN OSA-ALUEET (WHO 2001) jatkoa Psyykkisen toimintakyvyn käsite liittyy ihmisen elämänhallintaan, mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Itsearvostus, mieliala, omat voimavarat ja erilaisista haasteista selviäminen kuuluvat psyykkisen toimintakyvyn kokonaisuuteen. Sosiaalinen toimintakyky käsittää kyvyn toimia ja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mm. suhteet omaisiin ja ystäviin, sosiaalisten suhteiden sujuvuus ja osallistuminen, mutta myös vastuu läheisistä ja elämän mielekkyys määrittävät sosiaalista toimintakykyä. Ympäristöon myös tärkeä toimintakykyä määrittävä tekijä

  7. 7TUTKIMUSTULOKSIA 1 (3)(Vaarama 2004) KOTIHOITOON SIIRTYMINEN 1-3 VUODEN SISÄLLÄ • 1 v: IADL -toimintakyky keskeisin riskitekijä • 3 v: IADL-vaikeuksien kasautuminen (2x) • 5 v: Asunnon liikuntaesteet (7x) ja koettu yksinäisyys (3x) • riippuvuus alkaa ympäristön esteellisyydestä, sitten IADL, sitten PADL • yksinäisyys, akuutit sairaudet ja traumaattiset elämäntilanteet vaikuttavat suuresti

  8. 8TUTKIMUSTULOKSIA 2 (3)(Vaarama 2004) MIKÄ ENNUSTAA SIIRTYMISTÄ PITKÄAIKAISEEN LAITOSHOITOON • Koettu yksinäisyys 5-kertaisti laitoshoitoon joutumisen todennäköisyyden • Puutteellinen asuminen 3-kertaisti • IADL -toimintakykyvaikeudet 2–kertaistivat • Sairaalan poliklinikalla käynnit vuoden sisällä 2-kertaisti riskin

  9. 9TUTKIMUSTULOKSIA 3 (3)(Vaarama 2004) MIKÄ SELITTÄÄ KOTIHOIDOSSA SELVIYTYMISTÄ • Verrattaessa kotihoidosta laitokseen siirtyneitä kotihoidossa pysyneisiin nousee PADL- ongelmien kasautuminen laitoshoidon riskitekijäksi • jos henkilö on kaikissa henkilökohtaisissa toimissaan autettava, hänellä on 8-kertainen todennäköisyys joutua kotihoidosta laitokseen kuin PADL- toimissaan itsenäisillä. • Hyvä elämänhalu eli hyvä psyykkinen toimintakyky vähentää riskiä 94 % eli miltei poistaa sen. • Tulos osoittaa, miten tärkeä laitoshoitoon joutumisen suoja psyykkinen toimintakyky on ikääntyneille.

  10. 10MIKÄ ARJESSA AHDISTAAJarmo Vuorinen: Mielenterveys 4/2006 PAHINTA ARJESSA ON TYHJYYS JA TARPEETTOMUUS

  11. 11PALVELUT JA HOITO EIVÄT YKSIN RIITÄ HYVINVOINNIN SOSIAALISEN ULOTTUVUUDEN JA YMPÄRISTÖN MERKITYS JÄÄ VIELÄ LIIAN VÄHÄLLE HUOMIOLLE KOETTU YKSINÄISYYS JA TURVATTOMUUS SEKÄ HUONO YMPÄRISTÖ OVAT MERKITTÄVIÄ UHKIA VANHUSTEN KOTONA SELVIYTYMISELLE PALVELUT JA HOITO OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ, MUTTA NE EIVÄT RIITTÄVIÄ TURVAAMAAN VANHUKSILLE HYVÄÄ ELÄMÄÄ HYVINVOINTIYHTEISKUNTA ON JOTAKIN ENEMMÄN KUIN JULKISTEN PALVELUJEN HYVINVOINTIVALTIO

  12. 12GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN ERITYISYYS( Professori Simo Koskinen on korostanut tätä ) Vanhuksilla on monenlaisia elämäntilanteita ja/tai ongelmia, jossa he tarvitsevat ammatillisen sosiaalityön apua Auttamisessa pitää ymmärtää vanhuus uniikkina elämänvaiheena - sen erityisyys Nykyinen palvelujärjestelmä ei ota huomioon riittävästi vanhusten tarvetta heille sopiviin sosiaalityön palveluihin

  13. 13GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN MUOTOUTUMINEN(Koskinen 2003)

  14. 14GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN TARPEEN TAUSTAT • Yksinäisyys ja turvattomuuden tunne • Masennus • Päihdeongelmat • Voimakkaat elämänmuutokset; läheisen kuolema tai sairaudet • Perheenjäsenten väliset ristiriidat; mustasukkaisuus, väkivalta, taloudellinen hyväksikäyttö • Käsittelemättömät traumaattiset kokemukset • Taloudelliset huolet, puutteelliset asumisolosuhteet ja tulojen riittämättömyys • Tiedon puute palveluista ja muista etuuksista • Arjessa selviytymisen vaikeudet toimintakyvyn laskiessa • Asuin- tai hoitopaikan ja palvelujen valintaan vaihdoksiin liittyvät ongelmat ja ristiriidat • Myös omaiset ja muut läheiset tarvitsevat sosiaalityön tukea

  15. 15SOSIAALITYÖNTEKIJÄ SOSIAALISEN ASIANTUNTIJANA (Simo Koskinen 2003) Sosiaalityöntekijä toimii: • Välittäjänä vanhan ihmisen ja ympäristön sekä sen eri järjestelmien välisessä vuorovaikutuksessa • Etuuksien ja oikeuksien turvaajana • Ikäihmisen kompetenssin, suoriutumisen, sosiaalisen toimintakyvyn, elämänhallinnan mahdollisuuksien sekä ongelmanratkaisukyvyn tukeminen PS Jo kolmessa yliopistossa (Lappi, Jyväskylä, Helsinki) on tämän alan professuuri

  16. 16SOSIAALITYÖ KOTIHOIDON RAJAPINNASSA (Vaarama 2005) Gerontologisen sosiaalityön tehtävänä on ikääntyneen omien voimavarojen, selviytymisen ja elämänlaadun tukeminen Toimiessaan asiakkaan ja palvelujärjestelmän rajapinnassa ikääntyneiden parissa työskentelevä sosiaalityöntekijä on myös aitiopaikalla havainnoimaan palvelujärjestelmän, työskentelymenetelmien ja yhteistyön puutteita. Tuomalla näitä havaintoja aktiivisesti esiin sosiaalityöntekijä voi antaa merkittävän panoksen palvelujärjestelmän ja työmenetelmien käytännön kehittämiseen.

  17. 17HANKKEEN TAVOITTEET JA VÄLITTÖMÄT HYÖDYT(HANKEHAKEMUS 21.12.2004) Tavoite 1 (6) Gerontologisen sosiaalityön paikan määrittäminen vanhustyön moniammatillisessa ja monitoimijaisessa palveluketjussa. Välittömät hyödyt Kotihoidon moniammatillisen työn vahvistuessa asiakkaiden luottamus kotona asuen tapahtuvaan hoitoon ja toimiviin palveluihin vahvistuu. Uudistuvat palvelut lisäävät kotona asuvien vanhusten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta kotihoitoon.

  18. 18HANKKEEN TAVOITTEET JA VÄLITTÖMÄT HYÖDYT(HANKEHAKEMUS 21.12.2004) Tavoite 2 (6) Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen monipuolistamalla kotiin ja kotihoidon tueksi tuotettavien palvelujen kokonaisuutta Välittömät hyödyt Gerontologisen sosiaalityön ja kotihoidon voimavarojen yhdistyminen vahvistaa asiakkaan tarpeiden moniammatillista arviointia ja edistää yksilöllistä kotikeskeistä palvelujen suunnittelua sekä ohjauksen ja tuen vahvistumista. Hanke parantaa näin vanhusten kotona asumisen mahdollisuuksia.

  19. 19HANKKEEN TAVOITTEET JA VÄLITTÖMÄT HYÖDYT(HANKEHAKEMUS 21.12.2004) Tavoite 3 (6) Työn eettisen pohjan jatkuva arviointi ja työn arviointimenetelmien kehittäminen. Välittömät hyödyt Hanke vahvistaa työn eettistä pohjaa: erityisesti asiakkaiden palvelutarpeiden tasapuolista ja oikea-aikaista arviointia ja nopeuttaa asiakkaiden tarpeisiin vastaamista. Hanke edistää asiakkaan tasa-arvoista kohtaamista ja vanhustyön tuloksellisuuden ja vaikutusten arviointia.

  20. 20HANKKEEN TAVOITTEET JA VÄLITTÖMÄT HYÖDYT(HANKEHAKEMUS 21.12.2004) Tavoite 4 (6) Vanhustyön uusien painopisteiden, osa-alueiden ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen sekä sosiaalityön ja kotihoidon yhteisten työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Välittömät hyödyt Hanke vahvistaa kotihoidossa työskentelevien kykyä tunnistaa ja arvioida sekä tukea erityisesti asiakkaiden sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueita, voimavaroja ja verkostoja. Hanke vahvistaa sosiokulttuurista näkökulmaa vanhustyössä ja kotihoidossa.

  21. 21HANKKEEN TAVOITTEET JA VÄLITTÖMÄT HYÖDYT(HANKEHAKEMUS 21.12.2004) Tavoite 5(6) Palvelujärjestelmien ja niiden välisten suhteiden, toimintatapojen ja kustannusvaikutusten tuntemuksen lisääminen. Palvelujen ja niiden toiminta- ja tuotantotapojen kehittäminen ja jatkuva arviointi. Välittömät hyödyt Hanke edistää kotihoidon työntekijöiden palvelujen, palvelujärjestelmien ja niiden kustannusvaikutusten tuntemusta. Se lisää osallisuuden mahdollisuuksia ja parantaa mahdollisuuksia kehittää palveluja sekä niiden toiminta- ja tuotantotapoja kotihoitoon ja erityisesti sen rajapintaan.

  22. 22HANKKEEN TAVOITTEET JA VÄLITTÖMÄT HYÖDYT(HANKEHAKEMUS 21.12.2004) Tavoite 6(6) Herättää mielenkiintoa vanhus- ja sosiaalityöhön sekä työskentelyyn vanhusten parissa yleisemminkin. Välittömät hyödyt Yhteistyö oppilaitosten kanssa koulutuksen kehittämiseksi tiivistyy. Tietoisuus molemmin puolin lisääntyy, opiskelijayhteistyö paranee.

  23. 23HANKKEEN KOLME YDIALUETTA • Gerontologisen sosiaalityön palvelujen turvaaminen vanhuksille • Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen sekä sitä ylläpitävien ja vahvistavien toimintatapojen ja palvelujen kehittäminen • Verkostotyö vanhusten hyvinvoinnin edellytysten parantamiseksi julkisten palvelujen ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyöllä

  24. 24HANKKEEN OMAT RESURSSIT Projektipäällikkö 1.9.2005 – 31.10.2007 Projektisihteeri 1.1.2006 – 31.10.2007 Hankkeen kustannusarvio 263 323 €

  25. 25

  26. 26

  27. 27MITEN HANKE TOIMII Hanke toimii muutostyön käynnistäjänä/vahvistajana Hanke verkostoituu paikallisesti ja valtakunnallisesti ja kokoaa yhteen eri tahojen asiantuntemusta • johto- ja ohjausryhmä • asiantuntijaryhmät • eettinen asiantuntijaryhmä • sisältökysymysten asiantuntijaryhmät • Hanke vie sosiaalityön asiantuntemusta asiakastyöhön ja palvelujen moniammatillisiin työryhmiin ja palvelujen suunnitteluun • Hanke vahvistaa ehkäisevää vanhustyötä • Tavoitteena ”Kaikem paree Tampere” myös ikäihmisille

  28. 28MITÄ KONKREETTISTA ON TULOSSA • seminaareja ja muuta koulutusta • asioiden valmistelua työryhmissä • arviointi • työmenetelmät • ehkäisevä- verkosto- kulttuurityö • työnjakokysymykset • koulutus • käytännön kokeiluja Pääkaupunkiseudulla on alkanut vastaava hanke; katso www.socca.fi/gero

  29. GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISHANKEKEHITTÄMISTYÖRYHMÄTKaikki tavoitteet Koulutus ja opiskelijayhteistyö • sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalipalvelutyöntekijöiden (palveluohjaajien) jatko- ja täydennyskoulutuksen sisältöjen ja toteuttamistapojen suunnittelu sekä oppilaitosyhteistyön kehittäminen • gerontologista sosiaalityön seminaarien suunnittelu

  30. GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISHANKEKEHITTÄMISTYÖRYHMÄTTavoite 1. Työn sisältöalueet sekä organisaatio- ja työnjakokysymykset • ·tamperelaisen gerontologisen sosiaalityön työmuotojen määrittely ja organisoinnin suunnittelu • ·työnjaon määrittely gerontologisen sosiaalityön ja sosiaalipalvelutyön (palveluohjauksen) kesken

  31. GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISHANKEKEHITTÄMISTYÖRYHMÄTTavoite 2 ja 5. Asiakkaan aseman vahvistaminen ja työn arviointi ·koti- ja omaishoidon sekä niitä tukevien palvelujen asiakasprosessien kehittäminen; palvelu- ja hoitosuunnitelmien lähtökohtien ja sisällön kehittäminen käyttäen hyväksi gerontologisen sosiaalityön ja sosiaalipalvelutyön asiantuntemusta • työmuotojen ja työhön kuuluvia toimintatapoja kehittäminen (esim. mitä on käytännössä asiakas- ja voimavaralähtöisyys) • työn vaikuttavuuden arvioinnin ja laadunhallinnan kehittäminen

  32. GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISHANKEKEHITTÄMISTYÖRYHMÄTTavoite 3. Työn eettiset kysymykset • gerontologisen sosiaalityön eettisten toimintaperiaatteiden arviointi ja määrittely

  33. GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISHANKEKEHITTÄMISTYÖRYHMÄTTavoite 4. Sosiokulttuurisen työn ja muun ehkäisevän työn vahvistaminen • vanhusten sosiaalista toimintakykyä ja elämänlaatua vahvistavien työmuotojen kehittäminen laaja-alaisen yhteistyönä;kaupungin eri toimijat + ”kansalaisyhteiskunta” • ehkäisevän työn ja väestöstrategisen ajattelun vahvistaminen tamperelaisen vanhusväestön hyvinvointipalvelujen perustaksi

More Related