1 / 29

Juha Raitio Eurooppaoikeuden professori Helsingin yliopisto

EU-oikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset -Eurooppaoikeuden horisontaaliset valtionsisäiset oikeusvaikutukset ja oikeusvarmuus. Juha Raitio Eurooppaoikeuden professori Helsingin yliopisto. Iso kuva aluksi – EU maailmassa ennen ja nyt. Eurooppa-politiikan ja eurooppaoikeuden yhteys?

menefer
Download Presentation

Juha Raitio Eurooppaoikeuden professori Helsingin yliopisto

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. EU-oikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset-Eurooppaoikeuden horisontaaliset valtionsisäiset oikeusvaikutukset ja oikeusvarmuus Juha Raitio Eurooppaoikeuden professori Helsingin yliopisto

  2. Iso kuva aluksi – EU maailmassa ennen ja nyt • Eurooppa-politiikan ja eurooppaoikeuden yhteys? • Esimerkkejä: • talousintegraation institutionalisointi 1980-luvulla • EU:n geopoliittinen muutos 1980/90-lukujen taitteessa, globalisaatio • Maastrichtin sopimus, liittovaltio-keskustelut ja suhteellistuva suvereniteetti, talous- ja rahaliitto • Transatlanttisen integraation kehitys 1990-luvulla, WTO ja globaalitalous? • Idän ja lännen EU 2000-luvulla – talous, oikeus ja politiikka, ihmisoikeuksien asema EU:ssa? • Heikot, ylivelkaantuneet valtiot, ylikansalliset toimijat ja globaalit markkinat 2010-luvulla • Kysymys nyt: kansallisvaltion ja EU:n välinen suhde, EU:n liittovaltiollistuminen, uudet rakenteet, talous-politiikka-oikeus? (esim. EVM) Juha Raitio, Is the Court of Justice Running Wild?

  3. Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset • Unionin tuomioistuimen tulkinnoista johdettavissa • Oikeudellinen aktivismi - judicial activism • Klassikkoaihe, silti ajankohtainen… • Vrt. Kari Joutsamon väitöskirja 1979 • Vrt. Tuomas Ojasen väitöskirja 1998 • Vrt. Pekka Aallon väitöskirja 2010 • Ehkä myös Raitio 2001, Jääskinen 2009, Paunio 2011, Sankari 2011… Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  4. Kohti lainoppia: eurooppaoikeuden valtionsisäisistä oikeusvaikutuksista laajasti • Eurooppaoikeuden valtionsisäisillä oikeusvaikutuksilla viitataan yleensä seuraaviin vaikutustapoihin, joita EU-tuomioistuin on perinteisesti kutsunut ”periaatteiksi”: • Etusija (6/64 Costa v ENEL (1964) ECR 585) • Välitön vaikutus (26/62 Van Gend en Loos (1963) ECR 1) • Suora sovellettavuus (106/77 Simmenthal (1978) ECR 629) • Tulkintavaikutus (14/83 Von Colson (1984) ECR 1891) • Eurooppaoikeuden oikeussuojakeinoja edellyttävä vaikutus (45/76 Comet (1976) ECR 2043) • Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu jäsenvelvoitteensa rikkomisesta yksityisille aiheutuneesta vahingosta (”state liability”, C-6/90 & C-9/90 Francovich (1991) ECR I-5357). Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  5. Välittömästä vaikutuksesta – horisontaaliset vaikutukset Huom. erityiskysymys: Direktiiveillä ei voi olla horisontaalista välitöntä vaikutusta. Siis yksityinen/ valtio ei voi vedota direktiiviin toista yksityistä vastaan kansallisessa tuomioistuimessa. Entä jos kyse on horisontaalisesti vaikuttavasta periaatteesta, jolla on myös perusoikeusulottuvuus? Esimerkkinä ikäsyrjintä. Kaksi tulkintaongelmaa: 1. Yleiset oikeusperiaatteet 2. Perusoikeuskytkentä Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  6. 1. Direktiivien horisontaalinen välitön vaikutus tänään? Mikä on ”periaate”? • Ikäsyrjintä: C-555/07 Kücükdeveci (2010) ECR I-365, julkisasiamiehen ratkaisuehdotus, kohta 65 • ”Yhteisöjen tuomioistuin vastustaa edelleenkin direktiivien välittömän horisontaalisen oikeusvaikutuksen tunnustamista ja vaikuttaa olevan sitä mieltä, että kaksi tärkeintä lieventävää seikkaa, jotka ovat yhdenmukaisen tulkinnan velvoite ja jäsenvaltion vastuu yhteisön oikeuden rikkomisesta, ovat useimmissa tapauksissa riittävät sekä direktiivien täyden tehokkuuden varmistamiseksi että täyttämään sellaisten yksityisten oikeussubjektien vaatimukset, jotka katsovat kärsineensä vahinkoa jäsenvaltioiden virheellisestä toiminnasta.”. • Ks. ikäsyrjintää koskevasta oikeuskäytännöstä erityisesti työelämän puitedirektiivi 2000/78/EY ja C-144/04 Mangold (2005) ECR I-9981. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  7. 1. Eurooppaoikeuden horisontaalisista oikeusvaikutuksista tarkemmin (yksityisten väliset suhteet, yleiset oikeusperiaatteet) • 43/75 Defrenne (1976) ECR 455 (samapalkkaisuus) • C-281/98 Angonese (2000) ECR I-4139 • Työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto koskee myös yksityishenkilöiden asettamia työehtoja (kielitodistus, k. 30,34, 36) • C-94/07 Raccanelli (2008) ECR I-5939, k. 41-46 (ulkomaisten ja kotimaisten väitöskirjantekijöiden stipendisopimusten yhdenvertainen kohtelu, yksityisoikeudellinen yhdistys stipendin myöntäjänä). -vrt. Myös C-438/05 Viking Line (2009) ECR I-10779. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  8. 1. Eurooppaoikeuden horisontaalisista oikeusvaikutuksista tarkemmin (yksityisten väliset suhteet – yleiset oikeusperiaatteet, ikäsyrjintä…) • C-144/04 Mangold (2005) ECR I-9981 (ikäsyrjintä, direktiivi 2000/78, Saksa) • C-411/05 Palacios de la Villa (2007) ECR I-8531 • C-555/07 Kücükdeveci (2010) ECR I-365 (Saksa) • Saksalaisia ennakkoratkaisupyyntöjä: • C-45/09 Rosenbladt (2010) ECR I-9391 • C-341/08 Petersen (2010) ECR I-47 • C-229/08 Wolf (2010) ECR 1 • C-427/06 Bartsch (2008) ECR I-7245 • Vrt. C-147/08 Römer (2011) ECR I-3591 ja sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvä syrjintä, ei Mangold-linjausta, direktiivi 2000/78, Saksa. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  9. 2. EU-kansalaisuus ja perhe-elämä – perus-oikeusargumentaatio, horisontaalinen vaikutus • C-413/99 Baumbast (2002) ECR I-7091 • C-60/00 Carpenter (2002) ECR I-6279 • C-109/01 Akrich (2003) ECR I-9607 • C-135/08 Rottman (2010) ECR I-1449 (petos) • C-127/08 Metock (2008) ECR I-6241 • C-434/09 McCarthy (2011) ECR I-3375 (jv:n sis. tilanne?) • C-34/09 Zambrano (2011) ECR I-1177 • C-282/10 Dominquez 24.1.2012, • C-256/11 Dereci, 15.11.2011 • ”genuine enjoyment of the substance of their rights as EU citizens”, mahdollisuus tosiasiassa käyttää pääosaa unionin kansalaisuuteen kuuluvista oikeuksista. • C-356/11 ja C-357/11 O ja S v. Maahanmuuttovirasto, 6.12.2012 (KHO:n ennakkoratkaisupyyntö) Osaston tai henkilön n nimi

  10. 2. Perusoikeuskirjan 51 (1) artikla • ”Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta. Tämän vuoksi ne kunnioittavat tämän perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia, noudattavat sen sisältämiä periaatteita ja edistävät niiden soveltamista kukin toimivaltansa mukaisesti ja unionille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoja noudattaen.”. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  11. 2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltuvuus/ Allan Rosas, luento 4.2.2012 • Tausta: EU-tuomioistuin on vahvistanut, että unionin oikeusjärjestyksen perusoikeuksien turvaamista koskevat vaatimukset sitovat jäsenvaltioita niiden pannessa unionin oikeuksia täytäntöön (5/88 Wachauf (1989) ECR I-2609 tai ”yhteisön oikeuden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa”, ks. C-260/89 ERT (1991) ECR I-2925). • Huom. Unionin toimivalta ja sen valtionsisäiset oikeusvaikutukset ovat eri asia. • Tätä linjausta tukevia tuomioita on sittemmin annettu (esim. C-309/96 Annibaldi (1997) ECR I-7493, k. 21-23 ja C-292/97 Karlsson (2000) ECR I-2737, kohta 37). Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  12. 2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltuvuus/ Allan Rosas, luento 4.2.2012 • ”Soveltamisessa” on kyse vähintään kahdesta EU-oikeuden normista, joista toinen on perusoikeus-kirjasta. (molempia normeja sovelletaan in concreto). • Esimerkkejä: • C-400/10 PPU, J McB (2010) ECR I-8965, kohdat 44, 45, 50-52 – ”…käsiteltävänä olevassa asiassa perusoikeuskirja on otettava huomioon ainoastaan asetuksen N:o 2201/2003 tulkitsemiseksi,…” • C-411/10 ja C-493/10 N.S., 21.12.2011, kohdat 64, 65, 68 ja 69: Perusoikeuskirja, SEU 6 artikla ja asetus N:o 343/2003 - turvapaikkahakemusasia. • C-317/10 Åkerberg-Fransson, C-536/11 Donau Chemie, C-176/12 Association de Médiation Sociale Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  13. 2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltuvuus • Perusoikeuskirjaa ei ole sovellettu, kun unionin oikeus ei ole soveltunut (esim. C-483/09 ja C-1/10, Gueye, tuomio 15.9.2011, kohta 69 ja C-27/11 Vinkov, tuomio 7.6.2012, kohdat 57-60, C-23/12 Zakaria, tuomio 17.1.2013, kohta 39). • Johtopäätös (Raitio): Unionin tuomioistuimella ei vaikuta olevan halua tulkita perusoikeuskirjaa laajentavasti, vaan se pitäytyy tarkasti sanamuodon mukaisessa tulkinnassa, mikä on käytännön kannalta selkeä ja ennakoitavuutta edistävä linjaus. • Kielellisessä tulkinnassa on epätarkkuutta (vrt. Soveltaa, panna täytäntöön, tillämpa, implement…) • Luxemburg – Strasbourg? / Luxemburg – Karlsruhe? Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  14. 2.Unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen välisestä suhteesta (Allan Rosas, luento 4.2.2013, HY) • Perusoikeuskirjan 52(3) artiklan yhdenmukaisuusklausuuli • C-386/10 Chalkor v. Komissio, 8.12.2011, kohta 51 • ”…Perusoikeuskirjan 47 artiklalla pannaan täytäntöön unionin oikeudessa EIS 6(1) artiklassa vahvistettu suoja. Täten on tukeuduttava ainoastaan ensiksi mainittuun määräykseen.”. • Perusoikeuskirjan 47 artiklaan liittyy myös SEUT 101 artiklaa tulkitseva C-536/11 Donau Chemie (julkisasiam. 7.2.2013) • Samoin C-199/11 Otis, 6.12.2012, kohta 47. • Alun perin tähän viittasi jo C-400/10 PPU, McB (2010) ECR I-8965, kohta 53. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  15. 2. EU-oikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset yksityisten välisissä suhteissa ja etusijaperiaate • Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset ovat tehostuneet yksityisten välisissä oikeussuhteissa – EU-kansalaisuus, perusoikeuskirjan sitovuuden vahvistuminen Lissabonin sopimuksen myötä – vai onko taustalla perusoikeusmyönteisen laintulkinnan vahvistuminen laajemminkin? • Entä miten tämä kaikki on vaikuttanut etusijaperiaatteeseen? Miten kansallisella tasolla etusijaan on suhtauduttu ja miten unionin tuomioistuin on reagoinut? (pelkistetty kysymys – pelkistetty vastaus…) Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  16. 2. Etusija ja kansalliset perusoikeudet • Lissabon-tuomio Saksassa 30.6.2009: • Saksan liittotasavalta ei voi tunnustaa EU-oikeuden ehdotonta etusijaa, jos siitä seuraisi jotain Saksan perustuslain vastaista. Tulkinnan kohteena oli Saksan perustuslain 23 (1) artikla, jonka mukaan Saksa toimii sellaisen yhdentyneen Euroopan kehittämiseksi, jota velvoittavat kansanvaltaiset, oikeusvaltiolliset, sosiaaliset ja federatiiviset periaatteet sekä toissijaisuusperiaate ja joka ylläpitää olennaisesti perustuslaissa säädettyä perusoikeus-suojaa vastaavaa suojaa. • Costa v. ENEL ja uudehko C-314/08 Filipiak (2009)ECR I-11049: • Eurooppaoikeuden etusija edellyttää sitä, että kansallisen tuomioistuimen on sovellettava EU:n oikeutta ja jätettävä soveltamatta sen vastaisia kansallisia säännöksiä riippumatta jopa kansallisen perustuslakituomioistuimen tuomiosta (kohta 85). Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  17. 2.Kansalliset perusoikeudet, kansalliset erityisolot? • Kansallinen tilanneherkkyys • Onko oikeuskäytäntöä? Ennakoitavuus vai yksittäistapauksellinen hyväksyttävyys? Oikeuden systemaattisen tulkinnan tarve… • Konstitutionaalisen pluralismin huomioon ottaminen EU-tuomioistuimessa Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  18. 2. Jäsenvaltioiden kansallinen identiteetti, perusoikeusjärjestelmät, yleinen etu C-208/09 Sayn-Wittgenstein (2010) ECR I-13693 -Ilonka Fürstin von Sayn-Wittgenstein vai Ilonka Sayn- Wittgenstein, -ruhtinatar vai rouva?, EU- kansalaisuus SEUT 21 art, henkilöt/ Yhdenvertaisuus -Kohta 86 ja 87: Yleisen järjestyksen käsitettä jäsenvaltiot eivät voi määritellä kukin yksinään ilman EU:n toimielinten valvontaa. Pitää olla yhteiskunnan perustavanlaatuista etua uhkaava todellinen ja riittävän vakava vaara. Yleiseen järjestykseen turvautumiseen liittyvät erityisperusteet voivat vaihdella maasta ja aikakaudesta toiseen. /vrt. rahapelioikeuskäytäntö, palvelut/ vrt. C-391/09 Runevic-Vardyn (2011) ECR I-3787 (kieliasu) -Kohta 92. ”On myös muistettava, että SEU 4(2) artiklan mukaisesti unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä, johon kuuluu myös tasavaltainen valtiomuoto. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  19. 2. Kansallinen tilanneherkkyys ja uhkapelit – perusvapauden rajoitusperusteena yleiseen etuun liittyvä pakottava syy • C-212/08 Zeturf, 30.6.2011 (hevoskilpailut), kohta 39: ” …peleihin ja vedonlyöntiin liittyvien moraalisten, uskonnollisten tai kulttuuristen erityispiirteiden sekä yksilön ja yhteiskunnan kannalta moraalisesti tai taloudellisesti vahingollisten seurausten vuoksi voi olla perusteltua, että kansallisilla viranomaisilla on riittävästi harkintavaltaa (margin of discretion) päättää omien arvojensa mukaisesti (their own scale of values), mitä vaatimuksia on asetettava kuluttajien ja yhteiskunta-järjestyksen suojaamiseksi.” • Jäsenvaltioilla on siis harkintavaltaa ottaa huomioon erityisolosuhteensa, mutta oikeusvarmuuden kannalta ennakoitavuutta luo alaa koskevan oikeuskäytännön suuri linja – nyt palvelut, uhkapelit. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  20. 1 ja 2. Milloin kansalliset erityisolosuhteet on erityisesti otettava huomioon? • Yleinen järjestys • Esim. C-36/02 Omega Spielhallen (2004) ECR I-9609 • Esim. C-137/09 Josemans (2010) ECR I-13019 • Terveys • Esim. C-84/11 Susisalo, 21.6.2012 • Esim. C-434/04 Ahokainen & Leppik (2006) ECR I-9171 • Perusoikeuskytkentä • Esim. C-112/00 Schmidberger (2003) ECR I-5659 • Erityiskysymyksiä: • Lastensuojelu (C-244/06 Dynamic Medien (2008) ECR I-505 • Liikenneturvallisuus (C-110/05 Trailers-tapaus (2009) ECR I-519) – access to market! Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  21. Lopuksi: Is the Court of Justice Running Wild? • Edellä kuvattu oikeuskäytäntö ei ole niin hajanaista kuin miltä se pikaisesti arvioituna saattaa vaikuttaa. On huomattava, että EU-tuomioistuin on tarkastellut ennakoitavalla tavalla esim. Zeturf- tapausta omassa sisämarkkinaoikeudellisessa kontekstissaan, joka liittyy palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen uhkapelisektorilla. Kyseessä on systeeminen tulkinta. • EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö kuitenkin muuttuu entistä ennakoimattomammaksi, mikäli omaksutaan teleologista tulkintaa äärimmilleen korostava tulkintalinja, jossa olennaista on arvioida vain yksittäisen tapauksen argumentaation sisäistä koherenssia samalla systeeminen tulkinta kokonaan tai osittain sivuuttaen. Tällöin on vaara, että tuomioistuin irtoaa roolistaan – ja ”runs wild”. - VAI ONKO? Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  22. Unionin tuomioistuimen asema: Miten niin ”Is the Court of Justice Running Wild”? • Tälle kysymykselle on taustana kritiikki eurooppaoikeuden välittömän vaikutuksen ja samalla yksityiselle syntyneen kanneoikeuden vuoksi. Van Gend en Loos –tapauksessa EY-tuomioistuin omaksui teleologisen, päämäärähakuisen tulkinnan tavalla, jonka ennakoitavuudesta on väitelty. • Millainen on teleologisen tulkinnan ja muiden tulkintamallien merkitys nykyisin? • Miten EU-oikeuden tulkinta heijastuu jäsenvaltioiden tasolla nykyisin, eli esimerkiksi painottuuko kansallisten erityisolosuhteiden huomioonottaminen vai onko paino lopputuloksissa, jotka ilmentävät eurooppaoikeuden tehokkuutta ja pyrkimystä samaan tulkintaan kaikkialla EU:ssa?- Tapauskohtaista… Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  23. EU-tuomioistuimen linja tulkintaan- 283/81 CILFIT (1982) ECR 3415, kohdat 17-20 • 1. Monikielinen tulkinta • Kaikki kieliversiot todistusvoimaisia, kielivertailu. • 2. Terminologia • Vaikka kieliversiot vastaisivatkin toisiaan, niin yhteisön oikeudessa käytetään sille ominaista terminologiaa. Oikeudellisilla käsitteillä ei välttämättä ole samaa merkityssisältöä yhteisön oikeudessa ja kansallisissa oikeuksissa. • 3. Kontekstuaalisuus • Jokainen yhteisön oikeuden säännös on sijoitettava asiayhteyteensä ja sitä on tulkittava siten, että huomioon otetaan yhteisön oikeus kokonaisuudessaan, sen tavoitteet sekä sen kehitysaste tulkittavana olevan säännöksen soveltamisajankohtana. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  24. Justifikaatiotasot ja tulkintamallit –onko tämä malli ”vanhentunut”? • 4. ______________ • -arvot, • ”Feedback”  moraaliset punninnat • -ylikategoriset • 3. argumentit • ______________ • - Proto-normit • (periaatteet ja politiikat) • 2. -Teleologiset argumentit • ______________ • -Käsitteet • -Systeemiset argumentit • 1. • ________________ • -Säännöt Heuristiikka  • -Kielelliset argumentit Tulkinta  • ------------------------------------------------------------------------------------------------Subsumptiomalli Monimutkainen subsumptio Diskursiivinen • vaihtoehtojustifikaatio Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  25. Viimeaikaisten väitöskirjojen painotuksia eurooppaoikeuden tulkinnasta • Paunio; Beyond words, 2011: teleologisen tulkinnan painotus, kielellinen moninaisuus, kielellisen tulkinnan rajat : “When I use a word’, Humpty Dumpty said in rather a scornful tone , ‘ it means just what I choose it to mean – neither more nor less.” • Carroll, Lewis, Through the Looking Glass and What Alice Found There, 1871. • Sankari, Legal Reasoning in Context, 2011 -painoa systeemiselle tulkinnalle. • s. 278, ”In the light of the reasoning, the Court of Justice seems not to exhibit very much by way of activist tendencies, but at most silences eliminated by subsequent cases, and it most often employs systemic criteria of interpretation, never wholly abandoning the text of the law”. • ”the idea of silence speaking (Sarmiento, 2012). Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  26. Tuomari Edward ja perinteinen tulkinta: ”The European way” • ”The judge’s role cannot be confined to that of providing a technocratic literal interpretation of texts produced by others.(). As a system based on case law the judge must proceed from one case to another seeking, as points come up for decision, to make the legal system consistent, coherent, workable, and effective.” (1996). • Tarkemmin esim. Raitio, Defensor Legis 4/2012. • Siis: 1. Leading case, 2. Line of cases Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  27. Casanova-metodi? • Teleologisen ylitulkinnan ja yksipuolisen hyväksyttävyysdiskurssin kritiikki • Oikeusvarmuuden periaatteen erilaiset painotukset johtavat erilaisiin lopputuloksiin yksittäistapauksissa. • Tuomioistuinten perustelujen avoimuus (heuristiikka, justifikaatio) • Tuomioistuinten ratkaisut julkisia, perustelut julkisia – perustelujen koherenssi ei voi olla vain yksittäistapaukseen itseensä sidottua (Casanova-ongelma) • Casanova-metodi on nimenomaan oikeusvarmuuden periaatteen vastaista, mikäli painotetaan systeemistä tulkintaa, ratkaisuiden koherenssiä – ja ennakoitavuutta. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  28. Kaupallinen tiedote Casanova-metodista • ”Legal Certainty as an Element of Objectivity in Law”, in Objectivity in Law and Legal Reasoning, eds. by Mark van Hoecke and Jaakko Husa, Hart Publishing, 2013, s. 85-108. • The Source of Law –Doctrine and Reasoning in Finland, in US- China Education Review, David Publishing, B 11 (2012) s. 960-973. • Oikeusvarmuus ja oikeusvoima eurooppaoikeudessa, Defensor Legis 4/2012, s. 403-418. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

  29. Kiitos! Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

More Related