Keskustelutilaisuus Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti / Ohjaus Timo Suutari

1. Keskustelutilaisuus Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti / Ohjaus Timo Suutari Kuva: ”Raiders of the Lost Ark” http://fi.wikipedia.org/wiki/Kadonneen_aarteen_mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4t Hyvien käytäntöjen

2. Tilaisuuden tavoite ja tausta • Priimat – Hyvät hankekäytännöt Etelä-Pohjanmaalla -hankkeen tarkoituksena on kartoittaa Etelä-Pohjanmaan alueella käynnissä olevien ja toteutettujen ESR-hankkeiden hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja ja niitä mekanismeja, joilla hyviä käytäntöjä tunnistetaan ja juurrutetaan (TL3:n hanke). • Hankkeessa järjestetään keskustelutilaisuudet kolmesta teemasta, joihin kutsutaan hanketoimijoita toimintalinjoittain (1 & 4, 2 ja 3): • ”Hyvien käytäntöjen metsästäjät”: Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja etsiminen. • ”Hyvien käytäntöjen metsästäjät II”: Vertaisarviointi, oman toiminnan kehittäminen, hyvien käytäntöjen soveltaminen ja jalostaminen. • ”Hyvien käytäntöjen metsästäjät III”: Valtavirtaistaminen, levittäminen ja uudet hankeideat, valmistautuminen uuteen kauteen. (elo-syyskuussa 2013) • Loppuvuonna järjestetään kaikille hanketoimijoille yhteinen seminaari. Selvityksen tulokset raportoidaan sähköisessä muodossa Ruralia-instituutin julkaisusarjassa. • Lisätietoa ESR-toimijoille: http://www.lshelmet.fi/ (oma osio Priimat-ryhmälle)

3. Iltapäivän ohjelma • 12:00-13:45 Hanketoiminnan eri todellisuudet (hyvä käytäntö ESR-ohjelman ja hankkeen näkökulmista), kolme tulokulmaa hyviin käytäntöihin, eläytymiskirjoitus • 13:45-14:00 Kahvitauko • 14:00-14:15 Sparrauspuheenvuoro: johtaja Sami Kurki, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti • 14:15- n. 15:30 Hyvä käytäntö toteuttajaorganisaatioiden ja edunsaajien näkökulmista. http://fistfuloftalent.com/2012/09/instill-best-practices-youll-go-nowhere-fast.html

4. Toimintalinjojen 1 ja 4 hankkeet

5. Toimintalinjan 2 hankkeet

6. Toimintalinjan 3 hankkeet

7. Hyvien (parhaiden) käytäntöjen käsite on peräisin yritysmaailmasta ja monitulkintainen. Mitään yksiselitteistä määritelmää hyvälle käytännölle ei ole olemassa. (Arnkil 2006, 58-59; Aro, Kuoppala & Mäntyneva 2004, 10.) Hyvän käytännön käsite on tilannesidonnainen ja joustava (Aro ym. 2004, 10.)

8. 1. Hanketoiminnan rinnakkaistodellisuudet

9. 2. Näkökulmia hyviin käytäntöihin • Hyvä käytäntö on Kontekstuaalinen, se saa alkunsa jossain (paikallisessa) sovelluskontekstissaja on aikaan ja paikkaan sidottua (siis myös se, mitä pidetään hyvänä käytäntönä). • Hyvässä käytännössä on kyseoppimisesta ja toimintatavan levittämisestä. Hyvä käytäntö syntyy ja leviää käytäntöyhteisöissä. • Hyvä käytäntö on luonteeltaan uudistava, parhaimmillaan kyse on sosiaalisista innovaatioista

10. Hyvä käytäntö ESR-ohjelma-asiakirjan sekä arvioinnin mukaan

11. 3. Hyvä käytäntö ESR-ohjelmassa • EU tavoittelee ohjausvaikutusta avoimella koordinaatiolla, joka perustuu oppimiseen hyvistä ja toimivista malleista. Kyse on ”pehmeästä hallinnosta ja hallinnoinnista”, jossa on luotu yhteiset avainkäsitteet (kuten hyvät käytännöt tai valtavirtaistaminen), joiden avulla kansalliset toteutukset alistetaan vertailulle ja ”sosiaaliselle paineelle”. (vrt. Arnkil 2006, 57-58.) • EU:n ohjelmien tuoma lisäarvo: Maiden liittyminen laajempaan strategiseen kokonaisuuteen tarjoaa mahdollisuuden oppia ja siirtää käytäntöjä laajemmin EU:n sisällä. Kyse on ”kumuloituvasta ohjelmapolitiikasta”, joka täydentää mahdollisia aukkoja kansallisessa kehittämispolitiikassa. (Arnkil 2006, 57.) • Projektit ovat tuotekehitysinstrumentteja, joiden avulla kehitetään uusia menetelmiä ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää kansallisessa politiikassa (Aro, Kuoppala & Mäntyneva 2004, 9). • ESR-toiminnassa hyvän käytännön lähikäsitteitä ovat valtavirtaistaminen, levittäminen (disseminaatio ja diffuusio), juurruttaminenja innovatiivisuus.(Aro ym. 2004).

12. 4. Hyvä käytäntö ESR-ohjelmassa • Hyvä käytäntö ymmärretään Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjassa sekä Länsi-Suomen suuralueosiossa seuraavilla tavoilla: • Tavoitteena on saada siirrettyä ESR-toiminnan myötä syntyviä hyviä käytäntöjä kansalliseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. ”Kansallisen politiikan ja ESR-toiminnan työnjakoa halutaan selkeyttää, jotta hankkeiden vaikuttavuus ja lisäarvo kansalliseen toimintaan olisi mahdollisimman suuri. (– –) Kaudelle 2007–2013 toivotaan selkeää suunnitelmaa siitä, miten nykyisen kauden aikana saavutetut hyvät käytännöt saadaan siirrettyä kansalliseen politiikkaan.” • Samalla kuitenkin todetaan, että pyrkimys vakiinnuttaa toimintamalleja osaksi normaalia toimintaa ja omaksua hankkeiden käytäntöjä yleisemmin on osoittautunut vaativaksi tehtäväksi. ”hyvät käytännöt ovat pääosin projektikohtaisia tuotoksia, toimintakäytäntöjä ja menetelmiä, vähemmässä määrin yleisesti käyttöönotettavaksi valmiita tuotteita ja toimintamalleja. Paikallisesti on kyetty luomaan ammatillisia verkostoja ja muita yhteistyöverkostoja, mutta kehitettyjen toimintamallien vakiinnuttaminen normaalitoimintaan on osoittautunut vaativaksi tehtäväksi.” • Lisäksi erikseen ohjelma-asiakirjassa mainitaan tasa-arvoa edistävät hyvät käytännöt. ”Hyviä käytäntöjä levitettäessä myös tasa-arvoa edistävät hyvät käytännöt otetaan levitykseen.”

13. 5. Hyvä käytäntö ESR-ohjelmassa • Toimintalinjojen 1 ja 2 kohdalla on mainittu hyvät käytännöt seuraavasti: ”Toimintalinjan 1 toteuttamisessa otetaan huomioon edellisten ohjelmakausien hyvät käytännöt. Edellisinä ohjelmakausina on toteutettu yksilöllisesti räätälöityjä kehittämistoimia pk-yritysten henkilöstön kehittämisessä. Ohjelmakaudella 2007–2013 tavoitellaan lisäksi sitä, että henkilöstön kehittämisestä tulee pysyvä toimintatapa ESR-rahoitteiseen toimintaan osallistuvissa pk-yrityksissä.” Toimintalinjalla 2: ”ESR-rahoituksen avulla kehitetään uusia palvelumuotoja ja edistetään verkostomaista yhteistyötä hyviä käytäntöjä levittämällä ja hyödyntämällä (– –) Erityisesti ikääntyvien työllistymistä edistetään mm. edellisiltä ohjelmakausilta saatuja hyviä käytäntöjä ja malleja hyödyntämällä ja kehittämällä. (– –) ESR:n toimenpiteiden suuntaamisessa otetaan erityisesti huomioon ohjelmakausilta saadut hyvät kokemukset ja parhaat käytännöt, joita on tarkoituksenmukaista juurruttaa ja hyödyntää”. • Toimintalinjan 3. kohdalla ei erikseen mainita hyviä käytäntöjä. Toimintalinjassa 4 on kuvattu yksityiskohtaisemmin hyvien käytäntöjen käsitettä sekä niiden etsimisen ja levittämisen keinoja. Nämä on sidottu eurooppalaisen yhteistyön lisäämiseen. Samalla tuodaan esiin kansallisen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikan kehittäminen. ”Hyvällä käytännöllä tarkoitetaan uutta, nykyistä tehokkaampaa ja tuloksellisempaa toimintatapaa, jota voidaan soveltaa Suomessa. Hyvien käytäntöjen etsimisellä muista maista voidaan saada lisäarvoa suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. Hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö liitetään kiinteästi kansallisiin kehittämishankkeisiin ja -ohjelmiin. Muiden maiden kokemuksia ja toimintamalleja voidaan hyödyntää työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa esimerkiksi kehitettäessä ennakointia, osaamis- ja palvelujärjestelmiä ja toimintamalleja syrjäytymisen ehkäisyyn. (– –) Toisaalta suomalaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja voidaan myös viedä ja levittää muihin maihin. Monen tasoinen kansainvälinen yhteistyö antaa hyvien käytäntöjen etsimiseen, viemiseen ja valtavirtaistamiseen aikaisempaa paremmat mahdollisuudet.”

14. 6. Hyvä käytäntö ESR-arvioinnin mukaan • Manner-Suomen ESR-ohjelman strategisessa arvioinnissa vuodelta 2011 on tunnistettu ongelmaksi, että tieto hankkeiden hyvistä käytännöistä ei kulje keskushallintoon asti, jotta tuloksia voitaisiin hyödyntää. Syynä se, että ei ole riittäviä mekanismeja hyvien käytäntöjen ja tulosten levittämiseen. (Ponnikas ym. 2011, 30.) • Tulisi kehittää toimintatapa, jolla hankkeiden tulokset, hyvät käytänteet ja vaikuttavuus systemaattisesti nostetaan yleisempään tietoisuuteen, ministeriötasolle ja EU-tasolle. Yksittäiset malliesimerkit hankkeista eivät tätä korvaa. Tämän voi tulkita siten, että erilaiset esittelyt ja listaukset onnistuneista hankkeista eivät itsessään riitä välittämään hyviä käytäntöjä ja uusia toimintamalleja osaksi laajempaa toimintaa. (Ponnikas ym. 2011, 37.) • Hanketoteuttajien mielestä ESR-ohjelman toimeenpanosta puuttuu rakenteita, jotka tukevat hyvien käytäntöjen leviämistä. Yksittäinen hanke on usein liian lyhyt uusien toimintamallien juurruttamiseen. ESR-rahoituksella toteutettujen kokeilujen ja pilotointien sekä aikaansaatujen tulosten jatkokehittämiseen ja juurruttamiseen pitäisi suunnata rahoitusta. • Arviointi ehdottaa ratkaisuna sitä, että valtakunnallisten kehittämisohjelmien roolia pitää terävöittää päättyneiden hankkeiden hyvien käytäntöjen juurruttamisessa ja levittämisessä. (Ponnikas ym. 2011, 57; vrt. Valtakari ja Pekkala 2011.) Entä toteuttajaorganisaatioiden ja edunsaajien rooli?

15. 7. Hyvä käytäntö ESR-arvioinnin mukaan • Vuoden 2009 strategisessa arvioinnissa on todettu, että sosiaaliset innovaatiot ja hyvät käytännöt ovat ESR-toiminnassa 95-prosenttisesti sama asia. Vuoden 2011 arvioinnissa puolestaan todetaan, että sosiaaliset innovaatiot ovat jääneet jossain määrin avaamattomaksi teemaksi ESR-ohjelman toimeenpanossa. Ristiriitaa? • Näyttää siltä, että suurimmassa osassa ESR-hankkeita joko luodaan tarkoituksellisesti tai havaitaan osana muuta toimintaa ikään kuin sivutuotteina sellaisia hyviä käytäntöjä, jotka ovat hyödynnettävissä jatkossakin. Parannusta kuitenkin kaipaisivat näiden tunnistaminen ja ottaminen tietoisiksi kehittämisen kohteiksi nimenomaan sosiaalisina innovaatioina. • Valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla on käyttämätöntä potentiaalia sosiaalisten innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa. Ohjelmat voisivat esimerkiksi organisoida yhteistyössä useiden ohjelmien yhteisiä teemallisia hankehakuja, joiden kautta rahoitettaisiin päättyneissä hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen ja sosiaalisten innovaatioiden juurruttamishankkeita. Isompien projektikokonaisuuksien uskotaan edistävän hyvien käytäntöjen siirtoa kansallisella tasolla. (Ponnikas ym. 2011, 53–54, 60; Valtakari & Pekkala 2011, 64.) • Miltä ajatus valtakunnallisten kehittämisohjelmien roolista tai ”hankkeiden juurruttamishankkeista” kuulostaa?

16. Hyvä käytäntö hankkeiden näkökulmasta

17. 8. Hyvä käytäntö hankkeiden näkökulmasta • Projektitoimijoiden näkökulmasta hyvää käytäntöä perustellaan sillä, että se on tuloksellinen asiakkaiden tai kohderyhmän näkökulmasta: toisin sanoen se on hyödynnettävissä ja tarvelähtöinen (Aro ym. 2004, 16). • Hanketasolla hyvät käytännöt voivat olla projektin sisältöön ja toteuttamiseen liittyviä oivalluksia, kuten uudenlaiset tavat tai menetelmät toteuttaa koulutusta tai neuvontaa tai toimivat yhteistyötavat projektihenkilöstön ja yhteistyökumppanien kesken (Aro ym. 2004, 17). • Hyvä käytäntö ei ole sama asia kuin hyvä projekti, hyvään projektiin voi sisältyä lukuisia hyviä käytäntöjä. • Hyvä käytäntö voi olla joko niin suppea tai laaja kokonaisuus, että sitä voidaan pitää liian arkipäiväisenä (”normaalia hanketoimintaa”) tai sitä ei pystytä hahmottamaan. • Kiire, henkilöresurssien puute, projektien päällekkäisyys, projektihenkilöstön vaihtuminen ja toteuttajaorganisaation sitoutumattomuus estävät hyvien käytäntöjen syntymistä hankkeissa (vrt. Aro ym. 2004, 25). • Hankkeiden sisäisten eri todellisuuksien kohtaaminen ja hyvät käytännöt (se mitä viestitään, se mitä ”oikeasti” tehdään ja se mitä raportoidaan rahoittajille)?

18. 9. Hyvä käytäntö hankearvioinnin näkökulmasta • Vuonna 2011 toteutetussa hankekyselyssä ESR-ohjelman projekteilta on kerätty näkemyksiä siitä, missä määrin hankkeet uskovat pystyvänsä tuottamaan, välittämään sekä valtavirtaistamaan hyviä käytäntöjä. • Kyselyyn vastanneista 86 % ilmoitti pyrkivänsä tuottamaan hyvän käytännön siirrettäväksi osaksi kansallista toimintaa. Vastaavasti 58 % uskoi, että hyvän käytännön siirto tulee onnistumaan. Hyvien käytäntöjen leviämiseen osaksi kansallista toimintaa suhtaudutaan hanketoimijoiden parissa varsin myönteisesti. (Valtakari & Pekkala 2011, 15.) • Hankkeiden toimenpiteet ulkomaisten hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ovat lisääntyneet ohjelmakauden aikana. Vuonna 2011 noin 27 % hankkeista ilmoitti luovansa uusia kontakteja ulkomaisten hyvien käytäntöjen löytämiseksi (2009 luku oli 23 %). Hankkeet ovat toimineet yhä aktiivisemmin tunnistaakseen hyviä käytäntöjä ulkomailta. (Valtakari & Pekkala 2011, 15–16.) • Ongelmana tulosten ja hyvien käytäntöjen rekisteröimisen ja levittämismekanismien puute: hankkeissa ei aina ole selkeää suunnitelmaa siitä, miten ne verkotetaan muuhun toimintaan ja miten niiden hyvät käytännöt saadaan esille. (vrt. edellä). Resursseja kulutetaan liian paljon kokonaisuudesta irralliseen toimintaan, kun ei ole kehitetty riittäviä mekanismeja hyvien käytäntöjen ja tulosten levittämiseen. (Ponnikas ym. 2011, 30.)

19. 10. Hyvä käytäntö hankearvioinnin näkökulmasta • Ongelmina resurssien (aika, raha, henkilöstö) puute, kohdeorganisaatioiden muutosvastarinta sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen liittyvien rakenteiden puuttuminen. Lisäksi hankkeet kilpailevat keskenään, eivätkä rahoittajat tunnu välittävän hyvien käytäntöjen levittämisestä. Käytäntöjen levittämisen ja hankkeen loppumisen välinen suhde vaikea: yleensä käytännöt paljastuvat vasta hankkeen loppuvaiheessa. (Valtakari & Pekkala 2011, 18.) • Erityshuomiota arvioinnissa saa toimintalinja 4, jonka tavoitteena on edistää jäsenvaltioiden ja alueiden välistä yhteistyötä ESR-toiminnassa. Sen sisältö jakautuu työperusteisen maahanmuuton edistämiseen sekä hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen. Toimintalinjalle asetetut indikaattorit on todettu jo vuosien 2009 ja 2010 arviointikierroksen yhteydessä haastaviksi. (Valtakari & Pekkala 2011, 54.) • Vuoden 2011 arviointikyselyn tuloksista kävi ilmi, että varmuudella hyviä käytäntöjä tunnistavia ja maahantuovia hankkeita oli yhteensä 2 % ja jokseenkin varmoja oli yhteensä 12 %. Toimintalinja 4 hankkeiden osalta vastaavat tunnusluvut ovat 3,5 ja 31 %. Jos koko ESR-ohjelman hankkeiden tulos suhteutetaan kyselyyn vastanneiden hankkeiden lukumäärään (803 kpl), tarkoittaa se sitä, että muiden maiden ESR-projekteista ollaan siirtämässä 16 hyvää käytäntöä kansalliseen levitykseen (Valtakari & Pekkala 2011, 57, 82.) • Mitä esteitä tai ongelmia olette tunnistaneet hyvien käytäntöjen oppimisessa muualta Euroopasta?

20. 11. Hyvät käytännöt ja hankkeiden synty • Valitse yksi oheisista kuvauksista ja kirjoita siihen omin sanoin jatkoa (voit ajatella jonkin todellisen hankkeen tai eläytyä kuvitteelliseen hankkeeseen) A. Olimme toteuttaneet yhdessä kohderyhmän kanssa lukuisia teemaa kehittäviä hankkeita. Päätimme jatkaa kehittämistä hieman eri näkökulmasta ja hakea siihen ESR-rahoitusta. Kuvaa, miten hanke etenija onnistuttiinko siinä synnyttämään ja levittämään hyviä käytäntöjä. B. Luimme ESR-hakuilmoituksen ja aloimme miettiä, millainen hanke voisi saada rahoitusta ja millaisen hankkeen suunnittelisimme hakuun. Laadimme hakuilmoituksen painopisteisiin hyvin vastaavan hakemuksen. Kuvaa, miten hanke eteni ja onnistuttiinko siinä synnyttämään ja levittämään hyviä käytäntöjä. C. Meillä oli hyvä uusi idea, jota halusimme kokeilla. Otimme yhteyttä kohderyhmän edustajaan ja suunnittelimme yhdessä ideaa testaavan hankkeen. Kuvaa, miten hanke eteni ja onnistuttiinko siinä synnyttämään ja levittämään hyviä käytäntöjä.

21. Hyvä käytäntö toteuttajien näkökulmasta

22. 12. Hyvä käytäntö ja toteuttajaorganisaatiot • ESR-hankkeiden toteuttajaorganisaatiot Etelä-Pohjanmaalla nykyisellä ohjelmakaudella (huom. Ely-keskuksen työvoimapoliittiset toimenpiteet) Listauksessa ei ole hankkeita, joissa on vastuuviranomaisena Opetushallitus.

23. 13. Hyvä käytäntö ja toteuttajaorganisaatiot • Hanketoimijoilta tulee ESR-arvioinnin mukaan nykyistä voimakkaammin edellyttää raportointia siitä, miten hankkeen tuloksia hyödynnetään hanketta toteuttavassa organisaatiossa ja toteuttajaverkostossa. (Ponnikas ym. 2011, 37.) • Mikä ehkäisee hyvien käytäntöjen tunnistamista emo-organisaatioissa? Ei-oppivat organisaatiot, emo-organisaation tuen puute ja henkilökunnan sitoutumattomuus, siis ei tule tarpeeksi vahvaa kehittämismandaattia. (vrt. Aro ym. 2004, 25-27.) • Jos hanke on tuotekehitysalusta, kenellä on viime kädessä tuotekehitysvastuu? Toteuttajaorganisaatiolla, rahoittajalla, toteuttajaverkostolla? (Aro ym. 2004, 42.) • Onko hanketoiminta samansuuntaista organisaation strategian kanssa (onko hyvien käytäntöjen oppimisen ja juurruttamisen näkökulma kirjattu organisaation tavoitteisiin)? • Eturistiriita käytäntöjen panttaamisessa, organisaatioiden välinen kilpailu hankkeista?

24. Hyvä käytäntö edunsaajien näkökulmasta

25. 14. Hyvä käytäntö ja edunsaajat Toimintalinjan 1. edunsaajat Toimintalinjan 4. edunsaajat Huom. Luvut mainintoja hankkeiden varsinaisista kohderyhmistä EURA-järjestelmän tiedoissa

26. 15. Hyvä käytäntö ja edunsaajat Toimintalinjan 2. edunsaajat Huom. Luvut mainintoja hankkeiden varsinaisista kohderyhmistä EURA-järjestelmän tiedoissa

27. 16. Hyvä käytäntö ja edunsaajat Toimintalinjan 3. edunsaajat Huom. Luvut mainintoja hankkeiden varsinaisista kohderyhmistä EURA-järjestelmän tiedoissa

28. 17. Hyvä käytäntö ja edunsaajat • Hankkeiden kohdentuminen (oikea-aikaisuus suhteessa kohderyhmien ja edunsaajien omaan toimintaan, toiminnan täydentävyys). • Yhteinen kieli kohderyhmän kanssa (kehittäjäkieli/hankekieli, asiantuntijapuhe). • Hyvien käytäntöjen tunnistaminen edunsaajien keskuudessa? • Projektiverkoston syntyminen edistää hyvien käytäntöjen esiinnousua (eri tahojen jaettu ymmärrys projektin tavoitteista ja tarpeellisuudesta) (vrt. Aro ym. 2004). • Iso haaste ESR-toiminnalle on, että saadaan yritysten kanssa yhteistyössä tehtyjä sosiaalisia innovaatioita ja hyviä käytäntöjä entistä enemmän vakiintumaan osaksi yritysten normaalia tulorahoitukseen perustuvaa toimintaa. (Ponnikas ym. 2011, 53.) • Mitä on tämä ns. ”normaali toiminta” organisaatioiden ja yhdistysten näkökulmasta? (vrt. yhteiskunnan muuttuminen entistä enemmän projektiperusteiseksi)

29. 18. Kotitehtävä • Hyvä käytäntö on Kontekstuaalinen, se saa alkunsa jossain (paikallisessa) sovelluskontekstissaja on aikaan ja paikkaan sidottua (siis myös se, mitä pidetään hyvänä käytäntönä). • Hyvässä käytännössä on kyseoppimisesta ja toimintatavan levittämisestä. Hyvä käytäntö syntyy ja leviää käytäntöyhteisöissä. • Hyvä käytäntö on luonteeltaan uudistava, parhaimmillaan kyse on sosiaalisista innovaatioista • Mieti omaa hankettasi oppimisen ja käytäntöyhteisöjen näkökulmista. • Onko hankkeessa sellaisia hyviä käytäntöjä, joista voisi kehittyä jopa sosiaalisia innovaatioita?

30. Kiitoksia! Timo Suutari timo.m.suutari@helsinki.fi 050-4151161 Kuva: http://www.telkku.com/program/show/2012042218004