Tuottavuuden mahdollisuudet kilpailukyvyn parantamisessa – mitä eväitä tutkimuksella on antaa

1. Tuottavuuden mahdollisuudet kilpailukyvyn parantamisessa – mitä eväitä tutkimuksella on antaa Timo Sipiläinen MTT Taloustutkimus Helsinki 1.4.2009

2. Sisältö • Lähtökohtana maatilojen kilpailukyvyn kehittäminen • Tuottavuus ja kannattavuus • Tuottavuuden lähtötaso, tuottavuus kannattavuuden osatekijänä • Tuottavuuskasvun osatekijät • Tekninen kehitys • Tekninen tehokkuus • Skaalavaikutus • Yhteenveto

3. Lähtökohtana yritystalous • Tavoitteena kannattava tuotanto • Kannattavuus määräytyy hintojen (hintasuhteiden) ja tuottavuuden (panos-tuotossuhteen) perusteella Kannattavuus = Tuotot / Kustannukset = määrä (tuotos) * hinta (tuotos) + tuet määrä (panos) * hinta (panos) = tuottavuus * hintasuhde + tuet / kustannukset

4. Kannattavuus paranee muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, jos • Tuottavuus eli panos-tuotossuhde paranee. • Hintasuhde paranee eli panosten hinnat nousevat hitaammin kuin tuotosten hinnat. • Tuet kasvavat nopeammin kuin kustannukset.

5. Tuottavuuden taso ja kehitys • Tuottavuuden alhainen taso erityisesti Suomen, mutta myös monien muiden Euroopan maiden maatalouden ongelma. • Alueiden välisen tuottavuuden tasoeron ennallaan säilyminen edellyttää heikommilta alueilta parhaita alueita nopeampaa tuottavuuskehitystä. • Sama koskee myös tilatasoa.

6. Tuottavuuden kehitys (Tanska) t+1 Y y2/x1 t y1/x1 X y1/x1 <y2/x1

7. Tuottavuuden kehitys (Suomi) Y t+1 y4/x1 t y3/x1 X y3/x1 <y4/x1

8. Tuottavuuden kehitys Tanska vs. Suomi t+1 Y y2/x2 t y1/x1 t+1 y4/x1 t y3/x1 X y4 - y3 = y2 - y1 =>y4/ y3 > y2/y1

9. Tuottavuuskasvun osatekijät • Tekninen kehitys, teknisen tehokkuuden kehitys, mittakaava- eli skaalavaikutus • Tekninen kehitys • Tuotantomahdollisuuksien joukon laajeneminen tai tuotantofunktion siirtymä ’ylöspäin’ • Valtaosa tuottavuusparannuksesta teknisen kehityksen ansiosta • Uusia jalosteita, uusia tuotantomenetelmiä, laadukkaampia panoksia, parempaa organisointia, osaavampaa työvoimaa, tietotekniikan hyödyntämistä • Biologiset ja tekniset innovaatiot leviävät kaikkien käyttöön, ei vain Suomeen

10. Tekninen kehitys t+1 Y y2/x1 t y1/x1 X y1/x1 <y2/x1

11. Teknisen tehokkuuden kehitys • Kuinka lähelle ’tehokasta pintaa’ päästään • Joskus tulkitaan ’väärin’ liikkeenjohtokyvyn mittariksi • Sisältää yleensä myös esim. panosten laatu- ja olosuhde-erot • Maataloudessa sääolosuhteet tuovat erityistä satunnaisuutta • Esim. paras ja heikoin neljännes vertailut sisältävät myös onnekkaat ja onnettomat sattumat – yliarvioivat ’pysyviä’ eroja • Jälkikäteen voidaan löytää parhaiten ja heikoiten joissain olosuhteissa toimineet, mutta nämä tulokset eivät välttämättä ole siirrettävissä tuleviin ratkaisuihin. • Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen on keskeinen keino vahvuuksien kasvattamiseksi. • Benchmarkkaus – tilakohtaisesti parhaiden käytäntöjen etsiminen

12. Tekninen tuotostehokkuus Y B A X

13. Mittakaavaetujen myötä saavutettu tuottavuuskasvu • Edellyttää että tuotos kasvaa ylisuhteisesti panosten lisäykseen nähden. • Usein suomalaiset tilat näyttävät toimivan lähellä vakioskaalatuottoja. • Tuotannon yksikkökustannukset alenevat yrityskoon kasvaessa mutta hidastuen. • Yrityskoon kasvaessa liikkeenjohdon vaatimukset kasvavat. • Samoin tuotantoon ja rahoitukseen sisältyvät riskit.

14. Tuottavuuskehitys tuotantosuunnittain 2,7 %/v 1,9 %/v 2,5%/v Lähde: MTT, Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot

15. Kannattavuuskerroin tuotantosuunnittain Lähde: MTT, Maatalouden kannattavuuskirjanpito

16. Yhteenveto • Tuottavuuden ja tehokkuuden nostamisen tulee olla jatkuvana tavoitteena • Mahdollisuudet on etsittävä tilakohtaisesti – etenkin lyhyellä aikavälillä mahdollisuudet muutoksiin rajalliset • Olemassa olevalla yrityskoolla tehokkuuden lisääminen • Optimointi uusilla hintasuhteilla • Kasvavalla yrityskoolla tuottavuuden kasvattaminen kokoetuja hyödyntäen • On huomattava, että parhaissa olosuhteissa toimivia ei ole aina mahdollista saavuttaa. • Tehokkuuseroja ei voi tulkita pelkiksi liikkeenjohdon eroiksi. • Benchmarkkauksen kehittäminen • Koko elintarvikeketjun kilpailukyky avainasemassa