henkisen tuen peruskurssi n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Henkisen tuen peruskurssi PowerPoint Presentation
Download Presentation
Henkisen tuen peruskurssi

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 49

Henkisen tuen peruskurssi - PowerPoint PPT Presentation


  • 178 Views
  • Uploaded on

Henkisen tuen peruskurssi. Kouluttajan aineisto. Henkisen tuen peruskurssi. Tavoite: Koulutuksen päätyttyä osallistujilla on valmiudet: ymmärtää niitä tunteita, ajatuksia ja reaktioita, joita äkilliset kriisitilanteet aiheuttavat heissä itsessään ja muissa.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Henkisen tuen peruskurssi' - kay-salas


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
henkisen tuen peruskurssi

Henkisen tuen peruskurssi

Kouluttajan aineisto

henkisen tuen peruskurssi1
Henkisen tuen peruskurssi

Tavoite: Koulutuksen päätyttyä osallistujilla on

valmiudet:

  • ymmärtää niitä tunteita, ajatuksia ja reaktioita, joita äkilliset kriisitilanteet aiheuttavat heissä itsessään ja muissa.
  • auttaa ihmisiä, jotka ovat kohdanneet äkillisen kriisitilanteen.
  • löytää keinoja oman itsensä tueksi äkillisen kriisitilanteen yllättäessä.
henkisen tuen peruskurssi2
Henkisen tuen peruskurssi

Sisältö: 4 – 5 osiota (osioita voi yhdistää)

  • Henkisen tuen tarve ja merkitys
  • (Psykososiaalinen tuki- palvelujärjestelmä Suomessa)
  • Henkinen loukkaantuminen ja kriisi
  • Henkinen tuki – auttaminen ja auttajana toiminen
  • Selviytymisen voimavarat

Laajuus: Minimituntimäärä 12 tuntia

henkisen tuen peruskurssi3

Henkisen tuen peruskurssi

Henkisen tuen tarve ja merkitys

kriisity n kehittymiseen vaikuttavia ilmi it
Kriisityön kehittymiseen vaikuttavia ilmiöitä
  • Suomalaisten lähihistoriaan kuuluvat sotatraumat
  • Yksittäiset suuronnettomuudet (esimerkkejä seuraavalla kalvolla)
  • Pakolaisuus (kidutukset, sotakokemukset, läheisten ja kodin menettäneet)
  • Kansainväliset kriisitilanteet ja sodat
  • Luonnonkatastrofit
  • 1990-luvun talouslama Suomessa
suomessa tapahtuneet tai suomea koskettaneet suuronnettomuudet
Suomessa tapahtuneet tai Suomea koskettaneet suuronnettomuudet *
  • M/S Sally Albatrossin haaksirikko
  • M/S Estonian haaksirikko
  • Jokelan junaonnettomuus
  • Heinolan bussionnettomuus
  • Jyväskylän junaonnettomuus
  • Syyskuun 11. päivän terrori-isku
  • SASin lentokoneen tuhoutuminen Milanossa
  • Myyrmannin ostoskeskuksen räjähdysonnettomuus
  • Konginkankaan linja-auto-onnettomuus
  • Kaakkois-Aasian hyökyaaltokatastrofi
  • Jokelan koulusurma
  • Kauhajoen koulusurma
  • Naantalin tulipalo
  • Ostonkeskus Sellon ampumisvälikohtaus

* Vuodesta 1993 lähtien

toimintamallin kehittyminen
Toimintamallin kehittyminen
  • Suomessa on kehitetty ainutlaatuinen akuutin kriisityön toimintamalli onnettomuuksien ja muiden äkillisten kriisitilanteiden varalle.
  • Kriisi- ja katastrofipsykologisen toimintamallin kehittymiseen on vaikuttanut erityisesti Norjan psykososiaalisen tuki- ja palvelujärjestelmän malli. (Alan uranuurtajia Norjassa: Lars Weisaeth, Atle Dyregrov)
  • Kunnallisten kriisiryhmien työ kehittyi ja siitä tuli osa mielenterveystyötä ja itsenäinen työmenetelmä.
  • 1990-luvun loppuun mennessä Suomeen oli luotu kattava kunnallisten kriisiryhmien verkosto.

(Lähde: Hynninen, T. & Upanne, M. 2006. )

miksi henkist tukea tarvitaan
Miksi henkistä tukea tarvitaan?
  • Äkilliset kriisitilanteet, kuten onnettomuudet ja katastrofit, vaikuttavat ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Fyysiset tarpeet limittyvät psyykkisiin ja sosiaalisiin tai tunne-elämän tarpeisiin.
  • Suuri osa uhreista selviytyy äkillisestä kriisitilanteesta läheisten tukemana, mutta monet hyötyvät ammattiavusta, jolla voidaan nopeuttaa ja helpottaa selviytymistä.
  • Oikein ajoitettu ja saatu tuki ja henkinen ensiapu helpottavat selviytymistä ja voivat ehkäistä mahdollisia myöhempiä häiriöitä.
  • Henkinen tuki on pitkäkestoista auttamista, jossa tarvitaan ammattilaisia, vapaaehtoisia, uhrin lähimmäisiä, koko sosiaalista verkostoa. Tieto henkisen tuen taidoista kriisi- ja onnettomuustilanteissa on tärkeä kansalaistaito.
psykososiaalinen tuki ja palvelut
Psykososiaalinen tuki ja palvelut
  • Kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään suuronnettomuuden tai muun erityistilanteen ihmisiin kohdistuvien seuraamusten rajoittamiseksi ja tapahtuman aiheuttaman psyykkisen stressin seuraamusten torjumiseksi ja lievittämiseksi.
  • Psyykkinen huolto, sosiaalityö ja palvelut sekä kirkon henkinen huolto

Lähde :Hynninen & Upanne 2006 & Murtomaa ym. 1998.

mit on henkinen tuki
Mitä on henkinen tuki?

"Henkisellä tuella tarkoitetaan omatoimista, sosiaalisen verkoston, mielenterveystyön ammattihenkilöihin kuulumattomien auttajien, vapaaehtoisjärjestöjen ja mahdollisten muiden organisaatioiden tukitoimintaa, jota harjoitetaan stressitapahtuman jälkeen."

Lähde: Castrén ym. 2006

henkinen ensiapu osa henkist tukea
Henkinen ensiapu – osa henkistä tukea
  • Henkinen ensiapu tarkoittaa välittömästi traumaattisen tilanteen jälkeen toteutettavaa psyykkistä tukea uhrien auttamiseksi. Henkiseen ensiapuun ei kuulu vielä tapahtuman aktiivinen käsittely (auttajan toimesta). (lähde: Hynninen & Upanne, 2006.)
  • Anna aina henkeä pelastava fyysinen ensiapu ensin
  • Käyttäydy rauhallisesti
  • Kuuntele
  • Kosketa ja pidä huolta
  • Anna loukkaantuneen itkeä
  • Pidä uteliaat loitolla
  • Älä jätä yksin!
ketk tarvitsevat henkist tukea
Ketkä tarvitsevat henkistä tukea?
  • Onnettomuus- ja katastrofitilanteeseen joutuneet uhrit, auttajat ja omaiset
  • Välilliset ja välittömät uhrit
  • Vapaaehtoisauttajat ja ammattiauttajat
  • Arkipäivän traumaattisiin tilanteisiin ja kriiseihin joutuneet
    • KANSALAISTAITO: Tieto henkisen tuen keinoista kriisi- ja onnettomuustilanteissa on tärkeä kansalaistaito!
spr n psykososiaalisen tuen ohjelman tavoitteet
SPR:n psykososiaalisen tuen ohjelman tavoitteet

Tavoitteena on traumaattisten tilanteiden jälkivaikutusten ehkäisy ja lievittäminen:

  • tukemalla väestön omatoimista selviytymistä ehkäisevän työn avulla.
  • auttamalla onnettomuuksien uhreja sekä traumaattisen kriisin kokeneita viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyönä.
  • tekemällä tunnetuksi henkisen tuen merkitystä ja palvelutarpeita.
  • tarjoamalla koulutusta järjestön sisällä, muille järjestöille sekä työelämän tarpeisiin.
kohderyhm
Kohderyhmä
  • Väestö, jolle suunnataan ehkäisevää, tietoja lisäävää sekä omia voimavaroja vahvistavaa henkisen tuen peruskoulutusta
  • Väestö, jolle onnettomuustilanteissa tarjotaan apua
  • Järjestön omat toimijat, joille koulutetaan perustieto traumatisoitumisesta, kriiseistä, selviytymisestä sekä auttajana toimimisesta
  • Muut erityiset auttamistehtävät ja koulutukset
henkisen tuen peruskurssi4

Henkisen tuen peruskurssi

Henkinen loukkaantuminen ja

kriisi

mit on henkinen loukkaantuminen
Mitä on henkinen loukkaantuminen?
  • Uskomukset murtuvat
    • oma haavoittumattomuus
    • elämän ja ihmisen hyvyys
  • Turvattomuus
  • Kuoleman merkityksen kohtaaminen
  • Menetykset
  • Ehdollistuneet pelkoreaktiot
  • Hallinnan menetys
  • Vastuullisuuden ja syyllisyyden tunteet
  • Itsetunnon horjuminen
  • Uudelleen traumatisoituminen

kuva: Eero Pykäläinen

erilaisia kriisej
Erilaisia kriisejä

Mikä on kriisi?

  • Kriisi on tilanne, jossa ihmisen aikaisemmat kokemukset ja keinot eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallitsemiseen.

Kuva: Eero Pykäläinen

kehityskriisit
Kehityskriisit
  • Kehityskriisit ovat normaalisti kehitykseen ja elämänkulkuun kuuluvia, valoisiakin, mutta pohdituttavia tilanteita. Esimerkiksi lapsen saaminen, uhmaikä, murrosikä, vanhuuseläke
el m nkriisit
Elämänkriisit
  • Elämän kulkuun kuuluvia, pitkäkestoisia rasitustilanteita, joita ei satu kaikille. Esimerkiksi vakava sairaus, konkurssi, avioero, ennakoitu irtisanominen, työuupumus.
killiset kriisit
Äkilliset kriisit
  • Aiheuttajana äkillinen odottamaton, epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaisi huomattavaa kärsimystä lähes kenelle tahansa. Esimerkiksi liikenneonnettomuus, räjähdys, tulipalo, työtoverin äkillinen menetys, odottamaton irtisanominen, yllättävä avioero, äkillinen vammautuminen.

kuvat: Eero Pykäläinen

on luonnollista reagoida
On luonnollista reagoida

Eri kriisityypit ja kriisin vaiheet herättävät ihmisessä

erityyppisiä reaktio- ja suojautumismekanismeja.

Siksi interventiomuoto tulee valita kriisi- ja reaktiotyypin

mukaisesti.

  • Interventio on lähestymistapa.

Kuva: Eero Pykäläinen

normaalit reaktiot kriittisten kkitilanteiden yhteydess
Normaalit reaktiot kriittisten äkkitilanteiden yhteydessä

Sokkivaihe ilmenee

  • Mielen reaktioina
    • tiedon prosessoinnin muuttuminen (epätodellinen olo)
    • käsitys ajasta muuttuu
    • "supermuisti"
    • tunteiden puuttuminen
  • Kehon reaktioina
    • fyysisiä voimia on tavallista enemmän
    • kuuma, kylmä, nälkä eivät tunnu
  • Välitöntä vaaraa koskevissa asioissa toiminta on yleensä harkitsevaa, viileää ja tehokasta
    • muiden asioiden suhteen saattaa esiintyä ponnettomuutta ja ajattelun aaltoilua, helppojakin päätöksiä on vaikea tehdä
  • Epätarkoituksenmukaisia reaktioita
    • paniikkia/lamaannusta esiintyy onnettomuustyypistä riippuen yleensä noin 10-20 %
normaalit reaktiot kriittisten kkitilanteiden yhteydess1
Normaalit reaktiot kriittisten äkkitilanteiden yhteydessä

Sokkivaiheen hyödyt

  • Varmistaa toimintakyvyn säilymisen eli sillä hetkellä tarkoituksenmukaisin elämää ylläpitävä voima varmistuu.
  • Suojaa mieltä sellaiselta tiedolta, jota se ei vielä pysty vastaanottamaan.
  • Tallentaa muistiin myöhemmin tarvittavaa tietoa ja vaikutelmia.
  • Kun tilanne on ohi, purkava prosessointi pääsee avautumaan.
normaalit reaktiot kriittisten kkitilanteiden yhteydess2
Normaalit reaktiot kriittisten äkkitilanteiden yhteydessä

Reaktiovaihe ilmenee

  • Mielen reaktioina
    • voimakkaita, vaihtelevia tunteita (esimerkiksi itkuisuus, helpotus, että elää, pelko ja ahdistus, syyllisyys ja syyttely)
    • muisti- ja keskittymisvaikeuksia (esimerkiksi mieleen tunkeutuvat muistot, ajatuksen katkeilu, levottomuus, hajanainen olo)
  • Kehon reaktioina
    • esimerkiksi vapina, sydämen tykytys, pahoinvointi, väsymys ja univaikeudet
  • Arki häiriintyy – suhde omaan itseen ja ympäristöön koetuksella
    • Kokemus voi nostaa esiin myös vanhaan järkytykseen kuuluvia reaktioita.
normaalit reaktiot kriittisten kkitilanteiden yhteydess3
Normaalit reaktiot kriittisten äkkitilanteiden yhteydessä

Reaktiovaiheen hyödyt

  • Tunteet lähtevät elämään vasta, kun välitön vaara on ohi.
  • Mieli alkaa avautua sille, mitä todella on tapahtunut ja mikä sen merkitys on omalle elämälle.

kuva: Eero Pykäläinen

normaalit reaktiot kriittisten kkitilanteiden yhteydess4
Normaalit reaktiot kriittisten äkkitilanteiden yhteydessä

Työstämis- ja käsittelyvaihe

ilmenee

  • Prosessointi on usein edellisiä vaiheita sisäisempää ja eleettömämpää.

Työstämis- ja käsittelyvaiheen

hyödyt

  • tilaa pelkojen ja traumojen läpikäymiseen
  • entisestä luopuminen, sureminen – katse tulevaan
uudelleen orientoitumisen vaihe
Uudelleen orientoitumisen vaihe
  • Järkyttävien ja epätavallisen voimakkaiden tilanteiden aiheuttamat reaktiot lievittyvät ajan myötä, vaikka ne saattavat ilmetä uudelleen pitkänkin ajan kuluttua.
  • Reagoimalla työstämme kokemusta mielessämme ja vähitellen alkaa toipuminen. Uudelleen asennoitumisen vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli ja tapahtuneen hyväksyminen on alkanut. Hyväksynnän, luopumisen ja surun kautta avautuu tilaa uudelle ja selviytymisen vaihe alkaa. Elämä jatkuu järkyttävästä kokemuksesta huolimatta.
lasten reaktiot kriittisten kkitilanteiden yhteydess
Lasten reaktiot kriittisten äkkitilanteiden yhteydessä
  • Lasten reaktiot vaihtelevat suuresti. Riippuen iästä, persoonallisuudesta, elinympäristöstä ja aiemmista kokemuksista ja saadusta tuesta lapset reagoivat kukin yksilöllisellä tavalla.
  • Äkillisen kriisitilanteen yhteydessä lasten reaktiot voivat vaihdella ulkoisen reaktion puuttumisesta voimakkaaseen tunnepurkaukseen.
  • Lasten käsittelytavat erilaisia; leikit, piirtäminen, sadut

Lähde: Dyregrov, A. www.krisepsyk.no

lasten reaktiot kriittisten kkitilanteiden yhteydess1
Lasten reaktiot kriittisten äkkitilanteiden yhteydessä
  • Tavallisimpia reaktioita äkillisen kriisitilanteen jälkeen – ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana
    • ahdistuneisuus ja pelko
    • suru ja ikävöinti
    • ahdistavat mielikuvat tai ajatukset
    • univaikeudet ja painajaiset
    • viha ja huomiota vaativa käyttäytyminen
    • vetäytyminen ja eristäytyminen
    • psykosomaattiset reaktiot

Lähde: Dyregrov, A. www.krisepsyk.no

kuva: Eero pykäläinen

lasten reaktiot kriittisten kkitilanteiden yhteydess2
Lasten reaktiot kriittisten äkkitilanteiden yhteydessä

Miten voin tukea lasta?

  • Tarjoa välitön tunne huolenpidosta ja fyysisestä läheisyydestä, jos lapsi sallii sen.
  • Selitä lapselle ymmärrettävällä ja yksilölliseen kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla, mahdollisimman yksinkertaisesti, mitä on tapahtunut ja millä tavoin siitä selvitään.
  • Kuuntele ja anna lapselle aikaa ymmärtää tapahtunutta.
  • Rohkaise ja luo puitteet sille, että lapsi voi ilmaista itseään ja tunteitaan esimerkiksi leikkimällä, piirtämällä, kirjoittamalla, musiikin avulla tms.
  • Tue lapsen turvallisuuden tunnetta ylläpitämällä arkirutiineja.
  • Huomioi ja ohjaa ammattiavun puoleen tarpeen ilmentyessä.

Lähde: Dyregrov, A. www.krisepsyk.no

killisen kriisin vaiheet ja interventiomuodot
Vaihe

sokki

suojareaktio

pitkittynyt sokki

eksistentiaalisen uhan tai ihmissuhdeväkivallan seurauksena voimakkaana suojana

Toimintatapa

supportio - tukeminen

tuki, arvio jatkotarpeesta, aloitteisuus tuen järjestämisessä

psykologinen defusing -purkukeskustelu

ammattilaisille

stabilointi - tasaaminen

Koskee ajatuksia, aistimuksia, tunteita, kehoa – ei voimakkaita käsittelyjä,

vaan reaktioiden rauhoittamista

Äkillisen kriisin vaiheet ja interventiomuodot
killisen kriisin vaiheet ja interventiomuodot1
Vaihe

reaktiovaihe

tapahtuneen merkityksen avautuminen vahvemmin tuntein

työstymis- ja käsittelyvaihe

koetun hidas, syvempi työstäminen osaksi kohdattua henkilöhistoriaa

trauman läpikäynti, suru, katse tulevaan

Toimintatapa

psykologinen debriefing -jälkipuinti

purku myös työntekijöille

vertaistukiseminaarit

traumaseminaarit

suru- ja vertaistukiryhmät

kriisi- ja traumaterapiat

Äkillisen kriisin vaiheet ja interventiomuodot
henkisen tuen peruskurssi5

Henkisen tuen peruskurssi

Henkinen tuki - auttaminen ja auttajana toiminen

auttamisen periaatteita
Auttamisen periaatteita
  • Tavalliset ihmiset ovat joutuneet epätavalliseen, järkyttävään tilanteeseen.
  • Apua on tarjottava aktiivisesti, mutta inhimillisesti ja yksilöllisesti, sokkivaihetta kunnioittaen.
  • Avun on tuettava henkilön selviytymistä ja yksilöllisiä voimavaroja.
  • Auttaminen on luonnollista vuorovaikutusta.
  • Auttaminen on kuuntelemista ja levon turvaamista.
  • Tietoa onnettomuuden jälkeisistä reaktioista ja selviytymisen voimavaroista.
  • Epätavallisten ja järkyttävien tilanteiden aiheuttamat normaalit reaktiot lievittyvät ajan myötä. Tosin ne saattavat ilmetä aaltomaisina reaktioina uudelleen pitkänkin ajan kuluttua. Reagoimalla työstät kokemusta mielessäsi ja vähitellen toivut kokemuksesta.
autettavan kohtaaminen
Autettavan kohtaaminen
  • Autettavan kohtaaminen lähtee toisen ihmisen kunnioituksesta ja ihmisen tasavertaisesta kohtaamisesta.
  • Hienotunteisuus ja samalla kuitenkin avun aktiivinen tarjoaminen helpottavat kohtaamaan autettavaa ihmisenä.
  • On myös kunnioitettava toisen halua olla ilman tukea.
  • Autettavaa tuetaan löytämään omia selviytymiskeinoja ja yhteyttä omaan itseensä. Läsnäolo ja kuunteleminen tukevat autettavan omien selviytymiskeinojen löytämistä. Auttajan ei tarvitse tarjota valmiita vastauksia tai neuvoja.
  • Auttajan on tärkeää tunnistaa omat "heikkoutensa" ja rajallisuutensa auttamisessa.

Lähestytään rauhallisesti, tasapainottaen, maltillisesti – ei luoda epärealistisia lupauksia.

henkinen ensiapu
Henkinen ensiapu
  • Anna aina ensin yleinen fyysinen ensiapu
  • Käyttäydy rauhallisesti
  • Kuuntele
  • Pidä huolta
  • Kosketa
  • Anna loukkaantuneen itkeä
  • Pidä uteliaat loitolla
  • Älä jätä yksin
  • Huolehdi avun jatkumisesta

kuvat: Eero Pykäläinen

auttajan tukeminen
Auttajan tukeminen
  • Myös auttajat voivat läpikäydä samanlaisia normaalireaktioita kuin kriisitilanteen välittömät uhrit.* Nämä saattavat heijastua työhön ja auttajana toimimiseen, siksi on tärkeää tunnistaa oma tuen tarve ja löytää keinoja reaktioiden purkamiseksi.
  • Ennakolta varautuminen vahvistaa auttajan sisäisiä voimavaroja ja tuo varmuutta toimia. (mielikuva- ja käytännön harjoitukset)
  • Itsetuntemus ja oman henkisen väsymisen tunnistaminen auttaa löytämään rajoja ja palautumaan kuormittavista tehtävistä.
  • Fyysinen lepo on tarpeellista pitkissä auttamistehtävissä viimeistään 8 -12 tunnin jälkeen.
  • Auttamistilanteen jälkeen on tärkeää purkaa tilanteen aiheuttamat kokemukset sillä auttajakin voi haavoittua henkisesti vaikeissa tilanteissa.

(* Huom. laaja psykologinen uhrikäsite)

purkamisen tasoja killisen kriisin reaktioihin
Purkamisen tasoja äkillisen kriisin reaktioihin
  • Mitä todella tapahtui?
    • Kohdataan ulkomaailman periaatteet
  • Mitä tapahtui ajatuksissa?
    • Käydään läpi tapahtumahetken ajatukset
  • Mitä tapahtui aistimuksissa ja kehossa?
    • Käydään läpi tapahtumahetken ja myöhemmät aistimukset ja kehon reaktiot
  • Mitä tapahtui tunteissa?
    • Käydään läpi ja kohdataan tapahtuman aiheuttamat tunnereaktiot
  • Mitä tämä merkitsi elämässäni/työurallani?
    • Suhteutetaan tapahtunutta muuhun elämään
  • Miten voin auttaa itseäni, miten eteenpäin?
    • Katse eteenpäin

Tasapainotetaan, rauhoitetaan oloa tarvittaessa

henkisen tuen peruskurssi6

Henkisen tuen peruskurssi

Selviytymisen voimavarat

selviytyminen ankkuroituu todellisuuteen
Selviytyminen ankkuroituu todellisuuteen
  • Selviytymisessä auttaa eteenpäin tapahtuman uudelleen kohtaaminen luonnollisesti edeten ja sisäisten voimavarojen etsiminen ja hyväksikäyttö.
  • Yhteys omiin sisäisiin voimavaroihin antaa usein parhaita selviytymiskeinoja. Omasta itsestä huolehtiminen, omien tarpeiden ja tunteiden huomioonottaminen antavat voimia.
kyky ottaa vastaan ja tarjota tukea
Kyky ottaa vastaan ja tarjota tukea
  • Selviytymisessä on keskeistä kaksi sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvää taitoa, joita voidaan kehittää harjoittelemalla. Nämä ovat kyky ottaa vastaan tukea tuntematta häpeää ja riippuvuutta ja kyky tarjota tukea olematta liian holhoava.
  • Vaikka selviytymisstrategioissa hyödynnetään apuna mielikuvista ja luovia menetelmiä, on selviytyminen lujasti ankkuroitu todellisuuteen. Tarkka havainnointi ja omien tuntemusten realistinen arviointi mahdollistavat vaikeiden kokemusten kohtaamista ja käsittelyä.

(Ayalon 1995)

selviytymisen voimavarat
Selviytymisen voimavarat

Basic Ph – kertomus selviytymisvoimavaroista

  • Belief (uskomukset; arvot, filosofia, uskonto, elämänkatsomus)
  • Affects (tunteiden ilmaisu; itku, nauru, taiteet)
  • Social Interaction (Sosiaaliset suhteet, avun antaminen ja vastaanottaminen)
  • Imagination (Mielikuvitus)
  • Cognition (kognitiot; tiedon keruu, ongelmanratkaisu, sisäinen puhe)
  • Physiological (Fysiologinen ulottuvuus; liikunta, rentoutus, lepo)
henkisen tuen peruskurssi7

Henkisen tuen peruskurssi

Psykososiaalinen tuki ja palvelut

milloin ammattiauttajan luo
Milloin ammattiauttajan luo?

Jos esiintyy osakin näistä oireista:

  • Jatkuvaa ahdistusta, masennusta ja jännittyneisyyttä
  • Univaikeuksia
  • Eristäytymistä, ihmissuhteet kärsivät
  • Fyysisiä oireita, joihin ei löydy syytä
  • Työnteko ei suju
  • Keskittymiskyvyttömyyttä
  • Ei ole ketään kenelle puhua
  • Sekavuutta
  • Elämänhalu on kadonnut
  • Liiallista alkoholin tai lääkkeiden käyttöä
  • Itsemurha-ajatuksia
mist apua saa
Mistä APUA saa?
  • Henkisen tuen valmiuksien ylläpitoon osallistuvat sekä viranomaiset, vapaaehtoiset, yhteistyössä ja omilla toimialoillaan:
    • Terveyskeskusten ja sairaaloiden yhteydessä toimii moniammatillisia kriisiryhmiä, joilla on valmiudet onnettomuustilanteiden jälkipuintiin.
    • Työterveyshuolto ja oppilashuolto
    • Sosiaalitoimistot, mielenterveystoimistot, perheneuvolat ja kriisikeskukset
    • Kirkolla on henkisen huollon ryhmiä, joihin kuuluu sekä kirkon että terveydenhuollon työntekijöitä.
    • Ensihuolto on aineellista ja henkistä tukea onnettomuuden uhreille muutaman päivän ajan onnettomuuden jälkeen. Ensihuolto on osa Vapaaehtoista pelastuspalvelua (Vapepa), johon kuuluu 50 kansalaisjärjestöä ja yhteisöä.
    • SPR:n psykologien valtakunnallinen valmisryhmä auttaa järjestämään ja koordinoi psykososiaalista tukea yhteistyössä viranomaisten kanssa suuronnettomuus- ja erityistilanteissa.
vertaistuki miten se voi auttaa
Vertaistuki – miten se voi auttaa?
  • Helpottaa jäsentämään kokemuksia ja psyykkistä prosessia esim. vaikeassa elämäntilanteessa
  • Antaa kokemuksen, että vain saman kokeneet tai samanlaisessa elämäntilanteessa olevat voivat ymmärtää, miltä heistä tuntuu.
  • Monet ajatukset ja tunteet ovat vertaistukiryhmässä kaikille yhteisiä. Yhteisten kokemusten jakaminen, toinen toisensa tukeminen, kannustaminen ja motivointi tukee selviytymistä.
  • Keskinäinen välittäminen ja sen ilmaiseminen ja tunnistaminen auttavat jaksamaan.

Saari 2006

l hteet
Lähteet
  • Ayalon, O. 1995. Selviydyn. Yhteisön tuki ja selviytyminen. Gummerus Kirjapaino Oy.
  • Castrèn M, Ekman S, Martikainen M, Sahi T & Söder J. (toim.) 2006. Suuronnettomuusopas. Duodecim.
  • Dyregrov, A. www.krisepsyk.no
  • Hynninen, T. & Upanne, M. 2006. Akuutti kriisityö kunnissa – nykytila ja kehittämishaasteet. Raportteja 2/2006. Stakes.
  • Munnukka-Dahlqvist 1997. Selviytyminen traumaattisesta kriisistä. Suomen Punainen Risti.
  • Murtomaa ym. 1998. Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1998:1. Helsinki.
  • Saari, S. (toim.) 2006. Ammatillisesti johdettu vertaistuki ja tsunamin psyykkisistä seurauksista selviäminen. Suomen Punaisen Ristin psykologinen vertaistukitoiminta menehtyneiden omaisille. Suomen Punainen Risti
  • Suomen Punainen Risti. http://www.redcross.fi/apuajatukea/henkinentuki/fi_FI/

Lisäksi sisällöntuotantoon osallistunut:

  • Palosaari, Eija, PsT, kriisi- ja traumaterapeutti, Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän jäsen.
  • Palonen, Kirsti, psykologi, Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän jäsen.