yleisen kielitieteen peruskurssi n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Yleisen kielitieteen peruskurssi PowerPoint Presentation
Download Presentation
Yleisen kielitieteen peruskurssi

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 20

Yleisen kielitieteen peruskurssi - PowerPoint PPT Presentation


  • 210 Views
  • Uploaded on

Yleisen kielitieteen peruskurssi . Cyk 110 sl06 Ritva Laury Luento 2. Ilmoitusasioita . Luento 1. löytyy nyt yl. Kielitieteen laitoksen kotisivulta

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Yleisen kielitieteen peruskurssi' - gili


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
yleisen kielitieteen peruskurssi

Yleisen kielitieteen peruskurssi

Cyk 110 sl06

Ritva Laury

Luento 2

ilmoitusasioita
Ilmoitusasioita
  • Luento 1. löytyy nyt yl. Kielitieteen laitoksen kotisivulta
    • Vasemmanpuoleisesta valikosta Yleinen kielitiede > Opetus 2006-2007, kohdassa Opetus, Perusopinnot, Yleisen kielitieteen peruskurssi, Ryhmä 3
    • Asenna koneellesi SILin IPA-fontit, jotta symbolit näkyvät oikein (linkki Powerpoint-kalvoissa)
viimeksi
Viimeksi
  • Ihmiskielen luonne
  • Fonetiikka (alkua)
    • Ilmavirtamekanismi
    • Fonaatio
      • Soinnilliset ja soinnittomat äänteet
    • Ääntöväylä ja sen osat
      • Kurkunpää, glottis, epiglottis, nielu, uvula, pehmeä kitalaki, kova kitalaki, hammasvalli, hampaat, huulet
      • Kieli (kärki, lapa, selkä, juuri)
    • Foneettinen tarkekirjoitus
    • Segmentin käsite
konsonantit
Konsonantit
  • Ilmavirran supistuminen kriteerinä
  • Konsonanttien luokitteluperusteet
    • Fonaatiotyyppi (soinnillinen/soinniton)
    • Artikulaatiopaikka (missä ilmavirta supistuu)
    • Artikulaatiotapa (miten ilmavirta supistetaan)
  • Artikulaatiopaikat
    • bilabiaaliset [m p b ɸ β w]
    • labiodentaalit [f v]
    • interdentaalit [Ɵ ð]
    • alveolaarit [t d s z l n ɾ ɹ r]
slide5
palataalit [j ç  ɲ]
    • sa. ich [iç], esp. alla [aʎa] ra. gagner [gaɲe:]
  • palato-alveolaarit (postalveolaarit) [ʃ ʒ tʃ dʒ]
    • [p] [m] [tʃp] [dʒdʒ]
slide6
velaarit [k g ŋ x]
    • engl. [k], sa. []
  • uvulaarit []
    • ra. hier [j]
  • glottaalit [ʔ h  ]
    • su. [paa]
konsonantit artikulaatiotavan mukaan
Konsonantit artikulaatiotavan mukaan
  • Klusiilit (plosives, stops)
    • Artikulaatio koostuu ilmavirran katkaisusta ja äkillisestä avaamisesta
      • [p b t d k g ʔ]
slide8
Frikatiivit
    • Artikulaattorit lähekkäin: Ilmavirta supistuu niin, että syntyy turbulenssia (hankaushälyä)
    • [ ɸ β f v Ɵ ð s z ʃ ʒ ]
slide9
affrikaatat
    • Artikulaatio klusiilin ja frikatiivin yhdistelmä: ilmavirta katkeaa ensin kokonaan, sitten artikulaattorit siirtyvät erilleen
    • [tʃ dʒ]
    • mono: [ts]
  • Klusiilit, frikatiivit ja affrikaatat muodostavat obstruenttien luokan
  • Loput ovat sonorantteja (resonantteja)
slide10
nasaalit [m n ɲ ŋ ]
  • lateraalit [l ]
    • Ilmavirta kulkee artikulaattorin molemmin puolin
  • tremulantit [r ]
    • Ilmavirta aiheuttaa värinää artikulaattorissa
  • puolivokaalit (approksimantit) [w j ]
lis artikulaatiot
Lisäartikulaatiot
  • Näitä kuvataan diakriiteillä (ks. ojenteesta)
  • Konsonantit voivat olla aspiroituneita, labiaalistuneita, palataalistuneita, soinnittomia (myös ne, jotka tunnusmerkkisesti ovat soinnillisia, esim. nasaalit) tai velaaristuneita
    • wichita [k kʷ]
  • Artikulaatiopaikka voidaan tarkentaa
    • malajalam [pʌn̪n̪i] ‘sika’
vokaalit
Vokaalit
  • Vokaalit eroavat konsonanteista siten, että ilmavirtaa muovataan ääniväylässä kielen ja huulten avulla
  • Kuvauksessa on olennaista miten edessä tai takana (etu- ja takavokaalit) miten ylhäälla ja alhaalla (suppeat ja väljät) kielen selkä on, ja mikä huulten asento on (laveat ja pyöreät)
  • Mahdollisia lisä-artikulaatioita (vokaalien piirteitä) ovat esim. nasaalisuus, ATR (kielen juuren, radiksin, eteen tai taakse liikuttaminen), soinnittomuus, pituus (ks. ojenteesta miten nämä kuvataan), ja tiukkuus (engl. [i/])
ipa n vokaalit saatavilla esim http www phonetics ucla edu course chapter1 chapter1 html
IPA:n vokaalitSaatavilla esim.http://www.phonetics.ucla.edu/course/chapter1/chapter1.html
englanti http faculty washington edu dillon phonresources vowels html
Englantihttp://faculty.washington.edu/dillon/PhonResources/vowels.htmlEnglantihttp://faculty.washington.edu/dillon/PhonResources/vowels.html
slide17
Suomen kielessä on 18 diftongia!

Ne löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/puhetieteet/projektit/Finnish_Phonetics/diftongit.htm

slide18
Useimmissa kielissä on 3-7 vokaalia
  • Viiden vokaalin inventaario on tavallisin

/i/ /u/

/e/ /o/

/a/

slide19
Kolmivokaalisia:

/i, a, u/ quechua (ketšualainen), monet Australian kielet

/i, a, o/ pirahã (isolaatti, Amazon-joella)

/ɨ, ə, a:/ kabardi (luoteiskaukasialainen)

/i, e, a/ wichita (caddolainen)

Eri kielten vokaaleja äänitiedostoihin linkitettyinä:

Peter Ladefoged (UCLA)

http://www.phonetics.ucla.edu/vowels/contents.html

kotiteht v t
Kotitehtävät
  • Palautetaan tiistaina
    • Muista laittaa nimi!
  • Wichita
    • Vokaalien kesto
    • [ts] on affrikaatta
    • [a] on keskivokaali