200 likes | 507 Views
Yleisen kielitieteen peruskurssi . Cyk 110 sl06 Ritva Laury Luento 2. Ilmoitusasioita . Luento 1. löytyy nyt yl. Kielitieteen laitoksen kotisivulta
E N D
Yleisen kielitieteen peruskurssi Cyk 110 sl06 Ritva Laury Luento 2
Ilmoitusasioita • Luento 1. löytyy nyt yl. Kielitieteen laitoksen kotisivulta • Vasemmanpuoleisesta valikosta Yleinen kielitiede > Opetus 2006-2007, kohdassa Opetus, Perusopinnot, Yleisen kielitieteen peruskurssi, Ryhmä 3 • Asenna koneellesi SILin IPA-fontit, jotta symbolit näkyvät oikein (linkki Powerpoint-kalvoissa)
Viimeksi • Ihmiskielen luonne • Fonetiikka (alkua) • Ilmavirtamekanismi • Fonaatio • Soinnilliset ja soinnittomat äänteet • Ääntöväylä ja sen osat • Kurkunpää, glottis, epiglottis, nielu, uvula, pehmeä kitalaki, kova kitalaki, hammasvalli, hampaat, huulet • Kieli (kärki, lapa, selkä, juuri) • Foneettinen tarkekirjoitus • Segmentin käsite
Konsonantit • Ilmavirran supistuminen kriteerinä • Konsonanttien luokitteluperusteet • Fonaatiotyyppi (soinnillinen/soinniton) • Artikulaatiopaikka (missä ilmavirta supistuu) • Artikulaatiotapa (miten ilmavirta supistetaan) • Artikulaatiopaikat • bilabiaaliset [m p b ɸ β w] • labiodentaalit [f v] • interdentaalit [Ɵ ð] • alveolaarit [t d s z l n ɾ ɹ r]
palataalit [j ç ɲ] • sa. ich [iç], esp. alla [aʎa] ra. gagner [gaɲe:] • palato-alveolaarit (postalveolaarit) [ʃ ʒ tʃ dʒ] • [p] [m] [tʃp] [dʒdʒ]
velaarit [k g ŋ x] • engl. [k], sa. [] • uvulaarit [] • ra. hier [j] • glottaalit [ʔ h ] • su. [paa]
Konsonantit artikulaatiotavan mukaan • Klusiilit (plosives, stops) • Artikulaatio koostuu ilmavirran katkaisusta ja äkillisestä avaamisesta • [p b t d k g ʔ]
Frikatiivit • Artikulaattorit lähekkäin: Ilmavirta supistuu niin, että syntyy turbulenssia (hankaushälyä) • [ ɸ β f v Ɵ ð s z ʃ ʒ ]
affrikaatat • Artikulaatio klusiilin ja frikatiivin yhdistelmä: ilmavirta katkeaa ensin kokonaan, sitten artikulaattorit siirtyvät erilleen • [tʃ dʒ] • mono: [ts] • Klusiilit, frikatiivit ja affrikaatat muodostavat obstruenttien luokan • Loput ovat sonorantteja (resonantteja)
nasaalit [m n ɲ ŋ ] • lateraalit [l ] • Ilmavirta kulkee artikulaattorin molemmin puolin • tremulantit [r ] • Ilmavirta aiheuttaa värinää artikulaattorissa • puolivokaalit (approksimantit) [w j ]
Lisäartikulaatiot • Näitä kuvataan diakriiteillä (ks. ojenteesta) • Konsonantit voivat olla aspiroituneita, labiaalistuneita, palataalistuneita, soinnittomia (myös ne, jotka tunnusmerkkisesti ovat soinnillisia, esim. nasaalit) tai velaaristuneita • wichita [k kʷ] • Artikulaatiopaikka voidaan tarkentaa • malajalam [pʌn̪n̪i] ‘sika’
Vokaalit • Vokaalit eroavat konsonanteista siten, että ilmavirtaa muovataan ääniväylässä kielen ja huulten avulla • Kuvauksessa on olennaista miten edessä tai takana (etu- ja takavokaalit) miten ylhäälla ja alhaalla (suppeat ja väljät) kielen selkä on, ja mikä huulten asento on (laveat ja pyöreät) • Mahdollisia lisä-artikulaatioita (vokaalien piirteitä) ovat esim. nasaalisuus, ATR (kielen juuren, radiksin, eteen tai taakse liikuttaminen), soinnittomuus, pituus (ks. ojenteesta miten nämä kuvataan), ja tiukkuus (engl. [i/])
IPA:n vokaalitSaatavilla esim.http://www.phonetics.ucla.edu/course/chapter1/chapter1.html
Englantihttp://faculty.washington.edu/dillon/PhonResources/vowels.htmlEnglantihttp://faculty.washington.edu/dillon/PhonResources/vowels.html
Suomen kielessä on 18 diftongia! Ne löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/puhetieteet/projektit/Finnish_Phonetics/diftongit.htm
Useimmissa kielissä on 3-7 vokaalia • Viiden vokaalin inventaario on tavallisin /i/ /u/ /e/ /o/ /a/
Kolmivokaalisia: /i, a, u/ quechua (ketšualainen), monet Australian kielet /i, a, o/ pirahã (isolaatti, Amazon-joella) /ɨ, ə, a:/ kabardi (luoteiskaukasialainen) /i, e, a/ wichita (caddolainen) Eri kielten vokaaleja äänitiedostoihin linkitettyinä: Peter Ladefoged (UCLA) http://www.phonetics.ucla.edu/vowels/contents.html
Kotitehtävät • Palautetaan tiistaina • Muista laittaa nimi! • Wichita • Vokaalien kesto • [ts] on affrikaatta • [a] on keskivokaali