linux peruskurssi n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Linux-peruskurssi PowerPoint Presentation
Download Presentation
Linux-peruskurssi

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 79

Linux-peruskurssi - PowerPoint PPT Presentation


  • 137 Views
  • Uploaded on

Linux-peruskurssi. KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous, Kouvola Jarkko Ansamäki, 2000. Kurssin aikana Tutustutaan Linuxin vaiheisiin nykypäivään asti. Tutustutaan Linux-järjestelmän rakenteeseen. Tutustutaan joihinkin Linuxin sovellusohjelmiin. Kurssin tavoite ja sisältö.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Linux-peruskurssi' - helen


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
linux peruskurssi
Linux-peruskurssi

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Liiketalous, Kouvola

Jarkko Ansamäki, 2000

kurssin tavoite ja sis lt
Kurssin aikana

Tutustutaan Linuxin vaiheisiin nykypäivään asti.

Tutustutaan Linux-järjestelmän rakenteeseen.

Tutustutaan joihinkin Linuxin sovellusohjelmiin.

Kurssin tavoite ja sisältö
  • Kurssin jälkeen
    • Opiskelija tuntee Linuxin historian ja nykytilanteen.
    • Opiskelija osaa hyödyntää Linuxia ja joitain sen sovellusohjelmia opiskelussaan ja työssään.
kurssin suoritus
Kurssin suoritus
  • Kurssin suorittamiseksi:
    • Tentti (Tietie: harjoitustyö)
    • Pakolliset harjoitukset, ylimääräisistä lisäpisteitä tenttiin
  • Kirjallisuutta:
    • Peltomäki J. Linjama T. Linux-käyttäjän peruskirja. Teknolit 1999
    • Ray J. Linux trainer tehokurssi. IT Press 1999
    • Koski R. (toim.) Linux käyttäjän käsikirja. IT Press 2000
    • Nikkanen T. Linuxin tarina. Satku 2000
    • www.linux.org, www.redhat.com, ldp.mpoli.fi
sis llysluettelo
Sisällysluettelo
  • 1. TAUSTAT
    • 1.1 Linus Torvalds
    • 1.2 Unix
    • 1.3 Linuxin historia
    • 1.4 Linux maailmalla
  • 2. LINUXIN RAKENNE
    • 2.1 Ydin
    • 2.2 Komentotulkki
    • 2.3 Tiedostojärjestelmä
  • 3. PERUSTAIDOT
    • 3.1 Käsitteet ja termit
    • 3.2 Tutustuminen graafiseen käyttöliittymään
    • 3.3 Tärkeimpiä komentoja ja toimintoja
slide5
4. SOVELLUSOHJELMAT
    • 4.1 GNOME
    • 4.2 KDE
    • 4.3 StarOffice
    • 4.4 Muut
  • 5. VERKKO
    • 5.1 Verkkotyökalut
    • 5.2 Ohjelmien käyttö verkon yli
  • 6. HIENOSÄÄTÖ
    • 6.1 Istunnon asetukset
    • 6.2 Komennot ja komentotiedostot
1 taustat
1. TAUSTAT

"Ohjelmointi on maailman paras työ. Siitä saa rahaa helposti, mutta ennen kaikkea se on taiteellista ja intellektuaalista työtä. Siinä on kaikki työn tekemisen parhaat puolet: saa tehdä mitä haluaa ja saa siitä vielä rahaa. Se on lähinnä taidelaji."

Linus Torvalds

1 1 linus torvalds
1.1 Linus Torvalds
  • Linus syntyi Helsingissä vuoden 1969 lopulla.
  • Lapsena hän oli pitkäjänteinen ja perfektionisti
  • Syksyllä 1988 hän meni opiskelemaan Helsingin yliopistoon matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan tietojenkäsittelytiedettä.
  • Asepalvelus Dragsvikissa.
  • Assistenttina lähes koko opiskeluajan.
  • Linuxin kehittäminen alkaa 1991.
  • Naimisissa ja kahden lapsen isä.
  • Filosofian maisteri.
slide8
Valmistumisen jälkeen Linus menee töihin ohjelmoijaksi ja asiantuntijaksi Transmeta-nimiseen yritykseen Piilaaksoon.
1 2 unix
1.2 Unix
  • Unix on laitteistoriippumaton käyttöjärjestelmä joka syntyi 70-luvun alussa.
  • Unix-järjestelmät ovat kehittyneet jatkuvasti. Yhtenä uusimmista tulokkaista Unix-järjestelmien laajaan kirjoon on Linux.
  • Unix on tavaramerkki, jolla on useita kaupallisia valmistajia ja nimiä.
    • Sun Microsystems Solaris
    • SGI (Silicon Graphics) Irix
    • IBM AIX, HP/UX, SCO, ...
1 3 linuxin historia
1.3 Linuxin historia
  • Linus oli tyytymätön MS-DOS- ja Windows-käyttöjärjestelmiin. Unix kiinnosti häntä, siinä oli sellaisia ominaisuuksia ja sellaista vakautta, jota hän oli hakenut. Unix oli suosittu ja ainoa oikea käyttöjärjestelmä ns. hakkerien keskuudessa.
  • Unix-käyttöjärjestelmä oli vain liian raskas ja kallis PC:hen, mutta Linus sai koulusta käsiinsä Minixin, PC:lle tarkoitetun Unix-tyylisen käyttöjärjestelmän. Se oli suunniteltu opetuskäyttöön ja lähdekoodi oli käytettävissä.
slide11
Minixkään ei kuitenkaan ollut sitä, mitä Linus oli hakemassa. Se kuitenkin mahdollisti Linuxin ohjelmoinnin aloittamisen.
  • Vuonna 1990, Linusin ollessa 21 vuotias, aloittaa hän Linuxin ohjelmoimisen. Hän käyttää Minixiä pohjana ja ottaa siitä hyviä ideoita.
  • Linuksen alkuperäisenä tarkoituksena ei siis ollut luoda käyttöjärjestelmää koko maailmalle, vaan ainoastaan hänen omiin tarpeisiinsa. Jos hän olisi jatkanut yksin, ei olisi mitään Linuxia, hän olisi pysähtynyt siihen, missä hänen omat tarpeensa olisivat täyttyneet.
  • Pikkuhiljaa Linus konekielellä ja c-ohjelmointi-kielellä kokosi käyttöjärjestelmän ytimen.
slide12
Ensimmäinen toimiva käyttöjärjestelmäversion ohjelmakoodi valmiina syksyllä 1991 ja Linus päättää sen vapaasti kaikkien saataville internettiin. Tätä edeltää kuitenkin seuraava viesti Minix-uutisryhmään, jossa hän kertoo suunnitelmistaan:
  • Subject: What would you like to see most in minix?
  • Summary: small poll for my new operating system
  • Hello everybody out there using minix -
  • I'm doing a (free) operating system (just a hobby, won't be big and professional like gnu) for 386(486) AT clones. This has been brewing since aprill, and is starting to get ready. I'd like any feedback on things people like/dislike in minix, as my OS resembles it somewhat (same physical layout of the file-system (due to practical reasons) among other things.
slide13
I've currently ported bash(1.08) and gcc(1.40), and things seem to work. This implies that I'll get something practical within a few months, and I'd like to know what features most people would want. Any suggestions are welcome, but I won't promice I'll implement them :-)
  • Linus (torvalds@kruuna.helsinki.fi)
  • PS. Yes - it's free of any minix code, and it has a multi-threaded fs. It is NOT protable (uses 386 task switching etc), and it probably never will support anything other than AT-harddisks, as that's all I have :-(
slide14
Lokakuussa 1991 ensimmäinen virallinen 0.02 versio oli valmis. Tämän version Linus laittoi internettiin ja lähetti Minix-uutisryhmään seuraavan viestin:
  • Subject: Free minix-like kernel sources for 386-AT
  • Do you pine for the nice days of minix-1.1, when men were men and wrote their own device drivers? Are you without a nice project and just dying to cut your teeth on a OS you can try to modify for your needs? Are you finding it frustrating when everything works on minix? Then this post might be just for you :-)
  • ...
slide15
Postissaan Linus kertoo myös koodien löytyvän nic.funet.fi -ftp-palvelimelta hakemistosta /pub/OS/Linux, sekä antaa ohjeita kääntämistä varten.
  • Lisäksi Linus varoittaa ohjelman olevan hakkerilta hakkereille ja että sen toimintakuntoon saattaminenkin vaatii jotakuinkin hakkerin.
  • Postissaan Linus myös rohkaisee muuttamaan ohjelmaa vapaasti ja kertoo olevansa kiinnostunut kaikista kommenteista ja mahdollisista muiden kirjoittamista apuohjelmista ja funktioista Minixille.
slide16
Linux vaati vielä toimiakseen Minixin siinä koneessa, jossa sitä haluttiin käyttää. Linuxia ei silloin oikein voinutkaan kutsua käyttöjärjestelmäksi.
  • Linus suunnitteli antavansa järjestelmänsä nimeksi Freix, mikä olisi johdettu sanoista Free Unix tai freaks.
  • FTP-palvelimen ylläpitäjä ei kuitenkaan pitänyt nimestä, eikä halunut laittaa sitä sillä nimellä verkkoon. Sen sijaan ylläpitäjä perusti palvelimelle Linux-nimisen käyttöalueen; Linuksen oman käyttöalueen.
  • Palautetta ja virheraportteja tuli valtavasti. Linux lähti paisumaan kuin lumipallo.
slide17
Internetin ja avoimuuden ansiosta erilaiset ihmiset pystyivät kehittämään Linuxia eri puolilla maapalloa.
  • Versio 0.12 julkaistiin tammikuussa 1992, näihin aikoihin Linuxin parissa työskenteli aktiivisesti lähes 200 ihmistä.
  • 0.12 version myötä alkoi Linuxin nopea leviäminen - ydin oli jo vakaa ja toimiva.
  • Samana vuonna saatiin valmiiksi täysin toimiva graafisella käyttöliittymällä varustettu desktop-Linux PC-koneisiin.
  • Näihin aikoihin myös tahot yliopistojen ulkopuolelta alkoivat kiinnostua Linuxista.
1 4 linux maailmalla
1.4 Linux maailmalla
  • Vuoden 2000 keväällä käyttäjiä arvioitiin olevan reilusti yli 10 miljoonaa.
  • Yritysten Linux käyttö (International Data Corporation): 1997: ei prosenttiosuutta, 1999: 13%
  • Linus ei ole enää kovinkaan aktiivisesti mukana varsinaisessa Linuxin ohjelmointityössä. Hän toimii koko Linux-projektin päälikkönä ja on se henkilö, jolla on viimeinen sana sanottavanaan.
  • 1996 Linuxin kehittämisen ulkopuolella ollut ennestään tuntematon taho rekisteroi Linux-tavaramerkin rahastustarkoituksessa. Asia selvitettiin lakiteitse ja tavaramerkki on nyt Linusin hallussa.
slide19
Maailmalla on yrityksiä, jotka hoitavat Linuxin tuen ja ylläpitoasioita ja toimittavat käyttöjärjestelmää niille, jotka sitä eivät voi tai halua hakea Internetistä.
  • On olemassa monia organisaatioita, jotka hoitavat ylläpitoa ja kehitystyötä omilla tahoillaan, ja on olemassa erilaisia Linux-verkostoja. Yleisesti puhutaan maailmanlaajuisesta Linux-yhteisöstä, joka on valtava ja monitahoinen.
  • Tunnetuimpia Linux-markkinoilla menestyjiä ovat: Red Hat Softwaren Red Hat Linux, Caldera Systemsin Open Linux, SuSEn SuSE Linux, Stampeden Stampede Linux, Mandrakesoftin Mandrake Linux, Walnut Creekin Slackware Linux, Workgroup Solutionsin LinuxPro, Pasific Hi-Techin TurboLinux, Debianin Debian Linux, Apple Computerin MkLinux ja Corelin Corel Linux (Suomalaista osaamista: SOT:n Best Linux, IT Linux, myös muita kansallisia versioita löytyy...)
slide20
Koska Linux-käyttöjärjestelmä ei ole varsinaisesti minkään yhden yrityksen tuote, ei ole myöskään mitään yhtä yritystä käsikirjojen ja käyttöohjeiden tekemiseen ja julkaisemiseen.
  • Toisaalta ei ole mielekästä, että kaikki tahot julkaisisivat omia ohjekirjojaan.
  • Tähän ongelmaan on ratkaisuna Linux dokumentointiprojekti, Linux Documentation Project (LDP).
  • Linux-hakkeri Matt Welsh aloitti dokumentointi-projektin vuonna 1992 omien tarpeidensa pohjalta.
  • LDP-dokumentit Suomessa: http://ldp.mpoli.fi/
teht vi
Tehtäviä
  • Etsi www:stä 3 Linusta koskevaa uutista.
  • Etsi www:stä 3 Linuxia koskevaa uutista.
  • Mitä seuraavat MS-DOS komennot tekevät: dir, cd, copy, move, del, a: ja type?
  • Jos sinulla on säköpostiosoite ja/tai kotisivut, niin oletko joutunut tekemisiin Linuxin kanssa ja miten?
2 linuxin rakenne
2. LINUXIN RAKENNE
  • Linux-järjestelmän rakenne.

Merkkipohjaiset ohjelmat

Graafiset sovellukset

X window system

Komentotulkki

Linux-ydin

Laitteisto

slide23
Linux-järjestelmä koostuu erillisistä komponenteista.
  • Laitteiston päällä on ydin, jonka päällä toimii komentotulkki.
  • Merkkipohjaiset sovellusohjelmat toimivat komentotulkin päällä, kun taas graafiset sovellukset vaativat komentotulkin päälle vielä X Window -järjestelmän.
  • Eri kerrokset voivat olla eri valmistajien versioita: sisäiset toteutukset voivat poiketa, kunhan rajapinnat ovat yhtenevät.
  • Oman Linux-järjestelmän voi siis koota mieleisekseen, kuin Lego-palikoista.
2 1 ydin
2.1 Ydin
  • Ydin (kernel) hoitaa mm. yhteyden tietokonelaitteistoon ja on vastuussa ajan jakamisesta eri ohjelmille.
  • Tällöin ohjelmat voivat toimia näennäisesti moniajossa, vaikka koneessa olisi vain yksi prosessori.
  • Ydin jakaa suoritusaikaa eri ohjelmille niiden prioriteetin mukaan.
  • Ydin ohjaa myös mm. prosessorin toimintaa, levytoimintoja sekä muiden oheislaitteiden toimintaa.
slide25
Ytimen toimiessa ohjelmoijan ei tarvitse enää tarvitse huolehtia laitteistonkäsittelyn yksityiskohdista, vaan hän voi käyttää samanlaisia järjestelmäkutsuja erilaisten oheislaitteiden kanssa.
  • Linuxin ydin on modulaarinen, jolloin esimerkiksi laiteajureita sisältäviä lisämoduuleita voi liittää järjestelmän ytimeen sen toiminnan aikana.
  • Linuxin ydin on kehitetty 95-prosenttisesti C-kielellä, joten se on erittäin helppo siirtää eri laiteympäristöihin.
slide26
Linus on kiinnostunut etenkin ytimen kehityksestä.
  • Linuxin ytimen versionumerot ovat muotoa r,x,y. r muuttuu vain, jos muutokset edelliseen versioon ovat suuria. Jos x on parillinen luku, on kyseessä vakaa tuotantoversio. Pariton luku taas tarkoittaa kehitysversiota, jonka toiminnasta ei anneta mitään takuita. y:n muutokset tarkoittavat pieniä muutoksia tai lisäyksiä ytimeen.
2 2 komentotulkki
2.2 Komentotulkki
  • Normaalisti käyttäjän ei tarvitse huolehtia ytimen toiminnasta, vaan komennot annetaan komentotulkin (shell) välityksellä.
  • Ydin käynnistää komentotulkin automaattisesti sisäänkirjoittautumisen yhteydessä.
  • Käynnistyessään komentotulkki lukee sekä yhteiset että käyttäjäkohtaiset asetukset.
  • Tämän jälkeen näytölle ilmestyy komentokehoite (prompt), johon voi syöttää komentoja.
slide28
bash-komentotulkki on suosituin. Sen voi ajatella vastaavan MS-DOS -järjestelmän COMMAND.COM -ohjelmaa. bash-komentotulkki sisältää laajemmat konfigurointimahdollisuudet ja oman ohjelmointikielen.
  • Komentokehotteessa annettava komento menee komentotulkille.
  • Komentotulkki tulkkaa ohjelman ja kutsuu haluttua ohjelmaa. Mikäli ohjelmaa ei löydy, antaa komentotulkki virheilmoituksen, muuten luo ydin uuden prosessin ohjelman suorittamista varten.
slide29
Ohjelman suorituksen jälkeen komentotulkki tulostaa uuden komentokehotteen.
  • Linuxiin on saatavana useita erilaisia komentotulkkeja. Lähes kaikista Linux-levityspaketeista löytyviä komentotulkkeja ovat:
    • AT&T:n Bourne-komentotulkki (Bourne shell, sh)
    • Bourne Again -komentotulkki, Linuxin oletustulkki, (Bourne Again, bash)
    • Berkeleyn yliopistossa kehitetty C-komentotulkki (C shell, csh)
    • C-komentotulkin pohjalta rakennettu T-komentotulkki (TC shellI, tcsh)
    • Z-komentotulkki (Z shell,zsh), jossa ominaisuuksia mm. Korn- ja bash-tulkista.
slide30
Linuxissa käytettävät komentotulkit sisältävät myös ohjelmointikielen.
  • Käyttäjä voi kirjoittaa hyvinkin monimutkaisia komentorakenteita komentotiedostoon.
  • Kurssilla tutustutaan komentotiedostoihin kappaleessa 6.2
2 3 tiedostoj rjestelm
2.3 Tiedostojärjestelmä
  • Linux tukee useita eri tiedostojärjestelmiä, joista osa on suunniteltu erityisesti Linuxia varten.
  • Tärkein Linuxin käyttämä tiedostojärjestelmä on 2nd Extended Filesystem (ext2fs, ext2).
  • Muita tuettuja tiedostojärjestelmiä ovat mm. FAT ja 32bit. FAT, NTFS, HPFS, erilaiset Unix-tiedostojärjestelmät ja NFS (Network File System).
  • Tilanvaraus aina yhden kt:n varausyksiköissä.
  • Tiedostonnimet voivat olla 256 merkin pituisia ja ne voivat sisältää useampia pisteitä.
slide32
Linuxissa ei käytetä lainkaan levyasematunnuksia, vaan kaikki levyt, NFS-levyt ja levyosiot liitetään samaan hakemistopuuhun.
    • MS-DOS esimerkki Linux-järj.
      • a:\kuva.gif /mnt/floppy/kuva.gif
      • d:\grafiikka\kuva.gif /mnt/cdrom/grafiikka/kuva.gif
      • \windows\kuva.gif /msdos/windows/kuva.gif
  • Levyjen liittäminen (mount) on useimmiten sallittua vain ylläpitäjälle. Normaalikäyttäjälle voidaan antaa oikeuksia eri levyjen liittämiseen.
  • Liitetyt levyt ovat käytössä kunnes liitos puretaan (umount).
slide33
Linuxissa ISO KIRJAIN tarkoittaa eri asiaa kuin pieni kirjan. Esimerkiksi Kuva.gif on eri tiedosto kuin kuva.gif.
  • Tiedostonnimien kanssa on käytössä jokerimerkit
    • ? korvaa yhden merkin: k?va.gif
    • * korvaa monta merkkiä: k*.gif
  • Seuraavat hakemistoviittaukset ovat käytössä:
    • . työhakemisto
    • .. tasoa ylempi hakemisto eli äitihakemisto
    • ~ käyttäjän kotihakemisto
    • / järjestelmän juurihakemisto
slide34
Koska Linux on monen käyttäjän käyttöjärjestelmä, on siinä tiedostoille käyttöoikeudet.
  • Tiedostoista puhuttaessa on Linuxissa kolme käyttäjäryhmää:
    • tiedoston omistaja (user)
    • omistajaryhmä (group)
    • muut koneen käyttäjät (other)
  • Eri ryhmille mahdollisesti annettavat oikeudet:
    • lukuoikeus (r, read)
    • kirjoitusoikeus (w, write)
    • suoritusoikeus (x, execute)
slide35
Esimerkki, jossa kuva-tiedostoon käyttäjällä luku- ja kirjoitusoikeus, ryhmällä lukuoikeus ja muilla ei mitään oikeuksia:
  • -rw-r----- 1 zjaan root 2036 Aug 10 2000 kuva.gif
  • 1. merkki tarkoittaa tiedostotyyppiä, tavallisimmat:
    • - tavallinen tiedosto
    • d hakemisto
    • l linkki
  • sitten tulevat käyttöoikeusmerkit:
    • merkit 2-4 omistajan oikeudet (rwx)
    • merkit 5-7 ryhmän oikeudet (rwx)
    • merkit 8-10 muiden oikeudet (rwx)
slide36
Myös oheislaitteita käsitellään Linuxissa tiedostojen tapaan.
  • Linuxin standardoitu hakemistopuuhun kuuluvat mm. seuraavat haarat:
    • / Juurihakemisto
    • /bin Ohjelmat, jotka ovat välttämättömiä Linuxin käynnistämiseksi sekä ajamiseksi yhden käyttäjän tilassa.
    • /dev Laitetiedostot
    • /etc Paikalliset alustustiedostot, joita tarvitaan järjestelmän hallintaan ja konfigurointiin
    • /home Käyttäjien kotihakemistot
    • /mnt Liitetyt levyt
    • /root Pääkäyttäjän kotihakemisto
    • /tmp Ohjelmien väliaikaistiedostot
    • /usr Järjestelmän käyttämiä ohjelmia ja tiedostoja
teht vi 2
Tehtäviä 2
  • Selvitä uusimman saatavilla olevan
    • Linux ytimen,
    • Jonkin Linuxin jakelupaketin ja
    • KDE-työpöytäympäristön versionumero.
  • Käyttäen terminaalia ja komentoa ls -la, selvitä mitä tiedostoja kotihakemistossasi on ja mitkä on niiden koot ja käyttöoikeudet (listaa 5 mahdollisimman erilaista).
3 1 k sitteet ja termit
3.1 Käsitteet ja termit
  • Sisäänkirjoittautuminen
    • Jotta Linux-järjestelmää voisi käyttää, täytyy käyttäjän ensin kirjoittautua sisään. Tämä tapahtuu antamalla käyttäjätunnus ja salasana, jonka jälkeen järjestelmä lataa/ajaa käyttäjän tiedot ja henkilökohtaiset käynnistystiedostot.
  • Istunto
    • Sisäänkirjottautuminen aloittaa uuden istunnon, joka päättyy siihen kun käyttäjä kirjoittautuu ulos.
    • Jokaisen käyttäjän istunto saattaa näyttää erilaiselta samassakin järjestelmässä.
slide40
Ulos kirjautuminen, istunnon lopetus, logout
    • Käyttäjä päättää istunnon ja hänet kirjataan ulos järjestelmästä.
    • Käyttäjän valintojen mukaan istunnon asetukset ja työpöydän sisältö talletetaan seuraavaa käyttökertaa varten.
    • Muista kirjautua ulos, muuten seuraava käyttäjä pääsee tekemään tuhojaan sinun nimissäsi.
  • Pääkäyttäjä, root
    • Järjestelmän ylläpitäjä, henkilö kaikilla oikeuksilla.
  • Monen käyttäjän järjestelmä
    • Useampi käyttäjä voi käyttää saman koneen resursseja samanaikaisesti.
  • Moniajo
    • Useampia ohjelmia voi käyttää samanaikaisesti.
slide41
Verkkoläpinäkyvyys
    • Ohjelmia voi ajaa verkon yli. Käyttäjä ei välttämättä tiedä toimiiko ohjelma hänen omalla koneellaan vai jossain verkon päässä...
3 2 tutustuminen graafiseen k ytt liittym n
3.2 Tutustuminen graafiseen käyttöliittymään
  • Graafinen käyttöliittymä (graphical user interface, gui) ei kuulu Linuxin ytimeen, joten käyttäjällä voi valita käyttöliittymän useista vaihtoehdoista omien mieltymystensä ja tarpeidensa mukaan.
  • X Window System (X, X Window) on graafinen ikkunointijärjestelmä, jota käytetään Linuxissa sekä useimmissa Unix-järjestelmissä.
  • X Window System toimii kaiken taustalla ja tuottaa kaikki grafiikat.
slide43
X Window system koostuu X-palvelimesta ja X-asiakasohjelmasta.
    • X-palvelin hoitaa yhteistyön laitteiston kanssa.
    • X-asiakas käyttää X-palvelimen tarjoamia näytönkäsittelypalveluita.
    • Graafisia sovellusohjelmia kutsutaan X-asiakkaiksi tai X-sovelluksiksi.
  • Tämä mahdollistaa mm. Linuxin graafisen etäkäytön ja vapaan ikkunoinninhallinnan.
  • Sinällään X Window ei toteuta käyttöliittymää, vaan antaa siihen vain tarvittavat työkalut.
slide44
Ikkunointimanageri (Window manager) on erityisasemassa oleva X-asiakasohjelma (X-sovellus).
    • Ikkunointimanageri antaa käyttöliittymälle ulkoasun, eli liittää jokaiseen ikkunaan otsikkopalkin ja reunaviivan sekä mahdollistaa ikkunan liikuttamisen ja koon muuttamisen.
    • X-istunto voidaan käynnistää myös ilman ikkunointimanageria, mutta silloin ikkunoiden siirtely toisen ikkunan aktivointi tai virtuaalityöpöytien välillä liikkuminen ei onnistu.
    • Ikkunointimanageria voi vaihtaa kesken istuntoa sovelluksia sulkematta.
    • Linuxiin on saatavana yli 50 erilaista ikkunointimanageria.
    • Useimpia ikkunointimanagereja voi konfiguroida haluamikseen.
slide45
Käyttäjien käyttömukavuutta lisäämään Linuxiin on kehitetty työpöytäympäristöjä.
    • Työpöytäympäristöt käyttävät taustallaan jotain ikkunointimanageria, johon ne lisäävät useita käytönhallintaa helpottavia ominaisuuksia.
    • Työpöytäympäristöjäkin on markkinoilla useita, mutta tällä hetkellä KDE ja GNOME näyttävät menestyvän niistä parhaiten.
    • Kilpailu on käyttäjän kannalta etu, koska ympäristöistä ja niiden osista pyritään tekemään aina vain luotettavampia ja monipuolisempia.
  • Kirjoittauduttaessa sisään graafisessa tilassa, voidaan valita haluttu istuntotyyppi (työpöytäympäristö) valita tarjolla olevista.
kde ja gnome
KDE ja GNOME
  • Käydään lävitse:
    • Istunnon aloitus ja lopetus.
    • Työpöydät ja kuvakkeet.
    • Panelit, palkit ja valikot.
    • Terminaaliemulaattorin käynnistys.
    • Ikkunan hallinta.
    • Ohjelman lopetus.
  • Istuntojen asetuksia käydään lävitse kappaleessa 6.1
3 3 t rkeimpi komentoja ja toimintoja
3.3 Tärkeimpiä komentoja ja toimintoja
  • Luodaan ensin testitiedosto ohjaamalla hakemistolistaus tiedostoon testi.txt:

ls -la > testi.txt

  • Terminaalissa kokeiltavia komentoja:
    • man manuaalisivut komennoista (esim: man man)
    • ls hakemistolistaus (ennen testausta: man ls)
    • cd hakemiston vaihto (pelkkä cd palauttaa kotiin)
    • mkdir hakemiston luonti
    • cp tiedoston kopiointi
slide48
mv tiedoston siirto huom! mv:n ja rm:n
    • rm tiedoston poisto kanssa oltava varovainen
    • rmdir hakemiston poisto
    • chmod oikeuksien anto ja poisto
    • less tekstitiedoston lukeminen
  • Muutamia käyttöä helpottavia ominaisuuksia:
    • Tabulaattorin painaminen pyrkii jatkamaan aloitetut komennot ja tiedostonnimet loppuun.
    • Nuolinäppäimillä pystyy selaamaan komentohistoriaa.
    • Voidaan käyttää tulosteen uudelleenohjausta ( >, >>), syötteen uudelleenohjausta ( < ) ja putkitusta ( | ).
      • cat testi.txt | grep -n kde > tulos.txt
      • ls -l < testi.txt
      • ls >> testi.txt
teht vi1
Tehtäviä
  • huom! Kirjoita tarvitsemasi komentosarjat ylös tarkistusta varten!
  • Tee tiedosto teht1.txt, jossa on hakemiston /bin hakemistolistaus.
  • Kopioi tiedosto teht1.txt tiedostoon teht2.txt käyttäen komentoa less. Siis älä käytä komentoa cp tai mv.
  • Lisää tiedoston teht2.txt perään kotihakemistosi hakemistolistaus.
  • Tee hakemisto hak1, johon annat kaikille lukuoikeuden. Tämän jälkeen kopioit tiedoston teht1.txt hakemistoon ja annat tiedostoon itsellesi kaikki oikeudet.
slide50
Prosessien hallintaa harjoitellaan käyttämällä harjoituskohteina ohjelmia xclock ja xeyes.
    • ctrl-z käynnissä olevan ohjelman pysäytys
    • ctrl-c käynnissä olevan ohjelman lopetus
    • jobs tausta-ajossa olevat työt
    • fg ohjelma edustalle (foreground)
    • bg ohjelma taustalle (background)
    • nimi& nimi:n käynnistys taustalle
    • ps prosessien tila
    • kill prosessin tappaminen
    • xkill X-versio...
    • top tietoa resurssien kulutuksesta
          • (myös graafinen versio)
slide51
Seuraavat toiminnot käydään lävitse sekä GNOME:ssa että KDE:ssä:
    • Näytön lukitseminen.
    • Työpöytäympäristöön kuulumattomien ohjelmien tuonti 'käynnistys'-valikkoon.
      • KDE - System (valikko), Appfinder
    • Tiedostonhallinta.
    • Tiedostojen etsiminen.
    • Komentojen suoritus.
    • Ohjeiden käyttö.
teht vi2
Tehtäviä
  • Selvitä mitä komento sleep tekee.
  • Mistä löytyvät tiedostot:
    • netscape,
    • bash ja
    • startx?
4 sovellusohjelmat
4. SOVELLUSOHJELMAT

Perinteisesti Linuxin ohjelmat ovat olleet suurten ja massiivisten, kaikkia 'miellyttävien', ohjelmistojen sijaan pieniä ja tarkkoihin tarpeisiin kehitettyjä.

Työpöytäympäristöjen mukana tulee niiden omat, peruskäyttöön riittävät(?) sovellusohjelmat. Linux-jakelupaketeista löytyy myös kasapäin erilaisia 'perinteisiä' (X-)sovelluksia. Näiden lisäksi Internetistä/kaupoista löytyy enenevässä määrin ilmaisia/kaupallisia sovellusohjelmia eri tarpeisiin ja mieltymyksiin.

4 1 gnome
4.1 GNOME
  • Asennuspakettien mukana ei yleensä tule kaikkia mahdollisia sovellusohjelmia, vaan niitä voi käydä hakemassa työpöytäympäristöjen kotisivuilta.
  • Tutustutaan ensin GNOMEN valikosta löytyviin ohjelmiin. Valikosta löytyy ohjelmia seuraavista kategorioista:
    • Asetukset
      • Tutustutaan tähän kappaleessa 6.1...
    • Järjestelmä
    • Multimedia
slide55
Sovellukset
    • Calendar, gEdit, Heksadesimaalieditori
    • GnomeCard
      • Osoitekirja
    • gnotepad+
      • tekstieditori, myös html-dokumenttien editointi
    • Gnumeric spreadsheet
      • taulukkolaskenta
    • Gtime Tracker
      • Projektin ajanseuranta
  • Pelit
  • Grafiikka
    • Electric Eyes, GQview
    • GIMP
      • Monipuolinen ohjelma kuvien käsittelyyn
slide56
Internet, näihin sovelluksiin tutustutaan kappaleessa 5.1
    • gftp
      • Tiedostojen siirtoon
    • Netscape Communicator
      • Lähes kaikki mitä nykyaikaisessa surffailussa ja netteilyssä tarvitsee...
    • xchat
      • IRC-sovellus
  • Apuohjelmat
    • Kaikenlaista tarpeellista...
4 2 kde
4.2 KDE
  • KDE:hen on saatavissa monipuolinen, mutta ominaisuuksiltaan vielä melko vaatimaton toimistopaketti, koffice (http://koffice.kde.org).
  • TEHTÄVÄ:
    • Tutustu KDE:n omiin ohjelmiin (ei vielä kuitenkaan mihinkään asetuksiin vaikuttavaan tai verkkosovelluksiin) ja valitse niistä mielestäsi viisi kiinnostavinta. Miksi valitsit juuri ne viisi ohjelmaa?
4 3 staroffice
4.3 StarOffice
  • Linuxiin on saatavissa joitain toimisto-paketteja ja esimerkiksi Corelin aikomuksena on julkaista kaikki hyötyohjelmansa Linuxille mahdollisimman pian.
  • Toimisto-ohjelmien tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky lukea ja kirjoittaa Windows-puolella standardiksi kehittyneen MSOfficen formaattiin.
  • StarOffice (www.stardivision.com) on yksityiskäyttäjälle maksuton.
  • StarOffice on samalla myös oma työpöytäympäristönsä.
4 4 muut
4.4 Muut
  • Perinteiset X-sovellukset alkavat x-kirjaimella (esim. xclock, xeyes, xkill).
  • GNOMEssa muita X-sovelluksia löytyy valikosta kohdasta Another Level menus.
  • Hakemistorakenteessa ohjelmatiedostot löytyvät hakemistosta: /usr/X11R6/bin.
  • Tutki man-komennolla ensin mitä komento tekee, ennen kuin koitat sitä käytännössä.
teht vi3
Tehtäviä
  • Etsi viisi mieleisintä GNOME-sovellusta. Miksi valinta osui niihin?
  • Etsi viisi mielenkiintoisinta X-sovellusta. Mitä ne tekevät?
  • Tee StarWritellä dokumentti, johon kirjoitat vastaukset edellisiin tehtäviin.
  • Tee StarImpressillä esitys, jossa kerrot Linuxista.
5 verkko
5. VERKKO

Verkko on muutakin kuin WWW. Monen käyttäjän järjestelmällä tämä vielä korostuu, koska jos koneella on yhtä aikaa useampia käyttäjiä, voi heistä vain yksi olla koneen omalla näppäimistöllä.

5 1 verkkoty kalut
5.1 Verkkotyökalut
  • Tietoliikennekomentoja:
    • finger käyttäjien tietoja
    • ftp tiedostojen siirto
    • nslookup koneen nimi tai IP-osoite selville
    • mesg write ja talk käytössä/estetty
    • ping palvelimen vasteajat
    • rlogin yhteys toiseen koneeseen
    • ssh www.ssh.fi, verkkoyhteys
    • talk keskustelua verko yli
    • telnet telnet-protokollan verkkoyhteys
slide63
Myös työpöytäympäristöistä löytyy erilaisia ohjelmia verkon hyödyntämiseen.
  • Tutustutaan ainakin näihin ohjelmiin ja tehdään tarvittavia asetuksia.
    • Netscape
      • Selailukäyttö
      • S-postin lähetys (luku?)
      • Uutisryhmät
      • Tiedostojen siirto
    • Jokin IRC-ohjelma
    • Jokin FTP-ohjelma
5 2 ohjelmien k ytt verkon yli
5.2 Ohjelmien käyttö verkon yli
  • Jotta ohjelman käyttö verkon yli onnistuisi, täytyy koneen, jossa ohjelmaa ajetaan, tietää minne grafiikka tulostetaan.
  • ssh välittää tarvittavat tiedot automaattisesti, mutta rloginin kanssa käyttäjän täytyy itse asettaa arvot manuaalisesti.
  • Käydään lävitse erilaisia esimerkkejä ohjelmien suorittamisesta verkon yli (myös (oman) prosessin tappaminen toiselta koneelta).
teht vi4
Tehtäviä
  • Lähetä aiemmin tekemäsi dokumentti ja esitys sähköpostin liitteenä opettajalle (jarkko.ansamaki@kyamk.fi).
  • Mitä finger kertoo käyttäjästä zjaan koneella kirkas.kyamk.fi?
  • Nouda jokin pieni mielenkiintoinen sovellusohjelma Linuxille netistä (mahdollinen purku ja asennus myöhemmissä harjoituksissa).
6 hienos t
6. HIENOSÄÄTÖ

Nyt kun Linuxilla osataan jo tehdä kaiken näköistä tarpeellista ja tarpeetonta, on aika tehdä olo kotoisaksi. Eipä siis muuta kuin maalikauppaan tapetteja ja maaleja valitsemaan.

6 1 istunnon asetukset
6.1 Istunnon asetukset
  • Käydään lävitse kummankin työpöytäympäristön ulkonäköön ja toimintaan vaikuttavat asetukset.
  • KDE (themet kuitenkin ensin...):
    • KDE Control Center (palkissa ja valikossa)
      • Applications - joidenkin KDE:n sovellusohjelmien asetuksia, mielenkiintoisimpana ehkä panelin asetukset
      • Desktop - työpöydän ulkoasuun ja käyttäytymiseen liittyviä asetuksia
      • Information - tietoa järjestelmästä
      • Input Devices - Syöttölaitteiden (hiiri, näppäimistö) asetuksia
      • Keys - Näppäinlyhenteiden ohjelmointi
      • Network - Talk:n konfigurointi
      • Sound - järjestelmän äänet
      • Windows - asetuksia ikkunoiden käyttäytymiseen ja ulkoasuun
slide68
Panel (valikossa)
    • Add Application - uuden sovelluksen tuonti paneliin
    • Add Disk Navigator - lisää paneliin sovelluksen, jolla pääsee nopeasti käsiksi tiedostoihin
    • Add Window List - lisää paneliin sovelluksen, jolla pääsee käsiksi auki oleviin ikkunoihin
    • Configure - sama kuin KDE Control Center, Applications, Panel
    • Edit Menus - valikon muuttaminen
    • Restart - panelin käynnistäminen uudestaan (muutokset voimaan)
  • Systen (valikossa)
    • Desktop Switching Tool - Valitaan oletuksena käytettävä työpöytäympäristö
  • Settings (valikossa)
    • samat säädöt kuin KDE Control Centerissä
slide69
GNOME
    • The GNOME Configuration Tool/Control Center (panelli, valikko -> asetukset)
      • Desktop - työpöydän asetuksia, huom! myös ikkunamanagerin säädöt
      • GNOME Edit Properties - Oletuseditori
      • MIME-tyypit - tiedostotyypit ja vastaavat sovellukset
      • Multimedia - järjestelmän äänet
      • Peripherals - hiiren ja näppäimistön asetukset
      • Session Manager - automaattisesti käynnistyvät ohjelmat
      • URL Handlers - Oletusselaimet
    • Enlightment asetukset (Control Center, desktop)
      • Paljon erilaisia ikkunointiin liittyviä asetuksia (esim. focus policy!)
slide70
Paneli (valikosta)
    • Uuden panelin luonti
    • Sovelman tai ohjelman vienti paneliin
    • Yleiset ja kyseisen panelin asetukset
  • Valikkoeditori (valikko, asetukset)
    • Valikon muokkaaminen
teht vi5
Tehtäviä
  • Säädä KDE-työpöytäympäristö mieleiseksesi.
  • Säädä GNOME-työpöytäympäristö mieleiseksesi.
6 2 komennot ja komentotiedostot
6.2 Komennot ja komentotiedostot
  • Käydään ensin lävitse uusia komentoja:
    • cat tekstitiedoston tulostus ilman sivutusta
    • find tiedoston etsintä
    • grep merkkijonon etsiminen tiedostosta
    • gzip tiedoston pakkaaminen
    • gunzip pakatun tiedoston purkaminen
    • ln linkkien luominen tiedostoihin
    • more tekstitiedostojen tulostus
    • mtools työkaluja DOS-levykkeiden käsittelyyn
    • sort tekstitiedoston rivien järjestäminen
slide73
tar tiedostojen pakkaus ja purku
  • unzip purkaa zip-ohjelmalla pakatut ohjelmat
  • wc laskee sanojen, rivien tai merkkien määrän
  • zip tiedostojen pakkaaminen
  • chgrp tiedoston omistajaryhmä vaihto
  • chown tiedoston omistajan vaihto
  • date ajan tulostus
  • df vapaana oleva levytila aktiivisesta osiosta
  • du hakemiston ja alihakemistojen levynkäyttö
  • file tiedostojen tyypit
  • w järjestelmässä olevat käyttäjät
  • whereis ohjelman ja sen manuaalisivun sijainti
  • which ohjelman sijainti
slide74
who tietoa järjestelmässä olevista käyttäjistä
    • crontab komentojen automaattisuoritus
    • top järjestelmän prosessien seuranta
  • Joitain merkkipohjaisia sovellusohjelmia
    • pico tekstieditori
    • pine sähköpostiohjelma
  • Komentotiedostojen luominen
    • Komentotiedosto voidaan kirjoittaa millä hyvänsä tekstieditorilla.
    • Ensimmäiselle riville tieto missä tulkki sijaitsee (esim. #!/bin/bash).
    • Jotta komentotiedosto voitaisiin ajaa, pitää siihen antaa suoritusoikeus (chmod).
    • Jollei ohjelma sijaitse oletuspolulla, täytyy sitä ajaessa ilmoittaa koko polku ajettavaan tiedostoon (esim. ./mun)
slide75
Tietoa komentotulkin ohjelmoinnista saa komentotulkin manuaalisivuilta (esim . man bash)
  • Muuttujien käyttö
    • tunnus=abc
    • x=100
    • nimi="Aku Ankka"
    • nimi='Hannu Hanhi'
    • echo $nimi
  • Komentotiedoston parametrit menevät muuttujiin 1, 2, 3, ...
slide76
bashissa on käytössä if- ja case-ehtolauseet:
      • if [ lauseke ]
      • then
        • lauseet
      • elif [ lauseke2 ]
      • then
      • lauseet
      • else
      • lauseet
      • fi
      • case verrattava_mj in
      • mj1)
      • komennot;;
      • mj2)
      • komennot;;
      • *)
      • komennot;;
      • esac
slide77
Silmukkarakenteet
    • for muuttuja1 in lista
    • do
    • lauseet
    • done
    • for muuttuja1
    • do
    • lauseet
    • done
    • while ehtolauseke
    • do
    • lausekkeet
    • done
    • until ehtolauseke
    • do
    • lauseet
    • done
slide78
Muita komentoja
    • shift siirrytään listan alkioissa seuraavaan alkioon. Käytetään komentoriviparametrien tai minkä tahansa listan läpikäymiseen while-silmukalla.
    • read syötteen lukeminen
    • printf muotoiltu tulostus
teht vi6
Tehtäviä
  • Pura ja asenna aiemmin noutamasi ohjelma. Mitä komentoja tarvitsit ja mitä ohjelma tekee?
  • Tee komentotiedosto, joka tulostaa näytölle tervehdyksen, odottaa viisi sekuntia ja tyhjentää näytön (clear).
  • Ota selvää, mitä tarkoitusta on tiedostolla .bash_logout
  • Tee komentotiedosto, joka käyttäjän valinnan mukaan käynnistää jonkun kolmesta eri sovellusohjelmasta (esim.. netscape, xclock tai pine).