yleisen kielitieteen peruskurssi n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Yleisen kielitieteen peruskurssi PowerPoint Presentation
Download Presentation
Yleisen kielitieteen peruskurssi

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 31

Yleisen kielitieteen peruskurssi - PowerPoint PPT Presentation


  • 171 Views
  • Uploaded on

Yleisen kielitieteen peruskurssi. Cyk 110 Sl 06 Laury Luento 10. Viime kerralla. Syntaktiset funktiot Rakenteellisesti: Subjekti on S-noodin välittömästi dominoima NP Objekti on VP-noodin välittömästi dominoima NP

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Yleisen kielitieteen peruskurssi' - laddie


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
yleisen kielitieteen peruskurssi

Yleisen kielitieteen peruskurssi

Cyk 110

Sl 06

Laury

Luento 10

viime kerralla
Viime kerralla
  • Syntaktiset funktiot
    • Rakenteellisesti:
      • Subjekti on S-noodin välittömästi dominoima NP
      • Objekti on VP-noodin välittömästi dominoima NP
    • Mutta tarvitaan myös semanttisia, morfologisia ja sanajärjestykseen liittyviä seikkoja
      • Esim. suomen kielessä
        • subjektin sija on nominatiivi
        • objektin sija on akkusatiivi tai partitiivi
          • Tämä vaihtelu ei kuvattavissa rakenteellisesti
slide3
Kaikissa lausetyypeissä ei subjektin ja objektin kategoria yksiselitteinen
  • Syntaktisten funktioiden kuvaus eri kielissä
    • Semanttiset roolit
    • Miten ne ryhmittyvät
      • Esim. ergatiivi- vs. akkusatiivikielet
  • Valenssi
    • Verbien paikkaisuus
    • Adpositioiden ja nominien paikkaisuus
slide4
Transformaatiot
    • Kysymyslauseiden muodostaminen
      • Polaariset (yes/no) kysymykset
      • Hakukysymykset (wh-questions)
    • Sivulauseiden muodostaminen
      • relatiivilauseet
      • COMP-noodi
        • Soveltuu myös komplementtilauseen kuvaamiseen
slide5
Kongruenssi
    • Tilanne, jossa jonkun elementin muotopiirre määrää jonkun toisen elementin muotopiirteen (kuten vokaaliharmonia, mutta tässä ei äänteen vaan lauseen/lausekkeen osan)
      • Esim. sukukongruenssi
        • une dame très vielle
        • un monsieur très vieux
        • Elle est fatiguée/ il est fatigué
      • Erittäin yleinen piirre, lisää koherenssia, redundanssia
      • Kongruenssin laukaisevia piirteitä mm. definiittisyys, luku, sija, possessiivisuus, persoona (verbeissä)
slide6
Persoonakongruenssi
    • (minä) nukun

- jos katsotaan 1. persoonan subjektin aiheuttamaksi (verbi taipuu subjektin persoonan mukaan), on subjekti katsottava myöhemmin kadonneeksi (pro-drop)

    • Voidaan kuitenkin analysoida myös persoonan tunnukseksi
slide7
Vrt. ranska, jossa käänteinen tapaus

j’aime

tu aimes

il aime

  • verbien persoonapäätteet näkyvät vain kirjoituksessa nykyranskassa; persoonapronominit (puheessa kliittejä) analysoitu myös taivutukseksi, jolloin eivät kongruenssia, vaan persoonan tunnuksia
rektio
Rektio
  • Dependenssi
    • Hallitseva kategoria (pääsana) aiheuttaa dependentiltä (määritteeltä) tiettyä taivutusmuotoa tai muuta rakenteellista ominaisuutta
      • esim. verbit
        • ajattelen sinua
        • puhun sinusta
      • voi aiheuttaa merkityseroja
        • try to do this ’yritä’
        • try doing this ’kokeile’
      • adpositiot
        • äidin kanssa
        • ilman äitiä
slide9
myös merkityseroja
    • ympäri Helsinkiä
    • Helsingin ympäri
syntaktinen typologia
Syntaktinen typologia
  • Perussanajärjestys
    • subjektin, objektin ja verbin keskenäinen järjestys
      • neutraali
      • yleisin
    • ei mahdollista määritellä kaikista kielistä

Yleisimmät: SOV, SVO, VSO

Mikä näille on yhteistä?

SOV (turkki)

Hasan œkyz-y al-dɨ

H. härkä-ACC osti

Hasan osti härän

slide11
SVO (suomi; tilastollisesti tavallisin, vaikka muutkin käypiä)

Maikki osti uuden auton

VSO (kymri, Wales)

lladdodd y ddraig y dyn

tappoi Det lohikäärme Det mies

Lohikäärme tappoi miehen

Epätavallisia: VOS, OVS, OSV

VOS (malagassi, Madagaskar)

Nahita ny mpianatra ny vehivavy

näki Det opiskelija Det nainen

Nainen näki opiskelijan

slide12
Kaikki tunnetut OVS ja OSV –kielet ovat eteläamerikkalaisia

OVS (hixkaryana, Amazonas)

Kana janɨmno bɨrjekomo

kala pyydysti poika

Poika pyydysti kalan

OSV (apuriña, Brasilia)

anana nota apa

Ananas minä hakea

Haen ananaksen

miten muiden konstituenttien j rjestys korreloi perussanaj rjestyksen kanssa vso vs sov
Miten muiden konstituenttien järjestys korreloi perussanajärjestyksen kanssa (VSO vs. SOV)
  • Adpositiot

Verbialkuisissa kielissä prepositiot ovat yleisempiä

iiri (sekä esim. berberi, heprea, maori, maasai, kymri)

chonaic mé mo mháthair

näki 1SG 1SGPOSS äiti

Näin äitini

sa teach

PREP talo

talossa

slide15
Verbiloppuisissa kielissä postpositiot ovat yleisimpiä

guugu yimithirr (sekä esim. baski, hindi, japani, korea, turkki):

gudaa-ngun yarrga dyindaj

koira-ERG poika puri

Koira puri poikaa

yuwaal nganh

ranta POSTP

rannasta

slide16
PP edeltää yleensä verbiä verbiloppuisissa kielissä, kun taas verbialkuisissa kielissä se seuraa verbiä

japani:

gakusei-ga hon-o yonda

opiskelija-SUB kirja-OBJ lukea

opiskelija lukee kirjaa

Taroo-ga [nitiyoobi ni] tsuita

T-SUB sunnuntai PPOS saapua

Taroo saapui sunnuntaina

slide17
Jotkut piirteet soveltuvat myös SVO (VO) kieliin kuten englanti:

I like candy

George left [on Sunday]

slide18
Omistusrakenne: verbialkuisissa kielissä omistaja seuraa omistettua, verbiloppuisissa kielissä omistaja edeltää omistettua:

tonga (VSO)

ko e tuongaʔane [ʔo vaka]

Det sisko GEN V.

Vakan sisko

japani (SOV, kuten ed. PP-esimerkistä näkyy):

[Taroo no] hon

T. GEN kirja

Taroon kirja

slide19
Ranska (SVO):

Pierre aime Marie

P. rakastaa M.

Pierre rakastaa Marieta

la maison de Marie

DET talo GEN M.

Marien talo

Kuitenkin englannissa (myös SVO)

Mary’s lamb

The book of John

- Korrelaatiot näkyvät parhaiten verbialkuisissa ja verbiloppuisissa kielissä

slide20
Relatiivilause: verbialkuisissa kielissä relatiivilauseet seuraavat pääsanaansa, verbiloppuisissa kielissä ne tulevat ennen pääsanaa

tonga:

ko e tohi [naʔe faʔu ʔe hina]

Det kirja PST kirjoittaa SUBJ H.

Kirja jonka Hina kirjoitti

japani:

[hiroo ga kaita] hon

H. SUBJ kirjoittaa kirja

kirja jonka Hiro kirjoitti (Hiron kirjoittama kirja)

slide21
Verbialkuisissa kielissä määritteet tulevat pääsanan jälkeen, verbiloppuisissa määritteet edeltävät pääsanaa

V-alkuiset kielet (esim. tonga) V-loppuiset kielet (esim. japani)

Pääsana – määrite Määrite – pääsana

Verbi – objekti objekti – verbi

Prepositio – NP NP-prepositio

Verbi – PP PP-verbi

omistettu - omistaja omistaja - omistettu

Pääsana – relatiivilause relatiivilause - pääsana

slide22
Verbialkuiset kielet ovat oikealle haarovia, ja verbiloppuiset vasemmalle haarovia (right-branching vs. left-branching; head first vs. head last)

VP VP

V NP NP V

Det N Det N

relatiivistamishierarkia
Relatiivistamishierarkia
  • Mahdolliset relatiivilausetyypit muodostavat implikationaalisen hierarkian ihmiskielissä relatiivistetun NP:n suhteen

englannissa voidaan relatiivistaa:

the person [who came in] SUBJEKTI

the person [whom you met] OBJEKTI

the person [that I gave the book to] EPÄS. OBJ.

the person [that I got the book from] OBLIIKVI

the person [whose book I read] OMISTAJA

slide24
Relatiivihierarkia

SUBJ OBJ EPÄS.OBJ OBL OMIST Esimerkkikieli

+ - - - - malagassi

+ + - - - kinyaruanda

+ + + - - baski

+ + + + - katalaani

+ + + + + englanti

Toisin sanoen, ihmiskielissä voidaan relatiivistaa:

Subjekti > Objekti > Epäsuora objekti > Obliikvi > Omistaja

lis typologiaa
Lisää typologiaa
  • Fonologinen typologia

Vokaalisysteemit

Tavallisin on viiden vokaalin systeemi – esim. havaiji

i u

e o

a

slide26
Pariisin ranska

i ü u

e øə o

ɛ œ a ɔ

Lisäksi nasaaliset (siniset) = 15

slide27
Yleisin vokaalifoneemi on /a/, joka melkein kaikissa maailman kielissä: /i/ ja /u/ ovat melkein yhtä yleisiä.
  • Etuvokaalit ovat yleensä laveita, ja takavokaalit pyöreitä
  • Väljät vokaalit ovat kuitenkin harvoin pyöreitä
  • Jos kielessä on kontrastoivia nasaalivokaaleita, niin siinä on myös kontrastoivia oraalivokaaleita (mutta ei toisinpäin)
konsonantit
Konsonantit
  • Jos kielessä on soinnillisia obstruentteja, niin siinä on myös soinnittomia obstruentteja, mutta ei toisin päin. (esim. ainu, jossa on seuraavat obstruentit: /p t k ʧ s/
  • Useimmissa kielissä on /p t k/ ja kaikissa tunnetuissa on ainakin yksi näistä. Jos joku näistä puuttuu, kielessä on yleensä frikatiivi paikassa, josta puuttuu vastaava klusiili.
  • Tavallisin frikatiivi on /s/.
  • Jos kielessä on frikatiiveja, siinä on aina myös klusiileja
  • Sonorantit ovat yleensä soinnillisia, soinnittomat ovat harvinaisi. Jos niitä on, kielessä on aina myös soinnillisia sonorantteja.
  • Melkein kaikissa kielissä on ainakin yksi nasaali (useimmiten /n/), ja ainakin yksi likvida
tavutyypit
Tavutyypit
  • Tunnusmerkittömimmät tavutyypit ovat CV ja V
    • Kaikissa kielissä on näitä tavuja, ja lapset oppivat ne ensin
  • Jos kielessä on tavunalkuisia konsonanttiyhdistelmiä, siinä on myös tavuja joissa on yksi konsonantti tai ei yhtään konsonanttia alussa
  • Jos kielessä on tavunloppuisia konsonanttiyhdistelmiä, niin siinä on myös tavuja, joissa on yksi konsonantti tai ei yhtään konsonanttia lopussa
morfologia
Morfologia
  • Johdokset ovat taivutusmorfeemeja yleisempiä
    • Jos kielessä on taivutusta, siinä on aina myös johdoksia
    • Johtimet ovat lähempänä sanavartaloa kuin taivutusmorfeemit
  • Jos kielessä on vain suffikseja, siinä on vain postpositioita
kotiteht v t
Kotitehtävät
  • Palautettava tiistaina
  • Sisäkkäin upotus

Oletetaan kaksi sääntöä

NP  (Det) N (PP)

PP  P NP

NP

Det N PP

P NP

Det N PP

P NP

N

The book with the pictures in color