Periklesin ajan liittoutuma

1. Periklesin ajan liittoutuma • Kaupunkivaltiot kilpailivat keskenään • v.400 saaret liittoutuivat yhteistä vihollista Persiaa vastaan • Ateena johtoon • Liitosta ei voinut erota • Vähitellen muut jäsenmaat muuttuivat alusmaiksi ja Ateenan hopearahasta tuli kaikkien valuuttaa • Perikles keräsi suojelurahoja veroina meriliiton kassaan maksuna palveluksistaan ja käytti kassaa Ateenan rakentamiseen ja rakennutti esim. Parthenonin temppelin 15 vuodessa • Valloitetuista maista otettiin orjia ja tuotiin myös Ateenaan

2. Periklen loiston aika • Rakensi Akropolin • Parthenon rakennettiin Pallas Athenen kunniaksi ja palvonnan merkiksi • Sisään sijoitettiin 12m Pallas Athenen patsas • Jumalatar tärkein jumala • Sijoitettiin runsaasti rahaa rakennustaiteeseen • perintö rakennustaiteessa siirtynyt nykypäiviin saakka • Akropolis ja Parthenon julistivat Ateenan loistoa • Pyrittiin osoittamaan myös muille kaupunkivaltioille oikeaa suuntaa

3. Demokratia-kansankokous • Kansankokous joka kymmenes päivä • sääti lait ja päätti demokraattisesti enemmistön päätöksellä asiat • 30000 miehellä äänioikeus • naisilla, lapsilla, metoikeilla ja orjilla ei äänioikeutta • Viidensadan neuvosto, joka koostui virkamiehistä,valmisteli asiat • Virkamiehet valittiin äänestyksellä vuosittain kansankokouksessa • Strategeilla toimeenpanovalta (Perikle) • neuvosto valitsi strategit. Períkles useaan kertaan • olivat tilivelvollisia kansankokoukselle • Oikeudenkäynti- 200 istuvaa valamiestä • jokaisella äänioikeuden haltijalla oikeus edustaa itseään asiassaan • Skyytialaiset jousimiehet (olivat vierasperäisiä orjia) toimivat poliiseina ja lähetteinä • toivat syytetyt paikalle agoralle (aukiolle) punatun köyden avulla.

4. Poliittiset filosofit paheksuivat demokratiaa. Se merkitsi typerän rahvaan valtaa. Harvain valtaa kannattavat kutsuivat kansanvaltaa köyhäin vallaksi • Kansankokouksen päätökset ailahtelivat • Kansankokous sääti lait • Ostrakismos-äänestys tapahtui kirjoittamalla henkilön, jonka halusi karkotettavan valtiosta, nimi ruukunpalaseen. Karkottamiseen tarvittiin 6000 ääntä. • Valtiosääntö pyrki takaamaan jokaiselle kansalaiselle tasapuolisen mahdollisuuden arvonantoon persoonallisten ominaisuuksien takia • Vaatimaton sääty ei ole esteenä virkauralla etenemiselle, jos hän pystyy tekemään jotain valtion hyväksi

5. Yhteiskuntaluokat • Metoikit • ulkomaalaissyntyiset, muutto usein seurausta kaupasta, olivatkin usein kauppiaita tai yrittäjiä • ei oikeutta äänestämiseen eikä maanomistamiseen • osallistuivat tasavertaisina juhla-aterioille • oli oikeus taistella sotajoukoissa • Varakkaat • suuret liikemiehet • Kansalaiset • hopliitit-määriteltiin sotilaallisin termein • kaikki miespuoliset kansalaiset, maanviljelijät, kauppiaat ja käsityöläiset, joilla oli varaa varustukseen ja aseisiin (raskas jalkaväen sotilas) • thetes • köyhempää väkeä • muodostui köyhemmästä väestä: pientilallisista ja köyhimmistä käsityöläisistä, jotka palvelivat toisen palveluksessa • palvelivat armeijassa apumiehinä tai soutajina laivastossa • pääsivät myöhemmässä vaiheessa myös virkamiehiksi, jolloin pieni korvaus mahdollisti kansankokouksiin osallistumisen • molempia ryhmiä oli suurin piirtein yhtä paljon

6. Orjat • kolmannes väestöstä • orjuus oli luonnollinen asia • valloitetuista maista tai orjamarkkinoilta • täsmällistä tietoa alkuperästä ei ole • ilmapiiri vapaa, kirjallisuudessa kuvataan orjia iloisiksi veijareiksi • normi määrä kaksi tai kolme orjaa perheessä • 1-2 miestä auttamassa isäntää pelloilla ja yksi nainen lastenhoitajana • voitiin vuokrata toiseen talouteen päiväksi tai pariksi • orjat voivat jopa perustaa omia yrityksiään toisaalle, missä isäntäperhe asui. Tällöin orja maksoi kuudesosan ansioistaan isännälle • Jos hän onnistui säästämään rahaa, hän voi ostaa itsensä vapaaksi. • Vapautetut orjat eivät olleet yhtä merkittävä ihmisryhmä Kreikassa kuin Roomassa • Vaikka kohtelu oli suhteellisen lempeää, saattoivat orjat joutua kohdelluksi myös väkivaltaisesti • rangaistukseksi orja saatettiin lähettää etelärannikolla toimineisiin hopeakaivoksiin. Tosin kaikki hopeakaivoksessa työskennelleet orjat eivät olleet rangaistuksen takia siellä.

7. Akropolis • Jumalatar Athenen temppeli • Ateenalaiset halusivat luoda jotain itseään suurempaa • Uhrattiin temppelin ulkopuolella • Temppeliin pidettiin kunnioitettava välimatka, jumalatarta varottiin suututtamasta

8. Jumalat • Eivät olleet niinkään henkisiä jumalia kuin persoonallisia. • Pyrkivät vaikuttamaan yksittäisten kansalaisten elämään • Varottiin suututtamasta koston pelossa. Esim Zeus tunnettiin julmana kostajana, jos häntä kohdeltiin epäkunnioittavasti • Jokaiselle tunteelle oli oma jumalansa • Jumalperheet • Vain jumalat asuivat temppelissä • Ateenassa Olymposvuorella

9. Delfoyn pyhä paikka • Pyhin paikka Ateenassa • Omistettu Apollonille • Tiedon, auringon, valon, musiikin ja parantamisen jumalalle • Kreikkalaiset palvoivat runoin, näytelmin, ja keskusteluin. Järjestettiin suuria urheilukilpailuja • Urheilukilpailut aina uskonnollisia tapahtumia • Delfoyn temppelissä asui Delfoyn oraakkeli • Oraakkelina toimi huumaavia kasveja pureskellut nainen • Antoi moniselitteisiä ohjeita • Pappi välitti kysymykset ja vastaukset ja hämmensi vielä itse vastauksia • Ohjeita kysyttiin kaikenlaisiin asioihin • Ohjeita kysyivät tavalliset kansalaiset, virkamiehet ja sotapäälliköt • Valinnat vaikuttivat ihmisten kohtaloihin • Pyhäköt täynnä elämää

10. Delfoyn juhlallisuudet • Järjestettiin joka neljäs vuosi • kestivät viisi päivää • Apolliniin johtavalla tiellä 3000 patsasta ja eri kaupunkivaltioiden aarteita. Kansalaisten odotettiin uhraavan varallisuutensa mukaan • Temppelin lähellä kaupustelijoita, soittajia ja leiriytymispaikkoja • Kuhisi elämää

11. Arkipäivän uskonto • Uskonnolla suuri merkitys, haettiin emotionaalista ja psykologista tyydytystä • Kodeissa alttareita ja kaduilla pronssisia tai marmorisia jumalanpäitä • Siellä täällä pieniä pyhäköitä • Temppeleihin vietiin votiivilahjoja joilla toivottiin pääsevän jumalten suosioon • Kaikki juhlat aloitettiin uhraamisella ja juomingit juoma-uhrilla • Ennustukset ja oraakkelit vaikuttivat päätöksiin • Arkipäiväisiäkin asioita, kuten matkaan lähtöä tai kauppapuodin avaamista edelsi lyhyt rukous • Jumalia täytyi hyvitellä • Ylimielisyys tai liika itsevarmuus saattoi ärsyttää jumalia • Uskonnollisia juhlia paljon. Pieniä ja suuria (n 50 juhlaa vuodessa) • Apaturia juhlassa kolmipäiväisessä juhlassa esiteltiin ja rekisteröitiin edellisvuonna avioituneet aviomiehet sekä syntyneet lapset ja 18 vuotta täyttäneet nuorukaiset

12. Uskonnolliset juhlat • Kaksi tärkeintä juhlaa oli tarkoitettu kaikille ateenalaisille myös metoikeille ja orjille: Dionysos ja Panathenaia • Dionysos-juhla on paitsi teatterijuhla, myös hedelmällisyysjuhla • komedioita, tragedioita ja satiireja • Kaikki oli järjestetty kilpailuiksi • Heinäkuussa järjestetty Panathenaia-juhla oli Athenelle tarkoitettu sadonkorjuujuhla: • joka neljäs vuosi suuri kulkue valui kohti akropolista ja agoraa • J uhlaan kuului kuoroesityksiä, tanssia, urheilua, sekä Homeroksen tekstien esittämistä

13. Dionysosjuhla • alkujaan naisten salainen viininjumalan juhla, jossa naiset nousivat Delfoin takana sijaitsevalle Parnasos-vuorelle • Naiset tanssivat villejä tansseja viininjumalan Dionysoksen kunniaksi • heitä sanottiin menadeiksi • Naisilla oli tilaisuus tiukassa yhteiskunnassa vapautua hetkeksi • Vaikka miesten keskuudessa juhla aiheutti epäluuloisuutta ja turhia kuvitelmia, naiset pelkästään tanssivat toisten naisten kanssa ja tekivät retkiä • Näistä yksityisistä rituaaleista tuli myöhemmin julkisia ja ne kehittyivät myöhemmin teatterijuhliksi

14. Teatteri • Runous alkoi kehittyä ja miehet tulivat teatteriin • Naamiot otettiin käyttöön, koska valtaosa teatterin aiheista käsitteli naisia • Naiset kreikkalaisessa kulttuurissa erittäin voimakkaita, vaikka valta olikin miehillä • Naiset olivat miesten mielestä kuin toisesta maailmasta. Miehet halusivat tietää enemmän. • Kehittyi vähitellen tragedia ja draama • Teatteriesitykset olivat suuria tapahtumia ja saattoivat kestää koko päivän • Hallitus ja rikkaat yksityishenkilöt antoivat taloudellista tukea • Käytiin poliittisia keskusteluja ja osallistuttiin • Kuoro edusti kansaa • Toiminta, mitä esitettiin oli tuttu mytologiasta, mutta tapa kiehtoi koko kansaa.

15. Poseidon • Kuuluu luontoon. Nostattaa myrskyt. Auttaa merimiehiä tai antaa heidän kuolla • 60 km Ateenasta etelään Poseidonin temppeli • Poseidonin puoleen käännyttiin silloin, kun pelättiin jotain

16. Juhlat • Tapana pitää usein • kauniit naiset/tanssijat, jotka tuotu valloitetuista maista orjiksi • keskustelu tärkeää, filosofien keskustelu ja väittely • Perikle meni naimisiin tanssijattaren kanssa • korostettiin kehon kaunetta ja älyä

17. Tiede ja taide • Länsimaisen tieteen perusta • Filosofit Sokrates, Platon ja Aristoteles • Matemaatikko Pythagoras • Runoilija Pindar, Aiskylos, Sofokles ja Aristofanes • Historoitsija Herodofos • Lääketieteen isä Hippokrates

18. Polis ja kreikkalainen elämäntapa • suuret panhelleeniset uskonnolliset juhlat yhdistivät eri osia • Kutsuivat ei-kreikkalaisia barbaros-nimellä. Alun perin se on tarkoittanut bar-bar..eli lörpöttelyä • Ylenkatsottiin persialaisia, jotka olivat ”tasa-arvoisia vain orjuudessa” • Polis koostui maaseudusta, joka ympäröi muurin ympäröimää kaupunkia • Kaupunkia hallitsi akropolis, eli linnoitus, sekä markkinapaikka tai aukio nimeltään agora • Suurin osa väestöstä asui lähellä muurin ympäröimää kaupunkia. Väestön määrä oli muutamia kymmeniä tuhansia kaupungissa • Filosofien mielestä asukasluku olisi pitänyt pitää pienenä. Ihanne olisi ollut, että kaikki tuntevat kaikki. • Tutussa seurassa vaikuttamisen mahdollisuudet tuntuvat paremmilta • Koko kulttuuria väritti ylemmyyden tunto: Älykkyyden ja kauneuden korostunut arvostus.

19. Rakennukset • Ero julkisen ja yksityisen rakentamisen välillä suuri • julkiset rakennukset rakennettiin kivestä • yksityiset poltetusta savitiilestä ja kattona terrakottatiiliä • Seinät oli kalkittu valkoisiksi ja huonekaluja oli vähän • Katoissa reiät toimivat savuhormeina • Pohjapiirros kaikissa suurinpiirtein sama: kadulle päin pieni-ikkunainen fasadi. Takana huoneet jakautuivat pienen sisäpihan ympärille, jossa oli alttari • sivussa talon takana oli yksi tai kaksi pientä huonetta naisille, jossa he luultavasti kutoivat ja kehräsivät • Ruokailuhuone, jonne perheen pää kutsui ystäviään keskustelemaan tai virallisille päivällisille. (symbosium) • Miehet eivät voineet näin edes satunnaisti kohdata yhtään naisasukasta • Taloudet lähes omavaraisia. Isännällä maatila kaupungin ulkopuolella

20. Tori • Markkinapaikka täynnä • monipuolinen tarjonta • hajuvesiä ja kosmetiikkaa • hienoja kankaita • naisten ylellisyystuotteita • kalaa, juustoa, öljyä, viljaa ja muita maataloustuotteita • Kapakat ja myyntikojut, joissa myytiin juotavaa, olivat halpoja ja hilpeitä ylemmän luokan vastineita päivälliskutsuille • Koronkiskurit tekivät kauppaa 12 % korolla epätoivoisten asiakkaittensa kanssa • Torin toisessa päässä oli Kerameikos, jossa savenvalajat myivät ruukkuja ja votiiviuhreiksi tarkoitettuja terrakottaveistoksia • Virkamiesten tehtävänä oli tarkkailla hintoja ja varmistaa, että tori pysyi avoimena

21. Talous • Vientikauppa oli vilkasta suuren laivaston ja merimahdin ansiosta • viljan viljelyä suhteessa vähemmän kuin oliivi- ja viinituotantoa • viiniruukkujen ja varastointiastioiden valmistus nousi isoksi elinkeinoksi • ruukkumaalarien mestariteokset suurenmoisia sivutuotteita • viljaa voitiin ostaa Hellespontoksesta ja Mustanmeren alueilta • Liikemiehet omistivat useita pienempiä yrityksiä ennemmin kuin harvoja isoja • Vientikauppa loi uusia aloja, joilla tehtiin vaikutus barbaareihin. Esim. kreikkalaisia metalliesineitä löydetty Keski-Euroopasta ja Venäjältä • Ateenalaiset tehtaat pieniä. Suurin ateenalaisen yrityksen omisti syrakusalainen metoikki, joka työllisti 1200 orjaa. • Yksi suuri teollisuusyritys Kreikassa oli Laurionin hopeakaivokset Attikan eteläisimmällä rannikolla. • Hopeakaivoksen ansiosta Ateena pystyi lyömään oman rahansa velkaantumatta ja vei hopeaa sinne, missä oljyllä ja viinillä ei ollut menekkiä

22. Raha • Ei aivan tarkkaa tietoa • Tärkein rahayksikkö on hopeadrakma • Pienempi hopearaha, oboli • kuusi obolia oli yksi drakma • Ateenalaisiin rahoihin oli lyöty Athenen kuva. Hänen nimikkolintunsa, pöllö oli kuvattu vastapuolelle

23. Hintataso • ammattitaidoton käsityöläinen ansaitsi 400-luvulla 2-3 obolia päivässä • varakkaan henkilön omaisuus saattoi olla jopa 80000 drakmaa tai enemmän • 90 % väestöstä vuotuinen vuoden ansio oli 180-480 drakmaa, joten tulo erot Ateenassa olivat suhteellisen pienet • Tavallinen ruukku saattoi maksaa alle 1 obolia • Tavallinen orja saattoi maksaa 150 drakmaa (hinta saattoi vaihdella erityistaitojen takia, jos orja oli muurari, kultaseppä, työläinen tai opettaja. Terveys vaikutti asiaan. • Hyvä kaupunkitalo saattoi maksaa 3000 drakmaa • 100 drakmaa oli MIINA • 60 miinaa oli TALENTTI

24. Perhe • Miesten ehdoton valta. • Naisilla, lapsilla, orjilla ja ulkomaalaisilla ei äänioikeutta • Ateena oli suuri poikakerho • Naiset voimakkaita ja vaikuttivat kotoa käsin mieheensä • Poikalapset toivottuja • Eivät varsinaisesti surmanneet lapsia, mutta saattoivat jättää tyttölapsen ”löydettäväksi” • Ilmeisesti tekivät raskauden keskeytyksiä • Viikko lapsen syntymän jälkeen, kun oli päätetty pidetäänkö se vai ei, järjestettiin kastetilaisuus • Varhaislapsuudessa pojat ilmoitettiin fratioihin (sukuun perustuvat uskonnolliset ryhmät) • Myös tytöt osallistuivat toiseen pääjuhlaan, Anthesteriaan, joka pidettiin uuden viinin juhlistamiseksi • Sen aikana lapset esiteltiin pienissä viinikannuissa, joita kutsuttiin nim

25. Leikit • lelut • helistimet, jotka olivat kivillä täytettyjä • pallopeli • keinut ja kiikkulaudat • hyrrät ja vanteet • nuket ja nukketalot • lapsuus huoleton koulun alkamiseen saakka

26. Koulutus • Koulut maksullisia • Laki edellytti lukutaitoa • Köyhät tuskin viettivät pitkiä aikoja koulussa. Koulutus saatiin oppipoikina • Paremmassa perheessä koulutuksesta huolehti kotiorja, pedagogi, joka vei pojan kouluun kuuden vuoden ikäisenä • Kouluja oli kolme: kirjallista sivistystä varten, musiikkikoulu, sekä harjoituskoulu, eli gymnasium, tanssin, liikunnan ja urheilun oppimiseksi.

27. Kirjallinen koulutus • kirjoittivat vahaan neulalla • suullinen perimätieto tärkeää • opittava ulkoa pitkiä katkelmia runoista, jotta ne myöhemmässä iässä kohoaisivat sopivasti heidän huulilleen kaikenlaisissa tilanteissa, antaen sattuvia esimerkkejä ja sukkelia vastauksia ja arvovaltaisia vastauksia

28. Musiikkikoulutus • Käsitys siitä, että musiikilla syvällinen vaikutus ihmiseen hyvässä ja pahassa • Laulu ja leikki tärkeitä vapaa-ajalla, sekä yhteiskunnallisissa ja uskonnollisissa tilanteissa • Poika opetteli soittamaan huilua tai lyyraa, jota käytettiin laulujen säestyksissä

29. Urheilun opetus • Jokaisessa kaupungissa oli kaksi urheilun keskusta • Palestra oli urheilukoulutuksen keskus jossa oppilaat suorittivat voimisteluharjoittelua musiikin säestyksellä sekä harjoittelivat juoksua hyppäämistä ja muita urheilulajeja • aikuiset käyttivät painiotteluihin • oli kaikille avoin. Pieni maksu maksettiin valvojalle • Gymnasionit olivat suurempia versioita palestrioista • kaikille avoimia, josta muodostui keskuksia, jossa pidettiin huolta kehosta tiettyjen rituaalien ja liikunnan avulla. Samalla käytiin keskuteluja ja väittelyjä • Kreikkalaiset palvoivat ihmiskehon kauneutta • Miehet eivät kaihtaneet alastoman kehon näyttämistä. Alastomuus liittyi urheilijoiden palvontaan • Urheilullista lahjakkuutta pidettiin yhtenä korkeimmista saavutuksista • Urheiluharjoitukset olivat oleellinen osa nuoren kasvatusta ja niitä jatkettiin läpi koko aikuiselämän

30. Urheilukisat • Nemealaiskisat olivat yksi neljästä suuresta uskonto- ja urheilujuhlasta • alkuperäiselle areenalla mahtui 20000 katsojaa • lajeja oli mm juoksu, kiekonheitto, paini ja pituushyppy • jokaisella valtiolla oli omat huutosakkinsa • voittajat saivat palkinnoksi seppeleistä • Jos olivat ateenalaisia, he saivat ilmaiset ateriat koko loppuiäkseen • Ensimmäiset olympiakisat järjestettiin v. 776 eKr • Urheilujuhlat olivat aina uskonnolliset • 100 härkää uhrattiin Zeukselle • Jokaisen urheilijan kuului rukoilla Zeuksen edessä ennen urheilusuoriusta • Olympiakomitealla oli oma toimisto juhlapaikalla • ratkaisi urheilijoiden moraalisen soveltuvuuden kilpailuun • kisoissa ratkaistiin urheilullisesti valtioiden välisiä erimielisyyksiä • yhteenotoilta ja riidoilta pidättäytyttiin koko kisojen ajan • Uskonnollisia juhlia oli vuodessa 50. Muina päivinä tehtiin työtä

31. Olympiakisat olivat ennen kaikkea uskonnollinen juhla ja kohtaamispaikka • Runoilija Pindar odotti, että joku urheilja voitti, että saattoi kirjoittaa voittajasta runon • Myron toivoi saavansa tehdä patsaan voitokkaasta urheilijasta • Olympialaisten urheiluhallissa yhdistyi ruumis ja sielu