1 / 157

Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria

Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria. ti 12.3. klo 14-16 HU206 to 14.3. klo 14-16 HU206 ti 19.3. klo 14-16 HU206 to 21.3. klo 14-16 HU206 ti 26.3. klo 14-16 HU206 to 4.4. klo 14-16 HU206 ti 9.4. klo 14-16 HU206 to 11.4. klo 14-16 HU206 ti 16.4. klo 14-16 HU206

evers
Download Presentation

Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria ti 12.3. klo 14-16 HU206 to 14.3. klo 14-16 HU206 ti 19.3. klo 14-16 HU206 to 21.3. klo 14-16 HU206 ti 26.3. klo 14-16 HU206 to 4.4. klo 14-16 HU206 ti 9.4. klo 14-16 HU206 to 11.4. klo 14-16 HU206 ti 16.4. klo 14-16 HU206 to 18.4. klo 14-16 HU206 ti 23.4. klo 14-16 HU206 tentti: ti 7.5. klo 14-16 HU206

  2. luentorunko 12.3. tapahtumahistoriallinen katsaus autonomian aikaan 14.3. yliopistolaitos autonomian aikana 19.3. 1800-luvun alun johtavat aatteet: uushumanismi ja romantiikka 21.3. fennomania 26.3. liberalismi / svekomania 4.4. historiankirjoitus autonomian aikana 9.4. kansanrunouden tutkimus 11.4. suomen kielen tutkimus ja kehittäminen 16.4. teologia 18.4. kansanliikkeiden synty 23.4. poliittinen aktivoituminen 1900-luvun alussa

  3. oheislukemisto • Karl-Erik Michelsen: Viides sääty, s. 75-207 • Anto Leikola: Naurun biologiaa, s. 161-200 • Zachris Topelius: Onko Suomen kansalla historiaa?

  4. Muuta lukemista • Matti Klinge: Helsingin yliopisto 1640-1990, 2. osa. • Suomen tieteenhistoria 1 • Suomen kulttuurihistoria 3 (2003)

  5. Suomen valloitus • venäläiset aloittivat hyökkäyksen helmikuussa 1808 • venäläiset valloittivat Turun 22.3.1808 • 18.2.1808 Venäjän keisarin julistus; kohdistettu säätyläisiin • Suomen viranomaiset nopeasti yhteistyöhön; ei luotettu Ruotsin haluun eikä kykyyn puolustaa Suomea • aatelisto myös myötämielinen; paljon yhteistä Venäjän aateliston kanssa • papisto Jacob Tengströmin johdolla myöntyväinen • Turun akatemia alistui tilanteeseen

  6. Porvoon valtiopäivät • maaliskuussa 1809 säädyt koolle Porvooseen • Suomessa voimassa Ruotsin vallan aikaiset säädökset • vuoden 1772 hallitusmuoto • yhdistys- ja vakuuskirja (1789) • Suomea koskevat asiat esiteltävä suoraan keisarille venäläisen virkamiesten ohi • kiista valtiopäivien todellisesta luonteesta: • Porvoossa luotiin perusta Suomen valtiolliselle olemassaololle • valtiopäivät pelkkä juhlallinen seremonia; siellä tehdyt lupaukset eivät sitoneet myöhempiä hallitsijoita

  7. Yhteiskunnalliset olot autonomian alussa • Pyhä allianssi (1815): Venäjä, Itävalta, Preussi • taattiin Napoleonin edeltänyt poliittinen tilanne Euroopassa • yhteiskuntarauhan säilyttäminen • 1812 Venäjän ja Ruotsin välille rauha • Ruotsi tunnusti Suomen kuuluvan Venäjälle • Suomen hallinto hoidettiin virkamiesvoimin • keisarin asetukset • virkamiehet suurelta osin alempaa aatelia • venäläiset halusivat ehkäistä kumouksellisen toiminnan • ulkomaisten lehtien sensuuri ja ulkomaanmatkojen rajoitukset • elinkeinoelämän tukeminen rahastojen avulla

  8. Nikolai I:n Suomen politiikka • Nikolai I (1825-1855) • dekabristikapina 1825 • Puolan valtiopäivät koolle 1830 → Nikolai I viralta Puolan kuninkaana → Nikolai I ei ollut halukas kokeilemaan samaa muualla • Nikolain aika rauhan ja tasaisen taloudellisen kehityksen aikaa • Suomesta muodostui oma taloudellinen alue • 1840 Ruotsin valuutta pois käytöstä, oma raha 1860 • tekstiiliteollisuus nousuun 1840-luvulla • 1841 puuvillan tuontia helpotettiin

  9. Liikenneyhteyksien kehitys • 1844 ryhdyttiin rakentamaan Saimaan kanavaa; valmistui vuonna 1856 • yhdisti järvi-Suomen Venäjän markkinoille ja ulkomaille • ulkomaankaupan painopiste siirtyi Pohjanlahden rannikolta Viipuriin • yhteydet Ruotsiin vähenivät • rautatie: Helsinki–Hämeenlinna 31.1.1862 • yhteydet sisä-Suomesta etelärannikolle • hyödynsi suomalaisuutta ja lisäsi säätykiertoa • höyrylaivaliikenne • 1840-luvun alussa matkustajaliikenne Pietari-Helsinki-Turku • tavaraliikenteessä purjelaivat säilyttivät asemansa 1800-luvun lopulle → Suomi tipahti kehityksestä

  10. Yhteiskunnallinen kriisi 1840-luvulla • tilanne Keski-Euroopassa levoton • 1846 Ranskassa vallankumousyritys • 1846 Puolassa kapina • Suomessa lakkautettiin pari lehteä ja kiellettiin jäsenyys salaseuroissa • 1848 Euroopan ”hullu vuosi” • vallankumous ´Pariisissa • vallankumousaalto vyöryi yli Euroopan, mm. Wienissä ja Berliinissä • 6.4.1848 Upsalassa skandinaavinen juhla • kritisoitiin Venäjän konservatismia → Helsingin yliopiston opettajilta ja opiskelijoilta kiellettiin ulkomaanmatkat • Floran-päivän juhlat Helsingissä 13.5.1848 • osoitti suomalaisten uskollisuutta Venäjälle

  11. Krimin sota 1853-1856 • ensimmäinen suursota Wienin kongresin jälkeen • Venäjä vastaan Ranska, Englanti, Turkki ja Sardinia • kyse Turkin salmien hallinnasta; näkyvänä syynä Venäjän halu suojella Turkin alueen kreikkalaiskatolilaisia • sodan painopiste Mustallamerellä; Sevastopolin piiritys • englantilainen laivasto Itämerellä • Bomarsundin linnoituksen valtaus • Viaporin pommitus elokuussa 1855 • Pohjanlahden satamien vahingoittaminen • taloudelliset tappiot huomattavat • Suomen kauppalaivaston menetykset 60%

  12. Aleksanteri II:n uudistuspolitiikka • Aleksanteri II (1855-1881) • Krimin sodan jälkeinen aika uudistusten aikaa koko valtakunnassa • maaorjuus lakkautettiin 1861 • Venäjä halusi lähentyä Ranskaa ja tämä edellytti olojen liberalisointia • 1863 Puolan kapina → loppu uudistuksille • slavofiilia nousuun • 1857 Suomen asian komitea uudelleen toimintaan • valtiopäivät koolle keväällä 1863 säätypohjalla • aluksi joka viides vuosi, 1880-luvulta lähtien joka kolmas vuosi

  13. Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella • 1867-1868 nälkävuodet • 8 % väestöstä kuoli • kuolleisuus keskittyi Hämeeseen ja Pohjois-Savoon • osoitti maanviljelyvaltaisen talouden haavoittuvuuden • muuttoliike • elinkeinovapaus 1879 • naiset enemmistönä: kaupunkeihin palveluammatteihin ja teollisuuteen • kaupungistuminen 1860-luvulta lähtien • työväestön ja uuden keskiluokan voimakas kasvu • muuttoliikkeen suunnat • Kaakkois-Suomesta Viipuriin ja Pietariin • Keski-Suomesta Helsinkiin ja muualle etelärannikolle • Pohjanmaalta Amerikkaan

  14. Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella • merkantilistisesta talouspolitiikasta luovuttiin • 1857 höyrysahojen perustaminen vapaaksi • 1861 Englannin suojatullit sahatavaralle pois • Länsi-Euroopan voimakas teollistuminen lisäsi puutavaran kysyntää • 1850-luvulla kehitettiin puuhiokkeen valistusmenetelmä, puu lumpun tilalle paperin raaka-aineena • 1870-luvulla selluloosan valmistusmenetelmä • 1860-luvulla ensimmäiset puuhiomot Suomeen • 1880 ensimmäinen selluloosatehdas Valkeakoskelle • varhainen paperin vienti kokonaan Venäjälle • myös muuta teollisuutta: tekstiili, rauta, laivanrakennus, keramiikka, nahka

  15. I sortokausi • Venäjällä nationalismi voimistui koko ajan: slavofiilia, panslavismi • Suomen erityisasema herätti närkästystä • pyrkimyksiä Suomen venäläistämiseen • Nikolai II valtaistuimelle 1894 → panslavismin vaikutus voimistui • Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi • helmikuun manifesti 1899 • valtakunnallisia asioita koskeva päätöksenteko valtakunnallisiin elimiin • Bobrikovin voimakkaat venäläistämistoimet • asevelvollisuuslaki 1901 • herätti voimakkaan reaktion Suomessa • myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillinen suunta • suuri adressi 1902 • kutsuntalakko → asevelvollisuuslaki peruttiin suomalaisten osalta • 1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin

  16. Venäjän-Japanin sota ja suurlakko • Venäjän-Japanin sota 1904-1905 • Venäjä kärsi murskatappion • Verisunnuntai: tammikuussa 1905 työläisten mielenosoitus Pietarissa Talvipalatsin edessä; 200-2000 ihmistä kuoli • suurlakko → olot vapautuivat • Suomessa opiskelijoiden ja työväen kaarteja • Viaporin kapina • eduskuntauudistus 1906 • yksikamarinen eduskunta • yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 24 vuotta täyttäneille

  17. II sortokausi • 1909 Frans Albert Seyn kenraali- kuvernööriksi • 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä • 1912 yhdenvertaisuuslaki • herätti vastustusta; useat virkamiehet eivät toteuttaneet lakia → karkotuksia Siperiaan

  18. Turun Akatemian organisaatio hallitsija kansleri varakansleri rehtori pieni konsistori konsistori lääke- tieteellinen tdk oikeus- tieteellinen tdk teologinen tdk filosofinen tdk

  19. Turun akatemian professorit • Teologinen tiedekunta • I teologian professori • II teologian professori • III teologian professori • Lääketieteellinen tiedekunta • lääketieteen professori • anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen professori (1778) • Oikeustieteellinen tiedekunta • oikeustieteen professori • Filosofinen tiedekunta • moraalifilosofian, valtio-opin ja historian professori • kaunopuheisuuden professori • logiikan ja runouden professori • fysiikan ja kasviopin professori • matematiikan professori • pyhien kielten professori • runouden professori (1655-1747) • talousopin professori (1747) • kemian professori 1755

  20. Humboldtilainen yliopistoihanne • Wilhelm von Humboldt (1767-1835) • Humboldtin ajatukset otettiin käyttöön Berliinin yliopistossa 1810 • keskeiset periaatteet: • tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tulee olla vapaita, autonomisia • tutkimus, opetus ja opiskelu kuuluvat erottamattomasti yhteen • sivistyksellinen koulutus on ensisijaista suhteessa ammatilliseen koulutukseen

  21. Uudet yliopistoaatteet • uuden tiedon tuottaminen keskeistä; tieteellinen toiminta osaksi opetusta • yliopisto osaksi kouluhierarkiaa: ylioppilastutkinto (das Abiturium) • korostettiin asioiden suuria yhteyksiä, filosofiaa sekä intellektuaalista ja moraalista viisaus • tuomittiin hajanaiset pikkutiedot ja mekanistinen maailmanjärjestys • nämä ajatukset tulivat Venäjän kautta Suomeen; uudistukset otettiin käyttöön vähitellen

  22. Muutokset yliopistossa 1810-luvun alussa • 6 professuuria • 1 teologiseen • 1 oikeustieteelliseen • 1 lääketieteelliseen • historian ja moraalifilosofian oppituoli jaettiin • pyhien kielten oppituoli Kreikan ja itämaisen kulttuuri professuureiksi • oppihistorian professuuri • 9 uutta apulaista • määrärahoihin lisäystä: palkankorotukset ja lisää stipendejä • yliopiston talous osaksi valtionbudjettia

  23. Yliopisto Helsinkiin • Helsingistä pääkaupunki 1812; senaatti Helsinkiin 1819 • strateginen syy: yliopisto kauemmaksi Ruotsista • virkamieskoulutuksessa yhteys virastoihin tärkeää • yliopiston siirto perustui ajatukseen, että yliopisto tuli olla pääkaupungissa • Turun palo 4.-5.9.1827 • vauriot akatemian rakennuksissa kohtuulliset: kirjasto tuhoutui • yliopiston siirto kivutonta: porkkanana raha

  24. Uusi aktiivisuus • Suomen autonomia aktivoi opiskelijoita • 1815 perustettiin Selma-förbundet Aura, jonka lehti Aura  Mnemosyne • kirjallisia vaikutteita romantiikasta • 1817 ensimmäiset mielenosoitukset  nopeuttivat uusien sääntöjen laadintaa

  25. Vuoden 1828 statuutit I • yliopiston hallinnon uudelleen järjestäminen • Venäjän kruununperillinen kansleriksi • sijaiskansleriksi keskushallinnon virkamies • kiinteä yhteys kirkkoon katkesi • opiskelijoiden valvontaa tiukennettiin • erityinen opinto- ja kurikomissio • uudet professuurit kirjattiin statuutteihin, nyt oppituoleja yhteensä 21; samalla oppituolien aloja tarkennettiin: • teologia: dogmatiikka, eksegetiikka, kirkkohistoria, teologinen moraali • oikeustiede: roomalaisen ja Venäjän lainoppi, Suomen lainoppi, valtio- ja kansainoikeus ja kansallistalous • lisäksi venäjän kielen ylimääräinen professuuri • uusien virkojen haltijoille rahapalkka

  26. Vuoden 1828 statuutit II • tieteiden eriytyminen • 1817 keisarillinen asetus oikeuslaitokseen ja muihin siviilihallinnon virkoihin valmistavista tutkinnoista • maanmittaritutkinto • oikeustutkinto: senaatin oikeusosaston ja oikeuslaitoksen virkoihin • kameraalitutkinto: senaatin talousosaston ja sen alaisten laitosten virkoihin sekä verohallinnon virkoihin • vuoritutkinto: vuorihallinnon virkoihin • korkeampi tutkinto: valtiosihteeriviraston virkoihin Pietarissa. Antoi lisäksi saman pätevyyden kuin oikeus- ja kameraalitutkinto • 1800-luvun kuluessa eriytettiin myös lääketieteellinen koulutus, pappiskoulutus, opettajainvalmistus, farmasiaopetus sekä maa- ja metsätieteellinen opetus • kaikille yhteinen filosofisen tiedekunnan opetus poistui

  27. Vuoden 1828 statuutit III • tohtorin arvo myös filosofiseen tiedekuntaan ja tohtorista oppiarvo • väitökset tutkimukselliselle pohjalle • luentokieliksi ruotsi ja venäjä • yliopistoon kirjoittautumisehtoja tarkennettiin

  28. Opiskelijaradikalismi • 1840-luvun alusta opiskelijaliikehdintää ympäri Eurooppaa • kirjoituksissa kritisoitiin kansallisten vähemmistöjen sortoa • skandinavismi • 1848 Floran päivän juhla • tarkoitus kanavoida vallankumouksellinen innostus nationalismiksi • Pacius & Runeberg: Maamme laulu • Fredrik Cygnaeus: ylistyspuhe isänmaalle ja kansleri- suurruhtinaalle • jälkikäteen propagandaselostuksia tilaisuudesta • opiskelijoiden mielenilmaukset kuitenkin jatkuivat

  29. Vuoden 1852 statuutit • konsistorin jäsenmäärää rajoitettiin • osakunnat lakkautettiin • opiskelijoille univormupakko • lukion todistus pakolliseksi • ylioppilastutkinto Helsingissä, pääsykoe yliopistoon

  30. Yliopistoon pääsy • Turun Akatemiassa filosofisen tiedekunnan dekaani tenttasi pyrkijän koulutiedot • 1828 erityinen valiokunta • koulutodituksella hakeva: kaikki kouluaineet • yksityisoppilas: uskonto ja kirkkohistoria, logiikka ja moraali, aritmetiikka ja geometria, historia ja maantiede, latina tai jokin uusi kieli • 1830-luvulla vaatimuksia kiristettiin  ylioppilastehtaat • 1852 ylioppilastutkinto Helsingissä, pääsykoe yliopistoon • äidinkielen kirjallinen koe ja käännös ruotsista tai äidinkielestä • suullinen koe muissa aineissa • erilliset sisäänpääsykokeet 1930-luvulta lähtien

  31. Naiset yliopistoon • 1870 kauppaneuvos Tschetschulin anoi tyttärelleen lupaa ylioppilastutkintoon • 1873 Emma Åström sai saman luvan; 1882 maisteriksi • vapautus sukupuolesta • 1901 naisille vapaa opiskeluoikeus • 1927 Alma Söderhjelm Åbo Akademin professoriksi Maria Tschetschulin Emma Åström

  32. Uushumanismi I • Herculaneum 1713, kaivaukset 1737 • Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa • antiikki konkreettisesti läsnä • Johann Gesner (1691-1761), Göttingenin yliopiston professori • antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää

  33. humanismi antiikin jäljittely paluu menneeseen kulta-aikaan pimeän keskiajan unohtaminen esikuvana Rooma uushumanismi antiikkiin ei paluuta antiikista moraalisia esikuvia esikuvana Kreikka Uushumanismi II

  34. Uushumanismi III • 1760-luvulla myssyt valtaan • merkantilismista siirryttiin fysiokratismiin • fysiokratismi: perustuotanto, erityisesti maatalous keskeiseksi, säästäväisyys ja yksinkertaisuus; ihanteet antiikista • yleellisyystavaroille korkea verot • Kustaa III:n aikana (1772-1795) yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ollut suotavaa • harmittomammat tutkimusaiheet suosioon

  35. Uushumanismi IV • Henrik Gabriel Porthan (1739-1804) • Sigfrid Porthan (1741-1798) • Matthias Calonius (1737-1817) • kielitiede, historia, taidehistoria • uudenlainen pedagoginen visio: latinan ulkoa opettelemisesta sen luovaan käyttöön ja ymmärtämiseen • latinalaisista teksteistä esikuvia hyveelliselle ja kohtuulliselle elämälle

  36. Uushumanismi 1800-luvulla • poliittinen jako Euroopassa • konservatiivinen itä (Venäjä, Itävalta, Preussi) • liberaali länsi (Ranska, Englanti, Skandinavia) • aatteellisesti: uushumanismi ↔ romantiikka • uushumanismi: kansalliset korostukset yhdistettynä antiikin esteettisiin ja moraalisiin arvoihin • kurinalaisuus, selkeys, ennakoitavuus • uushumanismi ilmeni arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa ja kuvataiteissa

  37. Helsingin uudelleenrakentaminen • Venäjällä empire-uusklassinen tyyli: • rapattu tiilirakennus • värit: keltainen, vihreä, harmaa • pienet yksityiskohdat puusta kiveä matkien • pylväspääty ja päätykolmio • Helsinki paloi 1808 • → uusi asemakaava 1812: Johan Albrekt Ehrenström (1763-1847) • keskusta rakennettiin kivestä • keisarillinen residenssi, senaatti, kuvernöörin talo, kasarmi, luterilainen ja ortodoksikirkko vierekkäin • keskustaa hallitsee julkiset rakennukset • väljä ruutukaava; puistoalueet (paloturvallisuus) • Senaatintori keskeiseksi paikaksi

  38. Senaatintori • symboloi suurruhtinaskuntaa • keskeiset mahdit edustettuna: kirkko, senaatti, yliopisto, esivalta (päävartio) • muotosymboliikkaa pylväistöissä • varsinaisena arkkitehtina Carl Ludvig Engel • suunnitellut rakennuksia ja asemakaavoja ympäri Suomea

  39. Klassisismi kirjallisuudessa • Johan Ludvig Runeberg • kaunopuheisuuden dosentti (klassilliset kielet) • 1831 Helsingfors Lyceum • 1837 Porvoon gymnaasin Rooman kirjallisuuden lehtori • 1842 Porvoon gymnaasin Kreikan kirjallisuuden lehtori • runouden vaikutteet antiikista (muoto ja aatemaailma) • Dikter (1830), Hirvenhiihtäjät (1832), Hanna (1836), Vänrikki Stoolin tarina (1848) • kansa nöyrää, lainkuuliaista, uskollista, jumalaapelkäävää • sivistyneistö kansan huoltaja

  40. Valistuksen kritiikki • valistus selitti kaiken järkiperäisesti → tieto ja usko erillään toisistaan; tunteelle ei sijaa • David Hume: • uskontokritiikki: uskonnolliset ihmeet kyseenalaisiksi • empirismikritiikki: emme voi olla varmoja havainnoistamme; emme tiedä varmasti, mikä on syy ja mikä seuraus, mikä substanssi ja mikä sen väliaikainen ominaisuus • Immanuel Kant (1724-1804): • saamme tietoa vain siitä, mitä aistimme → tietomme ulkomaailmasta, oliosta sinänsä, on rajallista • Johann Gottlieb Fichte (1762-1814) • emme voi olla varmoja olion sinänsä olemassaolosta • maailma on se, mitä aistimme • transsendentaalinen idealismi

  41. Romantiikka • syntyi Saksassa reaktiona valistukselle • romantiikka ei merkinnyt rationalismista luopumista, vaan uskosta tieteen ja järjen kaikkivoipaisuuteen • romantiikka kytkeytyi keskiluokan nousuun • pietismi ja herrnhutilaisuus valmistivat tietä romantiikalle • henkilökohtaiseen uskonkokemukseen perustuva uskonnollisuus • pyrkimys irtautua kirkon ja valtion kontrollista • romantiikan ydinjoukko akateemisen koulutuksen saaneet virkamiehet ja papisto • yhteiskunnan byrokratisoituminen levitti romantiikkaa ja yleensäkin sivistystä

  42. Turun romantiikka • Turussa 1810-luvulla • opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden heterogeeninen liike • alkoi kansanrunouden keruusta, laajeni historian ja kielitieteen alueelle • kaksi erilaista korostusta: • taiteellis-kirjallinen • kansallismielinen

  43. Turun romantiikan edustajia K.A. Gottlund A.J. Sjögren A.I. Arwidsson • Kirjallinen suuntaus: Abraham Poppius, Reinhold von Becker, Zacharias Topelius (vanh.), Gustaf Renvall • Kansallismielinen suuntaus: J.J. Tengström, J.G. Linsén, E.G. Ehrström

  44. nationalismi • muotoutunut 1800-luvun alussa • kansa ja valtio samaistuvat keskenään • ideaali kuva kansakunnasta, jota vielä ei ole yhtenäisenä olemassa • kansakunta = kansakunta on historiallisesti kehittynyt, kielen, alueen, talouselämän ja kulttuuriyhteisössä julkitulevan psykologisen ilmiasun määrittämä pysyvä yhteisö • nationalismi edellyttää kansallisen tietoisuuden heräämistä • herääminen tapahtuu yleensä jonkin ylemmän sosiaaliryhmän keskuudessa, ja kansallinen tietoisuus tavoittaa viimeisenä työläiset ja talonpojat

  45. nationalismi • kansallisen liikkeen vaiheet • kulttuurinen, kirjallinen ja folkloristinen vaihe • kansallisen aatteen edelläkävijät ja militantit • joukkokannatuksen vaihe (Miroslav Hroch) • natinalismin perusedellytyksenä yhteinen historiallinen, alueellinen, kielellinen tai kulttuurinen pohja

  46. suomalaisuus 1700-luvulla • rahvas puhui suomea ja sillä oli oma kulttuuri • säätyläiset puhuivat ruotsia ja olivat kulttuurisesti integroituneita Ruotsiin ja sitä kautta ranskalaiseen vaikutukseen • Suomi ei ollut yksiselitteisesti oma kokonaisuus edes hallinnollisesti • nationalismia ei esiintynyt

  47. Suomi autonomian alussa • kulttuurisiteet Ruotsiin säilyivät kiinteinä • säätyläisten kielenä säilyi ruotsi • sukulaisuus- ja ystävyyssuhteet Ruotsiin säilyivät • kaupankäynti vilkasta Ruotsiin • Ruotsi 1800-luvun alussa • 1809 Bernadotte-suku Ruotsin valtaistuimelle • uusi valtiomuoto: rajoitettu kuninkaan valta • monikielisestä suurvallasta pienehköksi yksikieliseksi kansallisvaltioksi • kulttuuri-identiteetin etsiminen → romantiikka

  48. Turun romantiikka fennomanian esiasteena • edusti nationalismin ensimmäistä vaihetta • Turun romantiikka keskittyi kulttuuriseen, kirjalliseen ja folkloristiseen toimintaan • kansanrunojen keruu ja suomen kielen tutkiminen • saksalainen Burschenschaft-liike: poliittinen opiskelijaliike, julisti kansallista tasa-arvoa ja poliittista liberalismia • 1821 opiskelijat anomuskirjeellä vaativat suomen kielen aseman parantamista; viranomaiset reagoivat nopeasti • radikaalin kansallisuusajattelun edustajia A.I. Arwidsson ja A.E. Afzelius

  49. Adolf Ivar Arwidsson (1791-1858) • ensimmäinen suomalainen kansallinen herättäjä • lehtikirjoittelua: • suomen kielen ja kulttuurin erityispiirteitä tulee voimistaa ja ei tule jäljitellä muukalaisuutta • Suomen asema suurruhtinaskuntana on epätyydyttävä • Åbo Morgonblad 1821 • 1822 erotettiin yliopistosta • 1823 Ruotsiin, töihin valtionarkistoon • suomalaisten ei tule hävetä juuriaan, ei edes säätyläisten • laajat väestökerrokset tuli aktivoida kansalliseen ajatteluun • äidinkieli tärkeä oman identiteetin kannalta • Arwidsson ei esittänyt Suomen suomenkielistämistä: myös suomenruotsalaisten kotimaa oli Suomi.

  50. Anders Afzelius (1779-1850) • yleisen lainopin professori • opiskelijoiden puolestapuhuja 1819 levottomuuksien aikana • liitettiin Israel Hwasserin murhayritykseen • erotettiin yliopistosta 1822 • 1831-1835 karkotettuna Itä-Siperiassa • 1837 lähtien Liivinmaalla

More Related