pikkulapsipsykiatrian pkl ja p iv osasto sein joen keskussairaala pirjo leijala l.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Pikkulapsipsykiatrian pkl ja päiväosasto, Seinäjoen keskussairaala Pirjo Leijala PowerPoint Presentation
Download Presentation
Pikkulapsipsykiatrian pkl ja päiväosasto, Seinäjoen keskussairaala Pirjo Leijala

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 36

Pikkulapsipsykiatrian pkl ja päiväosasto, Seinäjoen keskussairaala Pirjo Leijala - PowerPoint PPT Presentation


  • 433 Views
  • Uploaded on

Pikkulapsipsykiatrian pkl ja päiväosasto, Seinäjoen keskussairaala Pirjo Leijala. Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Vuosikokouspäivät Seinäjoella 14.3.2008. Mitä pikkulapsipsykiatria on ?. kohderyhmänä 0-3 vuotiaat pikkulapset ja heidän perheensä

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Pikkulapsipsykiatrian pkl ja päiväosasto, Seinäjoen keskussairaala Pirjo Leijala' - gavril


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
pikkulapsipsykiatrian pkl ja p iv osasto sein joen keskussairaala pirjo leijala

Pikkulapsipsykiatrian pkl ja päiväosasto, Seinäjoen keskussairaala Pirjo Leijala

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Vuosikokouspäivät Seinäjoella 14.3.2008

pirjo leijala maaliskuu 2008

mit pikkulapsipsykiatria on
Mitä pikkulapsipsykiatria on ?
  • kohderyhmänä 0-3 vuotiaat pikkulapset ja heidän perheensä
  • myös vauvaa odottavat vanhemmat/perheet
  • tavoitteena arvioida, tukea ja hoitaa vauvaa, pikkulasta ja vuorovaikutusta vanhemman kanssa käyttämällä pikkulapsipsykiatrian arviointi- ja diagnoosimenetelmiä
  • tavoite ennaltaehkäisevässä työssä kiinnittämällä huomiota jo tiedossa oleviin tai ennakoitavissa oleviin riskitekijöihin ja suojaaviin tekijöihin

pirjo leijala maaliskuu 2008

vuorovaikutus
Vuorovaikutus
  • muuttuu kehityksen kuluessa, mutta suhde jatkuu koko eliniän, myös vanhemman kuoleman jälkeen
  • vauvan ja vanhemman suhde (dyadi), jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa
  • varhainen vuorovaikutus on pohja myöhemmille vuorovaikutussuhteille

pirjo leijala maaliskuu 2008

vuorovaikutus tunteiden s telyss m ntymaa 2005
Vuorovaikutus tunteiden säätelyssä (Mäntymaa 2005)
  • Vanhemman herkkyys huomata ja tunnistaa vauvan tarpeet
  • Tunteiden jakaminen, yhteensoinnuttaminen, empaattinen ymmärtäminen
  • Negatiivisten tunnetilojen vähentäminen
    • Lohdutus, hoiva, psyykkisten ja fyysisten tarpeiden tyydyttäminen
  • Positiivisten tunnetilojen jakaminen
    • Intensiivisempi, jäsentävä kokemus

pirjo leijala maaliskuu 2008

vuorovaikutus ja tunteiden s tely kehityksen kuluessa
Vuorovaikutus ja tunteiden säätely kehityksen kuluessa
  • Vanhempi lohduttaa ja tyynnyttää lasta
  • Tunnetilojen vastavuoroisuus ja vahvistaminen perheessä
  • Tunteiden hallinnan mahdollistava ympäristö
  • Ikätovereiden vaikutus
  • Ystävyyssuhteet ja muut läheiset ihmissuhteet
  • Kyky säädellä itsenäisemmin lisääntyy, tarvitsemme aikuisinakin toisiamme

pirjo leijala maaliskuu 2008

kehityksen yleisi riskitekij it ja suojaavia tekij it pirjo p lkki 2001
Kehityksen yleisiä riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä (Pirjo Pölkki, 2001 )

pirjo leijala maaliskuu 2008

mit tied mme riskeist emotionaalinen laiminly nti
Mitä tiedämme riskeistä ? Emotionaalinen laiminlyönti
  • silloin kun vuorovaikutusta on vähän tai vanhempi on välinpitämätön, vauva kasvaa liiaksi itsensä varassa
  • vauva ei ilmaise tunteita ja tarpeita, koska niihin ei vastata
  • vauva passivoituu, isompi lapsi vetäytyy tai on ylivilkas, käytöshäiriöinen, mahdollisesti tapaturma-altis

pirjo leijala maaliskuu 2008

tai pahoinpitelev vanhempi
..tai pahoinpitelevä vanhempi
  • lastenneuvolan uusin ohje kiinnittää huomiota vauvojen ravistelun ehkäisyyn ja seurauksiin
  • väkivaltaa kokeneilla lapsilla on todettu unen, tarkkaavaisuuden ja oppimisen häiriöitä, heikot ongelmanratkaisutaidot, motorinen levottomuus sekä mielialahäiriöitä, lisäksi
  • empatian ja myötätunnon puutetta, käytöshäiriöitä, vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa, itsetuhoisuutta

pirjo leijala maaliskuu 2008

turvallinen kiintymyssuhde suojaavana tekij n ennakoi
Turvallinen kiintymyssuhde suojaavana tekijänä ennakoi
  • hyvää reflektointi-ja mentalisointikykyä (kyky ymmärtää kokemukset psyykkisiksi, antaa niille mieli ja merkitys, kielellistää tuntemuksia ja kokemuksia), muistitoimintoja, ymmärryskykyä ja kommunikaatiovalmiuksia
  • parempaa kykyä mielikuvitukselliseen leikkiin kuin turvattomasti kiintyneet (parempi symbolisointikyky)
  • parempaa kykyä sosiaaliseen kanssakäymiseen (Fonagy ym. 2004)

pirjo leijala maaliskuu 2008

turvaton kiintymyssuhde riskitekij n
Turvaton kiintymyssuhde riskitekijänä
  • turvattomasti kiintyneet lapset ovat eri tutkimusten mukaan (Zeanah ja Emde)
    • vähemmän innostuneita
    • vähemmän uteliaita
    • ilmaisevat enemmän negatiivisia tunteita
    • jakavat vähän positiivisia tunteita
    • huonommin ikätovereiden kanssa sosiaalisesti selviäviä
    • omaavat huonomman itsetunnon

pirjo leijala maaliskuu 2008

kiintymyssuhdeteorian merkitys
Kiintymyssuhdeteorian merkitys
  • kiintymyssuhteen laatu on melko pysyvä, muutosten on todettu liittyvän stressi- ja traumatekijöihin, mutta myös vanhemmuuteen lapsen eri ikävaiheissa
  • hoidon mahdollisuus, kun kiintymyssuhteesta tiedetään enemmän
  • äiti/vanhempi voi edistää lapsen luottavaista kiinnittymistä ja mentalisoivaa kykyä silloin, kun hän pystyy mieltämään lapsen ja ennakoimaan häntä (Fonagy)

pirjo leijala maaliskuu 2008

idin ja vauvan masennus riskitekij in
Äidin ja vauvan masennus riskitekijöinä
  • Äidin masennus: Masentuneet äidit katsovat ja koskevat vähemmän vauvojaan, puhuvat vähemmän vauvoilleen, näyttävät enemmän kielteisiä ja vähemmän myönteisiä tunteitaan
  • Masentuneet äidit voivat olla sekä vetäytyviä (passiivisuus, reagoimattomuus,tunneilmaisun latteus) että intrusiivisia (tunkevuus, vihainen äänensävy, kovakouraisuus)

pirjo leijala maaliskuu 2008

masennus
…masennus
  • Masentuneiden äitien vauvat ovat:
    • passiivisempia
    • ääntelevät vähemmän
    • näyttävät vähemmän myönteisiä ja enemmän kielteisiä ilmeitä
    • ovat negatiivisempia myös vuorovaikutuksessa ei-masentuneen äidin kanssa

pirjo leijala maaliskuu 2008

vauvan masennus
Vauvan masennus
  • Masentuneesta vuorovaikutuksesta

vauvan tavaksi toimia vuorovaikutuksessa

  • Siirtyy siis muihinkin suhteisiin
  • Vauvan depression kliininen kuva
    • Ilmeettömyys, surullinen, tyhjä ilme
    • Katsekontaktin välttely
    • Vuorovaikutusjokeltelu vähäistä
    • Ikätasoinen hymyily vähäistä/puuttuu

pirjo leijala maaliskuu 2008

vauvan masennus16
Vauvan masennus
  • Vauvan masennus
    • Valitteleva tai kitisevä itkuääni
    • Ärtyvyys tai jatkuva tyytymättömyys
    • Epäsäännöllinen nukkuminen
    • Syömiseen liittyvät vaikeudet
    • Heikentynyt lihasjänteys
    • Hidas motorinen kehitys tai taantuma kehityksessä (Mäntymaa 2005)

pirjo leijala maaliskuu 2008

miksi idin masennus tulee tunnistaa ja hoitaa
Miksi äidin masennus tulee tunnistaa ja hoitaa ?
  • riittävän hyvä vuorovaikutus luo pohjan lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja inhimilliselle elämälle
  • äidin masennus altistaa turvattomalle kiintymysssuhteelle
  • äidin raskaudenaikainen terveydentila ennusti 3-vuotiaiden käytöksen ja tunne-elämän oireita (Uljas ym. 1999)
  • raskaudenaikaiset masennusoireet ennustivat 8-9 vuotiaiden lasten käytöksen ja tunne-elämän oireita enemmän kuin synnytyksen jälkeiset tai ajankohtaiset masennusoireet (Luoma 2004)

pirjo leijala maaliskuu 2008

slide18

ETELÄ-POHJANMAAN

SAIRAANHOITOPIIRI

1.1.2002

EVIJÄRVI

KORTESJÄRVI

ALAHÄRMÄ

LAPPAJÄRVI

VIMPELI

KAUHAVA

YLIHÄRMÄ.

ALAJÄRVI

ISOKYRÖ

YLISTARO

LAPUA

LEHTIMÄKI

SEINÄJOKI

SOINI

KUORTANE

NURMO

ILMAJOKI

KURIKKA

TÖYSÄ.

ALAVUS

TEUVA

ÄHTÄRI

PERÄSEINÄJOKI

JALASJÄRVI

KARIJOKI

KAUHAJOKI

YLEISSAIRAALA

ISOJOKI

PSYKIATRINEN SAIRAALA / OSASTO

MIELENTERVEYSTOIMISTO

SIVUTOIMISTO

pirjo leijala maaliskuu 2008

KUNTOUTUSKOTI

PÄIVÄTOIMINTAKESKUS

pikkulapsipsykiatria epshp
Pikkulapsipsykiatria(Epshp)

Varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen koulutuksen käynnistäminen

Pienin askelin -projekti 2003-2004

Pikkulapsipsykiatrinen perhepäiväosasto -hanke 2006-2006

vakituinen työryhmä v. 2007 alusta

ty ryhm
Työryhmä :
  • moniammatillinen lastenpsykiatrinen työryhmä:
    • 1 lastenpsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti (Sari Järvi)
    • 1 erikoispsykologi, psykoterapeutti (Pirjo Leijala)
    • 1 sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Kaisu Rauhala
    • 1 kätilö (Tarja Huhtala)
    • 1 lastensairaanhoitaja (Matti Lehtonen)

- 1 osastonsihteeri (Päivi Salo)

pirjo leijala maaliskuu 2008

ty n sis lt
Työn sisältö:
  • pikkulapsipsykiatrinen arviointi, diagnostiikka ja hoito (työryhmän kouluttautuminen, konsultaatiot ja työnohjaus)
  • luoda yhteistyömalleja sidosryhmien kanssa (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi )
  • koulutuksen, työnohjauksen ja konsultaatioiden tarjoaminen esim. kiinnittämään huomiota riskien tunnistamiseen pikkulapsipsykiatrisen tieto-taidon avulla
  • Pikkulapsipsykiatrinen koordinaatio

pirjo leijala maaliskuu 2008

konsultaation ja asiantuntijuuden tarjoaminen esimerkiksi
Konsultaation ja asiantuntijuuden tarjoaminen esimerkiksi
  • äitiys- ja lasteneuvoloiden masennusseulan käyttö ja hoidon suunnittelu (EPDS)
  • Pohjalaiset masennustalkoot- ohjausryhmä
  • Terveydenhoitajien yhdyshenkilökokoukset
  • kannanotto ”Päihdeongelman hoitokäytännöt Seinäjoella” -ohjeistukseen; konsultaation ja yhteistyön mahdollisuus varhaisen vuorovaikutuksen arvioimiseen

pirjo leijala maaliskuu 2008

perhep iv osasto
Perhepäiväosasto

pirjo leijala maaliskuu 2008

perhep iv osasto24
Perhepäiväosasto

pirjo leijala maaliskuu 2008

perhep iv osasto25
Perhepäiväosasto

pirjo leijala maaliskuu 2008

tulosyyt n 60 2007 ppo
Tulosyyt (n=60) 2007 PPO
  • I Arvio/konsultaatiopyyntö
    • Pikkulapsipsykiatrinen arvio n=24
    • Lastenpsykiatrinen tutkimus n=1
    • Neuropsykiatrinen tutkimus n=1
    • Varhaisen vuorovaikutuksen arvio n=1

II Perheeseen liittyvät syyt

    • vanhemman terveysongelma n=7
    • perhekriisi n=1

pirjo leijala maaliskuu 2008

tulosyyt n 60 2007 ppo27
Tulosyyt (n=60) 2007 PPO
  • III Vauvaan/lapseen liittyvät tekijät
    • käytöshäiriöt n=4
    • ruoka-aineallergia n=4
    • syömisongelma n=2
    • infektiokierre n=1
    • muu somaattinen sairaus n=2
    • lapsen kehityksen tukeminen n=1

pirjo leijala maaliskuu 2008

tulosyyt n 60 2007 ppo28
Tulosyyt (n=60) 2007 PPO
  • IV Pyyntö tuesta
    • pikkulapsipsykiatrinen tuki varhaiseen vuorovaikutukseen n=6
    • pikkulapsipsykiatrinen tuki vanhemmuuteen n=6

pirjo leijala maaliskuu 2008

vauvan lapsen ik l hetteess
Vauvan/lapsen ikä lähetteessä
  • sikiövauva n=13
  • vastasyntynyt n=7
  • 1-3 kk n=5
  • 3- 6 kk n=6
  • 6-12 kk n=8
  • 1-2 v n=10
  • 2-3 v n=9
  • yli 3 v n=5
  • (kahdessa tapauksessa raskaus sekä pikkulapsi)

pirjo leijala maaliskuu 2008

mist l hetteet tulevat n 60
Mistä lähetteet tulevat ? (n=60)
  • Terveyskeskus n=19
  • Lastentautien pkl tai osastot n=21
  • Prenataaliosasto n=4
  • Äitiyspkl n=1
  • Psykiatrian pkl:t (ml ea-psyk) n=7
  • Aikuispsykiatrian osastot n=4
  • Tays n=3
  • Yksityissektori n=1

pirjo leijala maaliskuu 2008

pikkulapsipsykiatrinen arviointi
Pikkulapsipsykiatrinen arviointi
  • arviointi yhdessä vanhemman kanssa hoidon ja tukimuotojen suunnittelun pohjaksi
  • DSM 0-3 R (1994, 2005)
  • vuorovaikutuksen arviointi (havainnointi,video)
    • 1. käyttäytymisen laatu vuorovaikutuksessa
    • 2. vuorovaikutuksen emotionaalinen sävy
    • 3. vuorovaikutuksen psykologinen merkitys
  • psykologiset tutkimukset
    • esim. vanhemman AAI, lapsen yksilötutkimukset
  • perhetutkimukset
    • sukupuutyöskentely

pirjo leijala maaliskuu 2008

vuorovaikutuksen arviointi suunnanantajana
Vuorovaikutuksen arviointi suunnanantajana
  • Esim. Videoarvioinnin (EAS) perusteella perheet voidaan luokitella seuraavasti:
  • (1) Vanhemmat ja perheet tarvitsevat neuvoja ja ohjeita, ei terapeuttisia interventioita
  • (2) Perheet saattavat hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta, mahdollisesti vakavan vuorovaikutushäiriön riski
  • (3) Perheet tarvitsevat enemmän kuin hoidollisia interventioita, erityisesti lastensuojelullista tukea

pirjo leijala maaliskuu 2008

pikkulapsipsykiatrisen hoidon ajatus
Pikkulapsipsykiatrisen hoidon ajatus
  • Kuka/ketkä hyötyvät työskentelystä ?
    • vanhemman motivaatio työskennellä vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen kysymyksiä ( ei vanhemman yksilöllisten ongelmien työskentelyä) kun ajatellaan vanhemmuuden kehitysvaiheita raskausajalta saakka
    • psykologinen mieli-mielikuvien mahdollisuus
    • pyrkimys avoimeen systeemiin (valmius pohtia vrt. kieltäminen, syyttely jne. suljetussa systeemissä)

pirjo leijala maaliskuu 2008

pikkulapsipsykiatrinen hoito
Pikkulapsipsykiatrinen hoito
  • Tavoitteena lisätä vanhemman ymmärrystä vanhemmuuteen, vauvaan/pikkulapseen ja vuorovaikutukseen (kysymykset, havainnot, mielikuvat, tunteet, tarpeet, kehitys, ennakointi, struktuuri…), yli sukupolven linkityksen psykologinen mahdollisuus
  • Myös konkreettisten kysymysten äärellä olemista

pirjo leijala maaliskuu 2008

pikkulapsipsykiatrisen hoidon vaihtoehdot
Pikkulapsipsykiatrisen hoidon vaihtoehdot:
  • päiväsairaala lyhyenä interventiona (3 + 1vko)
  • raskaudenaikainen psykoterapeuttinen hoito
  • Vuorovaikutussuhteen psykoterapeuttinen hoito
    • ennen hoidon aloittamista tehdään arvio
    • edellyttää psykoterapeutin koulutusta
    • 1. Dyadin (kaksi) hoito
      • psykodynaaminen psykoterapia
      • Watch, Wait and Wonder –kanadalainen hoitom.
    • 2. Vauvaperheterapia
    • 3. Äiti-vauva –psykoterapiaryhmä
  • Yksilöpsykoterapia
    • Vauvaa hoidetaan vanhemman läsnä ollessa (Norman 2001 )

pirjo leijala maaliskuu 2008

pohdintaa
Pohdintaa:
  • Vauva- ja pikkulapsiperhetyöhön tarvitaan lisäresursseja sekä kuntatasolla (perhetyö, kodinhoito, sosiaalityö) että erikoissairaanhoidossa
  • Ennaltaehkäisevään työhön lisäresursseja
  • Erilaiset vauva- ja pikkulapsiperheiden vertaistukimuodot ovat erittäin tarkoituksenmukaisia (ryhmät, kerhot, kahvilat jne.)
  • Haasteena kehittää yhteistyön toimivuutta lapsiperheiden tarpeita vastaavaksi
  • Tiedossa oleviin riskeihin tulee kiinnittää selkeästi nykyistä enemmän huomiota

pirjo leijala maaliskuu 2008