1 / 23

MUISTIPULMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ

MUISTIPULMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ . Asiantuntijoina Timo Erkinjuntti, Professori Minna Raivio, Geriatrian erikoislääkäri Maire Rantala, Neurologian erikoislääkäri Juha Rinne, Professori. TUHANSIEN PIENTEN VERISUONTEN JA MILJARDIEN HERMOSOLUJEN VERKOT.

evelina
Download Presentation

MUISTIPULMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. MUISTIPULMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ • Asiantuntijoina Timo Erkinjuntti, Professori Minna Raivio, Geriatrian erikoislääkäri Maire Rantala, Neurologian erikoislääkäri Juha Rinne, Professori

  2. TUHANSIEN PIENTEN VERISUONTEN JA MILJARDIEN HERMOSOLUJEN VERKOT Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  3. EEVA JALAVISTO (1960) • Vanhusten ikäluokissa on kolmella tautiryhmällä muita suurempi merkitys: verenkiertoelinten taudeilla, sielullisilla sairauksilla ja liikuntaelinten taudeilla • Nämä liittyvät usein toisiinsa • Jos onnistumme torjumaan verenkiertoelinten tauteja, edistämme varmasti myös vanhuusajan mielenterveyttä Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  4. ALZHEIMERIN TAUDIN ELÄMÄNKAARI Lievä kognitiivinen Alzheimerin taudin heikentymä kliininen diagnoosi 100 75 Kognitiivisen heikentymän aste % loppuvaiheen Alzheimerin taudista 50 Oireeton Prekliininen Kliininen vaihe vaihe vaihe 25 0 Ikä 40 50607080 Neuropatologisten muutosten arvioitu alkaminen Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  5. ALZHEIMERIN TAUDINRISKITEKIJÖITÄ ? Terveet aivot Alzheimer-aivot Perinteiset riskitekijät: - Korkea ikä - Tapauksia lähisuvussa - Geenivirheet - ApoE e4 Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  6. KOHOTTAVAT Aivoverenkiertosairaudet Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Sokeriaineenvaihduntahäiriö Verisuonten kalkkeutuminen Masennus Pään vammat ALENTAVAT Koulutus Liikunta Henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Antioksidantit Kalaöljyt Verenpainelääkitys Kolesterolilääkkeet ALZHEIMERIN TAUDIN RISKIÄ PUNAISELLA MERKITYT KOHOTTAVAT VERISUONISAIRAUKSIEN RISKIÄ Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  7. AIVOVERENKIERTOSAIRAUS JA MUISTIPULMAT • Aivohalvauksen jälkeen tiedonkäsittely heikkenee 60 %:lla • muisti 30 %:lla • toiminnanohjaus 25 %:lla • puhe 15 %:lla • Dementia ilmenee 25 %:lla • Aivohalvauksen jälkeinen Alzheimer-riski 5–10x • Hiljaiset infarktit: Alzheimer-riski 3x • Valkean aineen laajat muutokset: Alzheimer-riski 4x Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  8. ALZHEIMERIN TAUDIN RISKI VANHEMMALLA IÄLLÄ • Jos keski-iässä systolinen verenpaine yli 160 mmHg  2,6-kertainen riski • Jos keski-iässä kokonaiskolesteroli yli 6,5 mmol/l  2,8-kertainen riski Kivipelto ym. BMJ 2001 Kivipelto ym. Ann Intern Med 2002 Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  9. KOHONNEEN VERENPAINEEN AIHEUTTAMAT AIVOMUUTOKSET • Isot aivoinfarktit • Paikalliset pienet aivoinfarktit • Valkean aineen muutokset • Kudoskato • Alzheimer-muutokset Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  10. KOHDE-ELINVAURIOILLA YHTEINEN TAUSTA AIVOHALVAUS MUISTISAIRAUS VERENPAINETAUTI SYDÄMEN VAJAATOIMINTA SYDÄNINFARKTI MUNUAISEN VAJATOIMINTA AT1 reseptori Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  11. Yksilön ominaisuudet Alzheimer- muutoksia aivoissa • ikä • koulutus • perimä Kognitiivinen heikentyminen Dementia Vaskulaariset riskitekijät Aivoverenkierto-häiriöt Infarktit, valkean aineen muutos Aivo- atrofia Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  12. DEMENTIA-ASTEINEN TIEDONKÄSITTELYN HEIKENTYMINEN NUNNILLA, JOILLA ONALZHEIMERIN TAUDIN AIVOMUUTOKSET Ei infarkteja 57 % Iso infarkti 75 % 1-2 pientä infarktia 93 % Pienten aivoverisuonten sairaus lisää merkittävästi kliinisten oireiden ilmaantumisriskiä Alzheimer-potilailla! Snowdon et al JAMA 1997 Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  13. LIIKAPAINO JA DEMENTIA – PITKÄAIKAISTUTKIMUKSET Lisääkö liikapaino dementian/Alzheimerin taudin riskiä? Positiivinen yhteys: Ei yhteyttä: Kalmijn et al., 2000 Gustafson et al., 2003 Rosengren et al., 2005 Whitmer et al., 2005 Kivipelto et al., 2005 Yamada et al., 2003 Stewart et al., 2005 Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  14. SOKERITAUTI JA ALZHEIMERIN TAUTI USEAT UUDET PITKITTÄISTUTKIMUKSET OVAT OSOITTANEET NÄIDEN YHTEYDEN Mahdolliset mekanismit: • verisuoniperäiset • korkean verensokerin aiheuttamat haitalliset vaikutukset • insuliinin vaikutukset aivoissa • insuliiniresistenssi • insuliinin aiheuttamat amyloidimuutokset aivoissa Kuusisto et al., 1997; Ott et al., 1999 Luchsinger et al., 2001; Peila et al., 2002; Arvanitakis et al., 2004 Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  15. DEMENTIAN RISKIMITTARI Kivipelto ym Lancet Neurology 2006 Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  16. MYÖHÄISIÄN DEMENTIAN TODENNÄKÖISYYS jaoteltuna keski-iän riskimittarituloksen mukaan Riskimittarin tulos Riski (95 % luottamusväli) 0–51,0 % (0,0 – 2,2) 6–7 1,9 % (0,2 – 3,5) 8–9 4,2 % (1,9 – 6,4) 10–117,4 % (4,1 – 10,6) 12–1516,4 % (9,7 – 23,1) Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  17. KOKONAISRISKI RATKAISEE:AIVOHALVAUS JA ALZHEIMER Kohonnut kolesteroli Heikentynyt sokerinsieto ja diabetes Ylipaino, liikunnan puute Stressi Kohonnut verenpaine Korkea ikä, sukurasite miessukupuoli Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  18. ALZHEIMERIN TAUDILTA SUOJAAVAT MAHDOLLISESTI: • Estrogeeni • Antioksidantit • Kalaöljyt • Liikunta • Henkinen aktiivisuus • Sosiaalinen aktiivisuus Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  19. SUKUPUOLIHORMONIT JAALZHEIMERIN TAUTI • Vaihdevuosioireiden estrogeenikorvaushoito vähentää mahdollisesti Alzheimerin taudin riskiä myöhemmällä iällä • Estrogeeni ei paranna dementiaa • Miehillä testosteronikorvaushoidon merkitys tuntematon, tutkimuksia tekeillä Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  20. LIIKUNTA JA DEMENTIAN RISKI • Yli 65-vuotiaat, jotka harrastavat liikuntaa vähintään kolmesti viikossa, dementoituvat 30–40 % harvemmin kuin vähemmän liikuntaa harrastavat (Larson ym. 2006. Ann Intern Med) • Keski-ikäisillä liikunta kolmesti viikossa (20–30 min/kerta) alentaa Alzheimerin taudin riskiä myöhemmällä iällä 60 % (Rovio ym. Lancet Neurol 2005) Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

  21. LISÄTIETOJA www.alzheimer.fi www.tohtori.fi/muistiklinikka www.muisti.com

  22. Tilaa www.muisti.com\tuotteet

  23. www.muisti.com

More Related