Download
1 / 18
E N D
1. MIKÄ ON YHTEISKUNTA JA MITEN SITÄ TUTKITAAN? Neljä klassista näkemystä Hannu Ruonavaara
2. Émile Durkheim: sosiologia sosiaalisten faktojen luonnontieteenä, osa II
3. Sosiaalisten faktojen tyypit Instituutiot: yleisin
Sosiaaliset virtaukset: "joukossa syntyvät innostuksen, suuttumuksen ja säälin suuret liikkeet"
Sosiaaliset muodot: väestön alueellinen jakautuminen, maaseutu/kaupunki-jako, asumismuodot, poliittiset jaot, viestintäyhteydet
4. Toimimisen tavat, olemisen tavat Toimimisen tavat ? fysiologinen tutkimus
Olemisen tapojen tutkimus ? anatominen tai morfologinen tutkimus
"Morfologiset" vs. "fysiologiset" tosiasiat?
? erottelu ei ole välttämätön
Olemisen tavat ovat toimimisen tapojen "kiteytyneitä" tai rakenteistuneita muotoja
Kaupungistuminen
5. Esimerkki: asumismuotojen rakenne Ulkoisuus?
Asumismuotomme ovat tulosta siitä, miten ”kaikki aikalaisemme ja osin edelliset sukupolvet ovat tottuneet rakentamaan asumuksensa”
Pakottavuus?
”Emme voi enää valita asumismuotoamme kuten vaatepartta”
Nykysosiologian kielellä: ihmisten toiminta rakenteistuu ? rakenteet rajoittavat (nykykäsityksen mukaan myös mahdollistavat)
6. Morfologian tutkimuksen merkitys Durkheim: morfologinen tutkimus keskeistä!
? morfologisten faktojen kautta päästään fysiologisiin
Sosiologisen morfologian kehittely jäi yhdelle oppilaista: Maurice Halbwachs ( 1877-1945)
Morfologia Halbwachsin mukaan = (1) väestön maantieteellinen jakautuma, (2) väestön ikä- ja sukupuolirakenne, (3) perhemuotojen rakenne sekä (4) yhteiskunnan keskeiset uskonnolliset, taloudelliset ja poliittiset instituutiot
7. Sosiaalisten faktojen jatkumo? Ei-institutionalisoidut: sosiaaliset virtaukset (mileipide-ilmasto, sosiaaliset liikkeet yms)
Institutionalisoidut: formaaliset ja informaaliset institutionaaliset normit (laki, tavat, uskonnot yms.)
Materiaalisiksi ja sosiaalisiksi rakenteiksi kiteytyneet: morfologiset tosiasiat
? "Rakenteistumisen" aste kasvaa!
8. Pakottavuuden monet merkitykset (Lukes) Lakien, moraalisääntöljen ja tapojen sanktioin tuettu auktoriteetti
Välttämättömyys noudattaa tiettyjä sääntöjä, toimintatapoja tai menetelmiä voidakseen toimia menstyksellisesti
Morfologisten tekijöitten kausaalinen vaikutus
Joukkotilanteiden sosiaalipsykologinen vaikutus
Kulttuurin ja sosiaalisaation vaikutukset (esim. tunteet)
? Kriitikot: pakon käsite venyy liikaa
9. Tunnetuin metodisääntö “Pidä sosiaalisia faktoja esineinä"
Sosiaalisen esineellisyys?
Sosiaaliset faktojen eivät ole "ilmassa leijuvia, puolitodellisia ja taipuisia tajunnansisäisiä ideoita" vaan jotain paljon objektiivisempaa, materiaalisempaa ja ulkoisesti pakottavampaa
Tämä siitäkin huolimatta, että Durkheim katsoo sosiaalisten faktojen olevan representaatioita
Yhteiskuntaa tutkitaan samoin kuin "esineitä"
10. Tieteellinen tarkastelutapa vs. arkiajattelun ideat Arkiajattelun ideatkin symbolisia representaatioita esineellisten tosiasioitten maailmasta
? eivät kuitenkaan perustu todellisuuden systemaattiseen havainnoimiseen
Niissä havainnot ideoiden satunnaisia vahvistuksia tai havaintoesimerkkejä
Arkiajattelu voi olla toimivaa, mutta silti väärää (Kopernikus-esimerkki)
“Miten usein ne [toimivat arkiajattelun ideat] ovat yhtä vaarallisia kuin riittämättömiäkin!“
11. Arkiajattelu ja sosiologia sosiologia, joka perustuu arkiajattelun "ennakkokäsityksiin", lähtee väärästä suunnasta, ideoista faktoihin
Oikea suunta on faktoja koskevista havainnoista ideoihin (induktiivinen lähestymistapa)
Mitä siis havainnoidaan? Toiminnan tuotteita ja jälkiä:
“Laki on lakikokoelmissa, jokapäiväisen elämän virtaukset tallennetaan tilastonumeroina ja historiallisina monumentteina, muoti vaateparsina, maku taideteoksina.“
Sosiologian etu: sosiaalisiin faktoihin päästään helpommin käsiksi kuin esimerkiksi psykologisiin!
12. Sosiaalisten faktojen havaitsemissääntö nro 1: ennakkokäsityksistä vapautuminen Kaikki ennakkokäsitykset pitää järjestelmällisesti kitkeä pois
Järjestelmällinen epäily
Arkiajattelun käsitteiden hylkääminen
“Sentimentin alituinen läsnäolo tekee kuitenkin tämän maallikkomaisista ideoista vapautumisen erityisen vaikeaksi sosiologiassa. Kiivailemme poliittisten ja uskonnollisten uskomustemme ja moraalitapojamme vuoksi aivan toisella tavalla kuin fysikaalisen maailman esineiden vuoksi. Siksi tämä intohimoisuus välittyy tapaamme havaita ja selvittää niitä.“
Objektiivisuuden vaatimus
Mikään ei ole liian pyhää sosiologian tarkasteltavaksi
13. Sosiaalisten faktojen havaitsemissääntö nro 2: tarkka, empiriaan pohjautuva määrittely Tutkimuksen kohteeksi valittu ilmiöryhmä on määriteltävä ilmiöille yhteisten ulkoisesti havaittavien piirteiden perusteella ja tutkimuksen täytyy koskea kaikkia tähän ryhmään kuuluvia ilmiöitä
Sosiologin pitää määritellä "käsittelemänsä esineet, jotta hän ja muut tietäisivät hyvin mistä on kysymys.“
Määrittelyn pitää perustua ilmiössä havaittaviin olennaisiin piirteisiin
Aluksi ulkoisia tunnusmerkkejä
Tutkimuksen myötä paljastuu piirteitä, joitten "selittävä arvo" on suurempi (syvenevä määrittely)
Tutkimus ei saa kohdistua johonkin tarkoituksellisesti valittuun osaan ilmiöluokasta
14. Havaitsemissääntö nro 3: faktojen ja niiden ilmenemismuotojen erottaminen Sosiologin pitää tarkastella sosiaalisia faktoja näkökulmasta, josta katsoen ne erotetaan yksilöllisistä ilmenemismuodoistaan …?
Yksilölliset ilmenemismuodot ovat havaittavia, eivät sosiaaliset faktat
“Mutta tiedämme, että sosiaalisella elämällä on sellainen erikois-ominaisuus, että se on taipuvainen vakiintumaan säilyttäen silti luovuutensa. Synnyttämistään yksittäisistä teoista huolimatta kollektiiviset tavat ilmenevät tiettyinä muotoina, oikeus- ja moraalisääntöinä, sananlaskuina, sosiaalisen rakenteen faktoina jne.“
Esim. sosiaalisen solidaarisuuden muodot näkyvät oikeussääntöjen järjestelmissä
15. Millaista sosiologiaa? Positivistista? Positivismi (Jerzy Szacki):
Antikriittisyys … D: Kyllä, tietyin varauksin
Metafysiikan kritiikki ja fenomenalismi … D: EI!
Luonnontiede sosiologian mallina … D: Kyllä, tietyin varauksin
Sosiaalisten tosiasioiden esineluonne … D: Kyllä
Antinormativismi … D: Kyllä, tietyin varauksin
"Sosiaalinen insinööritaito" … KYLLÄ!
Durkheim ei ole puhdaslinjainen positivisti …
… mutta puhdas sosiologisti hän on!
16. Sosiologismi (Szacki) Yhteiskunnallisen todellisuuden sui generis –luonne ja radikaali antireduktionismi
? D: KYLLÄ!
2. Sosiologian autonomia suhteessa muihin tieteisiin
? D: KYLLÄ! "Sosiaalista on selitettävä sosiaalisella"
Sosiologia perusyhteiskuntatieteenä
? D: KYLLÄ!
17. KYSYMYKSIÄ?
18. Tehtävä ensi kerralle Max Weber kehitteli ymmärtävää (verstehende) sosiologiaa. Selvitä monisteesta, mitä Weber tarkoitti ymmärtämisellä.
