1 / 23

Tulevaisuuden työ MITÄ SE ON JA MITEN SIITÄ SELVIÄÄ?

Tulevaisuuden työ MITÄ SE ON JA MITEN SIITÄ SELVIÄÄ?. Anu Järvensivu Dosentti Tampereen yliopisto. ”Uusi” työelämä?. Nykytyöelämää ja tulevaa; uutta vanhan seassa Tunnettava "vanha", eli historia Mahdollista ennakoida (huonon ja hyvän) tulevaisuuden piirteitä

lark
Download Presentation

Tulevaisuuden työ MITÄ SE ON JA MITEN SIITÄ SELVIÄÄ?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tulevaisuuden työMITÄ SE ON JA MITEN SIITÄ SELVIÄÄ? Anu Järvensivu Dosentti Tampereen yliopisto

  2. ”Uusi” työelämä? • Nykytyöelämää ja tulevaa; uutta vanhan seassa • Tunnettava "vanha", eli historia • Mahdollista ennakoida (huonon ja hyvän) tulevaisuuden piirteitä • vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joista "valitaan" • Ennakoinnilla aina liikkuva maali ja erehtymisriskejä • Pienempi paha kuin jättää yrittämättä?

  3. Miten voi ennakoida tulevaa työelämää? Muutosvoimista ennakointi • Tämän hetken "taustavirrat" • teknologioiden kehittyminen • mm. kasvonilmeitä tunnistavat robotit, liikkeitä ja painoa tunnistavat lattiat, virtuaalitodellisuuden vahvistuminen • glokalisaatio • globalisaatio – lokalisaatio • ympäristökysymysten aktualisoituminen • Selviääkö maapallo 2050 vuoden yli? • väestön ikääntyminen • Suomessa Euroopan nopeinta • uhka vai mahdollisuus? • yhteisöllisten suhteiden ja arvojen muutokset • vanhojen kollektiivien heikkeneminen, uusien synty • läpinäkyvyyden lisääntyminen, "palauteketjujen" lyhentyminen • työn subjektivoituminen; enemmän mahdollisuuksia omannäköisyyteen, mutta samalla henkilökohtaisen vastuun lisääntyminen Historiallinen tarkastelu, trendit • tulevaisuuden työelämä on jo täällä ja näkyy epätasaisesti jakautuneina pilkahduksina vanhan ja nykyisen seassa • erilaisten tilastojen, viivojen ja aaltojen "jatkaminen" eteenpäin Osattava laskea yhteen: koostettava jollain tapaa looginen kokonaiskuva uuden pilkahduksista

  4. Esimerkki • Työelämän sukupolvien aaltoteoria • Kehitetty kahden teorian yhdistelmänä • Ajatus historiallisesta jatkumosta

  5. Nousun ja laskun sukupolvet • Talouden aaltoteoriat • Talous vaihtelee aaltoina tai sykleinä • Tietyllä aikavälillä nousut ja laskut vuorottelevat • Sukupolviteorioiden mukaan ihmisen mieli järjestyy uudelleen n. 17-vuotiaana • herkkyyskausi • muodostuu sukupolven avainkokemus • ajanhenki tarttuu mielenmaisemaan • työelämäratkaisujen ikäkausi • Nousukaudella töihin tulleet • luottavaisia • kykenevät irtiottoihin • Laskukaudella töihin tulleet • tunnollisia puurtajia • pelkäävät menettävänsä työnsä • potentiaalisempia uupujia?

  6. TYÖELÄMÄN SUKUPOLVIAALLOT Sukupolvien siirtyminen työelämään yleisen talous- ja työllisyystilanteen synnyttämissä ”suomalaisen työelämän aalloissa”. Mukailtu Nikolai Kondratieffin (1892-1938) teoriasta talouden pitkistä sykleistä. Ks. myös Markku Wileniuksen mukaelma aiheesta (esitys Tulevaisuuden megatrendit ja työurien pidentäminen 30.5.2012).

  7. Työelämän muutoksen kokonaiskuva

  8. Tapahtumassa oleva työelämän muutos näytelmävertauksella • Vanha: Työelämässä odottaa valmiita käsikirjoituksia, joihin etsitään ohjaajat ja näyttelijät eri rooleihin. Roolituksen jälkeen näytelmä esitetään ”ennalta määrätyllä” tavalla. • Uusi: Improvisaatioteatteria. Ei ole valmiita näytelmiä eikä käsikirjoituksia, ei edes rooleja. Jokainen kirjoittaa entistä enemmän itse ja yhdessä toisten kanssa oman työelämätarinansa. Tarinoiden yhteensovittelusta tulee yhä tärkeämpi tehtävä.

  9. Työelämän huono tulevaisuus hyvinvoinnin näkökulmasta • Työ ja toimeentulo pilkkoutuu yhä pienempiin palasiin, jotka kilpailutetaan globaalisti • Työ vaatii jatkuvaa varuillaan oloa ja nopeaa reagointia (tarjous)pyyntöihin • Työ on yksinäistä ajelehtimista, kollektiivisia tukirakenteita ei ole • Vaarana: stressi, ylikuormittuminen, oppimismahdollisuuksien kutistuminen, ammatillisen identiteetin ja itsetunnon rapautuminen • Riskinä yhä useamman taloudellinen köyhtyminen ja syrjäytyminen sekä ekologiset yms. katastrofit Soveltaen Gratton 2011

  10. Työelämän hyvä tulevaisuus • Globaalin läpinäkyvyyden lisääntyminen ja palauteketjujen lyhentyminen johtavat myönteisiin arvovalintoihin ja empaattiseen yleisasenteeseen • Oman työn laajojen seurausten näkeminen ja ymmärtäminen • ”Joku näkee aina ja kaikesta jää jälki” (internet) • Työn subjektivoituminen johtaa ihmisten mahdollisuuksiin osallistua mielekkääksi kokemansa yhteiskunnan rakentamiseen • Syntyy uusia yrityksiä ja porukoita, joissa tehdään inhimillisessä, sosiaalisessa, ekologisessa ja taloudellisessa mielessä luovaa ja kestävää työtä • Työ ei enää välttämättä tapahdu työntekijän ja työnantajan välisen vaihdon kehyksessä eikä siinä tuoteta kulutettavaa kolmansille, vaan logiikka voi olla toinen; työ intohimoisena yhteisenä tekemisenä Soveltaen Gratton 2011

  11. Oletus… • Sekä huono että hyvä tulevaisuus realisoituvat globaalisti • Töiden ja tekijöiden polarisaatiokehitys • Voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, kumpi painottuu

  12. Uudenlainen työtä tekevien polarisaatio? Generalisti Toisten tarinoihin kirjoittaja Aktivisti Oman tarinansa kirjoittaja • Yleisosaaja; ei erityistä omaa osaamisprofiilia ”brändiä”. • Työ pilkkoontunutta ja nopeaa reagointia ”ärsykkeisiin” (mm. tarjouspyyntöihin). • Joutuu kilpailemaan globaalisti hinnalla ja nopeudella. • Työn mielekkyys ja merkityksellisyys vaarassa. • Työ stressaavaa ja jatkuvaa valppaana oloa vaativaa. Työ ja tekijä hylkivät toisiaan. • ”Reflektoiva intohimotyöntekijä”. • Tekee mielestään merkityksellistä työtä. • Työskentelee innostuneen uteliaasti ja oppii samalla. • Verkostoituu aktiivisesti. • Ei yksittäisten työnantajien armoilla. • Voi valita mielenkiintoiset projektit ja yhteiskehittely-yhteisöt. • Erilaisia rooleja työntekijänä, esimiehenä, yrittäjänä, asiakkaana, harrastajana jne. Työ ja tekijä magnetoituvat toisiinsa. Soveltaen Gratton 2011

  13. Tarvitaan uusi käsitys työhyvinvoinnista • Työpaikka, työyhteisö, työn organisointi ja johtaminen ovat muuttuneet ja muuttumassa rajusti • Perinteinen ajatus "työpaikan seinien sisään rajautuvasta" työhyvinvoinnista ja työelämän kehittämisestä ei enää riitä • "Turvapaikan seinät ovat kaatuneet" • Taide- ja kulttuurialat suunnannäyttäjinä?

  14. Tutkimus työelämäkokemuksista ja pärjäämisstrategioista • Kysely kesällä 2012 • 2000 henkilön otos Väestörekisterikeskuksen aineistosta • 18-68v • 582 vastaajaa (palautusprosentti 29) • naisia 56 %, miehiä 42 % (9 vastaajaa ei ilmoittanut sukupuoltaan) • Rahoittaja Työsuojelurahasto • Tekijät: Anu Järvensivu, Sannu Syrjä & Katja Uosukainen

  15. Työpaikkakäsitys Väittämien kanssa täysin tai osittain samaa mieltä olleiden osuudet prosentteina.

  16. Työyhteisökäsitys Väittämien kanssa täysin tai osittain samaa mieltä olleiden osuudet prosentteina.

  17. Käsitys työn organisoinnista ja johtamisesta Väittämien kanssa täysin tai osittain samaa mieltä olleiden osuudet prosentteina.

  18. Johtopäätös • Varovaisenkin arvion mukaan neljännes suomalaisista elää jo uutta työelämää: uutta työpaikkakäsitystä, uutta työyhteisökäsitystä ja uutta käsitystä työn organisoinnista ja johtamisesta • (Jos aineistomme on jonnekin päin vino, se on todennäköisesti niin, että uuden työn tekijät ovat aliedustettuina; laaja postikysely + vastaajissa painottuvat vanhimmat sukupolvet.)

  19. Miten voi pärjätä ja pitää itsestään huolta uudessa työelämässä?

  20. Tärkeää tulevaisuuden työssä: 1) Ihminen kehittää aktiivisesti osaamistaan. • Luo muista erottuvaa erityislaatuista osaamista jollain itselle merkitykselliselle alueelle. • Rakentaa hybridiosaamista (useampia osaamisaloja ja niiden yhdistelmiä). • Yhdistää osaamisprofiilinsa tasapainoisesti identiteettiin ja elämäntilanteeseen. 2) Ihminen verkostoituu erilaisiin yhteisöihin. • Auttavat työntekijöitä saamaan tukea työhön liittyvässä ongelmanratkaisussa. • Antavat emotionaalista tukea. • Tekevät omaa osaamista tunnetuksi alan muiden asiantuntijoiden keskuudessa. • Edistävät uusien työmahdollisuuksien löytämistä. 3) Työnantajat kasvavat ajatukseen ”yksilöllisistä diileistä”. • Valmiuksia tarjota työntekijöille erilaisia ”paketteja” koskien työn sisältöjä, työaikaa, työnteon paikkaa ja palkitsemista – kilpailuvaltti! • Vain näin saa parhaat osaajat.

  21. (Työ)elämän ohje tulevaisuuden työssä pärjäämiseksi Mieti, mihin haluat käyttää elämäsi ja työpanoksesi. Mikä on se hyvä, jonka edistämisessä haluat olla mukana? Mikä magnetisoi sinut ja työn? Etsi oikealta tuntuva porukka. Toimivassa porukassa on sopivasti samankaltaisuutta ja erilaisuutta sekä ihmisillä riittävästi hyvää tahtoa. Toteuta missiosi ja unelmasi yhdessä porukkasi kanssa.

  22. Pärjäämmekö uudessa työelämässä?

  23. Kiitos!

More Related