Yksilö, yhteiskunta ja sosiaalinen järjestys - PowerPoint PPT Presentation

yksil yhteiskunta ja sosiaalinen j rjestys n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Yksilö, yhteiskunta ja sosiaalinen järjestys PowerPoint Presentation
Download Presentation
Yksilö, yhteiskunta ja sosiaalinen järjestys

play fullscreen
1 / 28
Yksilö, yhteiskunta ja sosiaalinen järjestys
162 Views
Download Presentation
platt
Download Presentation

Yksilö, yhteiskunta ja sosiaalinen järjestys

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Yksilö, yhteiskunta ja sosiaalinen järjestys YKPA 100Yhteiskuntapolitiikan teoriakeskustelut Marja Järvelä 3.2.2010

  2. Luennon rakenne • Yksilö yhteiskunnassa • Sosiaalinen järjestys • ”Kolmannen” ongelma • Yhteisön ongelma • Sosiaalisen sidoksen yhteiskuntapoliittinen kysymys

  3. Yksilö • Biologinen yksikkö • Psyykkinen yksilö • Sosiaalinen yksilö - rationaalinen taloustoimija - ihminen ja kulttuuri - synteesi: tarveperustainen toimijuus

  4. Biologinen yksikkö • Ihmisen eläimellisyys • Ihmisen kehityshistoria: apinasta ihmiseen (evoluutioteoria) JP Roos & Anna Rotkirch • Binaari oppositiopari: ihminen ja eläin (esim. karnevaali/groteskius Mihail Bahtin) • Ihmisen erityinen käyttäytyminen (esim. puhtauskäsitykset Mary Douglas)

  5. Psyykkinen yksilö • Ihminen on aktiivisesti toimiva, asioita tulkitseva olio • Ihminen on päämäärätietoinen, vastuullinen olio • Ihminen noudattaa sääntöjä • Ihminen on kriittinen oman toimintansa suhteen • Minän rakentaminen sosiaalisissa yhteyksissä. (Rom Harré ks. Oili-Helena Ylijoki teoksessa Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä, Vastapaino 2001)

  6. Sosiaalinen yksilö • Yksilöä sinänsä ei oikeastaan ole vaan yksilö syntyy sosiaalisten suhteiden kautta.*) • Mikä on sosiaalisen kiinnittymisen ensisijainen tapa, on tärkeä määrite teoriasuuntauksen valinnan kannalta • Siis mikä sosiaalinen sidos (lien social – ranskaksi; link,bond,linkage – eng.)? • Samaten on tärkeää kuinka autonominen alue sosiaalisuus on (E.Durkheim ns. sui generis olettamus) *) Ihminen on sosiaalinen/poliittinen eläin (Aristoteles)

  7. Rationaalinen taloustoimija • Modernisaation pääroolin kantaja (Adam Smith näkymätön käsi, Max Weber hyödyn tavoittelu, moraali ja byrokratia) • Peliteoriat (John Elster preferenssit, hyödyn maksimointi) • Hyvinvoinnin tavoittelu (Amartya Sen, vapausajattelu, kulttuurinen konteksti) • Taloudellisen vallan kysymys (Karl Marx klassikkona, Manuel Castells verkostoyhteiskunta, Arturo Escobar poliittisen ekologian koulukunta)

  8. Ihminen ja kulttuuri • Ihminen on kulttuuriolento, jonka olemista säätelevät erilaiset kulttuurin muodot (Emile Durkheim) • Kulttuurit ovat suhteellisen vakiintuneita ja uusiutuvia (Margaret Mead) • Yksilöt oppivat kulttuurin (Pierre Bourdieu) • Tärkeitä analyysin kohteita: - tapa/ habitus (Bourdieu; Georg H. Mead) - kommunikaatio (J.Habermas) - valta (M. Foucault)

  9. Tarveperustainen toimijuus • Motivoitu toimijuus • Reflektiivinen toimijuus • Minä -projektit • Kyky preferenssien mukaiseen toimintaan • Kyky toimintatilanteiden yhteisöllisten edellytysten ja rajoitusten huomioimiseen • Kyky emansipaatioon ? • Kyky luopumiseen ?

  10. Sosiaalinen järjestys • Sosiaalinen järjestys viittaa normirakennelmaan ja sääntöihin, joiden varassa yhteiskunta tai yhteisö (yhdyskunta) toimii. • Sosiaalinen järjestys saattaa antaa erilaisia rooleja eri toimijoille (esimerkiksi Karl Marxin katsannossa teollisuusyhdyskunta on luokkayhteiskunta pienoiskoossa; Emile Durkheim näki yhdyskunnan enemmän moraalikoodien kautta ja sen valossa miten yksilö löysi paikkansa yhteiskunnassa – sosiaalisen sidoksen ongelma.)

  11. Sosiaalisen sidoksen tyyppejä • Läheisyys/Etäisyys • Mukautuminen/Emansipaatio • Neuvottelu/Konflikti • Kontrolli/Kohtalonusko • Menneisyys/Tilanne/Tulevaisuus • Paikkasidonnaisuus/Liikkuvuus

  12. ”Kolmannen ongelma” • Minän ja maailman väliin asettuu ”kolmas” näitä organisoiva momentti ”yhteiskunta” • Tästä seuraa että yhteiskunta esittää sosiaalisen järjestyksen • Tämä voi tarkoittaa tuotantoon perustuvaa järjestystä (esim. K. Marx) tai kulttuurista muodostelmaa, johon sisältyy moraalijärjestelmä (esim. Emil Durkheim) • Ajatuksena on (antagonistisen) dikotomian purkaminen tai ratkaiseminen.

  13. Georg Simmel ja identiteetti • Yhteiskunnan sitovuuden ja yksilön vapauden ongelma on ratkaistava, jotta saadaan yhteiskunta, jossa vallitsee yhtä aikaa yksilön identiteetti ja integraatio. • Siis soviteltu sosiaalinen sidos, niin että jokaisella on paikkansa yhteiskunnassa. Ks. Arto Noro: Muoto, moderniteeti ja kolmas, 1991

  14. Kolmas numerollisesti • On esitetty että sosiaalisesta voidaan vasta puhua kun ryhmään liittyy kolmas osapuoli. (esim. perhe – lapsen syntymä) • Uusi sosiaalinen dynamiikka (sosiaalisuus) käynnistyy kun ryhmään tulee kolmas • Pieni ryhmä pyrkii löytämään ”yhteisen minimin” ja toimimaan tavoitteellisesti • Pieni ryhmä hajoittaa kahden intiimisyyden (ystävyys), silti pientä ryhmää hallitsee tapa.

  15. Muoti • Sosiaalinen mekanismi, joka ratkaisee erottautumisen ja yhdenmukaisuuden välisen dualismin. • Ratkaisu on vain tilapäinen tosin. • Muoti on dynaaminen sosiaalinen mekanismi. • Muoti on myös välitila, johon liittyy epämääräisyyttä, sen syntysijaa on vaikea tunnistaa.

  16. Suuri ryhmä • Sosiaaliset suhteet muuttuvat ”asiallisiksi” • Tarvitaan välittäviä elimiä, virkoja ja symboleja • Kiinteät muodot korvaavat välittömät vuorovaikutukset • Kysymys vallan rakenteesta tulee tärkeäksi • Vallan muotoja: herruus, auktoriteetti ja arvovalta • Sivilisoiva valta – tärkeätä myös alistujan vapaus.

  17. ”Kolmas” ja kulttuurihistoriallinen psykologia • Ihmisen menestyksellinen taival kädellisenä oliona perustuu kykyyn käyttää ja tuottaa erilaisia välineitä (L.S.Vygodski) • Nämä välineet siirtyvät sukupolvelta toiselle • Välineiden avulla ihminen voi hallita luontoa • Välineisiin liittyy tavoitteellista toimintaa. • Korkeampien psyykkisten funktioiden erityispiirre on, että ne ovat tahdonalaisia ja tietoisia. • Kehityksen myötä korkeammat psyykkiset funktiot saavat määräävän aseman psyyken kokonaisuudessa, mutta alemmatkaan prosessit eivät katoa jäljettömiin (Vilma Hänninen 2001, Sos.psyk. suunnannäyttäjät )

  18. Luontosopimus ja ”kolmas” • Ihmisten väliset konfliktit ja niiden ratkaisupyrkimykset jättävät huomiotta elintärkeän kolmannen eli ”luonnon” (Michel Serres) • Ihmiset muodostavat parasiittisen suhteen luontoon, ottavat kaiken irti huoltamatta luontoa • Luonnon huolto edellyttää symbioottista suhdetta tähän ”kolmanteen” • Yhteiskunnan tulee solmia ”luontosopimus”

  19. Yhteisö yleisesti • Monien ihmisten välinen yhteenliittymä, joka koetaan yhteiseksi ja joka antaa toimintatilaa yhteiselle toiminnalle yhteisten päämäärien tavoittelussa. • Yhteisöön liittyminen katsotaan yleensä vapaaehtoiseksi, mutta vapaaehtoisuus voi olla suhteellista (vrt. esimerkiksi historiallisesti muotoutuneet paikallisyhteisöt). Yksilön kannalta on kuitenkin tärkeätä, että yksilö hyväksyy jäsenensä osaksi yhteisöä. (Mukaeltu Heikki Lehtosen määritelmästä, teos: Yhteisö)

  20. Yhteisön ongelma • ”Viime vuosikymmenellä monet sosiologiset tutkimukset tuomitsivat kulttuurisesti kiinteät paikallisyhteisöt häviämään kaupunkimaisten modernien yhdyskuntien paikalliskartoilta… • …siellä missä kiinteitä paikallisyhteisöjä vielä esiintyi, tämä yhteisöllisyys perustui yhteisyyteen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen taikka riippuvuuteen, ja näiden yhteisöjen ajateltiin …pudonneen kehityksen kelkasta. Järvelä,M. 1994 Elämäntavan näkökulma… Teoksessa Kulttuurin tutkimus, Johdanto toim. Jari Kupiainen & Erkki Sevänen.

  21. Yhteisön muodostumisen perusteet • Aineellinen perusta: elinkeinot, tuotantovälineet, työvoima, muut tuotannon tekijät, infrastruktuuri • Paikallisten resurssien omistajuus • Resurssien hallittu taikka hallitsematon käyttö (esim. Michael Redclift resurssien ekotehokas käyttö; Arturo Escobar paikallisväestön oikeudet resursseihin) • Onko yhteisö mahdollinen ilman omistajuutta, joka liittyy toiminnan aineelliseen perustaan?

  22. Yhteisö ja kulutusyhteiskunta • Kulutusyhteiskuntaa on pidetty tehokkaana tapana purkaa paikallisyhteisöjä (vertailuperusteiden muuttuminen) • Sama vaikutus on nähty kaupungistumisella, tai sen seurauksena yhteisöt ovat ”keventyneet” (esim. Simmel) • Yhdyskunnan/yhteisön omistajuus on samalla siirtynyt byrokraattisen hallinnan piiriin (esim. Max Weber)

  23. Mobiilit ja labiilit yhteisöllisyydet • Perustuvat yksilöiden sopimuksiin ja verkostoihin • Voidaan perustaa ja purkaa ”kevyesti” • Aineelliset sitoutumiset vähäisiä • Perustuvat konventionaaliseen moraaliin (esim. NIMBY-not in my backyard) (vrt. IMBY…In my…) • Saattavat muodostua sosiaalisiksi liikkeiksi, jolloin siirtyvät toiminnallisesti ja moraalisesti eri kategoriaan (esim. Alain Touraine ja Manuel Castells) Labiili = horjuva, epävakaa, epävarma, muuttuva, mielialaltaan horjuva

  24. Yhteisö ja myöhäismoderni yhteiskunta • Tarveperustaista hyvinvointia ei voida ratkaista paikallisyhteisössä • Yhteiskuntasopimus takaa kansalaisuusperustaiset perusoikeudet valtiossa – suvereeni, rajoitettu valta luovutetaan valtiolle (John Locke, Jean-Jacques Rousseau • Gesellschaft periaate määrää, Gemeinsachaft mukautuu – pääsääntöisesti (käsitteet F. Tönnies) • Yhteiskunta perustuu työnjakoon, jossa sosiaaliset riippuvuudet yksilöityvät ja rakenteelliset riippuvuudet ovat osin läpinäkymättömiä. (Emile Durkheim) • Voiko vapautta olla ilman turvallisuutta ? (François Ewald: L’État Providence 1986, 571)

  25. Yhteisö ja symbolit • Spatiaalisuus ei rajoita • Kansallisvaltiollisista symboleista suurempiin ja pienempiin kokonaisuuksiin (delokalisaatio ja relokalisaatio) • Voiko kulutusyhteiskunta muodostaa pysyviä, elämäntapaa kokonaistavia symboleja. Symboli on asia, joka edustaa jotakin toista asiaa siten, että niiden välillä on vain sopimuksenvarainen yhteys. (esim. vaakuna tai lippu)

  26. Yhteisö myyttinä • Oikeus alueeseen, sen omistajuuteen. • Kiteytetään konfliktitilanteessa • Käytetään yhteisön representaatioissa • Diaspora yhteisöjen kiinteyden kannalta olennainen. (Vaeltavien kansojen myytit) • Kollektiivisen tajunnan rakennusaineena • Identiteettien oikeuttamisen välineenä Myytti: kertomus alkuperästä, sankaruudesta tai ratkaisun mahdollisuudesta

  27. Sosiaalisen sidoksen kentät 1. • Sosiaaliset organisaatiot sulkevat piiriinsä yksilöt, jotka mukautuvat organisaatioiden asettamaan sosiaaliseen järjestykseen • Sosiaaliset organisaatiot voivat asettaa sanktioita ja kannusteita, antaa rooleja, symboleita jne. Mutta yksilö vastaa tavasta jolla mukautuu sosiaaliseen organisaatioon tai on mukautumatta. • Toiminnan kannalta katsoen muodostuu sosiaalisia kenttiä, joilla voi toimia tarpeiden mukaan.

  28. Sosiaalisen sidoksen kentät 2. • Kenttiä voi olla (yleensä onkin) monia, joten yksittäisillä toimijoilla on monia rooleja. • Esimerkkejä kentistä perhe, työpaikka, (hyvinvointi)valtio/kunta, harrastuspiiri. • Emile Durkheimin mukaan ongelma on kehityksen mukanaan tuoma frustraatio, jos tarpeita ja kenttiä on liikaa. Oman ”paikan” löytyminen siis avainkysymys, johon liittyy myös identiteetin oikeuttaminen ja ”anomian” välttäminen.