Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet

1. Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet 1600-luvun sopimusteoreetikot 27.3.2007 Jarmo Pulkkinen

2. 1600-luvun Englanti Jaakko I (hallitsi 1603-1625) kiistat parlamentin kanssa (verot) sek� uskonnolliset ongelmat (puritaanien vaatimukset). Kaarle I (hallitsi 1625-1649) Hallitsi 11 vuotta ilman parlamenttia (1629-1640). Kutsui parlamentin koolle vuonna 1640 (pitk� parlamentti). Sis�llissota (1642-1649) p��ttyi parlamentin voittoon. Kaarle I mestattiin tammikuussa 1649.

3. Oliver Cromwell (1599-1658) hajotti parlamentin vuonna 1653 ja hallitsi lordiprotektorina kuolemaansa asti. Restauraatio (1660) palautti monarkian. Kaarle II (hallitsi 1660-1685) Jaakko II (hallitsi 1685-1688) Viimeinen katolinen kuningas Englannin valtaistuimella. Parlamentti kutsui Hollannista apuun Vilhelm III Oranialaisen (ns. mainio vallankumous, 1688).

4. Jumalallinen oikeus vs. sopimus Kuninkaan auktoriteetti perustuu jumalalliseen oikeuteen (�divine right� theory). Esim. Jaakko I ja Kaarle I. Sopimusteoria: hallitsijan auktoriteetti sopimukseen perustuvana. Ajatus l�ytyy Raamatusta ja antiikin filosofeilta. Yleistyi keskiajalla. K�ytettiin tukena yhteiskunnalliselle vastarinnalle.

5. Thomas Hobbes (1588-1679) Apupapin poika Opiskeli Oxfordissa. Yksityisopettajaksi aateliseen Cavenishin perheeseen. Kiinnostui filosofiasta 1630-luvulla. Vietti sis�llissodan ajan Pariisissa (1640-1651). The Elements of Law (1640) De Cive (1642) Leviathan (1651)

6. Leviathan (1651) Taustavaikuttajat: Englannin sis�llissota, l�yt�retket sek� tieteellinen vallankumous. Galilein analyysin ja synteesin menetelm�. Ilmi� hajoitetaan osiin (analyysi), jonka j�lkeen osat kootaan uudelleen (synteesi).

7. Hobbesin luonnontila Hobbes kuvaa luonnontilan k�sitteen avulla ihmisten k�ytt�ytymist� ilman yhteiskuntaa. Ihminen ei ole luontaisesti sosiaalinen, vaan itsek�s oman edun tavoittelija. Luonnontila ei ole koskaan vallinnut yksil�tasolla, vaan pelk�st��n perheyhteis�jen tasolla. Hobbes antaa esimerkkein� sek� Amerikan ett� Englannin sis�llissodan.

8. �Voidaan kuka ties ajatella, ettei koskaan ole ollut sellaista aikaa eik� sotatilaa kuin t�m�, ja uskon, ettei sellaista koskaan olekaan ollut yleisesti kaikkialla maailmassa. Mutta on monia paikkoja, joissa nykyisinkin elet��n niin. Sill� monissa paikoissa Amerikassa villeill� kansoilla ei ole lainkaan mit��n hallitusta, paitsi pienten perheiden hallitus, jonka sopu riippuu luonnollisista himoista. Ja he el�v�t t�n�kin p�iv�n� sill� raa�alla tavalla, josta puhuin. Joka tapauksessa se el�m�ntapa, mihin ihmiset, jotka aikaisemmin ovat el�neet rauhallisen hallituksen alaisina, yleens� sis�llissodassa rappeutuvat, osoittaa, millainen el�m�ntapa olisi ellei olisi mit��n yhteist� valtaa pel�tt�v�n�. (Leviathan, 124)

9. Luonnontila valtioiden v�lill� �Mutta vaikka ei koskaan olisi ollut sellaista aikaa, jolloin eri ihmiset olivat sotatilassa toisiaan vastaan, niin kaikkina aikoina kuninkaat ja korkeimmat vallanpit�j�t ovat riippumattomuutensa vuoksi jatkuvissa kiistoissa ja esiintyv�t kuin gladiaattorit, jotka t�ht��v�t toisiaan aseillaan ja pit�v�t silm�ll� toisiaan; toisin sanoen heill� on linnoituksensa, varuskuntansa ja tykkins� kuningaskuntiensa rajoilla ja aina vakoilijansa naapureita tarkkailemassa, mik� on sotaisa ele.� (Leviathan, 125) Hobbeslainen realismi vs. kantilainen idealismi kansainv�lisess� politiikassa.

10. Ihmiset luonnontilassa �Kaikkien sota kaikkia vastaan�. Ei yhteisi� moraalik�sityksi� (ei ole olemassa luonnollista moraalia). Ei omaisuutta. Jokaisella on �oikeus� kaikkeen, my�s toisten ruumiiseen ja omaisuuteen. Jokaisella luonnollinen oikeus henkens� puolustamiseen kaikin mahdollisin keinoin. On j�rkev�� pit�� kaikkia muita vihollisina. Ihmiset ovat fyysisilt� voimiltaan ja �lyllisilt� kyvyilt��n suurin piirtein samanveroisia. Aina l�ytyy ihmisi�, jotka yliarvioivat voimansa tai nauttivat muiden alistamisesta ja vahingoittamisesta. Ihmiset ovat kunnianhimoisia ja turhamaisia.

11. El�m� luonnontilassa �Sellaisessa olotilassa ei ole sijaa yritteli�isyydelle, koska sen hedelm� on ep�varma; ei siis my�sk��n maanviljelyst�; ei merenkulkua eik� meritse tuotavien tavaroiden k�ytt��; ei kunnollisia rakennuksia; ei kulkuneuvoja eik� laitteita voimaa vaativiin kuljetuksiin; ei tietoa Maan pinnasta; ei k�sityst� ajasta; ei taiteita; ei oppia; ei yhteis�j�; ja mik� pahinta, vallitsee ainainen pelko ja v�kivaltaisen kuoleman vaara; ja ihmisen el�m� on yksin�inen, kurja, h�ijy, raaka ja lyhyt.�(Leviathan, 123-124)

12. Sopimus yhteiskunnan perustana Poliittinen auktoriteetti perustuu sopimukseen, eik� esim. jumalalliseen oikeutukseen. Aiemmin sopimuksen oli n�hty teht�v�n hallitsijan ja kansan v�lill�. Hobbesilla ihmiset tekev�t sopimuksen kesken��n, ja luovuttavat sitten suuren osan oikeuksistaan suvereenille. Suvereniteetin muotoja: monarkia, aristokratia ja demokratia. Monarkia on paras vaihtoehto.

13. Suvereenin oikeudet ja velvollisuudet Suvereenin valta on absoluuttinen ja rajoittamaton. Alamaisten on toteltava aina ja kaikissa tilanteissa. Poikkeuksena oikeus puolustaa omaa henke�n. Suvereenilla on velvollisuus pit�� yll� j�rjestyst� sek� suojelella alamaisten henke� ja omaisuutta. Sopimuksen yksipuolinen purkaminen alamaisten taholta ei ole mahdollista. Sopimus purkautuu vain jos suvereeni ei en�� kykene toteuttamaan sen velvoitteita.

14. Hobbesin kritiikki� Samuel Putendorf (1632-1694) Kaikki ihmiset tunnistavat Jumalan asettaman moraalilain. luonnontilan turvattomuus johtuu syntiinlankeemuksessa turmeltuneen ihmiskunnan kyvytt�myydest� noudattaa Jumalan moraalilakia.

15. John Locke (1632-1704) Is� taisteli parlamentin joukoissa sis�llissodassa. Opiskeli Oxfordin yliopistossa l��k�riksi. Lordi Ashleyn (my�h. Shaftesburyn jaarli) henkil��k�ri ja sihteeri. Pakeni 1683 Hollantiin. Palasi Englantiin mainion vallankumouksen j�lkeen. Empiirisen filosofian t�rke� edustaja (An essay concerning human understanding, 1690).

16. Two Treatises of Government (1690) Locke ilmoittaa esipuheessa p��m��r�n��n olevan mainion vallankumouksen puolustaminen. Jakaantuu kahteen osaan: I osa kritisoi Robert Filmerin yksinvaltiuden puolustusta: Kuningas on saanut valtansa suoraan Jumalalta. II osa kertoo miten oikeudenmukainen poliittinen yhteiskunta rakennetaan. Suomennettu nimell� Tutkielma hallitusvallasta.

17. Locken luonnontila Luonnontila �on t�ydellisen vapauden tila, jossa [ihmiset] voivat m��r�t� teoistaan, k�ytt�� omaisuuttaan ja henkil���n luonnollisen lain rajoissa niin kuin katsovat soveliaaksi, kysym�tt� lupaa kenelt�k��n ja riippumattomina kenenk��n muun ihmisen tahdosta�. (Tutkielma hallitusvallasta, � 4) Locken �luonnollinen laki�: �kaikki ovat tasavertaisia ja itsen�isi�, kukaan ei saa vahingoittaa toisen el�m��, terveytt�, vapautta eik� omaisuutta (� 6) Lain toimeenpano kuuluu jokaiselle ihmiselle. Itse kukin saa �kostaa vain niin pitk�lle kuin viile� j�rki ja omatunto arvioivat olevan suhteellista rikkomukseen n�hden" (� 8)

18. Omaisuuden k�site Omaisuuden instituutio on per�isin Jumalalta: �Jumala antoi maailman ihmisille yhteiseksi. [�] Kaikki sen tuottamat hedelm�t ja sen ruokkimat el�imet kuuluvat ihmiskunnalle yhteisesti.� (� 26). Ihminen itse, h�nen ruumiinsa ja sen tekem� ty�, h�nen k�siens� aikaansaannokset, ovat luonnostaan h�nen yksityist� omaisuuttaan. �Villi intiaani ei tunne valtauksia vaan on yh� yhteismaan asukas, mutta h�net ravitsevan hedelm�n tai riistan t�ytyy olla h�nen, ja sellaisella tavalla h�nen - osa h�nt� - ettei kell��n muulla en�� ole mit��n oikeutta siihen.� (� 26).

19. (1) Maa- ja muuta omaisuutta on j��t�v� muille riitt�v�sti. (2) Kukaan ei ota omaisuudekseen enemp�� kuin pystyy k�ytt�m��n. Pilaantuva (esim. ruoka) vs. pilaantumaton omaisuus (esim. kulta). J�lkimm�inen mahdollistaa suurten omaisuuksien ker��misen. T�rkein syy miksi yhteiskuntasopimus solmitaan on omaisuuden suojeleminen.

20. Yhteiskunnan synty Ihmiset luovuttavat suvereenille oikeuden valvoa lakien noudattamista ja rangaista rikollisia. �Yhteiskunnaksi liitytt�ess� t�rkeimp�n� tavoitteena on saada nauttia omaisuudesta rauhassa ja turvassa. T�rkein v�line ja keino t�h�n ovat yhteiskuntaan s��dett�v�t lait." (� 134) Kaikki yhteiskunnan j�senet, hallitsijat mukaan lukien, ovat lakien alaisia. Hallitsijalla ei ole oikeutta yksipuolisesti m��r�t� veroja. Jokaisen on maksettava osansa, mutta �maksun t�ytyy tapahtua h�nen suostumuksellaan eli enemmist�n suostumuksella, joko itse annettuna tai valittujen edustajien antamana�. (THV � 140)

21. Oikeutus kapinalle Sopimusta teht�ess� kansa ei luovuta poliittista valtaa hallitsijalle. Hallitsijan asema perustuu sopimuksen sijasta luottamukseen (trust). Kansalla on oikeus vaihtaa hallitsija jos se katsoo hallitsijan k�ytt�neen luottamusta v��rin. Oikeutettu kapina: �Kansa siet�� ilman niskoittelua ja mutinaa vallanpit�jien suuretkin virheet, monet v��r�t ja hankalat lait ja kaikenlaiset inhimillisest� heikkoudesta johtuvat lipsahdukset. Mutta jos pitk� v��rink�yt�sten, erehdytt�misen ja juonittelujen sarja johtaa samaan suuntaan ja tekee tavoitteet ilmeiseksi kansalle, he eiv�t voi olla tuntematta, millaisen vallan alla he ovat, ja n�kem�tt� mihin heit� vied��n�. (� 225)

22. Locken merkitys ja vaikutus Poliittisen liberalismin ja liberaalin demokratian edell�k�vij�. Puolusti ihmisoikeuksia, yksil�nvapautta, ja uskonnollista suvaitsevaisuutta. Vaikutus n�kyi mm. Ranskan vallankumouksessa ja Yhdysvaltain itsen�isyysjulistuksessa: �Pid�mme n�it� totuuksia itsest��n selvin�, ett� ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi, ett� Luoja on antanut heille tiettyj� luovuttamattomia oikeuksia, ja ett� niiden joukossa ovat el�m�, vapaus ja onnen tavoittelu. Hallitukset, jotka saavat valtansa hallittujen suostumuksesta, on perustettu n�iden oikeuksien suojelemiseksi; ja milloin jokin hallitusmuoto on n�iden p��m��rien vastainen, kansalla on oikeus muuttaa sit� tai lakkauttaa se.� (Yhdysvaltojen itsen�isyysjulistus, 1776)