Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet
Download
1 / 90

Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet - PowerPoint PPT Presentation


  • 76 Views
  • Uploaded on

Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet. 15.4. konservatismi (HU106) 16.4. liberalismi (SÄ118) 22.4. sosialismi (HU106) 23.4. sosiaalidemokratia ja kommunismi (SÄ118) 6.5. fasismi ja kansallissosialismi (HU106) 7.5. uusliberalismi ja uuskonservatismi (HU106)

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet' - yen


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet
Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet

15.4. konservatismi (HU106)

16.4. liberalismi (SÄ118)

22.4. sosialismi (HU106)

23.4. sosiaalidemokratia ja kommunismi (SÄ118)

6.5. fasismi ja kansallissosialismi (HU106)

7.5. uusliberalismi ja uuskonservatismi (HU106)

oheislukemisto: V.I. Lenin, Valtio ja vallankumous

(http://www.wuorikoski.fi/valtio%20ja%20vallankumous.pdf)

tentti: ma 13.5. klo 16-18 HU106



Teollinen vallankumous
teollinen vallankumous

  • alkoi Englannista 1700-luvun puolivälissä; edellytyksinä innovaatioille suotuisa ilmapiiri, riittävästi raaka-aineita, pääomaa, työvoimaa ja ostovoimaa sekä kaupan vapautuminen

  • Manner-Eurooppa seurasi perässä 1800-luvun alussa

  • kehitys kohdistui puuvillateollisuuteen ja metalliteollisuuteen

  • ensimmäinen teollinen vallankumous: teollisen tuotantoprosessin synty

  • toinen teollinen vallankumous (1800-luvun puoliväli): rautatiet, sähköistäminen, massatuotanto

  • synnytti suureet sosiaaliset ongelmat


Proletariaatin synty
proletariaatin synty

  • työläiset tehtaissa

    • palkka tehdystä työstä

    • työturvallisuus olematonta

    • ei mitään oikeusturvaa

    • sosiaalinen turvaverkko puuttui

    • lapsityövoima

  • työläisten asuinalueet

    • kurjat olosuhteet, tyytymättömyys

      → alkeellista organisoitumista työolojen parantamisen puolesta

    • rikollisuus, prostituutio yms.


Vallankumouksellinen liikehdint
Vallankumouksellinen liikehdintä

  • 1789 Ranskan suuri vallankumous

  • 1821-1829 Kreikan vapaussota

  • 1830 heinäkuun vallankumous

  • 1830-1831 Puolan kapina

  • 1848-1849 helmikuun vallankumous, kuohuntaa ympäri Eurooppaa

  • 1871 Pariisin kommuuni


1800 luvun aatteet
1800-luvun aatteet

  • perustuivat edellisten vuosisatojen aatteille

    • konservatismi reaktiona valistusajattelulle

    • liberalismi jatkoi Smithin ja Locken traditiota

    • sosialismilla edeltäjinä utopistisosialistit ja erilaiset kapinaliikkeet

  • kehittyivät keskinäisessä vuorovaikutuksessa

    • konservatismin valtio ↔ liberalismin individualismi

    • sosialismin luokkataisteluteoria ↔ konservatismin luokkien välinen harmonia

  • liberalismi Englannista, konservatismi Saksasta, sosialismi Saksasta ja Ranskasta

  • suhde Ranskan suureen vallankumoukseen

    • konservatismi: kauhukuva menneisyyden unohtamisesta

    • liberalismi: vallankumous seurausta absolutismista

    • sosialismi: vallankumous esikuva tuleville vallankumouksille


Konservatismi1
konservatismi

  • vastareaktio valistukselle ja vallankumoukselle

  • ei yhtenäinen aate, teoriasta puhumattakaan

  • sosiaalinen perusta niissä luokissa jotka olivat menettäneet eniten vallankumouksessa (aateli, papisto, käsityöläiset, talonpojat)

  • yksinkertaisimmillaan traditionalismia, kaipuuta vanhaan (haaveiden kohteena ancien régime tai keskiaika)

  • yhteiskuntakehityksen tulee olla vähittäistä

  • yhteiskunnan tulee muodostaa harmoninen, orgaaninen kokonaisuus

  • valtion tehtävä on aktiivisesti sovittaa yhteiskunnallisia ristiriitoja (sosiaalikonservatismi)

  • uskonto on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima

  • (kansallisuusaate on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima)


Edmund burke 1729 1797
Edmund Burke (1729-1797)

  • englantilainen poliitikko, kirjailija ja filosofi

  • Reflections on the Revolution in France (1790)

  • vallankumous ei ole keino valtion instituutioiden muutokselle

  • muutoksessa otettava huomioon kansakunnan traditiot

  • kehitys orgaanista, ei äkillisiä muutoksia


Traditionalismi
traditionalismi

  • yhteiskunnan lait ja instituutiot tulee säilyttää

  • sellaisia säädöksiä ja määräyksiä ei saa tehdä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain sisäisen luonteen kanssa

  • traditioiden säilyttämisen edut:

    • luo symmetriaa ja yhdenmukaisuutta

    • edulliset kehityslinjat säilyvät

    • yhdistyy jatkuvuus ja uudistuminen

  • epäpätevät ihmiset eivät saa osallistua yhteiskunnan hoitoon

    • määrittävinä tekijöinä: ihmisen luonto, koulutus, elämän tilanne = sosiaalinen asema ratkaisee

    • parhaita päättäjiä maata omistava aateli


Joseph de maistre 1753 1821
Joseph de Maistre (1753–1821)

  • diplomaatti ja kirjailija

  • Piemont-Sardinian hovin palveluksessa

  • yhteiskuntajärjestys on Jumalan säätämä; sitä ei tule muuten perustella

  • valistusajattelu kokonaan turmiollista

  • tuli palata vallankumousta edeltävään tilaan

  • perinnöllinen yksinvaltius, voimakas kirkko, tiukka kuri


Georg wilhelm friedrich hegel 1770 1831
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770-1831)

  • konservatismin keskeisin ajattelija

  • professori Berliinin yliopistossa

  • Grundlinien der Philosophie des Rechtes (1821)

  • kaikki kehitys on hengen kehitystä, vapautumista materiasta. Kolme astetta:

    • subjektiivinen henki

    • objektiivinen henki

    • absoluuttinen henki

  • järjen viekkaus

  • Ihmisen tunnettava hengen tarkoitus,

    muutoin kaaosta ja kärsimystä

  • herra ↔ renki


Ihmisen eettisen kehityksen kolme vaihetta
Ihmisen eettisen kehityksen kolme vaihetta

  • Perhe: eettisyyden kehityksen luonnollinen vaihe. Perustuu rakkauteen ja epäitsekkyyteen. Ihminen kasvaa sosiaalisuuteen ja hänestä tulee kelvollinen kansalainen

  • Kansalaisyhteiskunta: koossapitävä voima taloudelliset ja juridiset siteet. Ei ole tasa-arvoinen; tarpeiden tyydyttäminen kilpailun kautta. Kolme säätyä:

    • talonpoikaissääty: maata omistava ja viljelevä sääty

    • kauppiassääty: jalostaa ja hoitaa tavaran jakelun; riippuvainen omasta työpanoksesta

    • virkamiessääty (yleinen sääty): valtiota ylläpitävä sääty

      Vähäosaisista pidetään huolta, jotta ei synny köyhälistöä. Järjestystä valvovat poliisi ja oikeuslaitos.

  • Valtio: eettisen kehityksen korkein aste. Ei perustu ihmisten tekemään sopimukseen. Sen keskeiset instituutiot ovat perinnöllinen monarkia, säätyvaltiopäivät ja hallintokoneisto. Valtiossa vallitsee täydellinen vapaus, mutta ei tasa-arvo.



Liberalismin peruspiirteet
liberalismin peruspiirteet

  • pyrki edistämään ihmisen vapautta

  • vastusti talouden keinotekoisia rajoituksia (merkantilismi)

  • vastusti mielivaltaista sortoa ja hallintoa sekä maaorjuutta

  • tavoitteena rajoittaa perustuslailla hallitusvallan mielivaltaista käyttöä ja toteuttaa demokratia

  • tasa-arvoisuus lakien edessä

  • lainsäädäntö avoimeksi, hyväksyttäväksi ja ennustettavaksi

  • vapaaehtoisuuden maksimointi

  • yksilön vapauden rajoittaminen minimiin

  • suhtautuminen vallankumouksiin periaatteessa myönteinen

    • 1600- ja 1700-lukujen vallankumouksissa toteutettiin liberaaleja periaatteita

    • vallankumouksiin sisältyvä pakko ongelmallinen


Liberalismin eri suuntauksia
liberalismin eri suuntauksia

  • Manchesterin liberalismi: taloudellinen liberalismi, joka pyrkii purkamaan kaikki kaupan rajoitukset, laissez-faire; poliittisena aatteena pyrkimys yhteiskunnan sääntelyn minimoimiseen

  • sosiaaliliberalismi: sosiaalinen kontrolli yksilön vapauden kustannuksella on tiettyyn rajaan asti hyväksyttävissä

  • sosiaalidarwinismi: ihmisyhteiskunnan kehitykseen vaikuttavat eräänlaiset luonnonvalinnan lait


Alexis de tocqueville 1805 1859
Alexis de Tocqueville (1805-1859)

  • aristokraattinen liberaali

  • mukana politiikassa 1830–1840-luvuilla; hetken ulkoministerinä

  • 1831-1832 Yhdysvalloissa

  • De la démocratie en Amérique (1835, 1840)

  • useita muita matkakirjoja


Demokratia
demokratia

  • erotti toisistaan tasa-arvon ja vapauden; tasa-arvo ei merkitse vapautta

  • tasa-arvopyrkimyksissä vaara demokratialle ja vapaudelle

    • ihmiset uhraavat vapautensa saadakseen pitää tasa-arvonsa ja aineellisen hyvinvointinsa (enemmistön despotia)

    • äärimmäinen individualismi: halu hoitaa vain omat asiat

    • ajattelua leimaa keskinkertaisuus ja epäitsenäisyys, julkinen keskustelu ei tosiasiallisesti ole vapaata

    • enemmistön tyrannian johdosta vähemmistöjen mielipiteet eivät pääse esille

    • ihmisten tuli toimia yhteisessä rintamassa vapaaehtoisten yhdistysten kautta

  • Yhdysvallat onnistunut esimerkki demokratian toteuttamisesta

    • kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet

    • patriotismi ja yritteliäisyys


Jeremy bentham 1748 1832
Jeremy Bentham (1748–1832)

  • 1824 Westminster Review

  • moraalifilosofinen utilitarismi: tekoja arvioidaan pelkästään sen mukaan, paljonko ne tuottavat mielihyvää tai mielipahaa

  • mahdollisimman paljon mielihyvää mahdollisimman monille

  • sovelsi utilitaristista ajatusta lainsäädäntöön:

    rangaistuksissa tuli välttää liiallisen mielipahan tuottaminen

  • James Mill (1773–1863)

    • yhdessä Benthamin kanssa kasvatti poikansa John Stuart Millin sivistysihanteidensa mukaisesti


John stuart mill 1806 1873
John Stuart Mill (1806-1873)

  • Itä-Intian kauppakomppanian virkamies

  • 1860-luvuvlla parlamentin jäsen

  • ahkera kirjoittaja: poliittiset vapaudet ja oikeudet; edustuksellinen hallintomalli, naisten oikeudet

  • filosofia: empiristi ja utilitaristi

  • Principles of Political Economy (1848)

  • On Liberty (1859)

  • Considerations on Representative Government (1861)


Utilitarismi
utilitarismi

  • tekojen ja instituutioiden tulee luoda mielihyvää

    • onnellisuus = ihmiset ovat tyytyväisiä ja onnellisia ja saavat toiveensa toteutumaan

    • keskeistä subjektiivinen arvio tilanteesta

  • toiminnat tulee arvioida tuotetun mielihyvän määrällä

    • James Mill ja Jeremy Bentham: arviointi matemaattista

    • J.S. Mill: on otettava huomioon mielihyvän laatu ja sallittava joskus intuitiivinen tekojen arviointi


Ihmisen tekojen rajoittamisen periaatteet
ihmisen tekojen rajoittamisen periaatteet

  • vahinkoperiaate = rajoitukset ja pakkokeinot ovat oikeutettuja silloin, kun yksilö ilman niiden olemassaoloa vahingoittaisi muita yksilöitä

  • antipaternalismin periaate = rajoitukset ja pakkokeinot eivät ole oikeutettuja silloin, kun yksilö vahingoittaa toiminnallaan vain itseään

  • antimoralismin periaate = yksilön moraalittomuus toisten silmissä ei sinänsä oikeuta rajoituksia eikä pakkoa häntä vastaan

  • antiprudentialismin periaate = yksilön irrationaalisuus ei ole riittävä peruste hänen toimiensa rajoittamiselle pakkokeinoin

  • näitä periaatteita ei voi soveltaa lapsiin, mielisairaisiin, järkyttyneisiin eikä barbaareihin


Yhteiskunta
yhteiskunta

  • yhteiskunta on yövartija, joka ehkäisee kurjistumisen

  • yhteiskunta ei ole staattinen eikä ikuinen

  • hallitusmuoto riippuu yhteiskunnan kehitysasteesta, samoin kuin ihmisen vapausaste

  • edustuksellinen parlamentarismi paras vaihtoehto kehittyneille yhteiskunnille

  • äänioikeus varallisuuden mukaan


Naisten asema
naisten asema

  • The Subjection of Women (1869), yhdessä Harriet Taylorin kanssa

  • sukupuoliselle syrjinnälle ei ole järkeviä perusteita

  • naisille tulee suoda samat oikeudet ja vapaudet kuin miehille

  • naisten vapaus lisää yhteiskunnan moraalista ja taloudellista tasoa

  • avioliittolakia on muutettava

  • naisille äänioikeus

  • naisille vapaa pääsy julkisiin virkoihin ja kaikkiin ammatteihin


Herbert spencer 1820 1903
Herbert Spencer (1820-1903)

  • itseoppinut ajattelija, rautatieinsinööri

  • laissez-faire liberalismin kannattaja

  • sosiaalidarwinisti

  • pyrki luomaan yhtenäisen kokonais-järjestelmän, synteettisen filosofian

  • First Principles (1862)


Sosiaalinen organismi
sosiaalinen organismi

  • ihmiskunnan historia noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin biologisten lajien historia

  • yhteiskunta = sosiaalinen organismi

  • individualismi ilmenee sosiaalisen organismin korkeimmilla tasoilla

  • yhteiskunnassa vallitsevat samat kehityslait kuin biologisessa organismissa

  • eriytyminen ja yhdistyminen:

    • peruslahkot: työtätekevät ja hallinnoivat

    • yhdistyminen heimoiksi, kansoiksi jne.


Luonnonvalinta
luonnonvalinta

  • sosiaalisessa organismissa tapahtuu valintaa, vain parhaat selviävät (survival of the fittest)

  • Thomas Malthusin (1766-1834) väestöteoria

    • väestökasvu on aina suurempi kuin ravinnon tuotannon kasvu → köyhyyttä ei voi poistaa tuotantoa lisäämällä

  • vain parhaat selviävät → yhteiskunta kehittyy paremmaksi ja vahvemmaksi

  • ei ole järkevää keinotekoisesti ylläpitää epäonnistuneita yksilöitä

  • tämä valinta tulee muuttamaan ihmislajia, jolloin kaikki rodut ja kansat eivät pysy kehityksessä mukana, vaan joutuvat syrjään


K yt nn n sosiaaliliberalismi
käytännön sosiaaliliberalismi

  • puhdas liberalismi liian individualistista ja kylmää

  • yhteiskunnan puututtava sosiaalisiin ongelmiin

    • verovaroin ylläpidetty sosiaaliturva

    • markkinahäiriöiden hillintä

  • Leonard Hobhouse (1864-1929)

    • yhteiskunnan oltava aktiivinen hyvinvoinnin

      luomisessa

    • vapaus ei ole itseisarvo vaan väline

  • 1900-luvun liberaalipuolueet perustuivat käytännön sosiaaliliberalismiin



  • Sosialismi = erilaisten ajatussuuntien yhteisnimitys, joissa omaisuus ja tulonjako halutaan pitää yhteiskunnallisen säätelyn alaisena yksilöiden tai markkinavoimien sijaan.

  • Kommunismi = tavoittelee luokatonta, tasa-arvoista ja tuotantovälineiden, kuten tehtaiden ja maatilojen, yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntaa, jossa ihmisillä olisi todellinen vapaus toteuttaa taipumuksiaan ja saada tarpeensa tyydytetyksi.


Utopistisosialistit
Utopistisosialistit

tavoitteena konkreettiset parannukset yhteiskunnassa

nimitys Marxin ja Engelsin lanseeraama

pyrkimys ihanneyhteisön muodostamiseen kapitalismin sisällä

keinot nykyisen yhteiskunnan sääntöjen mukaisia

ei-vallankumouksellisia


Claude henri saint simon 1760 1825
Claude-Henri Saint-Simon (1760-1825)

vanhaa aatelia, eräänlainen seikkailija

Du système industrial (1821-22)

aatelisto ja papisto mennyttä aikaa

3-kamarinen parlamentti

insinöörit, kirjailijat, taiteilijat, käsityöläiset

tieteenharjoittajat

lainsäädännöllinen

yhteiskunnan perusta teollisuus

keskeistä työn organisointi


Robert owen 1771 1858
Robert Owen (1771-1858)

englantilainen tehtailija

ihmiset organisoidaan kyläyhteisöittäin

yhteisöt omavaraisia; kaikille yhteinen peruskoulutus, terveydenhoito ja työsuojelu

toteutti ajatuksiaan New Lanarkissa

New Harmony, Indiana


Charles fourier 1772 1837
Charles Fourier (1772-1837)

falangi: 1620 ihmisen muodostama omavarainen yhteisö

falansteri: suuri rakennus, jossa kokonainen falangi asui

falangit muodostivat laajemman federaation

jäsenille taattiin elanto

ylijäämä jaettiin annetun työpanoksen mukaan

falangin jäsenet käsityöläisiä, maanviljelijöitä ja oppineita

jokainen sai tehdä sitä työtä mitä halusi

Pohjois-Amerikkaan perustettiin 1841-1859 28 falansteria (Albert Brisbane)


Tienne cabet 1788 1856
Étienne Cabet (1788-1856)

Voyage en Icarie

puolifiktiivinen kuvaus kommunistisesta yhteisöstä

sovelsi Owenin ajatuksia

perusperiaatteena oli täydellinen tasa-arvo, yhteisomistus ja mahdollisimman demokraattinen päätöksenteko

1847 yhteisö Texasiin, epäonnistui

1848 Illinoisiin Icaria, vaikeuksista huolimatta säilyi vuoteen 1901 asti


Marx ja engels
Marx ja Engels

Karl Marx (1818-1883)

  • saksalaista alkuperää

  • 1841 väitteli tohtoriksi filosofiassa

  • Rheinische Zeitung: kiistakirjoituksia oikeistohegeliläisyyttä ja uskontoa vastaan → 1842 maanpakoon Ranskaan

  • 1848 Kommunistisen puolueen manifesti

  • 1867 Pääoma, 1. osa

    Friedrich Engels (1820-1895)

  • Marxin työtoveri 1844 lähtien

  • johti sukunsa tehdasta Englannissa

  • toimitti Pääoman 2. ja 3. osan Marxin kuoleman jälkeen

  • Anti-Düring

  • Luonnon dialektiikka

  • Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä


Marxilaisuuden l hteet
Marxilaisuuden lähteet

  • klassinen saksalainen filosofia, erityisesti Hegel (historian kehityslait)

  • brittiläinen klassinen kansantaloustiede, erityisesti Adam Smith, Robert Malthus ja David Ricardo (kapitalistisen talousjärjestelmän analyysi, esimerkiksi arvoteoria)

  • varhainen utopistisosialismi ja työväestön kapinaliikkeet (yksityisomistuksen ongelmat, työläiset muutosvoimana)


Materialistinen historiank sitys
Materialistinen historiankäsitys

  • yhteiskuntakehityksessä materiaaliset syyt ovat primäärisiä

  • tuotantovoimat = työ, työvälineet, raaka-aineet, tuotantotekniikka jne.

  • tuotantosuhteet: kuka omistaa, ketä varten työskennellään, mitä työstä maksetaan jne.

  • tuotantotapa = tuotantovoimat + tuotantosuhteet

  • tuotantovoimien kehitys edellyttää tiettyjä tuotantosuhteita

  • näiden välinen ristiriita johtaa yhteiskuntajärjestelmän muutokseen

  • tuotantotapa määrittää yhteiskuntajärjestelmän

  • lisäarvo = tuotantokustannukset ylittävä työn arvo


Yhteiskunnan kehitys
Yhteiskunnan kehitys

kommunismi

tuotantovoimat

kapitalismi

tuotantosuhteet

feodalismi

orjanomistusjärjestelmä

alkuperäinen yhteiskunta


Yhteiskunnan rakenne
yhteiskunnan rakenne

päällysrakenne

hallintojärjestelmä, kulttuuri, koulutus, kirkko, oikeuslaitos, jne.

perusta

tuotantotapa (tuotantovoimat, tuotantosuhteet)


Anarkismi ilman hallita
Anarkismi(αν = ilman; αρχειν = hallita)

  • Mikhail Bakunin (1814-1876)

    • aatelinen

    • organisoi useita kapinoita Venäjällä

    • 1849 Siperiaan, 1861 pakeni

  • Pjotr Kropotkin (1842-1912)

    • aatelinen

    • maantieteilijä

    • 1873 vangittiin propagandistina, 1876 pakeni

    • lukuisia teoksia anarkismista


Anarkismin peruspiirteet
Anarkismin peruspiirteet

  • αν = ilman; αρχειν = hallita

  • vastenmielisyys kaikkea ylivaltaa kohtaan; kaikenlainen alistaminen ja hierarkia tulee poistaa

  • yksilöllä täytyy olla täydellinen vapaus osallista tai olla osallistumasta yhteiskunnan toimintaan (assosiaatio)

  • paikallinen itsehallinto = kommuunit

  • kaikilla samat oikeudet ja mahdollisuudet

  • kilpailu on luonnoton asia

  • sodat ja epäoikeudenmukaisuudet johtuvat hallitsevan luokan toimista


Anarkistisia suuntauksia
anarkistisia suuntauksia

  • sosiaalianarkismi = klassinen anarkismin laji. Kollektiivit ovat yhteiskunnan perusta.

  • individuaalianarkismi = klassinen anarkismin laji. Yksilöt ovat yhteiskunnan perusta.

  • agorismi = pyritään maanalaisilla markkinoilla hajottamaan talouselämän ja valtion rakenteet ja korvaamaan ne vapaaehtoisuuteen perustuvilla organisaatioilla.

  • anarkafeminismi = normaalien valtarakenteiden lisäksi vastustetaan patriarkaattia.

  • kristillinen anarkismi = ainoa hyväksyttävä auktoriteetti on Jumala. Siten myöskään ei hyväksytä kirkkoa.

    • anarkomormonit

  • vihreä anarkismi = tavoitteena ekologisesti kestävä yhteiskunta. On jakaantunut kahteen suuntaukseen:

    • ekoanarkismi = teknologiaoptimistinen

    • anarkoprimitivismi = sivilisaatio- ja teknologiakriittinen


Syndikalismi
syndikalismi

  • Pierre-Joseph Proudhon (1809-1865): ammattiyhdistyssosialismi

  • tuotantovälineiden haltuunotto ammattiyhdistysten avulla

  • Keinoina lakot, sabotaasit yms.

  • Georges Sorel (1847-1922)

  • Paljon kannatusta Ranskassa, Etelä-Euroopassa, Amerikassa

  • Anarkosyndikalismi

  • Industrial Workers of the World (IWW)


Sosiaalidemokratia ja kommunismi

sosiaalidemokratia ja kommunismi


  • vallankumouksellisuus = vanhan yhteiskunnan rakenteet tulee hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • revisionismi (reformismi) = sosialistiseen yhteiskuntaan voidaan päästä parlamentaarista tietä uudistusten myötä. Vanhan yhteiskunnan rakenteita ei tarvitse tuhota.


Internationaalit
internationaalit hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • 1. internationaali (1864-1876)

  • 2. internationaali (1889-1939)

    • 2½. internationaali (1920-1939)

  • Komintern (1919-1943)

  • Kominform (1947-1956)

  • 4. internationaali (1938-)

  • sosialistinen internationaali (1956-)


Eduard bernstein 1850 1932
Eduard Bernstein (1850-1932) hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • muotoili revisionistisen opin

  • vallankumousta ei tarvita sosialismin saavuttamiseksi

  • pääomien keskittymistä ei ollut tapahtunut Marxin

    esittämällä tavalla

  • keskiluokka ei ollut hävinnyt

  • työläisten taloudellinen asema ei ollut heikentynyt

  • kehitys ei ollut johtanut luokkien polarisoitumisen,

    vaan erilaisten luokkien eriytymisen

  • tilanne tuli arvioida uudestaan

  • tuli keskittyä työläisten olojen parantamiseen ammattiliittojen ja parlamentin kautta

  • yleinen äänioikeus lähiajan poliittiseksi tavoitteeksi

    • yhteistyö liberaalien kanssa


Vladimir iljits lenin 1870 1924
Vladimir hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalleIljits Lenin (1870-1924)

  • Lokakuun vallankumouksen teoreettinen johtaja

  • 1906 kommunistisen puolueen puheenjohtaja

  • 1919 kommunistinen internationaali = Komintern

  • kehitti Marxin teorioita eteenpäin

  • konkretisoi ja päivitti vallitsevaan tilanteeseen

  • kritisoi voimakkaasti revisionisteja

    • 1800-luvun lopun parantuneet olot näköharhaa

    • revisionistit tehneet liian hätiköityjä johtopäätöksiä


Imperialismiteoria
imperialismiteoria hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • kapitalismin korkein aste on imperialismi

  • maailma jakaantuu korkeasti teollistuneisiin maihin ja raaka-aineen tuottajamaihin

  • koko maailma vedetään kapitalismin tilaan ja yhä useampi ihminen joutuu proletariaattiin

  • alikehittyneet alueet varaventtiilinä ylituotannolle

  • imperialismi luo otolliset olosuhteet vallankumoukselle

  • imperialismissa valtio joutuu pääoman alaisuuteen ja valtion valtakoneisto asettautuu pääoman palvelukseen

    → pääomien välinen kilpailu muuttuu valtioiden väliseksi

  • Imperialismi, kapitalismin korkeimpana vaiheena (1916)


Parlamentarismi vs vallankumous
parlamentarismi vs. vallankumous hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • työläisten aseman paraneminen väliaikaista

  • revisionismi heikensi proletariaatin vallankumousintoa ja teki työläisistä uskollisia kapitalistiselle valtiolla

  • syntyy työläisaristokratia, joka tuntee sympatiaa porvareita kohtaan ja vieraantuu proletariaatista

  • se alkaa vaatia itselleen proletariaatin johtopaikkoja

  • länsimainen demokratia = porvarillinen demokratia

  • vain proletariaatin diktatuuri voi kumota kapitalismin


Vallankumous
vallankumous hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

yhteiskuntamuodon muutos tapahtuu vallankumouksen kautta

vallankumouksessa tuhotaan vanhat taloudelliset valtarakenteet

ilman taloudellisten rakenteiden muutosta kyse ei ole vallankumouksesta

vastavallankumous = vanhat rakenteet palautetaan

vallankumous edellyttää oikeaa historiallista tilannetta

tuotantovoimien ja tuotantotavan välinen ristiriita

kansan luokkatietoisuus

kansa tärkein historian luoja, ”historian reaalinen subjekti”

yksilön rooli usein merkityksellinen, mutta ei ensisijainen

työväenliikkeellä tulee olla johtaja: henkilöpalvonnan vaara


Puolueteoria
puolueteoria hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • Vallankumouksen johdossa tulee olla kommunistinen puolue

  • Puolue on vallankumouksen etujoukko, jonka jäsenet ovat kaadereita

  • Puolueeseen pääsevät vain parhaat

  • Puolue määrittää vallankumouksen ja sosialistisen yhteiskunnan suunnan


Demokraattinen sentralismi
demokraattinen sentralismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • valta neuvostoille!

  • neuvostot ovat perustason päättäviä soluja tehtaissa ja armeijassa

  • neuvostoissa ilmeni kansan ja puolueen yhteys

  • puoluejohto on vastuussa puolueelle ja valtiovallan haltija on vastuussa kansalle

  • kaikki tärkeät päätökset alistetaan kansan pohdittavaksi


Maolaisuus
maolaisuus hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • Kiinan kommunistinen puolue 1921

  • Kommunistien johtajaksi 1920-luvun lopulla Mao Zedong (1893–1976)

  • Vallankumouksen perusta maaseudulla

  • Tuli luoda oma armeija ja punainen tukialue

  • Taistelu hallitsevaa guomindang-puoluetta vastaan

  • Pitkä marssi 1934–36 JingxistaShaanxihin


  • 1937 Japani hyökkäsi Kiinaan hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

    • kommunistit guomindangin rinnalla taisteluun japanilaisia vastaan

  • 1949 Kiinan kansantasavalta; guomindangFormosaan

  • Suuri harppaus 1958–1960

    • päätöksenteko ruohonjuuritasolle

    • kollektiivitilat yhdistettiin kansankommuuneiksi

    • kaupungit jaettiin kommuuneihin

    • epäonnistui → palattiin takaisin

  • Kulttuurivallankumous 1966–1976

    • johtajia tuli arvostella

    • väestöryhmien väliset erot tuli häivyttää

    • johti sekasortoon; puna-armeija toimi kritiikin kärkenä; aseellisia yhteenottoja armeijan ja valtion viranomaisten välillä

    • Maon kuolema lopetti kulttuurivallankumouksen


Sosialistinen realismi
Sosialistinen realismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

otettiin käyttöön 1934 Neuvostoliiton kirjailijaliiton on konferenssissa

esikuvana Maxim Gorki: Äiti (1907)

taiteen tehtävä palvella sosialismia

kansantajusta ja puoluekantaista

työläisten elämän esittäminen ihailtavassa muodossa

taidetta tuli kontrolloida yhteiskunnallisesti

taiteen tuli olla: realistista, optimistista, kansanomaista, perinteikästä, tyypillistä, historiallista, sankarillista.

kuvaamataiteessa lisäksi: monumentaalista, pateettista, arkkitehtonista, veistoksellista


Mallioopperat
mallioopperat hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • uudet vallankumoukselliset sisällöt ja ilmaisumuodot vanhojen pohjalle

  • mallioopperat (8 kpl)

    • Jiang Qing

    • Punainen naisjoukko-osasto, Valkotukkainen tyttö

    • perinteinen ooppera ja baletti yhdistettiin vallankumouksellisiin teemoihin

    • mallia myös amerikkalaisista musikaaleista


Maolaisuuden tunnusmerkit
Maolaisuuden tunnusmerkit hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

Vallankumouksen tulee alkaa maaseudulta

Jatkuva luokkataistelu

Kollektivismi ja anti-intellektualismi

Imperialismin kaudella vallankumous syntyy kehitysmaissa


Maolaisuus kolmannessa maailmassa
Maolaisuus kolmannessa maailmassa hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

kolme suuntausta:

liittoutumattomat: positiivinen suhtautuminen Kiinaan uuteen suuntaan

kriittiset: Kiinan uusi johto pettureita

Revolutionary Internationalist Movement (RIM)

Loistava polku, Bangladeshin ja Nepalin maolaiset

Albanian ympärille ryhmittyneet

Latinalaisen Amerikan maiden kommunistisia puolueita


Kansan sota
kansan sota hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

esikuvana kommunistien taktiikka Kiinan sisällissodasta

avoimien taisteluiden välttäminen

taistelut valitaan huolella, kun voitto on realistista

pienet taisteluyksiköt (10-20 sotilasta)

tukialueiden muodostaminen

huollon turvaaminen

oikeudenmukaisen järjestelmän luominen alueelle

maaseudun haltuunotto ja kaupunkien motittaminen

terrori


Loistava polku
Loistava polku hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

Sendero Luminoso

Perun kommunistinen puolue

aloitti aseellisen toiminnan 1980

1992 Abimael Guzman vangittiin → toiminta väheni

perustettu 1960-luvun lopulla

esikuvana Maon ajatukset ja Kiinan kokemukset

sabotaasit, viranomaisten salamurhat, joukkomurhat

→ voimakasta vastustusta, suosio laski, kostotoimenpiteitä

2000-luvulla kidnappaukset, iskut sotilaita ja poliiseja vastaan, huumekauppa


Juche
Juche hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • Pohjois-Korean virallinen poliittinen ideologia

  • luoja Kim Il-Sung (1912-1994)

  • Kim Jong-Il (1942-2011)

  • Kim Jong-Un (1983/84-)

  • Juchen perusperiaatteet:

    • riippumattomuus politiikassa

    • omavaraisuus taloudessa

    • itsepuolustus kansallisessa puolustuksessa

    • on sovellettava luovaa menetelmää

    • pääpaino on pantava ideologiaan

  • Songun-politiikka (armeija ensin)


Fasismi ja kansallissosialismi

fasismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalleja kansallissosialismi


Fasismin edellytykset
fasismin edellytykset hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • sosiaalinen liikkuvuus, jossa jotkut ryhmät tuntevat olevansa häviäjiä

  • agraaritalous, joka ei ole integroitunut kansantalouteen

  • taloudellinen kriisi, joka kohdistuu keskiluokkaan

  • syvälliset muutokset kulttuurisissa arvoissa

  • jyrkkä sukupolvien välinen kuilu

  • hapuilevasta liberaalista politiikasta johtuva poliittinen kriisi

  • hajanainen työväenluokka

  • nöyryyttävä häviö sodassa


Benito mussolini 1883 1945
Benito Mussolini (1883-1945) hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • syntyään Romagnasta; isä seppä ja ravintoloitsija,

    perhe sosialistinen

  • 1904 Sveitsissä liittyi syndikalistiseen ryhmittymään

    (syndikalismi = sosialismin suuntaus, joka korostaa ammattiyhdistysten merkitystä, valta parlamentilta ammattiliitoille; korporatiivinen hallinto)

  • ryhmittymä kehitteli korporatiivista hallintomallia Italialle

  • 1912 Mussolini toimittajaksi Avanti!-lehteen

  • korosti nationalismin merkitystä sosialismille

  • kannatti Italian liittymistä sotaan

    → erotettiin lehdestä ja puolueesta

  • Popolo d’Italian toimittajaksi


Fasistipuolue
fasistipuolue hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • 1919 Fasci di Combattimento

    • rintamamiesten järjestö, vetosi sodan tulosten aiheuttamaan pettymykseen

    • toimintamuotona väkivalta ja terrori

    • 1919 Avanti!-lehden tuhopoltto

    • Mustapaidat

  • 1921 PartitoNazionaleFascista

    • 35 edustajaa parlamenttiin

    • 1922 700000 jäsentä

  • 1922 Italian kaupunkien valtaus

    • Mussolinin ja Victor Emmanuel II:n välinen sopimus: kuningasvalta säilyi ja Mussolinista pääministeriksi

  • 1925 Mussolini diktaattoriksi

  • 1926 parlamentti lakkautettiin


Fasistien eri suuntaukset
fasistien eri suuntaukset hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • tiukan linjan fasistit (intransigentit)

    • suhtautui negatiivisesti sosialismiin, liberalismiin, kirkkoon, monarkiaan

    • kansalaisoikeuksien rajoittaminen, sensuuri, kotimaisten vastustajien karkotukset, kuolemantuomio

    • fasistista kontrollia yhteiskuntaan

  • syndikalistit

    • EdmondoRossoni

    • nationalismi, tuotannon lisääminen

    • syndikalistinen hallinto

  • nationalistit

    • AlfredoRocco

    • imperialistinen politiikka

    • yhteiskunnan uudistaminen autoritaariseksi

  • intellektuellit (CriticaFascista)

    • fasistisen eliitin luominen

    • ei voimaa vaan järkeä

Edmondo Rossoni

1884-1965

Alfredo Rocco

1875-1935


Fasistinen italia
fasistinen Italia hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • parlamentti lakkautettiin

  • poliittiset vastustajat eliminoitiin tai karkotettiin maaseudulle

  • parlamentin tilalle fasistinen neuvosto

    • jäsenet fasistipuolueesta, ammattiyhdistyksistä ja työnantajajärjestöistä

  • maa jaettiin tuotantoalojen mukaisesti sektoreihin

  • syndikalistinen hallintomalli

  • Mussolinista diktaattori


Fasismin oppi
fasismin oppi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • Giovanni Gentile (1875-1944)

  • UomoFascista

  • yhteiskuntakäsitys anti-individualistinen

    • yksilöllä ei ole merkitystä valtion ulkopuolella

    • yksilön tuli uhrautua valtion hyväksi

  • ihanteena karu ja vakava elämä, jonka kruunasi sota

  • vastusti demokratiaa

    • demokratia häivytti erilaisuudet

    • demokraattinen valta ei ole todellista, valta on näkymätöntä

    • tuotantovoimat ja tuotantovälineet tuli asettaa valtion kontrolliin


Adolf hitler 1889 1945
Adolf Hitler (1889-1945) hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • kotoisin Itävallasta

  • 1919 Deutsche Arbeiterpartei

  • 1920 Nationalsozialistische Deutsche

    Arbeiterpartei (NSDAP)

  • 1921 Der Führer

  • Sturm-Abteilungen (SA), Ernst Röhm (1887-1934), ruskeapaidat

  • 1934 pitkien puukkojen yö

  • 1923 kaappausyritys Münchenissä → vankilaan

  • MeinKampf


Kansallissosialismin synty
Kansallissosialismin synty hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • syntyi Saksassa 1800-luvun lopussa vastareaktiona vallankumoukselliselle sosialismille

  • sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannatus laajaa

  • vanhan maataomistavan aatelin vastenmielisyys nousevaa teollisuuskapitalismia kohtaan

  • tuottava pääoma (kotimainen) ja riistävä pääoma (kansainvälinen, juutalainen)

  • nationalismi: työväestön tuli toimia isänmaan / oman kansan hyväksi

  • 1896 National-SozialenVerein


Rasismi
rasismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • ideologia perustuu rotuun; yksilö ja yhteiskuntaryhmä alisteinen valtiolle, valtio alisteinen rodulle

  • ihmisen historiallinen kehitys on samalla biologinen kehitys: olemassaolon taistelu, luonnon valinta

    • vahvemman tulee hallita

    • olemassaolon taistelu rotujen välistä

  • opillinen perusta 1800-luvun rotuopeissa ja niiden populaariversioissa, jotka vapaasti muokattuja koskemaan arjalaisten ja juutalaisten välisiä eroja

  • juutalaisten salaliitto

  • rodunjalostus


Ahnenerbe
Ahnenerbe hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • Perustettiin 1935: Heinrich Himmler

  • Tutkimuslaitos arjalaisen muinaisen alkuperän ja elämän tapan selvittämiseksi

  • Tutkimusretkiä ympäri maailmaa: Bohuslän, Karjala, Kreikka, Tiibet …

  • maataloussiirtokuntia


Rasismi1
rasismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • kohteena erityisesti juutalaiset

    • juutalaiset olivat kaiken pahan syy

  • rotujen jako:

    • kulttuuria tuottava rotu: arjalaiset

    • kulttuuria tukevat rodut

    • kulttuuria tuhoava rotu: juutalaiset

  • arjalaiset eivät ole identtinen saksalaisten kanssa, mutta germaaneissa säilynyt eniten arjalaista alkuelementtiä


Taidek sitys
taidekäsitys hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • esikuvina:

    • antiikin kreikkalainen ja roomalainen taide: ei ollut juutalaisuuden saastuttamaa

    • realismi: Hitlerin harjoittama taidesuunta; kansa ymmärsi

  • rappiotaide (entarteteKunst) tuhottava

    • museot, galleriat, kirjastot ja yksityiskodit puhdistettava

    • takavarikoidut teokset myytiin ulkomaille

    • taiteilijoita kiellettiin tekemästä rappiotaidetta

      → taiteilijat pakenivat ulkomaille tai joutuivat keskitysleirille (Theresienstadt)

  • monumentaalisuus

  • alastomuusihanne


Germaaninen demokratia
germaaninen demokratia hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • suurimmat viholliset ovat marxilaiset ja suurpääoma. Molempien vikana kansainvälisyys

  • Sääty-yhteiskunta, jossa eri ammattiryhmät muodostavat säädyt

  • parlamentaarinen demokratia on tie kohti kommunismia

  • juutalaisten salaliitto maailman valloittamiseksi

  • yleinen äänioikeus on hylättävä

  • tilalle germaaninen demokratia

    • kansan valitsema johtaja tekee kaikki päätökset

    • vastuussa kansalle

    • periaatteessa kansa voi kukistaa johtajan

    • vääryyteen alistuva kansa ei ole kelvollinen olemaan olemassa

  • ulkopolitiikassa keskeistä elintilan hankkiminen arjalaisille


Uusliberalismi ja uuskonservatismi
uusliberalismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalleja uuskonservatismi


Ideologioiden kuolema
ideologioiden hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustallekuolema

  • taloudellinen kasvu poistaa poliittiset vastakkainasettelut

  • demokraattinen järjestelmä kuolettaa ideologiat; muodostuu yli-ideologia

  • kauhun tasapaino lieventää ideologiat

  • yhteiskuntatieteiden kehitys ratkaisee yhteiskunnalliset ongelmat, eivätkä ne enää aiheuta ideologisia ristiriitoja


Liberalismin ja konservatismin kehitys
liberalismin ja konservatismin kehitys hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • liberalismi

    • negatiivinen vapauden määritys

    • Thomas Hill Green: onko vapaus aina hyväksi?

      • tietynlainen yhteiskunnallinen sääntely hyvästä

  • konservatismi

    • tukeutui valtioon

    • valtio järjestyksen ylläpitäjä uudistuspyrkimyksiä vastaan

    • muutokset ↔ arvot

    • sosiaalikonservatismi: valtion on huolehdittava siitä, ettei synny suoranaista kurjuutta

    • protektionismi


Keynesin talouspolitiikka
Keynesin talouspolitiikka hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • John Maynard Keynes (1883-1948)

    • General Theory (1936)

    • englantilainen taloustieteilijä

  • kahdenlaista rahaa: tuottavaa ja ei-tuottavaa

  • taloudellisessa kriisissä valtion lisättävä tuottavaa pääomaa → eletään yli varojen

  • säästettävä noususuhdanteen aikaan

  • yhteiskunnan ylläpidettävä peruspalveluja: hyvinvointivaltio

    • sosiaalisesti ankkuroitunut liberalismi

  • vallitseva talouspoliittinen suunta 1960-luvun lopulle asti


Uusliberalismi
uusliberalismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • alettiin soveltaa 1970-luvun alussa

  • taloudellinen ihminen (homo aeconomicus)

    • perinteinen liberalismi: jokainen normaalisti kehittynyt aikuinen, jota ulkoiset lait, säädökset tai ennakkoluulot eivät pakota eivätkä ehkäise on pätevä kaikissa tilanteissa päättämään, mikä on parasta itselleen

    • uusliberalismi lisäsi tähän: ihmisen kaikki päätökset perustuvat rationaaliseen laskelmaan


Uusliberalismi1
uusliberalismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • Friedrich von Hayek (1899-1992)

  • Milton Friedman (1911-2006)

    • vastusti keynesiläistä talouspolitiikkaa

    • kannatti perinteistä liberalismia

    • taloudellisessa kriisissä kaikkien tulee säästää

    • monetaristi: rahan määrä ratkaisee taloudellisen kriisin ja korkeasuhdanteen kulun

    • ei ole kahden laista rahaa

  • vahva yksityinen omistusoikeus, vapaat markkinat, vapaakauppa

  • valtion tehtävä on luoda ja vaalia sellaista järjestelmää, joka takaa uusliberaalit taloudelliset oikeudet ja vapaudet

  • valtion ei tule puuttua markkinoiden toimintaan

  • yhteiskunnallisen sosiaalituen purkaminen


Uusliberalismi2
uusliberalismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • valtion on suosittava vahvaa yksityisomistuksen suojaa, laillisuusperiaatetta ja vapaiden markkinoiden instituutioita

  • liiketoiminnan ja suuryritysten vapaus

  • yksityisyritteliäisyys ja yrittäjähenkisyys tuottavat innovaatioita ja vaurautta

  • tavoitteena jatkuva taloudellinen kasvu, joka koituu kaikkien hyväksi

  • keskeinen tavoite omaisuuden yksityistäminen

  • kilpailun edistäminen yhteiskunnan asettamia rajoitteita poistamalla

  • epäluulo demokraattista päätöksentekoa kohtaan


Uusliberalismi3
uusliberalismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • uusliberalistista politiikkaa harjoitettu

    Chilessä 1973 vallankaappauksen jälkeen

    Isossa Britanniassa (Margaret Thatcher) ja

    Yhdysvalloissa (Ronald Reagan ja muut republikaanit)

    • valtiollisten ja kunnallisten menojen leikkaaminen

    • yhteiskunnallisten palvelujen yksityistäminen

    • tietyt yhteiskunnan elimet hyväksyttäviä: armeija, poliisi, tuomioistuimet


Anarkokapitalismi
anarkokapitalismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • kapitalistiset instituutiot välttämättömiä yksilön vapauden edellytyksinä

  • vapauden mahdollistavat instituutiot: yksityisyrittäjyys, yksityisomistus, vapaaehtoisuus, vapaat markkinat

  • ihmisen toimintaa ohjaavat luonnonoikeudelliset periaatteet

  • ultra-anarkistit

    • täysin kielteinen asenne valtiota kohtaan

    • kaikki yhteiskunnassa järjestettävä yksityisesti

    • ihmistä ei saa pakottaa mihinkään

    • David Friedman (1945-)

  • minimalistit

    • jonkinasteista valtiota tarvitaan takaamaan yksilön vapaus

    • Robert Nozick (1938-2002)


Uuskonservatismi
uuskonservatismi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • amerikkalainen ilmiö, republikaanien ideologia

  • IrvingKristol (1920-2009)

  • samat taloudelliset periaatteet kuin uusliberaaleilla

  • valtio uuskonservatiivisten uudistusten toimeenpanija

  • verojen leikkaaminen, jolla stimuloidaan taloudellista kasvua

  • taloudellinen kasvu ensisijainen suhteessa demokratiaan

  • sosiaaliset palvelut eivät kuulu valtion tehtäviin


Myytit
myytit hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • ihmiset tarvitsevat myyttejä: uskonto, kansakunta

  • uskonto keskeinen osa uuskonservatiivien ajatusmaailmaa

    • voimakas kristinuskoon pohjautuva moralismi (kouluopetus, kirkon ja valtion suhde, moraalittomuuden vastustus)

  • myytti suuresta ja voimakkaasta isänmaasta

    • motivoidaan suuren sotavoiman tarve

    • uuskonservatiivisen ulkopolitiikan keskeiset teemat (Kristol):

      • patriotismi on luonnollinen ja terve asenne

      • maailman hallituksen vastustaminen

      • valtiomiehen tulee kyetä erottamaan ystävät vihollisista


Kansallinen intressi
kansallinen intressi hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • ei mikään maantieteellinen termi

  • pienellä kansalla kansallisen intressin rajat valtion rajat

  • → puolustuksellinen ulkopolitiikka

  • isolla kansakunnalla isot intressit

  • → ulkopolitiikkaaktiivista

  • ideologisenvaltionintressitideologisia

    • Yhdysvalloillalänsimaisendemokratianideologia → puolustaasitäkaikkiallamailmassa


Luentokertaus
luentokertaus hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle

  • ma 13.5. klo 16-18 HU106

  • luennot + oheiskirjallisuus

    • Machiavelli: Ruhtinas

    • Lenin: Valtio ja vallankumous

  • kolme esseekysymystä

    • yksi pakollinen – edellyttää oheiskirjallisuutta

    • kahdesta muusta valitaan toinen