slide1 l.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
TUKES Turvallisuusselvitykset Osa 1: Haastattelututkimus teollisuuslaitoksille Ritva Lindén Dagmar Market Intelligence PowerPoint Presentation
Download Presentation
TUKES Turvallisuusselvitykset Osa 1: Haastattelututkimus teollisuuslaitoksille Ritva Lindén Dagmar Market Intelligence

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 68

TUKES Turvallisuusselvitykset Osa 1: Haastattelututkimus teollisuuslaitoksille Ritva Lindén Dagmar Market Intelligence - PowerPoint PPT Presentation


  • 212 Views
  • Uploaded on

TUKES Turvallisuusselvitykset Osa 1: Haastattelututkimus teollisuuslaitoksille Ritva Lindén Dagmar Market Intelligence 31.10.2007. TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007. TUKES – Turvallisuusselvitykset Haastattelututkimuskiteytys / Teollisuuslaitokset.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'TUKES Turvallisuusselvitykset Osa 1: Haastattelututkimus teollisuuslaitoksille Ritva Lindén Dagmar Market Intelligence ' - albert


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

TUKES

Turvallisuusselvitykset

Osa 1: Haastattelututkimus teollisuuslaitoksille

Ritva Lindén

Dagmar Market Intelligence

31.10.2007

tukes turvallisuusselvitykset haastattelututkimuskiteytys teollisuuslaitokset

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

TUKES – TurvallisuusselvityksetHaastattelututkimuskiteytys / Teollisuuslaitokset

Teollisuuslaitoksista reilu neljännes oli laatinut selvityksen ensimmäistä kertaa. Selvityksen laatiminen on ensisijaisesti asiantuntijoiden ja esimiesten vastuulla, mutta usein myös johto ja työntekijät osallistuvat. Yleisimmin selvitystä on laatimassa 3-5 henkilöä. Teollisuuslaitoksista 42% oli hankkinut uutta osaamista selvityksen tekoa varten, useimmin vaarojen arviointia varten. Ulkopuolista asiantuntijaa oli käyttänyt apuna 66% yrityksistä, mm. leviämismallien määrittelyyn. Selvitystä tehtiin keskimäärin vajaan neljän kuukauden ajan ja työpäiviä kului noin 48. Kustannuksia selvityksen laatimisesta aiheutui yleensä tuhansia euroja.

Selvityksen laatiminen

Vaarallisiin kemikaaleihin liittyviä suuronnettomuusriskejä tunnistamassa ja kuvaamassa on yleensä työryhmä yrityksessä ja yleisin käytetty menetelmä on Hazop. Suuronnettomuuksien esiintymisen todennäköisyyttä arvioidaan yleensä tapahtumatilastojen avulla. Onnettomuuksien seurauksia arvioidaan sekä laskennallisella mallinnuksella että kokemusperäisen tiedon avulla. Eniten ongelmia koettiin olevan seurausten laajuuden ja vakavuuden arvioinnissa. Vaarojen tunnistamisella ja analysoinnilla on ollut vaikutusta useimpien yritysten toimintaan, vaikutuksia on ollut enemmän yli 200 hengen yrityksissä kuin näitä pienemmissä.

Onnettomuus-riskit

95% kokee turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset hyödyllisinä suuronnettomuusriskien hallinnan kannalta. Suurin osa oli saanut järjestelmän kuvaamisesta konkreettista hyötyä. Vähiten hyötyä kokivat saaneensa pienet alle 50 hengen yritykset. TUKES ja toimipaikka itse koetaan parhaina tahoina ja sisäiset auditoinnit parhaana menetelmänä arvioimaan järjestelmän toimivuutta ja tuloksellisuutta. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaamisessa oli vain harvalla yrityksellä ollut ongelmia.

Turvallisuus-johtamis-järjestelmä

xxx

Turvallisuus-selvityksen julkisuus, lisäselvitykset, kehittämis-tarpeet

Puolet yrityksistä pitää turvallisuusselvitysten julkisuutta hyvänä asiana. Julkisuuden kokevat muita kielteisemmin yli 200 hengen yritykset. 89% yrityksistä oli tiedottanut yleisöä suuronnettomuuden varalta. Tiedottaminen oli useimmin jäänyt tekemättä alle 50 hengen yrityksiltä. Valtaosalta TUKES oli pyytänyt turvallisuuteen liittyviä lisäselvityksiä ja suurin osa koki nämä pyynnöt myönteisinä. Puolet ei ollut saanut selvityksiin liittyviä johtopäätöksiä. TUKES:in ohjeiden kehittäminen koettiin kaikkein tärkeimpänä turvallisuusselvitysten kehityskohteena. 92% oli pitänyt TUKES:in ohjeita tarpeellisina selvityksen laatimisessa.

Turvallisuusselvityksiin suhtautuminen on yleisesti ottaen myönteistä. Kokemukset turvallisuusselvityksistä eroavat jonkin verran yrityksen koon mukaan. Useimmat teollisuuslaitokset kokevat saaneensa konkreettista hyötyä selvityksen laatimisesta, pienet yritykset kuitenkin muita vähemmän. Selvityksen laatiminen on työlästä: se edellyttää usean ihmisen työpanosta, vie useita viikkoja työaikaa ja vaatii usein satojen tai tuhansien eurojen rahallista panostusta sekä uuden osaamisen hankintaa tai ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä. TUKES:in ohjeet ovat keskeisessä roolissa selvityksen laatimisessa. Ohjeiden kehittämisen tulisikin olla TUKES:in prioriteetti.

Johtopäätös

johdanto tutkimukseen

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Johdanto tutkimukseen

Asiakas ja toteuttaja

Turvatekniikan keskuksen toimeksiannosta Dagmar Market Intelligence.

Tutkimuksen tarkoitus

Turvatekniikan keskus haluaa selvittää tällä tutkimuksella, kuinka hyödyllisenä yritykset näkevät turvallisuusselvitykset ja niihin liittyvät velvoitteet. Tuloksia tullaan hyödyntämään säädösten ja Seveso-direktiivin sekä turvallisuusselvitystä koskevan ohjeistuksen kehittämisessä

Tutkimuksen kohderyhmä

Teollisuuslaitokset. Tutkimuksen näyte perustuu TUKES:in nimeämiin teollisuuslaitoksiin.

Näytteen koko

104 henkilöä/teollisuuslaitosta.

Kenttätyön ajankohta

Viikot 34-37 / 2007

Tiedonkeruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Haastattelut ja tietojenkäsittely

Hermelin Nordic Research

aineiston rakenne

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Aineiston rakenne

Kaikki n=104

%

Kuinka kauan olette ollut yrityksessä töissä?

alle vuoden 1

1-3 vuotta 6

4-10 vuotta 15

yli 10 vuotta 78

Mikä on ensisijainen tehtävänne yrityksessä?

toimipaikasta vastaava 23

tuotannosta vastaava 17

turvallisuusasiantuntija 34

käytönvalvoja 12

työntekijä 0

Muu, mikä? 14

Kuinka kauan olette ollut nykyisessä tehtävässänne?

alle vuoden 9

1-3 vuotta 21

4-5 vuotta 14

yli 5 vuotta 56

Mikä on yrityksenne henkilöstömäärä?

alle 50 henkilöä 25

50-199 henkilöä 32

200-499 henkilöä 23

500 henkilöä tai enemmän 20

Onko tuotantolaitoksenne …

Osa monikansallista organisaatiota, jonka pääpaikka on Suomessa 39

Osa monikansallista organisaatiota, jonka pääpaikka on ulkomailla 36

Kansallinen organisaatio, jolla on useita toimipaikkoja Suomessa 22

Kansallinen organisaatio, jolla on vain yksi toimipaikka 3

vastaajien teollisuuslaitoksen toimiala

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Vastaajien teollisuuslaitoksen toimiala

Kaikki vastaajat n=104

KEM= kemikaalilaitokset, joissa varsinaisia reaktioita

LPG= nestekaasun varastointi ja käsittely, myös aerosolivalmistus

RÄJ= räjähteiden valmistus ja varastointi

VAR= nesteiden ja kiinteiden aineiden varastointi

Muut= SEK, KYL, ENE, PIN, PAP, MET, MUU

selvityksen laatiminen

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Selvityksen laatiminen

Kaikki vastaajat

n=104

Laadittiin ensimmäistä kertaa

27%

Päivitettiin aiemmin tehtyä selvitystä

73%

uuden osaamisen hankinta turvallisuusselvitykseen

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Uuden osaamisen hankinta turvallisuusselvitykseen

Edellyttikö turvallisuusselvityksen tekeminen/ päivitys yritykseltänne uuden osaamisen hankintaa? n=104

Mihin asiaan liittyen yrityksenne hankki uutta osaamista? n=44

ulkopuolisen asiantuntijan k ytt turvallisuusselvityksess

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö turvallisuusselvityksessä

Ulkopuolista asiantuntijaa käytettiin

n=29

Käytettiinkö turvallisuusselvityksen tekemisessä/päivityksessä apuna ulkopuolisia asiantuntijoita? n=104

Minkä osien laatimisessa käytettiin ulkopuolista

asiantuntijaa (vastauksia, kpl):

leviämismallit 11

vaarojen / riskien arviointi 8

mallinnus 4

onnettomuuskuvaukset 4

pelastussuunnitelma 4

joku muu 6

kuinka paljon kalenterip ivi turvallisuusselvityksen tekeminen p ivitys vei

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Kuinka paljon kalenteripäiviä turvallisuusselvityksen tekeminen/päivitys vei?

Kaikki vastaajat

n=104

Keskimäärin

110,85 päivää =

3 kk 21 pv

kuinka paljon ty p ivi turvallisuusselvityksen tekeminen p ivitys vei

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Kuinka paljon työpäiviä turvallisuusselvityksen tekeminen/päivitys vei?

Kaikki vastaajat

n=104

Keskimäärin

47,6 työpäivää

slide21

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Turvallisuusselvityksen tekemisestä/päivityksestä aiheutuvat kustannukset (ei sisällä yrityksen omia palkkakustannuksia)

Kaikki vastaajat

n=104

slide24

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Mitä menetelmiä sovelsitte, kun tunnistitte ja kuvasitte vaarallisiin kemikaaleihin liittyvät suuronnettomuusvaarat?

Kaikki vastaajat

n=104

Muu menetelmä

n=54

%

Omat menetelmät 26

Riski- ja seurausanalyysit 19

Seqhaz 11

Walk Through 6

Hazscan 6

Harkinta/ kokemus 6

VTT:n analyysi/ riskianalyysi 4

Vikapuu 4

Leviämismallianalyyseja 4

Muu 22

mill keinoin arvioitte suuronnettomuuksien esiintymisen todenn k isyytt tai esiintymisolosuhteita

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Millä keinoin arvioitte suuronnettomuuksien esiintymisen todennäköisyyttä tai esiintymisolosuhteita?

Kaikki vastaajat

n=104

Muuten, miten?

n=27

%

Omat menetelmät 33

Riskianalyysit 11

Todennäköisyyslaskenta 11

Seqhaz 4

Harkinta/ kokemus 4

Leviämismallianalyyseja 4

Muu 44

oliko seuraavien asioiden tunnistamisessa tai arvioinnissa ongelmia millaisia

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Oliko seuraavien asioiden tunnistamisessa tai arvioinnissa ongelmia? Millaisia?

Vaarojen tunnistamisessa n=10

Suurempien löytäminen realistisesti.

Onko kaikkia vaaroja tunnistettu?

Osalta työryhmiltä jäi vaaroja tunnistamatta.

Kaikista vaaroista ei ollut tietoa.

Mitä vaaroja todellisuudessa on.

Vaikea tunnistaa.

Tarkempi kuvaus.

Kemikaalien tietämys on muuttunut. Kokemus peräistä tietoa ei voi käyttää, tunnetut raja arvot ovat muuttuneet.

Ulkopuolista apua analyyttisyyteen.

Ulkoiset vaikutteet.

Seurausten laajuuden ja vakavuuden arvioinnissa n=55

Laajuus (7 kpl)

Arvioiminen (5 kpl)

Ei kokemusta (5 kpl)

Erilaisia näkemyksiä (4 kpl)

Kemikaalien käyttäytyminen (4 kpl)

Vaikutus ulkopuolelle/ ulkopuolisille (4 kpl)

Leviämisalue (3 kpl)

Sääolosuhteet (3 kpl)

Todennäköisyys (2 kpl)

Muu (18 kpl)

Todennäköisyyden tai olosuhteiden arvioinnissa n=37

Todennäköisyys (15 kpl)

Ei kokemusta (3 kpl)

Arviointi (2 kpl)

Leviämisalue (2 kpl)

Sääolosuhteet (2 kpl)

Muu (13 kpl)

slide35

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Onko turvallisuusselvitystä varten tehty vaarojen tunnistaminen ja analysointi vaikuttanut yrityksenne toimintaan jollain konkreettisella tavalla?

Millä tavalla vaikuttanut? n=80

Kaikki vastaajat n=104

Korjaus-/ kunnostus-/ muutostoimenpiteitä

Uudistettu/ tarkennettu ohjeistuksia

Turvallisuuden lisääntyminen

Koulutus

Harjoitukset

Asioiden tiedostaminen

Ennakoiva toiminta lisääntynyt

Vaikutukset turvallisuuden johtamiseen

Muu

Ei osaa sanoa

slide36

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Onko turvallisuusselvitystä varten tehty vaarojen tunnistaminen ja analysointi vaikuttanut yrityksenne toimintaan jollain konkreettisella tavalla?

slide37

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Onko turvallisuusselvitystä varten tehty vaarojen tunnistaminen ja analysointi vaikuttanut yrityksenne toimintaan jollain konkreettisella tavalla?

slide39

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Miten hyödyllisenä koette turvallisuusjohtamis-järjestelmää koskevat vaatimukset suuronnettomuus-riskien hallinnan kannalta?

Kaikki vastaajat

n=104

slide40

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Mikä taho on mielestänne PARAS arvioimaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuutta ja tuloksellisuutta?

Kaikki vastaajat

n=104

slide41

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Mikä taho on mielestänne PARAS arvioimaan turvallisuus-johtamisjärjestelmän toimivuutta ja tuloksellisuutta?
slide42

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Mikä taho on mielestänne PARAS arvioimaan turvallisuus-johtamisjärjestelmän toimivuutta ja tuloksellisuutta?
slide43

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Mikä mittari tai menetelmä on PARAS arvioimaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuutta ja tuloksellisuutta?

Kaikki vastaajat

n=104

Sisäiset auditoinnit

Ulkoiset auditoinnit

Viranomaisten tekemät tarkastukset

Vaaratilanne- ja onnettomuustilastot

Havainnointikierrokset

Työsuojelun toimintaohjelma/ työsuojelukokoukset

Työsuojelukierrokset

Jokin muu tapa

Ei osaa sanoa

oliko yrityksell nne jotain ongelmia turvallisuusjohtamisj rjestelm n kuvaamisessa

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Oliko yrityksellänne jotain ongelmia turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaamisessa?

Kaikki vastaajat n=104

onko turvallisuusjohtamisj rjestelm n laatimisesta ollut jotain konkreettista hy ty yrityksellenne

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Onko turvallisuusjohtamisjärjestelmän laatimisesta ollut jotain konkreettista hyötyä yrityksellenne?

Mitä hyötyä? n=83

Kaikki vastaajat n=104

Toimintatapojen/ johtamisjärjestelmän selkeytyminen/ systemaattisuus

Turvallisuuden parantuminen

Tieto/ tuntemus lisääntynyt

Ohjeistuksen päivittäminen/ tarkistaminen/ ylös kirjaaminen

Koulutuksen kehittyminen

Imago-kysymys/ markkina-arvon parantuminen

Muu

Ei osaa sanoa

turvallisuusselvityksen julkisuus

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Turvallisuusselvityksen julkisuus

Turvallisuusselvityksen julkisuus

Kaikki vastaajat

n=104

Turvallisuusselvityksen julkisuuden hyöty

Oletteko tiedottaneet yleisöä suuronnettomuuden varalta?

tukesin pyyt m t lis selvitykset ja tukesin johtop t kset

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

TUKESin pyytämät lisäselvitykset ja TUKESin johtopäätökset

Onko TUKES pyytänyt teiltä lisäselvityksiä turvallisuuteen liittyen? n=104

Miten olette kokeneet TUKESin pyytämät lisäselvitykset? n=88

Oletteko saaneet TUKESin turvallisuusselvityksiin liittyviä johtopäätöksiä? n=104

slide54

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Mikäli jotakin seuraavista asioista kehitetään tämän kyselyn tulosten perusteella, niin mikä olisi tärkeysjärjestyksenne seuraaville kehityskohteille?

Säädösten kehittäminen

Kaikki vastaajat

n=104

TUKESin ohjeiden kehittäminen

TUKESin toiminnan kehittäminen

slide55

TUKES Turvallisuusselvitykset/Teollisuuslaitokset 9-10/2007

Onko TUKESin turvallisuusselvityksen tekemisen tueksi tarkoitetusta ohjeesta ollut apua turvallisuusselvityksen tekemisessä?

Kaikki vastaajat n=104

slide56

TUKES

Turvallisuusselvitykset

Osa 2: Haastattelututkimus pelastuslaitoksille

Ritva Lindén

Dagmar Market Intelligence

31.10.2007

tukes turvallisuusselvitykset haastattelututkimuskiteytys pelastuslaitokset

TUKES Turvallisuusselvitykset/Pelastuslaitokset 9-10/2007

TUKES – TurvallisuusselvityksetHaastattelututkimuskiteytys / Pelastuslaitokset

Pelastuslaitokset hyödyntävät aktiivisesti yritysten laatimia turvallisuusselvityksiä omissa pelastussuunnitelmissaan. Pelastussuunnitelman laatimisen kannalta turvallisuusselvitykset ja yritysten sisäiset pelastussuunnitelmat koetaan tärkeinä. Pelastuslaitokset ovat havainneet turvallisuusselvityksissä myös puutteita tai tarkennusta vaativia seikkoja. Onnettomuuksien ja niiden seurausten kuvaus on tärkein turvallisuusselvityksessä esitetty asia pelastuslaitosten kannalta. Pelastuslaitokset toivovat, että yritykset tekisivät pelastuslaitosten kanssa yhteistyötä turvallisuusselvityksen laatimisessa. Selvityksen toivotaan myös olevan mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen.

Yhteenveto

Suomessa on 22 pelastuslaitosta, joista tähän tutkimukseen haastateltiin yhteensä 17 pelastuslaitoksen edustajaa. Pienen vastaajamäärän vuoksi suhteellisten osuuksien laskeminen eri vastauksista ei ole luotettavaa. Tuloksia on siksi tarkasteltava yksittäisinä vastauksina kappalemäärittäin.

Muuta huomioitavaa

johdanto tutkimukseen58

TUKES Turvallisuusselvitykset/Pelastuslaitokset 9-10/2007

Johdanto tutkimukseen

Asiakas ja toteuttaja

Turvatekniikan keskuksen toimeksiannosta Dagmar Market Intelligence.

Tutkimuksen tarkoitus

Tällä tutkimuksella TUKES haluaa selvittää, miten hyvin yritysten turvallisuusselvitykset palvelevat pelastuslaitoksia ulkoisten pelastussuunnitelmien tekemisessä. Tavoitteena on myös kerätä ideoita säädösten tai direktiivien sekä turvallisuusselvitystä koskevan ohjeistuksen kehittämiseen.

Tutkimuksen kohderyhmä

Pelastuslaitokset

Näytteen koko

17 henkilöä

Kenttätyön ajankohta

Viikot 34-37 / 2007

Tiedonkeruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Haastattelut ja tietojenkäsittely

Hermelin Nordic Research

pelastussuunnitelman laatiminen

TUKES Turvallisuusselvitykset/Pelastuslaitokset 9-10/2007

Pelastussuunnitelman laatiminen

Onko teidän pelastuslaitoksenne laatinut/laatimassa ulkoisen pelastussuunnitelman tai useampia yrityskohtaisia ulkoisia pelastussuunnitelmia?

Kaikki vastaajat n=17

Mitä seuraavista tietolähteistä olette hyödyntäneet pelastussuunnitelman laatimisessa?

pelastussuunnitelman laatiminen60

TUKES Turvallisuusselvitykset/Pelastuslaitokset 9-10/2007

Pelastussuunnitelman laatiminen

Mitä seuraavista tietolähteistä olette hyödyntäneet pelastussuunnitelman laatimisessa?

Muita tietoja/tietolähteitä n=11

Alan tietokanta kirjallisuutta, ilmatieteen laitoksen Escape ohjelma.

Harjoitukset kohteessa.

Itse yritys.

Meidän omat suunnitelmat.

Muut pelastusalueiden edustajat jotka on näiden asioiden kanssa tekemisissä.

Oma riskikartoitus ja yhteistyö.

Omia toimintaohjeita. Savonia ammattikoulussa tehty opinnäytetyö.

Omista kirjoista.

Paikallisten pelastuslaitoksen tietoja ja heidän omia näkemyksiään hyödyntäen.

Varallisten aineiden tietolähteitä, pelastus riskianalyysi.

Yleinen riski alueen aineisto.

tietol hteiden merkitys pelastussuunnitelman laatimisessa

TUKES Turvallisuusselvitykset/Pelastuslaitokset 9-10/2007

Tietolähteiden merkitys pelastussuunnitelman laatimisessa

Yrityksen laatima turvallisuusselvitys

Kaikki vastaajat n=17

Yrityksen sisäinen pelastussuunnitelma

TUKESin lausunto

Muut tiedot / tiedonlähteet

slide62

TUKES Turvallisuusselvitykset/Pelastuslaitokset 9-10/2007

Miten olette hyödyntäneet yritysten tekemiä turvallisuusselvityksiä pelastussuunnitelman laatimisessa?(AVOIN VASTAUS)
  • Kaikissa otetaan yrityksen turvallisuusselvitykset huomioon.
  • Isot yritykset on päässeet pelastus harjoituksiin mukaan elikkä siihen osallistuu mm, yrityksen käyttämä vakuutusyhtiö ja silloin mm. kun tulee puutteita esille niin saadaan korjattua puutteet, joka taas vaikuttaa ettei pelastuslaitokselle tule tehtäviä j
  • Kaikki turvallisuusselvitykset on lausunnolla ja niitä on hyödynnetty meidän ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisessa.
  • Käytetään pelastustoiminnan vasteiden suunnittelussa yrityksen omia turvallisuus käytännön hyödyntäminen.
  • On selvitys joka on luettu useampaan kertaan läpi ja sen perusteella lähetty katsomaan riskitekijät, alueen ulkopuolelle jaettu tiedote jossa on otettu riskit huomioon, jonka perusteella lähetään mitoittamaan ulkoista pelastussuunnitelmaa.
  • Ensimmäisenä on aineet eli mitä aineita ja kemikaaleja siellä kohteessa on, sitten esim. onnettomuuden sattuessa niin otetaan huomioon sammutus järjestelmät, tärkeimmät yhteyshenkilöt ,jotka tuntee kemikaalit ja prosessit kuinkas kemikaalien valmistustapa.
  • Ulkoisissa pelastussuunnitelmissa joudutaan omia pelastussuunnitelmia käyttämään, yritys on turvallisuusselvityksessä hyvin kattavasti ja seikkaperäisesti selvitellyt riskinsä, mielellään vielä että vaikutuksiltaan vakavasti aineet eriteltynä.
  • Jotain kohtia otettu ihan suoraan, kopioitu ja liitetty. Riskinarviot on löytyneet hyvin. Pohjakuvat hyvät uusissa, vanhemmat rakennukset ei ole päivittänyt pohjakuviaan.
  • Yrityksillä on ammattitaito arvioida heidän omia riskejään ja heidän prosessien aiheuttamia riskejä. He tuo meille valmiiksi pureskellun riskialttiin suunnitelman, jolloin meidän on helpompi suhtautua yrityksen pohjalta riskitarkasteluun.
  • Voidaan käyttää omaa suunnitelmaa, alku käsitys mihinkäs onnettomuus voi johtaa ja tilanteet mitä voidaan tehdä.
  • Riskien aukaiseminen meille on tärkein pointti. Ja miten riskiä hallitaan ja miten pelastussuunnitelmia suunnitellaan.
  • Vaaran/ Riskien arviointi, mahdolliset vuotokohteet ja niiden vaikutukset, asiantuntijat organisaatiossa.
  • Asetus 59/99 määrittelee lähtökohdan. Yrityksen itse tekemä turvallisuusselvitys on ensiarvoisen tärkeä.
  • Tärkeimpien riskitekijöiden ja niiden toimintamuoto ja otetaan mukaan pelastussuunnitelman laatimisessa mukaan.
  • Perustiedot saatu yritysten omista selvityksistä. Valmista tietoa käytetään aina jos on saatavana.
  • Kerätään turvallisuusorganisaation tiedot; kemikaalitiedot. prosessikuvaus, onnettomuuskuvaukset. Miten on kohteen oma varautuminen maksimaaliseen onnettomuustilanteeseen.
slide63

TUKES Turvallisuusselvitykset/Pelastuslaitokset 9-10/2007

Olivatko yrityksen turvallisuusselvityksestä saatavat tiedot riittävät pelastussuunnitelman laatimisen kannalta?

Kaikki vastaajat n=17

Mitä puutteita selvityksessä oli?

  • Usein puuttuu organisaation rakenteet ja heidän omat sisäiset turvallisuus organisaatiot, löytyy puutteita mm, tapahtumien läheltä piti tilanteiden seuraamiset ja raportoinnit.
  • Ei välttämättä puutteita, mutta yritys saattaa katsoa riski tekijät eri näkökulmasta kuin pelastusviranomaiset.
  • Omatoimista varautumista on joutunut tarkentamaan, esim. imeytysaineiden määriä kyselemään. Koulutus omassa henkilökunnassa se on myös usein sellainen jota joutuu tarkentamaan.
  • Aika puutteellisia on ollut. Puuttuu tietoja mihin onnettomuus voi johtaa eli pitäisi kuvata tarkemmin onnettomuuden vaikutusalueita esittää. esim kartalla.
  • Ei suoranaisia puutteita ole vaan on asioita joita voidaan tarkentaa ja selventää
  • Toisinaan yritys kattoo sen oman toimintansa kannalta ja pelastusviranomaiset katsoo eri näkymästä.
  • Paljon joutuu kysymään lisää.
slide65

TUKES Turvallisuusselvitykset/Pelastuslaitokset 9-10/2007

Jotta yritysten turvallisuusselvitykset antaisivat riittävästi tietoa pelastussuunnitelman laatimista varten, miten niiden sisältöä pitäisi mielestänne kehittää? (AVOIN VASTAUS)

  • Tulisi kehittää sillä tavalla kun he laativat, olisi enemmän yhteydessä myös alueen pelastuslaitoksiin, terveys ja sosiaalihuoltoon.
  • Yhdessä tekemistä yrityksen sekä viranomaisten välillä.
  • Lähinnä että tulee varmasti käyttöön/ tietoon pelastuslaitokselle jos yritys on joutunut tekemään vaara-arvio erityisriskeistä/aineista.
  • Ei saisi olla yrityksessä erillinen osa- alue, niiden turvallisuus pitäisi koko substantin sisällä ja pitäisi olla päivittäistä toimintaa.
  • Joskus ne voi olla vähä sellaisia jotka ei ulkopuoliselle avaudu helposti (laatijan näkökulma keskittyy omaan toimintaan).
  • Lähestyä kokonaisuutta samanlaisilla formaateilla ei liian teknisesti. Kolmen kokonaisuuden yhteen sovittaminen. Tietojen ulos kirjoittaminen, sen pitää olla nopeasti luettavaa ja ymmärrettävää.
  • Voisi olla paremmin kuvattu mahdolliset koulutukset ja harjoitukset että mitä siellä kohteessa on tehty onnettomuuksien varalle. Jos kohteessa on oma valvonta niin miten siellä käsitellään läheltä piti tilanteet.
  • Tarkentaa omatoimista varautumista.
  • Onnettomuuksien vaikutuksien kuvausta, mitä pelastussuunnitelmien mahdollisuuksia on sekä yhteistyön harjoittelu.
  • Riskien kuvauksiin panostaa laajemmalta kannalta ja myöskin riskien todennäköisyys otettava huomioon.
  • Maksimaalisen onnettomuustilanteen käsittely on jäänyt kaikista pois, toimenpiteiden kuvaus on minimaaalinen.

Muut vastaajat joko ”ei osaa sanoa” tai ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen.

slide66

TUKES Turvallisuusselvitykset/Pelastuslaitokset 9-10/2007

Mitä tietoja teidän pelastuslaitoksenne toivoo saavansa TUKESilta ulkoisen pelastussuunnitelman laadintaa koskevassa lausunnossa? (AVOIN VASTAUS)

  • Lähinnä tarkentavia yksityiskohtia joita TUKES itse haluaa painottaa.
  • Lähinnä että onko riskien arviointi osunut oikeaan.
  • Tukesin oma näkemys vahingoista, että onko Tukesin mielestä riittävästi otettu huomioon riskit ja näkyisi myös lausunnoista meille päin.
  • Yleinen palaute pelastussuunnitelman sisällöstä, että onko meidän suunnitelmassaan huomioitu kaikki asiat joita pitää olla huomioituna, kun Tukes tekee useita pelastussuunnitelmia niin mikäli Tukes näkee hyviä pelastussuunnitelmia niin voisi ottaa meihin
  • Liittyy vaara-alueen arvioitiin, pahimpaan mahdolliseen skenaarioon mitä voi tapahtua ja sen vaara-alue. Yrityksien sisäiset turvallisuustoimet onnettomuus tilanteissa.
  • Hyvä ottaa kantaa kun yritys laatii oman pelastussuunnitelman niin pystyy arvioimaan turvallisuuden realistisuutta ja että pitää paikkansa myöskin arvioida muutenkin yrityksen turvallisuustasoa taikka kulttuuria.
  • Lähinnä jos yritys selkeästi ehkä vähän vähättelee riskin olemassaoloa, sellaisissa tilanteissa olisi Tukesilla hyvä antaa järkevä lausunto yrityksille elikkä jos lausunnot poikkeaa selkeästi yrityksen ja Tukesin välissä niin asiat pitää selkentää ja skarpata
  • Saaneet yrityksen omista lausunnoista sen verran tietoa, joka varmaan on pohjautunut TUKESin lausuntoihin, että ei katso tarvitsevansa muuta.
  • Enemmän suoraan palautetta mikä on huonoa ja mikä hyvää.
  • TUKEsin tarkastuskäyntiin liittyviä pöytäkirjoja, lähinnä jos on jotain puutteita ja informoimista niistä. Palotarkastuskäynnin yhteydessä saisi tiedot puolin toisin, siltä osin kuin on mahdollista antaa
  • Käytännönläheisempi ote.

Muut vastaajat joko ”ei osaa sanoa” tai ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen.

mik on mielest nne ollut vaikeinta pelastussuunnitelman laatimisessa avoin vastaus

TUKES Turvallisuusselvitykset/Pelastuslaitokset 9-10/2007

Mikä on mielestänne ollut vaikeinta pelastussuunnitelman laatimisessa?  (AVOIN VASTAUS)
  • Alussa kaikkein vaikeinta on kokonaissuunnitelman hahmottaminen.
  • Kun yritys ensin mieltää asian väärin, elikkä että pelastussuunnitelma on pelastusviranomaista varten laadittava asiakirja ja sitä kun se ei ole, vaan on yritykselle itselleen sitä substanssia tukeva, silloin kun yritys tajuaa tämän asiaan että ollaan hei
  • Täytyy ottaa huomioon kaikki vaaralliset aineet ja niiden ominaisuudet ja niiden käyttäytymien onnettomuustilanteessa.
  • Pelastuslaitoksen resurssien niukkuus, vasteiden miettiminen mistä väki saadaan jos vaikka komppania tarvitaan.
  • On niin paljon erilaisia ulkoisia pelastussuunnitelmia.
  • Omat johtamisjärjestelmät eli omien johtamisjärjestelmän selvittäminen.
  • Jos onnettomuudet ja niiden vaikutukset on kuvattu hyvin, niin ei ole mitään vaikeuksia.
  • Rungon tekeminen. Olisi hyvä jos tarjottaisiin valtakunnallista runkoa.
  • Ei mielestäni mitään kovin vaikeaa ole ollut kun on laadittu alueellinen suunnitelma josta saadaan yleissuunnitelma. Tarkemmin selvitetty miten toimitaan yrityksen kannalta kun jokaisella yrityksellä on jonkin verran erilaiset pelastussuunnitelmat.
  • Kaiken kokoaminen yhteen.
  • Jos on puutteellisia lähtötietoja, joutuu selvittämään ja tarkistelemaan puutteellisia tietoja ja ne aiheuttavat lisätyötä meille.
  • Kemikaaleihin ja niiden asiantuntijoiden yhteistahojen ja yhteystiedon löytäminen erityisesti virka ajan ulkopuolella.
  • Sisällön löytäminen vähän temppuilua, monesta eri normigalleriasta piti etsiä asiat. Varsinainen oikealla nimikkeellä oleva ohje puuttuu.
  • Mitkä on riskit josta lähteä liikkeelle, mikä on vähiten ja mikä suurin aiheuttama riski.
  • Kun on tehty ulkoinen pelastussuunnitelma esim. teollisuusalueelle niin, eri teollisuuslaitoksen ominaisuuksien yhteen sovittaminen yhteen asiakirjaan.
  • Yksittäisen kohteen kantilta on vaikea sanoa.
  • Kohteen prosessien hahmottaminen on vaikeaa. Isot teollisuusalueet ovat vaikeita.
slide68

TUKES Turvallisuusselvitykset/Pelastuslaitokset 9-10/2007

Minkälaisia ehdotuksia teillä on pelastussuunnitelmiin liittyvän tiedon saannin parantamiseksi?  (AVOIN VASTAUS)
  • Selkeämpiä ohjeita valvomalta viranomaisilta.
  • Fiksua valistusta, neuvontaa ja tiedotetaan mitä varten on ja miksi on.
  • Mitään ongelmia ei ole ollut mutta yhteispalaverit on ollut hyviä.
  • Avoimuutta, joka kumminkin menee kokoajan parempaan suuntaan, koulutus/neuvontaa voisi olla pelastusviranomaisillekin joka ei haittaa tekisi.
  • Että kaksi- / kolmikantayhteistyö pelaisi.
  • Olisi jokin yhteinen tietokanta taikka rekisteri josta pystyttäisiin katsomaan muiden viranomaisten tekemiä lausuntoja jotka koskee turvallisuus asioita. Kaivataan lisää jos tukesilta pystyisi saamaan enemmän koulutusta kemikaalikohteiden valvontaan ja u
  • Normaali kanssakäyminen yrityksen turvallisuusasioiden vastaavan henkilön kanssa.
  • Ottanut suoraan yhteyttä yrityksiin ja saanut hyvin tietoa.
  • Ehkä tiivistelmäsivu yrityksen riskeistä ja sisäisen valmiudesta. Tiivistelmän kautta onnettomuudessa palvelema tieto saadaan useamman pelastuslaitoksen tietoon.
  • Tiedon saanti on ollut hyvää, teollisuuslaitoksilta saa hyvin tietoa. Opinnäytetyössään on tarkastellut kemikaalien vaarallisuutta ja huomannut ettei Suomessa ei ole samankaltaista määrittelyä pitoisuuksista. Vaikea verrata mitkä ovat evakuointirajat.
  • Panostaa riskien todennäköisyyteen joita voi ennalta ehkäistä. Aseman perustus, ympäristö ja pohjakuva joista näkee niiden riski tekijät.
  • Jokin sähköinen tiedonsaantimahdollisuus. Viranomaistahon yhteistyön kehittäminen.
  • Paljon on kontakteista kiinni mitä tietoa saa. TUKES kyllä informoi milloin tulee tarkistamaan ja on mukana palotarkastuksissa ym. ja tekee perusteellista työtä.